Amanda Harkimo ei huoli bussikuskia, mutta sen bussiyhtiön toimitusjohtajan kyllä!

Bussiyhtiöiden toimarit on monesti vanhoja ukkoja. Tuskin Amanda sellaista kelpuuttaa. 

Amanda saattaa kyllä vahingossa jäädä pysäkille, erityisesti jos juoksee pysäkille päin. Aina voi vedota siihen, ettei huomannut.

t: bussikuski

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä370599 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin tätä ohjelman toista jaksoa, jossa oli joku Kelly, miss Helsinki. Aika uskomatonta settiä. 

Kelly: "Mulle on tärkeetä, että mies tienaa ja mies pystyy hemmotteleen mua. Ostaan kauniita juttuja, viedä tonne Vuittoniin ja mä voin valita sieltä kivan kaulahuivin." 

Deittimies: "Saatan joskus ihan muuten vain tuoda kukkia. huomioin myös silleen, että käytännössä joka aamu, jos vain mahdollista, keitän kahvit kun herään ja meen sitten itse takas nukkumaan." 

Muut naiset kommentoivat taustalla keskustelua: "Kellyhän haluaa sen aamukahvin joka tapauksessa. Se on niinku tehtävä. Se ei oo niinku mikään juttu. Sen näkee Kellyn ilmeestä. "

Kelly kommentoi kameralle hämmästyneellä ilmeellä: "Siis se kahvin keittäminen on noin niinku iso juttu, että se on niinku effortillista. "

MItä hiton prinsessoja nämä ovat, että odottavat kalliita lahjoja ja että mies nousee keittämään päivittäin varta vasten heille aamukahvit eikä siitä tarvitse olla mitenkään edes kiitollinen? Alussa vaikutti ihan symppikseltä tämä Kellykin ja itkeä tihrusti, kun häntä on kiusattu nuorempana. Kyllä sympatiapisteet ropisi, kun tämä asenne tuli ilmi. 

Kuulostaapa harmoniselta. Näissä tapauksissa kannattaa muistaa, että aika harva ihminen on tuollainen ja ainakin omien empiiristen havaintojeni mukaan sananlasku "vakka kantensa valitsee" pätee aika hyvin tässä tilanteessa. Jos on itse kovin pinnallinen, niin kumppaniksikin tuppaa valikoitumaan henkilö, jolla on samankaltainen arvomaailma. Harvemmin näillä bling bling neitokaisilla on harmonista, pitkää ja rakkauteen pohjautuvaa suhdetta kenenkään kanssa. 

Niinpä. Mutta jostain syystä nämä bling-neitokaiset eivät näe tätä selkeää syy-seuraussuhdetta, vaan tosissaan ihmettelevät, miksi kukaan ei kiinnostu heistä ihmisinä lainkaan. Toisaalta vannovat tuon pinnallisuuden nimeen ja itsekin odottavat kumppanilta vain pinnallisia asioita (pituus, tyylikkyys, varakkuus), mutta sitten ruikuttavat, kun se ei riitäkään hyvään suhteeseen. 

No en mä nyt tiedä kuinka moni ns. tavis-ihmisten suhde lopulta onnistuu yhtään sen paremmin. Sitä se vaikuttaisi olevan muillakin, nuorena deittaillaan, seukataan ja erotaan ja toistetaan, kunnes tulee se lasten toinen vanhempi vastaan. Ja sitten ehkä taas erotaan.. jne. Hyviä suhteita on aina ollut todella vähän. Nykyään vaan sen huonon voi laittaa kiertoon paljon helpommin, ja siksi ihmiset kuvittelevat, että nykyisin parisuhteet ovat huonompia kuin ennen.

Nyt taidamme puhua hieman eri asioista. Minä en tarkoittanutkaan, että ns tavissuhteet ovat automaattisesti onnellisempia, vaan että suhtaudutaanko sinuun alusta alkaen pelkkänä näyttelyesineenä vai kumppanina. Itse en ole koskaan ollut suhteessa, jossa olisin kokenut, että minua ei kuunnella ja rakasteta. Siis että puuttuisi se ehkä kliseiseltä kuulostava syvempi yhteys. Kun näitä bling-naisia kuuntelee, he luettelevat unelmamiehen ominaisuuksiksi hyvän ulkonäön ja varakkuuden eikä esimerkiksi luotettavuus, kommunikaatio tms merkitse näille yhtään mitään. 

No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin.

No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. 

Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat.

Siis mitä? Tuossahan oli kyse nimenomaan siitä, että nainen vaati kahvia sänkyyn ja kalliita lahjoja eli halusi, että mies hoivaa häntä. Miten tämä yhtäkkiä kääntyy niin, että tämä nainen onkin äidillinen ja hoivaava ja siksi hyvä saalis? Millä ihmeen logiikalla nainen on se hoivaaja, jos mies kantaa naiselle lahjoja eikä nainen edes arvosta sitä, vaan pitää sitä itsestäänselvyytenä? 

Missä ihmeessä mä sellaista väitin? Sanoin vaan, että myös naiset kaipaavat hoivausta ja turvaa suhteissaan (eli sitä, että mies olisi se hoivaaja ja nainen sen hoivauksen vastaanottaja. Hämmentävää, tiedän). Miesten ja naisten välillä siinä hoivaamisen laadussa on kuitenkin eroja (sekä biologisista että kulttuurillisista syistä).

Kärjistetysti. Mies haluaa naisen, joka on laittanut kodin siistiksi, kokannut hyvän ruoan ja tuo miehelle lasin olutta sohvapöydälle, kun peli on alkanut. Näin nainen viestii miehelleen, että arvostaa tämän kovaa työntekoa ja haluaa tarjota miehelle hyvän ympäristön palautumisen ja jaksamisen kannalta.

Naiset haluavat miehen, joka tuo kukkia ja ostaa lahjoja, joilla mies viestii naiselle, että kokee naisen tärkeäksi ja lahjojen arvoiseksi (ei ole heti jättämässä), sekä tietysti sen, että miehellä on niihin varaa ja nainen voi tuntea olonsa turvatuksi kun talous on järjestyksessä.

Kuitenkin yleisen konsensuksen mukaan naisen toive on pinnallista ja älytöntä kullankaivuuta, kun taas miehen toive on ihan järkevää, sillä tuollainenhan hyvän naisen kuuluukin olla. Mielestäni hieman epäreilua.

Niin, mutta minä puhuin koko ajan siitä, että jos nainen etsii suhdetta pinnallisilla perusteilla eikä anna itse yhtään mitään, siitä ei voi tulla hyvä suhde. Jostain kuitenkin vedit väitteen, että tottakai se hoivaamista odottava nainen itsekin on hoivaava. En ihan ymmärrä, mistä tämän oletuksen teit, koska minä puhuin tässä ohjelmassa esiintyvästä ihmisestä, joka piti kalliita lahjoja itsestäänselvyytenä (eikä edes mukavina eleinä), mutta ei antanut itsestään kyllä kovin lämmintä ja hoivaavaa kuvaa. 

Enkä nyt ihan ymmärrä, mistä vedit tuonkaan väitteen, että olisin sanonut miesten pinnallisia toiveita järkeviksi. Molempiin suuntiinhan tämä toimii. Tässä nyt satuin puhumaan vain tilanteesta, jossa nainen on kylmä ja pinnallinen ja mies lämmin ja hoivaava, koska ohjelmassa tällainen asetelma tuli esiin. 

Mä en ole väittänyt missään, että hoivaamista odottava nainen olisi automaattisesti myös itse hoivaaja. Eikä se hoivaamista odottava mies todellakaan aina tarjoa naiselle sitä naisen kaipaamaa hoivaa, vaan usein odotetaan, että nainen hoitaa sekä talouden ja lapset että hankkii itse omat rahansa. Hyvin usein kuitenkin nämä päätyvät suhteisin hoivaajan kanssa ja silloin lopputuloksena on suhde, jossa toinen antaa enemmän kuin saa takaisin.

Pakko kysyä, että kuinka usein olet käynyt Kellyn kanssa treffeillä, kun tiedät, ettei hän tuo pöytään mitään? Ehkä hän oikean miehen kanssa on A-luokan kodinhengetär ja sängyssä sirkusakrobaatti.

No voi herranjumala, nyt puhutaan ohjelmasta, joka nähtiin ja mitä siinä kerrottiin ja deittikumppanin kanssa juteltiin. Tähän on turha nyt arvuutella, mitä jos vaikka onkin sirkusakrobaatti tai kodinhengetär. Kylmän ja pinnallisen kuvan tuosta nyt kuitenkin sai ja jos se ei olekaan koko totuus, niin todella harmillista, että tämä Kelly ei pystynyt asiaa mitenkään tuomaan ilmi. Samanhan se treffikumppanikin kuulee ja näkee, joten ei heitä voi kyllä siitä syyttää, jos ei jatko kiinnostele. 

No ehkä niistä kukaan ei oikeasti kiinnostanut. En mä ainakaan treffeillä pistä mitään ykköspeliä päälle jos toinen ei kiinnosta, vaan yritän olla mahdollisimman epäkiinnostava. Siksi on aika typerää olettaa tuntevansa toinen jonkun yhden ohjelman perusteella. Ja tuskin nämä Stefut ja Nikot ja BB-mitkälie ovat kumppaneina kovin paljoa tasokkaampia naisilleen.

Tämä keskustelu ja ohjelma on täysin turha, jos emme saa olettaa mitään siinä puhutun olevan totta. Tämä minua hämmästyttää kerta toisensa jälkeen, että keksitään näitä "mitä jos" -skenaarioita, kun yritetään vältellä sitä aihetta, mistä on puhe. 

Nuo Stefut ja Nikothan nimenomaan kiteyttävätkin sen "onnellisuuden", mikä siitä pinnallisuudesta seuraa. Kun mikään muu ei merkitse kuin merkkilaukut, bileet ja instaposeeraukset, niin tällaista seuraa sitten on tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

No jos olet esimerkiksi nuori ihminen, joka vaikka tulee köyhistä olosuhteista, niin voisin hyvinkin kuvitella, että kallis merkkilaukku edustaisi sinulle jonkinlaista taloudellista ja sosiaalista turvaa. Itsellenkin raha tuo turvallisuuden tunnetta, mutta koska en kaipaa sosiaalista hyväksyntää, merkit eivät vetoa minuun, vaan käteinen ja esim. osakkeet. Jos taas status (joka mittaa sosiaalista hyväksyntää) olisi minulle tärkeä asia (jos minua olisi vaikka kiusattu ja hyljeksitty lapsena tai minut olisi kasvatettu arvostamaan statusta), niin varmaan silloin Vuitton viehättäisi minua enemmän kuin saman arvoinen kansa käteistä. Meitä on erilaisia.

Amanda oli silleen kahden mustan pojan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ahaa, eli sinä tarkoitat sitä, että kun nainen haluaa merkkilaukkuja, se on ihan ok, koska merkkilaukku = hoiva. Tätä minä kutsuisin edelleenkin pinnallisuudeksi. Itselleni hoiva tarkoittaa jotain ihan muuta. 

No se tarkoittaa sitä sinulle ja varmasti sinä siksi olet paljon parempi ihminen kuin muut, mutta loppujen lopuksi kaikki olemme keeniemme, kasvatuksemme ja ympäristömme yhteisvaikutuksen tuloksia ja ne myös vaikuttavat arvoihimme ja toiveisiimme. Kyllä ainakin itse muistan, kuinka ahdisti mennä kouluun joissain Halpa-Halli -farkuissa ja kuinka iloinen olin kun viimein sain aidot Levikset. Ja vaikka vanhempani varmasti minua hoivasivat monilla tavoilla niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllä edelleen arvostan sitä, että pienituloisessa perheessäkin lapsille viitsittiin joskus ostaa jotain hienoa. Hirvittävän pinnallista varmasti, mutta kun elää sosiaalisten paineiden alla ja tietää olevansa köyhä, niin silloin ihan vaan merkki saattaa tuoda elämään turvallisuuden ja hyväksynnän tunteita. Sittemmin en ole enää merkeistä ollut kiinnostunut, mutta voin toki samaistua siihen tunteeseen ja ehkä siksi mä en viitsi kovin korkean hevosen päältä tuijotella muita nenänvartta pitkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

No jos olet esimerkiksi nuori ihminen, joka vaikka tulee köyhistä olosuhteista, niin voisin hyvinkin kuvitella, että kallis merkkilaukku edustaisi sinulle jonkinlaista taloudellista ja sosiaalista turvaa. Itsellenkin raha tuo turvallisuuden tunnetta, mutta koska en kaipaa sosiaalista hyväksyntää, merkit eivät vetoa minuun, vaan käteinen ja esim. osakkeet. Jos taas status (joka mittaa sosiaalista hyväksyntää) olisi minulle tärkeä asia (jos minua olisi vaikka kiusattu ja hyljeksitty lapsena tai minut olisi kasvatettu arvostamaan statusta), niin varmaan silloin Vuitton viehättäisi minua enemmän kuin saman arvoinen kansa käteistä. Meitä on erilaisia.

Ei ole tarpeen verrata nyt keskenään osakkeita, käteistä ja merkkilaukkuja, kun kysymys on nyt se, kumpiko tuo enemmän turvaa, merkkilaukku (tai mikä tahansa rahallinen hyöty) vai ihmisen ystävyys, läheisyys ja tuki. Juu, meitä on näköjään erilaisia, mutta edelleen sanoisin, että joka saa enemmän turvaa materiasta kuin aidosta ystävyydestä ja kumppanuudesta, on ainoastaan pinnallinen eikä mikään tätä nyt muuksi muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

No jos olet esimerkiksi nuori ihminen, joka vaikka tulee köyhistä olosuhteista, niin voisin hyvinkin kuvitella, että kallis merkkilaukku edustaisi sinulle jonkinlaista taloudellista ja sosiaalista turvaa. Itsellenkin raha tuo turvallisuuden tunnetta, mutta koska en kaipaa sosiaalista hyväksyntää, merkit eivät vetoa minuun, vaan käteinen ja esim. osakkeet. Jos taas status (joka mittaa sosiaalista hyväksyntää) olisi minulle tärkeä asia (jos minua olisi vaikka kiusattu ja hyljeksitty lapsena tai minut olisi kasvatettu arvostamaan statusta), niin varmaan silloin Vuitton viehättäisi minua enemmän kuin saman arvoinen kansa käteistä. Meitä on erilaisia.

Ei ole tarpeen verrata nyt keskenään osakkeita, käteistä ja merkkilaukkuja, kun kysymys on nyt se, kumpiko tuo enemmän turvaa, merkkilaukku (tai mikä tahansa rahallinen hyöty) vai ihmisen ystävyys, läheisyys ja tuki. Juu, meitä on näköjään erilaisia, mutta edelleen sanoisin, että joka saa enemmän turvaa materiasta kuin aidosta ystävyydestä ja kumppanuudesta, on ainoastaan pinnallinen eikä mikään tätä nyt muuksi muuta. 

Niin mutta eikö se, että mies antaa kalliin merkkilaukun edusta tällaiselle ihmiselle suurta rakkauden ja kiintymyksen osoitusta ja kumppanuutta? Miten sinä mittaat ja määrität aidon ystävyyden?

Tavalliset komeat vaaleat miehet ei kelvanneet jostain syystä sarjassa, esim. kelly valitsi itseään tasokkaamman hyvin toimeentulevan miehen koska "sama matkakohde" kiinnosti. Ei ihme jos tosielämässä moni jää sinkuksi, jos valitsee aina vaan sen "parhaimman" ja itseään tasokkaamman miehen joka on aivan erilainen, tai sitten pelimiehen kuten se yksi nainen joka valitsi sen Amirin (pleijerin) joka ei edes halunnut tulla toisille treffeille! valintana oli hyviä miehiä jotka olisivat varmasti tulleet, mutta hänpä valitsi sen eksoottisen ja persoonallisen pleijerin, jolla oli varmaan kymmeniä naisia niin ei ehtinyt edes treffeille tulla, tai sitten se perhe+koira haave oli hänelle liikaa. Tunnistin tuosta itseni, mutta en enää kolmikymppisenä tekisi noin huonoja valintoja kuin sarjan naiset teki, silloin ei ole ihme jos jää sinkuksi jos valitsee pleijereitä tai itseään liian erilaisia miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

No jos olet esimerkiksi nuori ihminen, joka vaikka tulee köyhistä olosuhteista, niin voisin hyvinkin kuvitella, että kallis merkkilaukku edustaisi sinulle jonkinlaista taloudellista ja sosiaalista turvaa. Itsellenkin raha tuo turvallisuuden tunnetta, mutta koska en kaipaa sosiaalista hyväksyntää, merkit eivät vetoa minuun, vaan käteinen ja esim. osakkeet. Jos taas status (joka mittaa sosiaalista hyväksyntää) olisi minulle tärkeä asia (jos minua olisi vaikka kiusattu ja hyljeksitty lapsena tai minut olisi kasvatettu arvostamaan statusta), niin varmaan silloin Vuitton viehättäisi minua enemmän kuin saman arvoinen kansa käteistä. Meitä on erilaisia.

Ei ole tarpeen verrata nyt keskenään osakkeita, käteistä ja merkkilaukkuja, kun kysymys on nyt se, kumpiko tuo enemmän turvaa, merkkilaukku (tai mikä tahansa rahallinen hyöty) vai ihmisen ystävyys, läheisyys ja tuki. Juu, meitä on näköjään erilaisia, mutta edelleen sanoisin, että joka saa enemmän turvaa materiasta kuin aidosta ystävyydestä ja kumppanuudesta, on ainoastaan pinnallinen eikä mikään tätä nyt muuksi muuta. 

Ja kuulostaa ehkä hassulta, mutta itse koen taloudellisen riippumattomuuden huomattavasti suurempana turvana kuin muut ihmiset. Oman kokemukseni mukaan ihmiset saattavat yhtäkkiä kadota elämästä hyvästejä jättämättä, mutta rahalla saa suojaa ja ruokaa lähes missä vain. Onko sinua rakastamasi ihminen koskaan hylännyt? Pystytkö luottamaan toiseen ihmiseen täysin? Jos voit, niin älä arvostele meitä, joille elämänkokemus on todistanut muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ahaa, eli sinä tarkoitat sitä, että kun nainen haluaa merkkilaukkuja, se on ihan ok, koska merkkilaukku = hoiva. Tätä minä kutsuisin edelleenkin pinnallisuudeksi. Itselleni hoiva tarkoittaa jotain ihan muuta. 

No se tarkoittaa sitä sinulle ja varmasti sinä siksi olet paljon parempi ihminen kuin muut, mutta loppujen lopuksi kaikki olemme keeniemme, kasvatuksemme ja ympäristömme yhteisvaikutuksen tuloksia ja ne myös vaikuttavat arvoihimme ja toiveisiimme. Kyllä ainakin itse muistan, kuinka ahdisti mennä kouluun joissain Halpa-Halli -farkuissa ja kuinka iloinen olin kun viimein sain aidot Levikset. Ja vaikka vanhempani varmasti minua hoivasivat monilla tavoilla niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllä edelleen arvostan sitä, että pienituloisessa perheessäkin lapsille viitsittiin joskus ostaa jotain hienoa. Hirvittävän pinnallista varmasti, mutta kun elää sosiaalisten paineiden alla ja tietää olevansa köyhä, niin silloin ihan vaan merkki saattaa tuoda elämään turvallisuuden ja hyväksynnän tunteita. Sittemmin en ole enää merkeistä ollut kiinnostunut, mutta voin toki samaistua siihen tunteeseen ja ehkä siksi mä en viitsi kovin korkean hevosen päältä tuijotella muita nenänvartta pitkin.

Puhut eri asiasta kuin minä. Jos voit saada molemmat, tottakai sinä voit niitä toivoa. Mutta jos sinun pitää valita voin toinen, on pinnallista valita mieluummin se merkkilaukku. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

Eihän nuo asiat mitenkään sulje pois toisiaan. Jos miesystäväsi ei olisi persaukinen, olisit saanut sekä sen kassin että lohtua ja kädestäpitämistä. 

Miksi joki ei saisi ottaa noita molenpia, jos se kerran on mahdollista?

Kyllä se sama mies voi ostaa laukun, pitää kädestä ja lohduttaa.  Sitten kun sinä olet lohduttautunut, voit lähteä sen kassin kanssa kaupingille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ahaa, eli sinä tarkoitat sitä, että kun nainen haluaa merkkilaukkuja, se on ihan ok, koska merkkilaukku = hoiva. Tätä minä kutsuisin edelleenkin pinnallisuudeksi. Itselleni hoiva tarkoittaa jotain ihan muuta. 

No se tarkoittaa sitä sinulle ja varmasti sinä siksi olet paljon parempi ihminen kuin muut, mutta loppujen lopuksi kaikki olemme keeniemme, kasvatuksemme ja ympäristömme yhteisvaikutuksen tuloksia ja ne myös vaikuttavat arvoihimme ja toiveisiimme. Kyllä ainakin itse muistan, kuinka ahdisti mennä kouluun joissain Halpa-Halli -farkuissa ja kuinka iloinen olin kun viimein sain aidot Levikset. Ja vaikka vanhempani varmasti minua hoivasivat monilla tavoilla niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllä edelleen arvostan sitä, että pienituloisessa perheessäkin lapsille viitsittiin joskus ostaa jotain hienoa. Hirvittävän pinnallista varmasti, mutta kun elää sosiaalisten paineiden alla ja tietää olevansa köyhä, niin silloin ihan vaan merkki saattaa tuoda elämään turvallisuuden ja hyväksynnän tunteita. Sittemmin en ole enää merkeistä ollut kiinnostunut, mutta voin toki samaistua siihen tunteeseen ja ehkä siksi mä en viitsi kovin korkean hevosen päältä tuijotella muita nenänvartta pitkin.

Puhut eri asiasta kuin minä. Jos voit saada molemmat, tottakai sinä voit niitä toivoa. Mutta jos sinun pitää valita voin toinen, on pinnallista valita mieluummin se merkkilaukku. 

Joidenkin täytyy valita vain toinen ja ne valitsee vain sen toisen. Ja jokaisella on oikeus valita sen minkä tärkeäksi kokee. Jotkut voi ottaa molemmat ja sillä hyvä.  

Mikä sinä olet toisten valintoja arvostelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

No jos olet esimerkiksi nuori ihminen, joka vaikka tulee köyhistä olosuhteista, niin voisin hyvinkin kuvitella, että kallis merkkilaukku edustaisi sinulle jonkinlaista taloudellista ja sosiaalista turvaa. Itsellenkin raha tuo turvallisuuden tunnetta, mutta koska en kaipaa sosiaalista hyväksyntää, merkit eivät vetoa minuun, vaan käteinen ja esim. osakkeet. Jos taas status (joka mittaa sosiaalista hyväksyntää) olisi minulle tärkeä asia (jos minua olisi vaikka kiusattu ja hyljeksitty lapsena tai minut olisi kasvatettu arvostamaan statusta), niin varmaan silloin Vuitton viehättäisi minua enemmän kuin saman arvoinen kansa käteistä. Meitä on erilaisia.

Ei ole tarpeen verrata nyt keskenään osakkeita, käteistä ja merkkilaukkuja, kun kysymys on nyt se, kumpiko tuo enemmän turvaa, merkkilaukku (tai mikä tahansa rahallinen hyöty) vai ihmisen ystävyys, läheisyys ja tuki. Juu, meitä on näköjään erilaisia, mutta edelleen sanoisin, että joka saa enemmän turvaa materiasta kuin aidosta ystävyydestä ja kumppanuudesta, on ainoastaan pinnallinen eikä mikään tätä nyt muuksi muuta. 

Ja kuulostaa ehkä hassulta, mutta itse koen taloudellisen riippumattomuuden huomattavasti suurempana turvana kuin muut ihmiset. Oman kokemukseni mukaan ihmiset saattavat yhtäkkiä kadota elämästä hyvästejä jättämättä, mutta rahalla saa suojaa ja ruokaa lähes missä vain. Onko sinua rakastamasi ihminen koskaan hylännyt? Pystytkö luottamaan toiseen ihmiseen täysin? Jos voit, niin älä arvostele meitä, joille elämänkokemus on todistanut muuta.

Jahas. Nyt sitten ollaankin jo kodittomia. Minä puhuin merkkilaukuista enkä asunnottomuudesta ja totaalisesta rahattomuudesta. Kuitenkin puhutaan suomalaisista ihmisistä, joilla ei näyttänyt olevan perustoimeentulon kanssa ongelmia. Luottamus taas on huono kortti tässä kohtaa, koska jos perustat elämäsi siihen, että joku muu maksaa luksuselämäsi, eihän siinäkään ole mitään takeita, että se tilanne on pysyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ahaa, eli sinä tarkoitat sitä, että kun nainen haluaa merkkilaukkuja, se on ihan ok, koska merkkilaukku = hoiva. Tätä minä kutsuisin edelleenkin pinnallisuudeksi. Itselleni hoiva tarkoittaa jotain ihan muuta. 

No se tarkoittaa sitä sinulle ja varmasti sinä siksi olet paljon parempi ihminen kuin muut, mutta loppujen lopuksi kaikki olemme keeniemme, kasvatuksemme ja ympäristömme yhteisvaikutuksen tuloksia ja ne myös vaikuttavat arvoihimme ja toiveisiimme. Kyllä ainakin itse muistan, kuinka ahdisti mennä kouluun joissain Halpa-Halli -farkuissa ja kuinka iloinen olin kun viimein sain aidot Levikset. Ja vaikka vanhempani varmasti minua hoivasivat monilla tavoilla niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllä edelleen arvostan sitä, että pienituloisessa perheessäkin lapsille viitsittiin joskus ostaa jotain hienoa. Hirvittävän pinnallista varmasti, mutta kun elää sosiaalisten paineiden alla ja tietää olevansa köyhä, niin silloin ihan vaan merkki saattaa tuoda elämään turvallisuuden ja hyväksynnän tunteita. Sittemmin en ole enää merkeistä ollut kiinnostunut, mutta voin toki samaistua siihen tunteeseen ja ehkä siksi mä en viitsi kovin korkean hevosen päältä tuijotella muita nenänvartta pitkin.

Puhut eri asiasta kuin minä. Jos voit saada molemmat, tottakai sinä voit niitä toivoa. Mutta jos sinun pitää valita voin toinen, on pinnallista valita mieluummin se merkkilaukku. 

Toisaalta vain toisen voit saada varmasti. Miehiä tulee ja miehiä menee, oli kyseessä sitten isä, poikaystävä tai aviomies, mutta Vuitton pitää arvonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ahaa, eli sinä tarkoitat sitä, että kun nainen haluaa merkkilaukkuja, se on ihan ok, koska merkkilaukku = hoiva. Tätä minä kutsuisin edelleenkin pinnallisuudeksi. Itselleni hoiva tarkoittaa jotain ihan muuta. 

No se tarkoittaa sitä sinulle ja varmasti sinä siksi olet paljon parempi ihminen kuin muut, mutta loppujen lopuksi kaikki olemme keeniemme, kasvatuksemme ja ympäristömme yhteisvaikutuksen tuloksia ja ne myös vaikuttavat arvoihimme ja toiveisiimme. Kyllä ainakin itse muistan, kuinka ahdisti mennä kouluun joissain Halpa-Halli -farkuissa ja kuinka iloinen olin kun viimein sain aidot Levikset. Ja vaikka vanhempani varmasti minua hoivasivat monilla tavoilla niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllä edelleen arvostan sitä, että pienituloisessa perheessäkin lapsille viitsittiin joskus ostaa jotain hienoa. Hirvittävän pinnallista varmasti, mutta kun elää sosiaalisten paineiden alla ja tietää olevansa köyhä, niin silloin ihan vaan merkki saattaa tuoda elämään turvallisuuden ja hyväksynnän tunteita. Sittemmin en ole enää merkeistä ollut kiinnostunut, mutta voin toki samaistua siihen tunteeseen ja ehkä siksi mä en viitsi kovin korkean hevosen päältä tuijotella muita nenänvartta pitkin.

Puhut eri asiasta kuin minä. Jos voit saada molemmat, tottakai sinä voit niitä toivoa. Mutta jos sinun pitää valita voin toinen, on pinnallista valita mieluummin se merkkilaukku. 

Joidenkin täytyy valita vain toinen ja ne valitsee vain sen toisen. Ja jokaisella on oikeus valita sen minkä tärkeäksi kokee. Jotkut voi ottaa molemmat ja sillä hyvä.  

Mikä sinä olet toisten valintoja arvostelemaan.

Mitä pahaa siinä on, että materiaa priorisoivaa ihmistä sanotaan pinnalliseksi? Toki kaikilla on vapaus valita, mutta ei se miksikään muutu. Ja silloin on turha ihmetellä, jos niitä hyviä ihmissuhteita ei synny. Sehän tässä oli aika olennaista myös, että parisuhdetta kovasti halutaan, joten siinä ei kannata ihmetellä, miksei pinnallisuudella pääse pitkälle. 

Mitään ei miehet pidä alaarvoisempana kuin naisia jotka rahan takia haluaa parisuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ahaa, eli sinä tarkoitat sitä, että kun nainen haluaa merkkilaukkuja, se on ihan ok, koska merkkilaukku = hoiva. Tätä minä kutsuisin edelleenkin pinnallisuudeksi. Itselleni hoiva tarkoittaa jotain ihan muuta. 

No se tarkoittaa sitä sinulle ja varmasti sinä siksi olet paljon parempi ihminen kuin muut, mutta loppujen lopuksi kaikki olemme keeniemme, kasvatuksemme ja ympäristömme yhteisvaikutuksen tuloksia ja ne myös vaikuttavat arvoihimme ja toiveisiimme. Kyllä ainakin itse muistan, kuinka ahdisti mennä kouluun joissain Halpa-Halli -farkuissa ja kuinka iloinen olin kun viimein sain aidot Levikset. Ja vaikka vanhempani varmasti minua hoivasivat monilla tavoilla niin henkisesti kuin fyysisesti, niin kyllä edelleen arvostan sitä, että pienituloisessa perheessäkin lapsille viitsittiin joskus ostaa jotain hienoa. Hirvittävän pinnallista varmasti, mutta kun elää sosiaalisten paineiden alla ja tietää olevansa köyhä, niin silloin ihan vaan merkki saattaa tuoda elämään turvallisuuden ja hyväksynnän tunteita. Sittemmin en ole enää merkeistä ollut kiinnostunut, mutta voin toki samaistua siihen tunteeseen ja ehkä siksi mä en viitsi kovin korkean hevosen päältä tuijotella muita nenänvartta pitkin.

Puhut eri asiasta kuin minä. Jos voit saada molemmat, tottakai sinä voit niitä toivoa. Mutta jos sinun pitää valita voin toinen, on pinnallista valita mieluummin se merkkilaukku. 

Toisaalta vain toisen voit saada varmasti. Miehiä tulee ja miehiä menee, oli kyseessä sitten isä, poikaystävä tai aviomies, mutta Vuitton pitää arvonsa.

Niin, eli lopulta olemme ihan samaa mieltä. Jos asenne on "miehiä tulee ja miehiä menee, mutta Vuitton pitää arvonsa", ei ehkä kannata myöskään ihmetellä, jos niitä miehiä tulee ja menee eikä yksikään pysy pidempään. Siitähän tämä keskustelu alun perin lähti, että bling-tyypit eivät helposti osaa muodostaa oikeaa syvällistä ja rakastavaa suhdetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No mutta jos kysyt ihan keneltä tahansa normimieheltä, että millainen on "unelmanainen", niin suurin osa vastaa, että: "Kaunis, hymyilevä ja semmoinen hoivaava ja äidillinen". Millä tavalla tämä on "syvällisempi" toive potentiaalisesta kumppanista? Keskimäärin miehet haluavat kauniin naisen, joka hoivaa sekä heitä että tulevia lapsia. Mikai nainen on tyhjäpää kun haluaa miehen joka on komea ja kykenee huolehtimaan naisestaan ja lapsistaan?

Toki on varmasti miehiä, jotka haluavat naiseltaan myös vaikka "keskustelutaitoa, älykkyyttä ja hyvää huumorintajua", mutta näitä näkee miesten listauksissa hyvin harvoin."

"No kyllä minusta "hymyilevä, hoivaava ja äidillinen" kertoo nimenomaan lämpimästä, turvallisesta ja välittävästä luonteesta. Tällainen "minä haluan merkkilaukkuja ja joka aamu kahvin sänkyyn eikä minun tarvitse tehdä yhtään mitään" -tyylinen koppavuus on mielestäni aika kaukana hoivaavasta ja äidillisestä. Hassua, jos et näe näissä mitään eroa. "

"Ja hassua, että sinä et näe siinä mitään samaa, että mies haluaa hoivaavan naisen ja nainen haluaa hoivaavan miehen (sillä kyllä, kahvikuppi sänkyyn ja kalliit lahjat ovat tavallaan miehistä hoivausta naista kohtaan, vauraus on turvallisuutta, hoivaus on turvallisuutta). Ei se mieskään halua, että nainen hoivaa mitä vaan, vaan sen hoivavietin pitää kohdistua mieheen ja tämän jälkeläisiin. Esim. koiraihmis-naiset eivät ole erityisen suosittuja miesten keskuudessa, vaikka varmasti hoivaviettiä löytyy. Se vaan ei hyödytä miestä kohdistuessaan koiriin. Mies usein haluaa olla naisen elämän keskipiste, ja lemmikit kilpailevat naisen huomiosta. Sekä antelias varakkuus että lämmin hoivaus ovat molemmat ominisuuksia, joita toivotaan kumppanilta siksi, että niistä hyödytään itse. Mutta vain toinen niistä tuomitaan aina kullankaivuuksi ja itsekkyydeksi, vaikka motivaatiot näiden toiveiden taustalla on aika samat."  

Tässä siis mielestäni kyllä sanoit, että "haluan merkkilaukkuja" -koppavuus on sama kuin hoivaaminen. Se, että mies ja nainen HALUAVAT samoja asioita, ei mitenkään tee siitä koppavasta naisesta hoivaavaa. Minä puhuin koko ajan siitä, että koppavuus on kaukana hoivaamisesta, mutta sinä sanoit, että hassua, kun en näe mitään samaa. En todellakaan ymmärrä, miksi sinä tulet selittämään asioita a ja b samoiksi asioiksi, kun minä puhun asioista b ja c, ellet oleta että a= c. 

En. Vaan sanoin, että kun nainen sanoo, että haluaa miehen joka ostelee lahjoja, nainen sanoo haluavansa miehen, joka hoivaa häntä. Kun mies sanoo haluavansa äidillisen ja hoivaavan naisen mies sanoo haluavansa naisen, joka hoivaa häntä (eikä esimerkiksi koiria). Se on ilmeisesti hyvin kummallista, että nainen haluaa tulla hoivatuksi suhteissaan. Vai onko se siinä, että mies käyttää kiertoilmaisua, eikä sano suoraan haluavansa naisen, joka hoitaa kodin ja lapset (vaan äidillisen ja hoivaavan, joka kuulostaa kivemmalta). Pitäisikö naistenkin keksiä joku kiertoilmaus?  Aina kun nainen sanoo haluavansa mieheltä joitain suoraan naista hyödyttäviä ominaisuuksia, nainen leimataan aina itsekkääksi. Tätä ei tapahdu toiseen suuntaan yhtä paljon ollenkaan, vaan miehen pitää puhua todella sovinistisesti, ennen  kuin kukaan arvostelee.

Ei se ole kummallista. Ainoastaan se on kummallista, että hoiva kuitataan jollain merkkilaukulla. Minulle joku muovinretale ei tuo kyllä minkäänlaita lohtua ja turvaa. 

Voisin tässä kertoa aika osuvan esimerkin eilisillalta. Minun miesystäväni on täysin persaukinen. Eilen minulla oli todella suuri suru eräästä asiasta ja itkin. Miesystäväni kuunteli, lohdutti ja piti minua lähellään yömyöhään asti. En todellakaan ymmärrä, kuka olisi valmis vaihtamaan tuon lohdun johonkkin Vuittoniin. 

No jos olet esimerkiksi nuori ihminen, joka vaikka tulee köyhistä olosuhteista, niin voisin hyvinkin kuvitella, että kallis merkkilaukku edustaisi sinulle jonkinlaista taloudellista ja sosiaalista turvaa. Itsellenkin raha tuo turvallisuuden tunnetta, mutta koska en kaipaa sosiaalista hyväksyntää, merkit eivät vetoa minuun, vaan käteinen ja esim. osakkeet. Jos taas status (joka mittaa sosiaalista hyväksyntää) olisi minulle tärkeä asia (jos minua olisi vaikka kiusattu ja hyljeksitty lapsena tai minut olisi kasvatettu arvostamaan statusta), niin varmaan silloin Vuitton viehättäisi minua enemmän kuin saman arvoinen kansa käteistä. Meitä on erilaisia.

Ei ole tarpeen verrata nyt keskenään osakkeita, käteistä ja merkkilaukkuja, kun kysymys on nyt se, kumpiko tuo enemmän turvaa, merkkilaukku (tai mikä tahansa rahallinen hyöty) vai ihmisen ystävyys, läheisyys ja tuki. Juu, meitä on näköjään erilaisia, mutta edelleen sanoisin, että joka saa enemmän turvaa materiasta kuin aidosta ystävyydestä ja kumppanuudesta, on ainoastaan pinnallinen eikä mikään tätä nyt muuksi muuta. 

Niin mutta eikö se, että mies antaa kalliin merkkilaukun edusta tällaiselle ihmiselle suurta rakkauden ja kiintymyksen osoitusta ja kumppanuutta? Miten sinä mittaat ja määrität aidon ystävyyden?

No en pysty sitä tarkkaan määrittelemään, mutta sen voin sanoa, että millään laukulla sitä ei ainakaan mitata.