Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tiivistelmä tästä ketjusta.
AP:n kirjoitus osui hyvätuloisten omatuntoon, joiden pitää nyt sivukaupalla todistella että köyhät ovat itse aiheuttaneet omat rahaongelmansa. Ei ole hyvätuloisten asia auttaa, eikä valtionkaan. Ei saa ottaa lainaa, jos tulee yllättäviä menoja. Mutta ei saa myöskään pyytää apua kaverilta.
Köyhä ei saa käyttää 10 euron kuukausipalvelua, ei saa ostaa paistopisteestä pullaa, pitää ostaa halvimmat silmälasit ja hakea pesukone roskalavaryhmästä tuuripelillä.
Ja niin edelleen.
Paistopisteestä pulla joka päivä, tekee karkeasti 30 euroa kuussa. Siihen suoratoisto kympin. Pesukone osarilla esimerkiksi 20 euroa. Tekee 60 euroa kuukaudessa! Tuo on todella paljon ns. irtorahaa. Sijoitettuna se tekee vuodessa 720 euroa ja 10 vuodessa 7200 euroa plus korot. Pienillä teoilla ON valtava vaikutus.
Minun hyvä ystäväni kuoli 31-vuotiaana syöpään, ja pari kuukautta sen jälkeen äitini sai syöpädiagnoosin ja kuoli siitä n. 10 kk:n päästä.
Sen laatuista shokkihoitoa se oli, että en ole sen jälkeen miettinyt, että kannattaako suoda itselleen pikku iloja nyt vain kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Tuonpuoleisessa on aika vaikeaa sijoituksistaan nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tiivistelmä tästä ketjusta.
AP:n kirjoitus osui hyvätuloisten omatuntoon, joiden pitää nyt sivukaupalla todistella että köyhät ovat itse aiheuttaneet omat rahaongelmansa. Ei ole hyvätuloisten asia auttaa, eikä valtionkaan. Ei saa ottaa lainaa, jos tulee yllättäviä menoja. Mutta ei saa myöskään pyytää apua kaverilta.
Köyhä ei saa käyttää 10 euron kuukausipalvelua, ei saa ostaa paistopisteestä pullaa, pitää ostaa halvimmat silmälasit ja hakea pesukone roskalavaryhmästä tuuripelillä.
Ja niin edelleen.
Paistopisteestä pulla joka päivä, tekee karkeasti 30 euroa kuussa. Siihen suoratoisto kympin. Pesukone osarilla esimerkiksi 20 euroa. Tekee 60 euroa kuukaudessa! Tuo on todella paljon ns. irtorahaa. Sijoitettuna se tekee vuodessa 720 euroa ja 10 vuodessa 7200 euroa plus korot. Pienillä teoilla ON valtava vaikutus.
Jos köyhistä on kyse, niin silloinhan yleensä sama ihminen ei osta näitä kaikkia, ainakaan samojen kuukausien aikana. Pitää muistaa, että nämä lukuisat ketjussa paheksutut köyhien vääränlaiset ostostaipumukset eivät kerro samasta ihmisestä.
Mihin esim. toimeentulotukea saava voisi sijoittaa? Siis kiva idea sinänsä, mutta miksi on vaikea käsittää, että jos hän laittaisi tässä kuussa 10 euroa sijoituksiin, se vähennettäisiin seuraavan kuukauden tuesta. Koska sijoitukset huomioidaan laskelmissa.
Ei toimeentulotukea saavan kuulukkaan mihinkään sijoittaa. En tiedä miksi kukaan tälläistä edes ehdottaa. Toimeentulotuki on ihan viimeinen tuki sellaiselle, jolla ei ole yhtään mitään omaisuutta tai tuloja. Se on oikeasti raha välttämättömimpään hengissä selviämiseen. On hienoa, että meillä Suomessa on tämmöinen viimesijainen tuki olemassa kaikkein pahimpaan tilanteeseen joutuneille. Sieltä ei ole muuta keinoa kuin alkaa ponnistelemaan ylöspäin.
Vuonna 2019 runsaat 8% suomalaisista sai toimeentulotukea. Se on lähes joka kymmenes, joten aika moni köyhä on oikeasti niin köyhä.
https://www.iltalehti.fi/raha-nyt/a/ed156fcb-c847-48fe-8a8d-a78a8551647c
Tässä on muuten se linkki surullisen kuuluisaan sänkytapaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi opettaa niille lapsille parempia ajanviettotapoja. Esim. lukeminen on ilmaista ja lopputulos voisi olla varakkaampi aikuisuus heille. Teidän kasvatuksella tulee ihan viihdezombeja.
Lukeminen ja elokuvien/sarjojen katsominen ei sulje toisiaan pois. Olen itse kulttuurialalla töissä, ja kyllä usein ne, jotka lukevat paljon, ovat kiinnostuneita myös muusta kulttuurista. Eikä kaikki elokuvat tai sarjatkaan ole mitään hömppäviihdettä. Ja toisaalta kyllä kirjoissakin hömppää on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tiivistelmä tästä ketjusta.
AP:n kirjoitus osui hyvätuloisten omatuntoon, joiden pitää nyt sivukaupalla todistella että köyhät ovat itse aiheuttaneet omat rahaongelmansa. Ei ole hyvätuloisten asia auttaa, eikä valtionkaan. Ei saa ottaa lainaa, jos tulee yllättäviä menoja. Mutta ei saa myöskään pyytää apua kaverilta.
Köyhä ei saa käyttää 10 euron kuukausipalvelua, ei saa ostaa paistopisteestä pullaa, pitää ostaa halvimmat silmälasit ja hakea pesukone roskalavaryhmästä tuuripelillä.
Ja niin edelleen.
Naulan kantaan.
Olen lahjoittanut rahaa muutaman kerran tiukassa tilanteessa olevalle sukulaiselle. Ja nimenomaan ohjeistin että osta myös jotain turhaa ja kivaa itsellesi sen lisäksi että maksat laskuja ja käyt kaupassa hakemassa perunoita ja tarjousjauhelihaa. Jos jotenkin saisin lahjoittaa pieniä ilon hetkiäkin stressaavassa tilanteessa elävälle ihmiselle niin saisin siitä itsekin iloa.
Tässä keskustelussa kuulostaa olevan todella paljon ihmisiä joilla on aika kyyninen suhtautuminen ihmisiin jotka ovat taloudellisesti tiukoilla. Mielestäni kummallista etenkin nyt kun monen toimeentulo on romahtanut huimasti koronan myötä. Ette kai te oikeasti syytä lomautettuja tai irtisanottuja että mitäs sait lopputilin, ähäkutti. Kärsi nyt, kurja!
No jos silä lomautetulla/työttömälle ei ole yhtään puskurirahaa eikä ansiosidonnainen työttömyyskorvaus varmistettuna, niin kyllä se vähän on... mitäs läksit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on riittävästi luksusta nuissa maksullisissa suoratoistopalveluissa, jos ei oo omaa rahaa millä maksaa niin tuon enempää ei tarvi. Kyllä ihan perustoimeentulo täytyy kaikilla olla, harrastuksia ym. lapsille myös voidaan tarjota ilmaiseksi vähävaraisille, MUTTA. Joku raja on oltava. Mitään ekstraa, luksusta ym. ei tarvitse kustantaa kellekään jolla siihen ei ole itsellä vara. Joulukinkku on oikeastaan aika halpaa ruokaa niin jo on ihme jos sitä ei voi jouluna ostaa, alesta viimeistään. Laatikot myös superedullisia tehdä. Hyvin vähällä rahalla saisi jouluruuat hoidettua tarvittaessa. Lasten lahjat eri asia ja niihin on järjestöjä joihin ottaa yhteyttä. Kavereilta ei tarvitse kitistä, mutta toki voi selittää oman tilanteensa ja pyytää, uskoisin että apua moni olisi valmis tarjoamaan. Ehkä kaikista paras olisi itse ehdottaa miksei vaikka Facebookissakin että tekee kaverille joulusiivouksen muutamaa lahjaa vastaan tai jotain. Miksi kotona työttämänä makaavalle pitäisi vain antaa. Itse kun on töissä kiireinen niin olisi vain mukava kun joku kävisi sillä aikaa siivoamassa ja itse saisi keskittyä töiden jälkeen muuhun, kyllä siitä satasen, pari voisi antaa tarpeessa olevalle kaverille. Mutta en ole kyllä kuullut että joku olisi valmis tähän, eivät sitten varmaan ole tarpeeksi köyhiä kuitenkaan.
Onko suoratoistopalvelu jonkun mielestä LUKSUSTA? Kumma juttu.
Samaa mietin. Netflix maksaa 10 euroa kuussa. Onhan se tietysti jostain muusta pois, mutta kun köyhä ei voi paljon käydä leffassa/teatterissa/konserteissa (muulloinkaan kuin korona-aikana), niin onhan se aika järkevä sijoitus. Varsinkin jos on 4 eri-ikäistä lasta, joiden vieminen jonnekin leffaan maksaisi älyttömän summan nykyaikana.
Leffat ja TV-sarjat ovat hyvää pakoa siitä köyhyydessä elämisestä ja pennin venyttämisestä. Siitä saa sisältöä elämään. Tietenkään tätä eivät ymmärrä sellaiset, jotka katselevat itse sen yhden leffan kuussa telkkarista.
No ei todellakaan ole sijoitus, vielä vähemmän järkevä. Tuon tuotto-odotus on 0%. Sijoitus tuottaa, ei kuluta. Järkevämpää olisi laittaa tuo summa vaikka kerran kvarttaalissa osinko-osakkeisiin, niin saisi lisätuloja heti.
Kuvitteletko oikeasti, että köyhillä on jotain "osinko-osakkeita"? Ei todellakaan ole.
Ei kaikkea voi mitata rahallisesti. Jos joku asia tuottaa viihdettä ja taide-elämyksiä, se on henkisesti arvokasta.
Sense8:ssä hahmo kysyy toiselta, miksi osti ison telkkarin, eikä vaikka parempaa sänkyä. Toinen vastasi, että jos ostaa sängyn, on edelleen slummissa. Jos ostaa telkkarin, se vie pois slummista.
Köyhätkin ihmiset tarvitsevat joskus elämyksiä ja pakoa arjesta. Mitä kurjempi arki, sitä enemmän pitää olla edes jotain viihdykettä.
EI niin, siksi hän onkin köyhä. JOs käyttäisi rahansa fiksusti ja tuottavasti ei enää olisi köyhä, vaan voisi kertoa tätä muillekin. Minä olen OLLUT köyhä kun aloin säästämään osinko-osakkeisiin. Ja juuri siksi että saisin lisää kassavirtaa. Ja muuten parhaimmat yhtiöt maksavat osinkoja vuodessa enemmän kuin minä olen niistä aikanaan maksanut.
Niin olin minäkin, mutta ne osingot ei nostaneet minua köyhyydestä vaan se että sain lopulta työtä josta maksettiin kunnon palkkaa.
Tässä meidän kodinkoneiden hajoamismäärät sen 33 vuoden aikana, mitä ollaan miehen kanssa oltu yhdessä Tiskikone, 2 kertaa. Jääkaappi 2 kertaa, 1. kerralla asuttiin vuokralla, joten se kuului vuokranantajan hoitaa, eli ei siis maksanut itselle mitään. Pyykkikone kolme kertaa, aina olisi ollut mahdollisuus pesutupaan, mutta ei haluta miehen (huom! miehen, vaikka vauvapalstan mukaan miehet ei ikinä muka valita hajusteista) hajusteherkkyyden taki niitä käyttää. Tiskikone on välillä ollut kokonaan pois, on pärjätty ilmankin, mutta se on mukavuudenhalua hommata uusi tilalle. Viimeksi kun pyykkikone hajosi, mies tilasi siihen osan ja korjasi, maksoi vähän yli 100 euroa. Toki hänellä on ammattitaito korjata se, itse en varmaan olisi osannut. Toisella kertaa jääkaapin vika oli pieni, mutta ärsyttävä, eli sen ovi ei sulkeutunut kunnolla jos ei painanut sitä ajatuksen kanssa kiinni - uusittiin, mutta jos ei olisi ollut varaa, ei olisi uusittu. Hella/uuni ei ole hajonnut koskaan, mutta keittiöremontin yhteydessä edellisessä asunnossa vaihdettiin kaikki kodinkoneet. Mikrokaan ei ole hajonnut koskaan, mutta se on uusittu pari kertaa, eikä sitä käytetä kovin paljon, joten ilmankin pärjättäisiin. Mitäs niitä muita on? Telkkari ei ole tainnut varsinaisesti hajota koskaan, mutta on sitä välillä vaihdettu. Sitä ei olisi vaihdettu, jos ei olisi varaa. Tietokone hajoamalla on hajonnut 2 kertaa. Toisella kertaa paloi poweri. Mule tietokone oli työväline tuolloin, tein kotona töitä, mutta siitä tulot olivat aika pienet. Toinen kerta oli opiskeluaikana läppärin hajoaminen ja se oli aika tärkeä opiskelussa jo silloin.
Itsellä on ollut tilanne, että rahaa ei ole paljon käytössä. Valmistuttuani en saanut mitään mistään, kun en saanut heti töitä koska olin tehnyt osa-aikatyötä, joka ei kerryttänyt ansiosidonnaista ja mies tienasi liikaa, mutta nettona neljälle se ei kuitenkaan ollut paljon, kun oli alunperin kahden tuloihin mitoitettu asuntolaina. Käytettiin toki lyhennysvapaita kuukausia ja mitoitettiin menot tulojen mukaan. Nyt on sekä miehellä työpaikka että minulla ja lapset eivät asu enää kotona, joten käytettävissä on tuloja eri tavalla. Välillä kyllä käy raskaaksi lähipiirin jatkuva rahan pyytäminen. Lapset ei sitä ikinä pyydä, vaan lähinnä sairaseläkeläinen veli, joka HALUAA asua omakotitalossa - meillä ei ole koskaan ollut siihen mahdollisuutta. Kyllä, olen vähän katkera.
Mielestäni kukaan tässä ketjussa ei ole todennut, että köyhät eivät tietäisi kuinka säästää tai ymmärtäisi rahasta tai sen käytöstä mitään.
Sen sijaan on todettu mm. että osa ihmisistä on merkittävässä avainasemassa oman rahatilanteensa huonouteen ja tästä esimerkkinä ne joilla raha ns. polttelee taskussa.
Kukaan ei voi mitään mahdollisille sairauksille ja niiden tuomille rajoitteille esim. omaa työnkuvaa tai uudelleenkouluttautumista ajatellen, mutta sille totta kai voi, mihin ja miten rahaa käyttää.
Tästä muistuukin mieleeni eräs ohjelma, jota muutaman kerran katsoin. Taisi olla "Rikkaat ja rahattomat". Tuossa tosiaan varakkaammat vaihtavat viikoksi osia huonommin toimeentulevien kanssa kodeista ja viikkobudjeteista alkaen. Eräässäkin jaksossa oli sinänsä ihan symppiksen oloinen perhe, jossa ainakin yksi lapsista oli jo aikuinen, vanhemmaksi tullut itsekin. Nämä oli niitä huonommin toimeentulevia ja kun lähtivät kauppaan, niin mitä sieltä ostettiin? Marimekko- astioita. Ei toki yhtä lautasta ja kuppia enempää, mutta hieman tuli mietittyä, että jos se tili tultuaan kuluu tällaiseen, niin eipä ihme että on tiukkaa ja on jatkossakin. Tämäkin nainen oli nuori. Oliko hänellä koulutusta, sitä ei tarina kerro, mutta varmasti kaikki mahdollisuudet pyrkiä opiskelemaan ja sitä kautta työelämään ja sitä kautta taas pois köyhyysloukusta.
Vaikka aloittaja puhuu eri asioista, näen siinä jotain samaa ko. jakson kanssa. Ap ei ole tyytyväinen siitä että lapsi sai jäätelön kummiltaan, koska kyseessä ei ollut kioskijäätelö. Vaikka se kioskijäätelö onkin "jollekin miellyttävä elämys" johon tapaan asiaa yhdessä viestissä luonnehdittiin, niin mikään välttämätön asia kyseessä ei kuitenkaan ole. Ymmärrän kyllä että tiettyjä asioita on kiva tehdä "edes kerran" tai "kerran kesässä" mutta ei keskituloisetkaan kaikkea tee. Joku saattaa ostaa sen jäätelön, mutta skippaa toisen asian - ja toisin päin.
Mun mielestä ap:n asenne on sikäli ikävä, että tulee tuolla menolla opettamaan lapsellekin asioiden kummallista arvottamista. (Itse olisin ollut tyytyväinen, jos kummitäti olisi ostanut lapselleni jonkin jäätelön.) Tietenkin kummi olisi voinut tehdä tämän tekemättä suurta numeroa asiasta TAI jos sinulla oli mahdollisuus, olisit itse ostanut sen kiskajäätelön ja vähät välittänyt kummitädin puheista.
Tämä on hankala keskustelunaihe, koska osa ihmisistä ärsyyntyy ja osa kokee kaikki asiallisetkin aihetta käsittelevät viestit nöyryyttävinä ja ylemmyydentuntoisena haukkumisena.
Suomi on nykyään äärettömän kylmä yhteiskunta, jossa työssäkäyvät vanhemmat eivät välttämättä auta aikuistuneita lapsiaan.
Eräällä tuttavallani esimerkiksi on hampaistossa perinnöllisiä puutoksia, pysyviä rautahampaita puuttuu suusta ainakin ainakin neljä kappaletta. Eli maitohampaiden tilalle ei kasvanut etuhampaistoon ollenkaan hampaita tilalle. Hän ei nuorella iällä onnistunut työllistymään, eikä perheensä auttanut taloudellisesti mitenkään. Hyvin surullinen tarina kaiken kaikkiaan.
Toinen tuttava taas ei viihtynyt kerrostalossa ääniyliherkkyden vuoksi, kerjäsi omalta perheeltänsä omakotitaloa vuokralle. Eipä auttaneet, ja tämä tuttava menetti terveytensä, työkykynsä. On nykyisin nuori eläkeläinen.
Hyvä kysymys, miksi kaikilla vanhemmilla ei normaalia halua auttaa jälkeläisiään, mahdollistaa heille hyvä elämä. Ajatellaanko että yhteiskunta huolehtii.
Mitä tulee ap:n ystävien antamiin vinkkeihin asioista, niin niitähän tässäkin ketjussa on tullut. Varmasti ystäväsi tarkoittavat hyvää, ja olisikohan niin, että he huomaavat asioita eri vinkkelistä kuin ap itse. Monestihan näin vain tuppaa olemaan.
Jos et näitä vinkkejä ja neuvoja ystäviltäsi halua, niin sano asiasta suoraan. Sillä ne loppuvat.
Sitten on tiettyjä asioita, mitä jäin avauksesta miettimään. En tiedä lainkaan, mitä Netflix tai muut vastaavat maksavat, mutta koska kyse on kuitenkin maksullisista palveluista niin kannattaako näitä pitää aktiivisina koko ajan? Eikö kannattaisi välillä irtisanoa ja ottaa taas jossain vaiheessa käyttöön? Kannattaako ylipäätään maksaa tällaisesta, jos taloudellinen tilanne ei muutenkaan ole hyvä?
Ketjussa esille tulikin mm. lukeminen, jota itsekin tulin ehdottamaan teinien ja vaikka vanhempienkin harrastukseksi. Joku mainitsi kirjaston - hyvä. Sieltä löytyy myös äänikirjoja ja elokuvia. Jotain katsottavaa lie tulee tv:stäkin; itse katsomme lähinnä luonto-ohjelmia ja uutisia.
On myös lukuisia muita asioita, joita voi tehdä maksutta. Tietysti ymmärrettävää on, että pitkä välimatka paikkaan tai tekemiseen x voi olla vaikuttava tekijä, mutta on se nyt vähän kummallista jos yhtään mitään ette kotikulmilla pysty tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on riittävästi luksusta nuissa maksullisissa suoratoistopalveluissa, jos ei oo omaa rahaa millä maksaa niin tuon enempää ei tarvi. Kyllä ihan perustoimeentulo täytyy kaikilla olla, harrastuksia ym. lapsille myös voidaan tarjota ilmaiseksi vähävaraisille, MUTTA. Joku raja on oltava. Mitään ekstraa, luksusta ym. ei tarvitse kustantaa kellekään jolla siihen ei ole itsellä vara. Joulukinkku on oikeastaan aika halpaa ruokaa niin jo on ihme jos sitä ei voi jouluna ostaa, alesta viimeistään. Laatikot myös superedullisia tehdä. Hyvin vähällä rahalla saisi jouluruuat hoidettua tarvittaessa. Lasten lahjat eri asia ja niihin on järjestöjä joihin ottaa yhteyttä. Kavereilta ei tarvitse kitistä, mutta toki voi selittää oman tilanteensa ja pyytää, uskoisin että apua moni olisi valmis tarjoamaan. Ehkä kaikista paras olisi itse ehdottaa miksei vaikka Facebookissakin että tekee kaverille joulusiivouksen muutamaa lahjaa vastaan tai jotain. Miksi kotona työttämänä makaavalle pitäisi vain antaa. Itse kun on töissä kiireinen niin olisi vain mukava kun joku kävisi sillä aikaa siivoamassa ja itse saisi keskittyä töiden jälkeen muuhun, kyllä siitä satasen, pari voisi antaa tarpeessa olevalle kaverille. Mutta en ole kyllä kuullut että joku olisi valmis tähän, eivät sitten varmaan ole tarpeeksi köyhiä kuitenkaan.
Onko suoratoistopalvelu jonkun mielestä LUKSUSTA? Kumma juttu.
Samaa mietin. Netflix maksaa 10 euroa kuussa. Onhan se tietysti jostain muusta pois, mutta kun köyhä ei voi paljon käydä leffassa/teatterissa/konserteissa (muulloinkaan kuin korona-aikana), niin onhan se aika järkevä sijoitus. Varsinkin jos on 4 eri-ikäistä lasta, joiden vieminen jonnekin leffaan maksaisi älyttömän summan nykyaikana.
Leffat ja TV-sarjat ovat hyvää pakoa siitä köyhyydessä elämisestä ja pennin venyttämisestä. Siitä saa sisältöä elämään. Tietenkään tätä eivät ymmärrä sellaiset, jotka katselevat itse sen yhden leffan kuussa telkkarista.
No ei todellakaan ole sijoitus, vielä vähemmän järkevä. Tuon tuotto-odotus on 0%. Sijoitus tuottaa, ei kuluta. Järkevämpää olisi laittaa tuo summa vaikka kerran kvarttaalissa osinko-osakkeisiin, niin saisi lisätuloja heti.
Kuvitteletko oikeasti, että köyhillä on jotain "osinko-osakkeita"? Ei todellakaan ole.
Ei kaikkea voi mitata rahallisesti. Jos joku asia tuottaa viihdettä ja taide-elämyksiä, se on henkisesti arvokasta.
Sense8:ssä hahmo kysyy toiselta, miksi osti ison telkkarin, eikä vaikka parempaa sänkyä. Toinen vastasi, että jos ostaa sängyn, on edelleen slummissa. Jos ostaa telkkarin, se vie pois slummista.
Köyhätkin ihmiset tarvitsevat joskus elämyksiä ja pakoa arjesta. Mitä kurjempi arki, sitä enemmän pitää olla edes jotain viihdykettä.
EI niin, siksi hän onkin köyhä. JOs käyttäisi rahansa fiksusti ja tuottavasti ei enää olisi köyhä, vaan voisi kertoa tätä muillekin. Minä olen OLLUT köyhä kun aloin säästämään osinko-osakkeisiin. Ja juuri siksi että saisin lisää kassavirtaa. Ja muuten parhaimmat yhtiöt maksavat osinkoja vuodessa enemmän kuin minä olen niistä aikanaan maksanut.
Niin olin minäkin, mutta ne osingot ei nostaneet minua köyhyydestä vaan se että sain lopulta työtä josta maksettiin kunnon palkkaa.
Minut on osittain. Toki on palkkakehityskin auttanut. Minä olen seurannut paljonko osinkoja on tullut ja elämäni aikana niitä olen saanut kymmeniä tuhansia nettona. Ja selkeästi osinkojen määrä kasvaa kiihtyvästi.
Ap, miksi kummitädin velvollisuus olisi ostella yhtään mitään? Ja jos hän taas haluaa ostaa, niin ihan itsehän hän päättää mistä ostaa ja millä hinnalla.
Kummitädin palkka ei kuulu tähän yhtään millään lailla - vaikka tienaisi kymppitonnin kuussa, ei silti ole pakko ostaa x tuotetta sieltä kalleimmasta paikasta, jos muitakin on tarjolla. Toki jos ostopaikkaa on sitten etsitty kissojen ja koirien kanssa ympäri kaupunkia kävellen, olisi ehkä kannattanut ostaa joku jätski jostain.
Vierailija kirjoitti:
Mä autan konkreettisesti joka kuukausi antamalla 35% mun tuloista teille. Saa luvan riittää.
Eihän se heille mene, oletko vähän tyhmä? Sä et maksa heille yhtään mitään, etkö käsitä, pelle? Ja siis en ole puolustamassa aloittajaa, vaan raivostuttaa tällaiset ”mun veroilla kustannetaan SUN elämä” -kehuskelijat, kun oikeasti hän ei kustanna heille yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on nykyään äärettömän kylmä yhteiskunta, jossa työssäkäyvät vanhemmat eivät välttämättä auta aikuistuneita lapsiaan.
Eräällä tuttavallani esimerkiksi on hampaistossa perinnöllisiä puutoksia, pysyviä rautahampaita puuttuu suusta ainakin ainakin neljä kappaletta. Eli maitohampaiden tilalle ei kasvanut etuhampaistoon ollenkaan hampaita tilalle. Hän ei nuorella iällä onnistunut työllistymään, eikä perheensä auttanut taloudellisesti mitenkään. Hyvin surullinen tarina kaiken kaikkiaan.
Toinen tuttava taas ei viihtynyt kerrostalossa ääniyliherkkyden vuoksi, kerjäsi omalta perheeltänsä omakotitaloa vuokralle. Eipä auttaneet, ja tämä tuttava menetti terveytensä, työkykynsä. On nykyisin nuori eläkeläinen.
Hyvä kysymys, miksi kaikilla vanhemmilla ei normaalia halua auttaa jälkeläisiään, mahdollistaa heille hyvä elämä. Ajatellaanko että yhteiskunta huolehtii.
770 vastaa, että autan lapsiani kyllä, mutta heillä on nykyään aika vähän tarvetta, kun kumpikin elää omillaan. Veljen pyytämät rahamäärät on todella isoja, luokkaa 200-300 euroa/kk. Sen lisäksi siivoan talon aina käydessäni, veljen mielestä olen lomalla, mieheni mielestä työleirillä aina kun käyn siellä. Vien hänelle myös ruokaa ja laitan ruokaa. Hän sai talon testamentilla, mikä oli meille muille ok, mutta ei pystyisi ylläpitämään sitä ilman (ilmaista) apua. Lisäksi häntä auttavat kaverit, toinen siskoni vielä enemmän kuin minä, sillä sisko on perheetön ja isotuloinen - ja tämä sisko muistaa syyllistää minuakin auttamaan. Lapseni saavat kuljetusapua, lahjakortteja lahjoiksi ja toiselle maksan matkat tänne meille, vaikka hän tienaa nykyään jo niin paljon, että ei esimerkiksi saa mitään tukia, vaikka onkin opiskelija. Lähempänä asuva käy meillä sunnuntaisin syömässä. Hän ei ota, siis itse suostu ottamaan, meiltä muuta apua, ainoastaan kun on tehty hänen kanssaan yhdessä suursiivous 2*vuosi, on ostettu jotain pesuaineita.
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuella ei tosiaankaan voi, mutta muuten kyllä. Mitä aikaisemmin aloittaa sitä pienempi summa tarvitaan, toisaalta mitä enemmän sijoitaa niin sitä nopeampaa sitä tuloa saa. Minä aloitin aikoinaan 10 eurolla kuukausi, vastaavasti tänä vuonna olen jo sijoittanut 43 000 €. Tuottoa alkaa tosin saamaan heti, ja nimenomaan köyhällä tämä positiivinen vaikutus kassavirtaan tuo turvaa heti ensimmäisestä eurosta lähtien. Näin ehkä alkaa miettimään valintojaan uudelleen kun huomaa että sitä rahaa voi saada muutenkin kuin pelkästään tuista/palkasta.
Sijoittaminen todellakin muuttaa ajattelutapaa. Eihän sijoittaminen ole loppupeleissä muuta kuin sitä, että nipistää tämänhetkisestä kulutuksesta, jotta voi myöhemmin kuluttaa enemmän. Samalla se tuo turvaa, kun talous ei ole koko ajan veitsenterällä. Pitkällä aikavälillä se lisää myös vapausasteita. Moni, joka on ikänsä sijoittanut, saa vuosikymmenten saatossa sijoituksista enemmän tuloja kuin palkasta. Tämä keventää oloa, kun tietää ettei töihin tarvitse jäädä, jos siellä on vaikka huono ilmapiiri tai jos pomoksi tulee jossain vaiheessa joku häiriintynyt tyyppi, joka uhkaa jo omaakin mielenterveyttä.
Sijoittaja oppii hahmottamaan myös rahan aika-arvoa. Nuorena kulutettu raha on kaikkein kalleinta, koska silloin menettää sijoitustuotot kaikkein pisimmältä ajalta. Ja kääntäen, kun nuoresta asti alkaa sijoittaa, niillä pienilläkin summilla on merkitystä. Jos havahtuu sijoittamiseen vasta viisikymppisenä, ei pysty ikinä saamaan kiinni sitä, joka aloitti parikymppisenä, vaikka kuinka säästäisi suuresta palkastaan hampaat irvessä.
Muistan kerran käyneeni tyttäreni kanssa kahvilassa, tästä on jo vuosikausia aikaa. Ostokset maksoivat 14€ ja mietin siinä, että näillä olisi saanut yhden Fortumin osakkeen ja euron verran osinkoa loppuelämän ajan. Ei se euro vuodessa ehkä näy missään, mutta eipä tuo toisaalta ollut vuoden ainoa kahvilareissukaan. Ja vaikka vain nipistäisi yhden kahvilareissun vuodessa, niin tulisihan tuosta elämän aikana sellainen potti, että voisi sen nipistetyn kahvilareissun sitten korvata vaikka päivällisellä vähän hienommassa ravintolassa. Ja ne osakkeet jäisivät silti lapsille perinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tiivistelmä tästä ketjusta.
AP:n kirjoitus osui hyvätuloisten omatuntoon, joiden pitää nyt sivukaupalla todistella että köyhät ovat itse aiheuttaneet omat rahaongelmansa. Ei ole hyvätuloisten asia auttaa, eikä valtionkaan. Ei saa ottaa lainaa, jos tulee yllättäviä menoja. Mutta ei saa myöskään pyytää apua kaverilta.
Köyhä ei saa käyttää 10 euron kuukausipalvelua, ei saa ostaa paistopisteestä pullaa, pitää ostaa halvimmat silmälasit ja hakea pesukone roskalavaryhmästä tuuripelillä.
Ja niin edelleen.
Paistopisteestä pulla joka päivä, tekee karkeasti 30 euroa kuussa. Siihen suoratoisto kympin. Pesukone osarilla esimerkiksi 20 euroa. Tekee 60 euroa kuukaudessa! Tuo on todella paljon ns. irtorahaa. Sijoitettuna se tekee vuodessa 720 euroa ja 10 vuodessa 7200 euroa plus korot. Pienillä teoilla ON valtava vaikutus.
Minun hyvä ystäväni kuoli 31-vuotiaana syöpään, ja pari kuukautta sen jälkeen äitini sai syöpädiagnoosin ja kuoli siitä n. 10 kk:n päästä.
Sen laatuista shokkihoitoa se oli, että en ole sen jälkeen miettinyt, että kannattaako suoda itselleen pikku iloja nyt vain kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Tuonpuoleisessa on aika vaikeaa sijoituksistaan nauttia.
Minun isoisotätini eli 99-vuotiaaksi, ja eläkkeelle jäätyään kituutteli todella pienellä rahasummalla. Vieläpä ruumiillisesti ja henkisesti hyvissä voimissa, mutta kuoli onnettomuudessa. Valitteli jatkuvaa rahattomuuttaan, ja todellakin olikin. Minä perin hänet perinnön kautta (olin hänen ensimmäinen lastenlastenlapsi) ja sain käytännössä muutamia muistoesineitä. Minä taas päätin että enpä tuhlaakaan itse heti kaikkea vaan osa tienatuista rahoista menee aina sijoituksiin, jotta rahaa riittää läpi elämän.
Suomeksi, monella tavalla voi elämässä käydä ja kaikkeen kannattaa varautua... Silläkin uhalla ettei itse kaikkea saamaansa rahaa ehtisikään tuhlaamaan. Ja tuhlaaminen muuten EI ole sama asia kuin eläminen. Ja sitäpaitsi kyllä minä nautin noista sijoituksista vaikka ne ovatkin "sidottuina" osakkeisiin. Et tiedäkään kuinka paljon stessiä lievittää se että voit milloin tahansa lopettaa työnteon ja selviäisit silti tinkimättä elintasostasi... Ei kuule paljon työpaikan YT-neuvottelut aiheuta stressiä. Olen jopa kahdesti ilmoittautunut vapaaehtoiseksi lähtijäksi korvausta vastaan, mutta eivät ole päästäneet pois.
Vierailija kirjoitti:
No jos silä lomautetulla/työttömälle ei ole yhtään puskurirahaa eikä ansiosidonnainen työttömyyskorvaus varmistettuna, niin kyllä se vähän on... mitäs läksit.
Yhdellä työkaverilla suli säästöt muuttoon. Hän on jo lähemmäs kolmekymppinen ja muutti keväällä vanhempien luota omilleen vuokra-asuntoon, ja pitihän sinne yhtä sun toista tarpeellista hankkia, vaikka kotoaankin sai mukaan jotain. Työskentelemme alalla, jota itse pitäisin suhdanteista riippumattomana, eli töitä kyllä riittää talouden tilanteesta huolimatta. Tällä työkaverilla oli alkuvuodesta (jostain minulle tuntemattomasta syystä) tilapäisesti huono rahatilanne eikä hän pystynyt maksamaan kassan jäsenmaksua. Kun lomautukset sitten keväällä alkoivat, hän tippui 2500€-3000€ tuloilta suoraan peruspäivärahalle. Ja ensimmäinen asumistukipäätöskin oli kielteinen. Hänellä onneksi oli moottoripyörä, jonka sai myytyä ja osti halvemman tilalle.
Lomautus jäi hänen kohdallaan alle kahden kuukauden mittaiseksi, mutta vieläkään hän ei ole saanut puskuria kuntoon. Nyt loppuvuodesta hänellä on taas ollut tiukka rahatilanne kun verokortti meni yli ja viimeiset palkat menivät sillä lisäprosentilla. Ehkä hänellä on hieman raskas kulurakenne, kun on auto, moottoripyörä ja koira, vaikka mikään noista ei ole kallis ja koirakin sekaroituinen. Mutta en nyt ihan hulttionakaan pidä ja olen luvannut jeesiä häntä vuodenvaihteen jälkeen, kun hänellä menee vuoden viimeisestä palkasta kaikki rahat laskuihin ja ruokaan ei ole rahaa. Minullakaan ei ole tilivaluuttaa, mutta on luottokortti, joten voin tarjota hänelle maksuaikaa ruokaostoksiin.
Jos ei ole suuria säästöjä, niin ei siinä tarvita kuin muutama vastoinkäyminen ja vähän huonoa tuuria, että tilanne menee huonoksi.
Vierailija kirjoitti:
https://www.iltalehti.fi/raha-nyt/a/ed156fcb-c847-48fe-8a8d-a78a8551647c
Tässä on muuten se linkki surullisen kuuluisaan sänkytapaukseen.
Eihän tuotakaan velkakierteeseen ajananut se sänkykauppa, eikä sen luottokaan vaan oma typeryys ja osaamattomuus laskea ja varautua tulevaan. Ne ongelma tulivat siitä ettei ymmärretty omaa kassavirtaa, ei ymmärretty sen luottokortin kustannuksia KUN sitä käytetään muuhun kuin siihen kampanjaan (eli siihen sänkyyn). Jos henkilö olisi jättänyt sitä luottokorttia käyttämättä ja olisi lyhennellyt velan sovitusti pois, tai jopa nopeutetusti niin mitään ongelmia ei hänelle ole tullut.
Minä käytän nuo aina maksimaalisesti hyväkseni (korottomat ja kuluttomat maksuajat) ja olen jopa lisäalennuksia noissa tilanteissa saanut. Koska kaupat saavat provikat luottojen myynnistä, voivat sen luottoprovikan vuoksi jopa varsinaista kauppahintaa laskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen keskituloinen, lapseton ja yksineläjä. Ei olisi kyllä varaakaan lapsiin. Ei vaikka mulla on sijoitusasunto. Minulla meni 6 vuotta, ennenkuin oli varaa hankkia sähkömies kotiini tekemään sähkötöitä. Minulla ei ole koskaan ollut varaa maksukanaviin, telkkakin on yli 10 vuotta vanha ja kelpaa vielä pitkään. Ei olisi myöskään varaa rahoittaa muiden elämää, vaikka hyvien ihmisten kohdalla halua olisikin. Yksi puolituttu ties kuinka monine lapsineen otti yhteyttä vuosien hiljaiselon jälkeen ja pyysi lainaa että saavat ostettua koiranpennun. Lapsilla jumalattoman kalliit harrastukset, on kalliita rotukissoja- ja koiria ja molemmat vanhemmat työttömiä. Ei tullut mieleenkään antaa rahaa.
Olet siis köyhä, jolla on sijoitusasunto? Jälleen yksi fiktiivinen hahmo ketjuun. :)
Eihän siinä niin lukenut. Eihän hän köyhyyttä valita.
No aika köyhä on minusta, jos ei alle kymppiä löydy kuussa maksukanaviin. :)
Se on sinun tulkinta omien arvojesi mukaan. Tuo kirjoittaja ei väittänyt olevansa köyhä :).
Pointti on se, että joku kehtaa sanoa, että EI OLE VARAA, vaikka ihan hyvin olisi, jos tekisi toisenlaisen valinnan. Eikä kyse ole nyt mistään arvoista, vaan siitä, puhuuko ihminen rehellisesti vai ei. Jos on sijottanut asuntoon, niin ok ja ihan järkivalinta. Mutta jos sen myisi, niin olisi varaa aika hel*etin moneen maksukanavaan. Joo, ei olisi järkevää, mutta henkilö valehtelee sanoessaan, että hänellä ei niihin kanaviin ole varaa.
Onko ihmiset oikeasti niin sokeita, etteivät tällaista asiaa tajua?
Ei tarvitse alkaa huutamaan. Pointti oli se, että viittaamasi kirjoittaja ei väittänyt olevansa köyhä. Kirjoituksessa ei lukenut niin, vaan sinä itse tulkitsit kirjoituksen siten.
Ei köyhillä ole varaa tehdä virhe ostoksia, mutta ei kuulu yhteiskunnankaan maksella mitään uusia pesukoneita. Just vilkaisin tori.fi ja siellä on pilvin pimein 10-160€ välillä erilaisia pyykinpesukoneita. Osa näyttää lähes uusilta. Vaatii pientä vaivannäköä soitella ja kysellä millaisia koneita ihmisillä on tarjolla.
Kuinka usein teillä edes hajoaa pesukoneet tai jääkaapit tms? Mulla ei ole koskaan mikään hajonnut vaikka olen jo 12-vuotta asustellut omillani.
Jotkut vuokranantajat muuten tarjoaa nykyään kylkiäisenä jotain bonuksia uudelle asukkaalle jos kohde on vaikeammin vuokrattavissa. Kaverini vuokranantaja lupasi ostaa lahjaksi pesukoneen jos tekee vuoden vuokrasopimuksen. Ei paha! Se pesukoneen sai myös pitää.