Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti

Jos haluaa jotain konkreettista apua, pitää tarjota jotain konkreettista vastinetta,  varsinkin jos ihmissuhde ei ole riittävän läheinen ja luoteta siihen että toinen pelastaa pulasta vilpittömästi vuorostaan. 

Opiskeluaikana minulla oli oikea käsi murtunut tapaturmaisesti. Vaikka sanoin pariin otteeseen kaveriporukassa että esim tiskaaminen on nyt hankalaa käsi paketissa (lähinnä naureskelin hyvälle tekosyylle tiskivuoren kasvulle), ei kukaan kavereistani tarjonnut mitään apua tai kysynyt tarvitsenko. Ainoastaan yksi samaan kaveriporukkaan kuulunut tuttu kysyi että paljonko maksan avusta. Minulla olisi kyllä ollut varaa heittää vaikka kymppi-pari yhden tiskivuoren selvittämisestä. Tuli kuitenkin vähän paha mieli siitä että ainoa apuaan tarjonnut oli sellainen, joka ei muuten vietä aikaa kanssani kahden kuin maksusta... 

Kerran taas ulkomailla lentoyhtiön töppäyksen takia päädyin yöpymään täysin vieraan perheen katon alle. He tarjosivat mm. oman sänkynsä nukkumapaikakseni ja menivät itse sohvalle. Tarjosivat myös kattavan iltapalan ja heittivät minut aamulla juna-asemalle. Läväytin 50e auton penkille ennen kuin lähdin ja kiitin vuolaasti avusta. Apua tarjonnut nainen ei olisi millään ottanut tätä vastaan, vaikka huomasin kyllä etteivät perheenä ihan rahassa uiskentele. Tällaisia ihmisiä auttaa mielellään ja heittää vaikka sen joulukinkunkin jouluna ovesta sisään väkisin, eikä sellaisia jotka kaveriseurana valittavat rahasta ja mittaavat lähinnä mikä on hyötysuhteeni rahallisesti ja mikä on taloudellinen tilanteeni.

Ei toi ole mitään humble bragia vaan ihan maalaisjärkeä mikä ap:lta selkeästi puuttuu.

Terkuin pienituloinen, muttei köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tiedä miksi köyhillä on käsitys, että parempituloisilla on ”varaa kaikkeen”. Oma mieheni on elänyt köyhän lapsuuden ja edelleen tuntuu kuvittelevan, että ne ihmiset, joilla on vaikka iso talo, hieno auto jne. olisivat niin rikkaita, että niillä on varaa kaikkeen eikä tarvitse miettiä miten käyttää rahansa. Todellisuudessa suurin osa ihmisistä joutuu priorisoimaan rahansa. Meillä mies jäi Koronan takia työttömäksi ja olemme eläneet lähinnä minun tuloilla(jotka on kyllä keskitulo+) myimme auton keväällä ja olemme olleet ilman, jotta lapsen kallis harrastus saadaan maksettua eikä tarvitse Koronan takia lopettaa, kun tilanne kuitenkin todennäköisesti paranee jossain vaiheessa. Kesällä jouduimme sanomaan lapselle monesta asiasta ei, sillä menoja piti priorisoida. Lapsi sopeutui ja ymmärsi, että nyt ei käytetä rahaa sellaiseen, koska halutaan pystyä harrastamaan. On myös 7-vuotias niin kuin ap:n lapsi. Nyt jouluna olisi halunnut lahjaksi Nintendo Switchin, mutta juttelimme siitä kuinka paljon se maksaa ja kuinka se ei ole tässä tilanteessa mahdollista tai järkevää.

Toki meillä olisi ollut siihen rahaa, niin kuin moneen muuhunkin asiaan, jos haluaisimme kuluttaa tilin nollille joka kuukausi. Mutta emme halua. Jotain pitää aina jäädä pahan päivän varalle, vaikka nytkin on päällä sellainen. Lisäksi tämä on oiva tilaisuus opettaa lapselle, kuinka kulutus sopeutetaan tuloihin niiden muuttuessa.

Ja mitä opettaa lapselle se, että hänen kallis harrastuksensa menee kaiken muun edelle? Oletteko varma, ettette kasvata aikuista, jonka kalliit kalastusvälineet tai kynnet/kulmat/hiuslisäkkeet mene peheen muiden kulujen edelle?

Harrastus on satsaus tulevaisuuteen. Yleensä nämä harrastukseen jo nuorena sitoutuneet eivät roiku kaupungilla tai elä muuten levotonta elämää teininä. He oppivat vastuuta ja heistä tulee yleensä menestyneitä muillakin elämän aloilla ja pärjäävät työelämässä.

Omat vanhempani laittoivat meidän harrastukset aina tiukoissakin paikoissa muun edelle. Kukaan meistä ei päätynyt puistoon ryyppäämään teini-ikäisenä, vaikka sillon se olisi ollut ihan tavallista. Meistä jokaisesta kasvoi elämässä menestyviä aikuisia, jotka tajuaa harrastuksen merkityksen tulevaisuudelle ja jotka ovat valmiita pistämään lapsensa harrastuksen muiden asioiden edelle.

Niin kalliit että ne laskivat esimerkiksi vanhempienne elämisen tasoa radikaalisti (vain vanhoja vaatteita ja mahdollisimman halpaa ruokaa), ei sellainen minun mielestäni ole oikein?  Tiedätkö että useimmista niistä puistossa dokailijoistakin on tullut ihan kelpo ihmisiä - ja varmasti teistäkin olisi tullut, vaikka jotakin harrastuksesta olisitte joutuneet luopumaan - sellainen olis osoittanut melkoista resilienssin puutetta.

En minä sano etteikö harrastuksilla olisi myönteisiä vaikutuksia lapsen kehittymiseen,totta kai on, varsinkin jos se tuottaa vielä onnistumisen kokemuksia, mutta ei sen harrastuksen, johon sitoudutaan nyt tarvitse mitenkään äärettömän kallis olla, ei teistäkään todennäköisesti kuitenkaan tullut jääkiekkoilijoitta tai huippuratsastajia, vai tuliko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen keskituloinen, lapseton ja yksineläjä. Ei olisi kyllä varaakaan lapsiin. Ei vaikka mulla on sijoitusasunto. Minulla meni 6 vuotta, ennenkuin oli varaa hankkia sähkömies kotiini tekemään sähkötöitä. Minulla ei ole koskaan ollut varaa maksukanaviin, telkkakin on yli 10 vuotta vanha ja kelpaa vielä pitkään. Ei olisi myöskään varaa rahoittaa muiden elämää, vaikka hyvien ihmisten kohdalla halua olisikin. Yksi puolituttu ties kuinka monine lapsineen otti yhteyttä vuosien hiljaiselon jälkeen ja pyysi lainaa että saavat ostettua koiranpennun. Lapsilla jumalattoman kalliit harrastukset, on kalliita rotukissoja- ja koiria ja molemmat vanhemmat työttömiä. Ei tullut mieleenkään antaa rahaa.

Olet siis köyhä, jolla on sijoitusasunto? Jälleen yksi fiktiivinen hahmo ketjuun. :)

Eihän siinä niin lukenut. Eihän hän köyhyyttä valita.

No aika köyhä on minusta, jos ei alle kymppiä löydy kuussa maksukanaviin. :) 

Se on sinun tulkinta omien arvojesi mukaan. Tuo kirjoittaja ei väittänyt olevansa köyhä :).

Pointti on se, että joku kehtaa sanoa, että EI OLE VARAA, vaikka ihan hyvin olisi, jos tekisi toisenlaisen valinnan. Eikä kyse ole nyt mistään arvoista, vaan siitä, puhuuko ihminen rehellisesti vai ei. Jos on sijottanut asuntoon, niin ok ja ihan järkivalinta. Mutta jos sen myisi, niin olisi varaa aika hel*etin moneen maksukanavaan. Joo, ei olisi järkevää, mutta henkilö valehtelee sanoessaan, että hänellä ei niihin kanaviin ole varaa.

Onko ihmiset oikeasti niin sokeita, etteivät tällaista asiaa tajua?

Minusta tuo on normaali ilmaisu, että ei ole "varaa" johonkin vaikka siihen todellisuudessa olisikin rahaa. Minulla ei ole varaa ostaa kalliita jäätelöpalloja, koska se on minusta törsäilyä. Maksan mieluummin asuntolainaa, koska se on järkevää. Minulla ei myöskään ole varaa ajella taksilla ja istua viikonloppuisin baarissa kuten köyhällä ystävälläni tuntuu olevan. Minulla ei myöskään ole varaa ostella vaatteita turhan vuoksi tai sisustella kotia jos ei ole pakko. Ostan vain tarpeeseen ja silloin se saa maksaa paljonkin. Minulla on varaa ostaa uusi pesukone jos vanha hajoaa. Voin ostaa auton jos sellaisen tarvitsen tai lähteä matkoille jos huvittaa. Minulla on rahaa, mutta varaa turhuuksiin ei yhtään.

Kyse on siis valinnoista mitä kokee tarpeeksi tärkeäksi itselleen. Siihen on aina varaa, kuten ap:llä on varaa netflixin, mutta ei lapsensa jäätelöön.

Mä inhoan ihmisiä, jotka elävät muiden rahoilla ja oikeasti AINA ovat käsi ojossa. Sekä valittavat köyhyyttä vaikka oikeasti rahaa on käytetty parturiin,hierojalle yms. Mutta jos tiedän että ystäväni on oikeasti köyhä ja avun tarpeessa niin autan mielelläni. Meillä romanikulttuurissa autetaan aina toisiamme jos on tiukkaa tai ihan muuten vaan tarjotaan ruoka toiselle tai heitetään kymppi kaks.

Vierailija kirjoitti:

Missä maailma elätte te ihmiset, jotka valitatte 3500e palkkaanne, ettei ole varaa tyyliin mihinkään, alkaen ihan netflixeistä ja jäätelötötteröistä? :D Minä kyseenalaistaisin näin ensialkuun, että millähän mallilla ne teidän paljon mainostamanne taloushallintataidot mahtaa olla, jos tuollaisilla palkoilla joutuu kitkuttelemaan ja pihistelemään muutamien eurojen pikkujutuistakin. Uskaltaisinko seuraavaa lausetta sanoa vai otetaanko pskamyrsky niskaan... noh antaa mennä; jos tuollaiset palkat ei riitä niin pitäisikö sitä asuinpaikan (ja kustannusten) järkevyyttä hieman pohtia?

Minä, vain 3400,- tienaavana, en valita, ettei ole varaa mihinkään, alkaen suoratoistopalveluista. Kyse on siitä, että en halua käyttää niihin rahaa, säästäväisyys on iskostunut mieleen jo lapsuudesta. Ja kyllä, me käymme muutaman kerran kesässä jätskikioskijätskeillä, myös niin että kummityttö on mukana. Säästäväinen ajattelu on iskostunut lapseenikin. Ei hänellä ole mitään sitä vastaan, että pyöräilemme Ikean kahviosta ostamaan pehmikset sen sijaan että pyöräilisimme torille ostamaan ne. Tai torilla ollessamme voidaan yhtä hyvin hakea jäätelöt, kalliimmatkin kuin ihan pirkkatuutit, kaupasta, ja siihen saa kaupasta vielä lisäksi mehun, joskus jopa limun, ja edelleen se on halvempaa kuin ostaa jätskit torilta.

Lisäksi, tällaisena keskituloisena yh:na, joka makselee asuntovelkaa ja veroja vähintäänkin riittävästi, olen se väliinputoaja, joka ei todellakaan lapsilisän lisäksi (kyllä, ne menevät säästöön lapsen tulevaisuuden turvaksi) saa yhteiskunnalta mitään suoraa tukea. Toki koulutus, terveydenhuolto yms. jotka verovaroin kaikille kustannetaan. Säästäväisyys antaa kuitenkin pelivaraa, kun syksyllä mietin, ryhdynkö korjauttamaan autoa vai vaihdanko uudempaan, niin ei tarvinnut miettiä rahatilannetta, koska tilillä oli se 5000,- välirahaan. Sen kulutin ihan mielelläni, että sain mielenrauhan, kun tietää että auto on toimiva. Koska meillä katsotaan, mihin rahat kulutetaan, ei turhia jätskipalloja ja suoratoistoja, niin sitten on rahaa muihin elämyksiin. Lapsi harrastaa palloilulajeja (3 kpl)läpi vuoden, laskettelemme sekä viikonloput että hiihtoloman Lapissa, teemme normaalioloissa muutaman pitkän viikonlopun ulkomaanmatkan ja vähintään viikon etelänmatkan vuodessa jne. Mutta, kaikki tämä rahoitetaan säästämällä rahat etukäteen, ei ikinä luotolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumaliste sentään, aikuiset ihmiset 😅

On asia erikseen sponssata köyhiä tai jättää kokonaan ilman, mutta luoja tuota ylemmyskompleksia ja suuruuskuvitelmia.

Tässä ei ole muusta kyse kuin haluttomuudesta ja oikeutuksesta kouluttaa itseään alempia, vain siksi että on muutama lantti enemmän.

Pitää olla pikkaisen vajaa, jos todellisuudessa uskoo näihin "olen varakas siksi että jätän latet ostamatta" kliseisiin.

Tai meidän perheessä luetaan kirjoja ja haetaan vaatteet kirpparilta.

Koska millään näistä ei todellisuudessa ole väliä. Oikeasti.

Kyse on yksinkertaisesti siinä haluaako auttaa vai eikö (ja onko siihen resursseja).

Ei itsekkyys ja haluttomuus muutu kullaksi vain siksi että se tarjoillaan vessapaperiin käärittynä. Ja joo, on ihan ok olla auttamatta, mutta älkää aliarvioiko muita typerillä valheillanne.

On kummitädin vastuukin yrittää opettaa lapselle järkevää elämäntapaa, kun tämän vanhemmat ei siihen selvästi pysty. Se on apua jota ap:n lapsi oikeasti tarvitsisi, ap:n kohdalla on jo myöhäistä.

Irl sivusta seuranneena, on tosi ikävä katsoa voimattomana kun lapsesta josta voisi tulla ahkera ja onnellinen, kasvatetaan uutta köyhää ja kroonisesti tyytymätöntä. Köyhyys periytyy, ne tyhmät mallit opitaan kotoa ja jo varhain.

Eikä ole. Kummitädin tehtävä on olla kiva ja turvallinen aikuinen kummilapselleen.

Ei lyödä huonommuuden leimoja jo pienestä pitäen vaan valaa itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.

Ei ole mitään järkevää syytä ylentää itseään opettajan asemaan silloin kun et sitä ole. Yksinkertaisesti sanoen, et ole yhtään mitään, eikä sinulla ei ole mitään syytä kuvitella olevasi yhtään mitään. Se että luulet olevasi oikeutettu ja ylennetty jakamaan toisille "opetuksia" ja jopa velvollinen tähän ilman mitään kuvitelmiasi suurempia meriittejä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin kohteestasi.

No ei ole myöskään sinunkaan tekstissäsi kummitädin oltava aikuinen, joka ostelee niitä juttuja, joita perhe ei osta. 

Olen itse valinnut olla sellainen kummitäti kummilapselleni, joka ostelee juttuja. Yritän löytää siinä sellaisen kultaisen keskitien, etten mene överiksi ja aiheuta sitä kautta pahennusta vanhemmissa/sisaruksissa/pistä muita kummeja täysin eriarvoiseen asemaan, mutta että lapsi saisi myös hemmottelukokemuksia. Tässäkin on selkeää mallioppimista, oma kummitätini osteli minulle hyviä lahjoja. 

Sanoinko niin? Sanoin ettei kummitädin kuulu olla yksi rankaisija lisää, en että pitäisi ostaa kaikkea.

Jos kaupan jäätelö on rankaisua, niin toki voi olla kokonaankin ilman.

Mun oikeasti käy sääliksi köyhien lapsia. Ei siksi että näiltä puuttuisi materiaa Suomessa, vaan siksi että vanhemmat yleensä opettavat näille sellaisen ajattelutyylin, joka periyttää sen köyhyyden ja osattomuuden kokemuksen.

Fiksu vanhempi opettaisi että se kaupan jätski on ihan ok, ja tärkeää olisi tavata kummitätiä. Eikä vihjailla ja kerjätä, kun "omat" rahat on ensin humputeltu turhuuteen.

Tietysti voi. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.

Kyse oli ainoastaan siitä, että velvollisuutesi ei ole opettaa kenellekkään yhtään mitään, kaikkein viimeiseksi vieraiden lapsille.

Jos et halua ostaa kallista jäätelöä se on ok. Jos mielestäsi halvemman jäätelön ostaminen on järkevää, se on ok. Samoin kuin jättää kokonaan ostamatta.

Jos ajatukseen sisältyy kuitenkin "kouluttaminen" tai "opetuksen antaminen" on syytä katsoa peiliin.

Monet eivät näytä myöskään ymmärtävän, että jos perhe on vaikeasti päihdeongelmainen (kuten köyhät perheet yleisen näkemyksen mukaan ovat) kaikki rahat menevät sillon joka tapauksessa alkoholiin ja tupakkaan, ainoa ero minkä voit vaikka jouluruokia ostamalla tehdä on se, että perheellä ylipäätään on jouluruokaa.

Kukaan ei opi antamattomuudestasi yhtään mitään, vähiten lapset.

Tämä ei kuitenkaan velvoita ketään yhtään mihinkään.

Jos kummitäti on ihan vieras kuten sinä sanot, miksi ihmeessä hänen pitäisi lapselle kustantaa yhtään mitään?

Lapsi ainakin on opin tarpeessa, aikuisen kohdalla on jo armotta liian myöhäistä, kun vihjaillaan että kinkku ja mikä milloinkin pitäisi ostaa.

Vielä kerran, kenenkään ei tarvitse ostaa kenellekään yhtään mitään. Siis yhtään mitään, kenellekkään. Osa kuitenkin haluaa.

Ainoa mitä sanoin, ettei köyhän lapsi eroa rikkaan lapsesta. Lapsia yhtä kaikki.

Köyhän lapsia ei tarvitse kouluttaa yhtään enempää kuin rikkaidenkaan. Toisin sanoen vanhempien varallisuuden ei tulisi vaikuttaa lasten kohteluun.

Jos kieltäydyt ostamasta jäätelöä lapselle vain siksi, että tämän perhe on köyhä, niin syytä muuttaa ajattelua. Jos kieltäytyisit, joka tapauksessa lapsen vanhempien tulotasosta riippumatta, niin tämä on ok.

Lapsi tai aikuinenkaan ei ole itseäsi huonompi vain pienempien tulojen tähden.

Suurin osa onneksi ymmärtää tämän, vaikka ketjun perusteella ei uskoisi.

Paino sanalla enempää. Suomessa jo 100 000 € vuosituloilla pääsee ylimpään tulodesiiliin ja se kertoo, että Suomessa on hyvin vähän sellaisia rikkaita, joiden lapsille voitaisiin opettaa, että saa mitä ikinä vaan keksii pyytää. Normaaleissa perheissä varallisuustasosta riippumatta lapsile opetetaan, että kaikkea haluamaansa ei voi saada ja lisäksi fiksut vanhemmat opettavat lapsilleen myös järkevää rahankäyttöä. Ja lapselle se voi olla juuri sitä, että kalliin jäätelön sjasta ostetaan edullisempi jäätelö. 

On tietysti totta, että kummitädin tehtävänä ei ehkä olisi ollut opettaa tätä asiaa. Tehtävähän on lapsen vanhempien. Kummitäti olisi vain voinut sanoa, että nyt ei osteta jäätelöä. Tai pikemminkin äidin tehtävä olisi ollut sanoa, että nyt ei osteta jäätelöä, koska koko kysymys olisi pitänyt esittää äidille eikä kummitädille. 

Omat lapseni olisivat aikoinaan voineet pyytää kaikenlaista ja mulla olisi ollut mahdollisuus ne pyynnöt toteuttaakin. En kuitenkaan toteuttanut heidän kaikkia toiveitaan, koska osa kasvatustani on ollut se, että kaikkea nyt vaan ei voi saada. Mulla on yksi ystävä, jonka lapselle oli nuorena aikuisena todella vaikea hyväksyä, ettei omat tulot riittäneetkään kaikkeen, mitä olisi halunnut. Lapsuudenkodissaan kun sai aina kaiken haluamansa ja vieläpä heti eli ei tarvinnut odottaa edes syntymäpäivää tai joulua, jolloin olisi voinut saada haluamansa lahjaksi. On otettu velkaa, tehty pikavippejä ja osteltu osamaksuilla. Vähän sinne, vähän tuonne ja lopulta kuukaudessa kaikkien laskujen, velkojen ja osamaksujen jälkeen käytettävissä oleva raha on varsin pieni, jolloin käy pyytämässä rahaa vanhemmiltaan. Ja vanhemmat antavat, jotta nuorelta ei menisi luottotiedot. Omilla lapsillani taas ei ole muuta velkaa kuin asuntolaina. Ei ole koskaan ollutkaan. Ovat osanneet elää nuukasti silloin, kun tulot olivat pienet. Eikä ole tarvinnut aikuisena  juosta äidin lompakollakaan. 

Toisen ystäväni lapselle taas ostettiin aivan kaikkea, kun oli rahaa. Sitten, kun ei loppukuusta ollut enää rahaa, ei ostettu. Näistä lapsista tuli myös "raha polttaa taskussa" -ihmisiä. Ei puhettakaan, että pystyisivät säästämään asuntolainaa varten. Tulot kyllä riittäisivät asuntolainan saamiseenkin, mutta kärsivällisyys ei riitä tarvittavan summan säästämiseen. 

Omat lapset on aina vähän eri.

Sitä voi kyllä hemmotella silloin tällöin lapsikavereitaan, vaikka kotona olisikin tiukemmat rajat. Toki vanhempien toiveita kunnioittaen.

Ei se lapsi siitä mene pilalle.

Ihmiset ovat nykyään niin rahanhimoisia, jos toiselle lainaa vitosen. Niin siitäkin kannetaan kaunaa "kun ei maksanu sitä vitosta takasi". Auttamisesta tulee hyvä mieli ja tätä opetan lapsilleni myös. Aina autetaan muita jollain tavalla.

Huvittava ketju. Hyvin toimeentulevat kilvan todistelevat, että elävät vähintään yhtä säästeliäästi kuin köyhät, lapset eivät saa mitään ikinä, missään ei käydä ja mitään ei osteta. Jatkakaa!

"Suomessa jo 100 000 € vuosituloilla pääsee ylimpään tulodesiiliin ja se kertoo, että Suomessa on hyvin vähän sellaisia rikkaita, joiden lapsille voitaisiin opettaa, että saa mitä ikinä vaan keksii pyytää."

Väärin. Ylimpään desiiliin pääsee jo noin 60 000 euron vuosituloilla.

100 tonnin tuloilla taitaa olla jo top 3%ssa.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kaveri, joka on melko köyhä. Hän aina valittaa rahapulasta ja vihjailee että minä hyvätuloisena voisin auttaa häntä.

No en ole suostunut ja siihen on pari syytä. Ensinnäkin olen aina halunnut pitää ystävyyden ja raha-asiat erillään. Näin ystävyys pysyy aitona eikä tule hyväksikäyttöä suuntaan jos toiseen.

Toisekseen on pakko sanoa että kaverillani riittää kyllä hyvin rahaa päihteisiin ja ulkona syömiseen, tatuointeihin sun muuhun. Töissä ei käy vaikka työllistävä ammatti löytyy.

Me mieheni kanssa ollaan opiskeltu pitkään ja tehty työtä sen eteen mitä meillä nyt on. Silti kustannamme toimettomien elämän kalliisti verotuloista. Se on mun mielestä ihan tarpeeksi!

Samaa mieltä! Veroja menee tarpeeksi jo mm. valtion sosiaalimenoihin. Moni ei maksa ollenkaan valtionveroja vähennysten jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Huvittava ketju. Hyvin toimeentulevat kilvan todistelevat, että elävät vähintään yhtä säästeliäästi kuin köyhät, lapset eivät saa mitään ikinä, missään ei käydä ja mitään ei osteta. Jatkakaa!

Kyllä se pitää joidenkin osalta paikkansa. 

Ystäväni perheessä molemmat vanhemmat ovat hyvissä asiantuntija/johtotöissä. Perheellä on yksi auto, joka lähenee jo romuastetta eikä monistakaan palveluista maksesta, ei suoratoistoista, ei maksullisista sovelluksista, jätskit mielummin kaupasta eikä lapsia viedä ravintolaan syömään, Ikeasta ostetaan lastenhuoneen kalusteet ja vaatteet jostain halpapaikoista jne. Heillä on säästössä kymmeniä tuhansia ellei sata/satoja. He ovat valinneet näin. Lapset kyllä pääsevät matkoille Tallinnaa kauemmas, mutta ei siellä lomallakaan törsästellä.

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa jo 100 000 € vuosituloilla pääsee ylimpään tulodesiiliin ja se kertoo, että Suomessa on hyvin vähän sellaisia rikkaita, joiden lapsille voitaisiin opettaa, että saa mitä ikinä vaan keksii pyytää."

Väärin. Ylimpään desiiliin pääsee jo noin 60 000 euron vuosituloilla.

100 tonnin tuloilla taitaa olla jo top 3%ssa.

Niin top 3 % PALKANSAAJISTA! Itselläni on 85.000 euroa niinpä pääsen ehkä top 7 % mutta moni ohittaa pääomatuloilla.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat nykyään niin rahanhimoisia, jos toiselle lainaa vitosen. Niin siitäkin kannetaan kaunaa "kun ei maksanu sitä vitosta takasi". Auttamisesta tulee hyvä mieli ja tätä opetan lapsilleni myös. Aina autetaan muita jollain tavalla.

Jep. Olen itse elänyt aika montaa vaihetta elämässäni, mikään rikas en tosin koskaan ole ollut ja auttanut tarvittaessa aina jos se on ollut mahdollista.

Oon jopa tarjonnut juomat jne. Itseäni parempituloisille 🙈

Oon pitänyt tätä ihan normina.

Ekalla sivulla, joku perusteli että haluaa pitää ystävät ja rahat "erillään". Ei se raha tai rahattomuus itsellekään ole mikään ystävyyttä määrittävä tekijä, mutta kyseinen lause implikoi mielestäni enemmän sitä, että arvostaa rahan ystävyyttä korkemmalle, kuin sitä ettei rahalla olisi väliä.

Kun luottaa itseensä ja auttaa mahdollisuuksien mukaan myös muita, voi luottaa myös siihen, että itse saa apua tarvittaessa. Ei tosin välttämättä juuri niiltä, joita on itse auttanut.

Vierailija kirjoitti:

Huvittava ketju. Hyvin toimeentulevat kilvan todistelevat, että elävät vähintään yhtä säästeliäästi kuin köyhät, lapset eivät saa mitään ikinä, missään ei käydä ja mitään ei osteta. Jatkakaa!

Me käydään kyllä ja ostetaan, mutta miksi minun pitäisi tarjota sama myös kaverin lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse asiassa varakas tuttuni on hyvin nuuka eikä tuhlaa senttiäkään turhuuksiin. Ei osta take away kahveja, jäätelötötteröitä. Se, että ystäväsi ehdottivat tuota jäätelöasiaa, oli todennäköisesti nimenomaan yritys auttaa teitä itseänne oppimaan säästäväiseksi. Auttaa teitä auttamaan itseänne. Köyhillä ei tunnu aina olevan taloushallintaa... Kaikki menee, mitä tulee, ja mihin? Kannattaa aloittaa säästämään ja sijoittamaan, heti kun vain mahdollista, niin pienellä summalla kuin vain kykenee...

Miksi joku olettaa, että köyhät eivät tiedä, miten säästää? Tai miten kannattaa ostaa tarjouksesta? Tai hankkia lisätuloja? Tai jotain muuta itsestään selvää? Köyhyys ei ole synonyymi tyhmälle. Juuri tuo on sitä alentuvuutta kun luullaan, että köyhä ei itse ymmärrrä tai tiedä ihan itsestäänselviä asioita.

Kiitos! En tajua miten niin moni ei tajunnut mun pointtia. Nimenomaan köyhyys ei tarkoita tyhmyyttä. Tottakai tiedän, että riisipuuro on halpaa, netissä on ilmaisiakin suoratoistoja, irtojäätelön litrahinta on kallis jne. Ei sitä tarvi erikseen sanoa. Jos mun keskituloinen lapseton kaveripariskunta tykkää syödä koko joulun riisipuuroa ja pipareita, se on heille eri asia, koska HALUTESSAAN he voivat tilata vaikka mitä ja vieläpä kotiinkuljetuksella. Tiedän, että välillä niin tekevätkin, woltista intialaista ruokaa jne. Mutta tilanne on ihan eri meille vähätuloisille, kun ei ole vaihtoehtoja. Lapset toivoisi oikeat jouluruuat ja vaihtoehdot ovat vähissä.

Ap

Eli oikeasti sinua harmittaa se, että sinulla ja perheelläsi ei ole samoja mahdollisuuksia valita asioita.

Elämä on sellaista, että asiat ei vain mene tasan, mutta sinulla on mahdollista parantaa tilannettasi aina. Ota heistä mallia, seuraa heidän toimintatapojaan, opiskele, tee töitä, elä säästeliäästi. Paljon on kiinni tuurista, mutta myös asenteesta. Lakkaa ajattelemasta, että joillakin on asiat paremmin ja sulla huonosti. Nythän et edes suostu näkemään miksi niin on. Sinun mielestä jäätelötötterö olisi pitänyt ostaa. Köyhyytesi tulee olemaan ikuinen jos et tajua kaverisi pointtia.

Köyhyyden ytimessä on juuri valinnan mahdollisuuksien puute - köyhille ei ole mahdollista valita sen jäätelön ostamisen ja kaukomiden matkan välillä, koska koskaan ei ole riittävästi rahaa siihen kaukomatkaan vaikka kuinka säästäisi 10-20 EUR kuussa, ja jäätelöön sentään joskus on. Se, että kaikki mikä ei ole pakollista on kiellettyä aiheuttaa stressiä ja näköalattomuutta. En minäkään toki voi valita ostaa Ferraria, mutta maailmanympärimatkaan voisin kyllä halutessani investoida (en kuitenkaan tee sitä, kun en tykkää erityisesti matkustamisesta, vaikka joku Hurtigruten-reissu voisi olla kiva). Voin kuitenkin ihan rauhassa ostaa haluamani määrän haluamani laatuista jäätelöä, syödä työpäivän lounaat ravintolassa, käydä elokuvissa ja juomassa lasillisen viiniä vaikka useamman kerran kuukaudessa ja silti saada rahaa säästöön. Minusta olisi nolo valittaa ettei minulla ole varaa johonkin suhteellisen pieneen kuluun - paljon mieluummin sanon suoraan etten ole asiasta kiinostunut, joten en sitä osta tai tee (onneksi olen sitä ikäluokkaa ettei polttarikutsuja enää tule, ne voisivat olla vähän kinkkisiä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittava ketju. Hyvin toimeentulevat kilvan todistelevat, että elävät vähintään yhtä säästeliäästi kuin köyhät, lapset eivät saa mitään ikinä, missään ei käydä ja mitään ei osteta. Jatkakaa!

Me käydään kyllä ja ostetaan, mutta miksi minun pitäisi tarjota sama myös kaverin lapsille?

Miksi kokoajan hoette että "miksi pitää", kun ei ole pakko. Huolimatta ap:n provokatiivisesta aloituksesta, se on paljastanut aika paljon ihmisluonteesta.

Ei mitään hätää, ei ole mikään pakko.

Jos ap ei oo trolli....

Niih, ne sun kaverit tietää että te ette osaa käyttää rahaa. Vaan hassaatte sitä maksukanaviin, kalliisiin jäätelöihin ym. ne kaverit ei vaan halua tukea ko toimintaa, vaan yrittää neuvoillaan hienovaraisesti opastaa teitä järkevämpään rahankäytöön. Tunnetusti kannettu vesi ei kaivossa pysy. Ja yleensäkään kaltaisesi rahankäyttäjät eivät edes osaa arvostaa, mikäli joku heitä taloudellisesti jeesii, vaan olettavat sen avun kuuluvan heille automaattisesti.

Vierailija kirjoitti:

Olisi pitänyt arvata että joku triggeröityy maksukanavista. Se on meidän perheen AINOA viihde. Ei käydä ulkona syömässä, ei matkustella (lapset ei oo koskaan ollut edes Tallinnaa lukuunottamatta ulkomailla tai lentokoneessa, mä ja mies kerran käyty etelässä ennen lapsia, muuten ei), ei käydä leffoissa, ei osteta kalliita pelikoneita tai ipadjä jne.

Ap

Jos säästää ja sijoitat nuo rahat 10 v sulla on kiva osinkovirta tulevaisuudessa

Välejä tarvitse laittaa poikki kun kuitenkin touhua hetken aikaa seurattuaan kyllä häipyvät hiljalleen pois kun sovi enään niin omaan asemaan ja paljon mitään yhteistä.