Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, edelleenkin. Tämä tilaaja edellytti viikon ruokien tekemistä päivässä, ei niin että ruoanlaitto olisi jaettu eri päiville. Enkä usko, että hän halusi syödä monena päivänä samaa ruokaa, jokin tarvehan tälle tilaukselle oli. Leivonnaisilla oletan hänen tarkoittaneen muuta kuin kaurakeksejä, emmekä tiedä hänen mieltymyksiään, perheen kokoa tai ruokahalua. Luulen, ettei hän tarkoittanut 'meal preppauksella' bataattiranskalaisten laittamista uuniin.
Normaali ihminen pystyy syömään pari päivää samaa ruokaa, useinmiten ruoka paranee seuraavaksi päiväksi. Nuo bataattiranskalaiset oli vain yhden päivän lisukkeet, sitähän voi tehdä vaikka duchesseperunaa tai ratatouillea tai mitä ikinä haluaa! Itse tein em 2 päivässä kun mulla on aikaa, jaksamista ja viitseliäisyyttä eikä tarvinnut tehdä kaikkea kerralla.
Jos on niin nirso että pitää olla joka päivä jotain fancypancya niin voi tilata ravintolasta, eikös?
Tuo nyt oli vain esimerkki siitä miten helppoa on tehdä (tässä tapauksessa) 6 päivän ruuat jos vähän viitsii. Yhtä hyvin voisin tehdä kaikkea tupla-annoksen jollekin muulle tarvitsevalle.
Yhdessäkin päivässä mutta joka tapauksessa sen verran joutuisi vastaanottaja tekemään että lämmittää ja pureskelee itse;)
Normaali ihminen pystyykin syömään samaa ruokaa useampana päivänä, mutta olisiko se sitä, mitä tämä 'preppaaja' toivoi? Ehkä hänellä oli mielessä vaihteleva, terveellinen ja monipuolinen ruoka, koska oli siitä valmis maksamaankin. Nopeasti valmistuvia munakkaita ja muita pikaruokia hän varmasti pystyy ja ehtii laittaa itsekin.
Onko stroganoff, gulassi, paisti tai lihapullat pikaruokaa? Valmisteluihin ei mene aikaa mutta kypsymiseen kyllä.
Niin, teepäs nämä alusta asti itse. Ei riitä enää päivä ja välineet. Siihen vielä leivonnaiset, salaatit, keitto ja vuokaruoka, joita tilaaja toivoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Aika monta tuntiahan noiden tekemiseen menisi. Ja sitten korvauksena saa viikon syödä sinun päättämiä ruokia. Minkä ajattelit olevan hänelle houkuttimena tuossa? Varmaan hän olisi tuohon suostunut, jos muuten perhettä olisi uhannut nälkäkuolema, mutta nyt ilmeisesti näin ei ollut, joten hänellä ei vaan ollut mitään syytä ryhtyä tuollaiseen. En itsekään keksi, mikä minut motivoisi tuollaiseen. Ruokapalkalla en oikein jaksa tehdä mitään, koska ruokaa saan muutenkin, ja valitsen mieluiten itse, mitä teen. Miksi muuten työttömän pitäisi suostua tuollaiseen innokkaammin kuin muiden?
==========
Kuinka moni teistä tekisi opiskelemaanne ammattityötä ruokapalkalla?
Juristi? Lääkäri? Kirvesmies? Lastenhoitaja? Opettaja? Autonkuljettaja? Valokuvaaja? Kätilö? jne jne
Työnantajapuoli voi odottaa ryntäystä kun keskituloiset huomasivat tässä ketjussa miten paljon kätevämpää on todellakin ottaa palkkana rahan sijasta kaalisoppaa kerran päivässä ja pullat kahvitunnilla. Minä ainakin työnantajana odotan tämän tapahtuvan pikimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Aika monta tuntiahan noiden tekemiseen menisi. Ja sitten korvauksena saa viikon syödä sinun päättämiä ruokia. Minkä ajattelit olevan hänelle houkuttimena tuossa? Varmaan hän olisi tuohon suostunut, jos muuten perhettä olisi uhannut nälkäkuolema, mutta nyt ilmeisesti näin ei ollut, joten hänellä ei vaan ollut mitään syytä ryhtyä tuollaiseen. En itsekään keksi, mikä minut motivoisi tuollaiseen. Ruokapalkalla en oikein jaksa tehdä mitään, koska ruokaa saan muutenkin, ja valitsen mieluiten itse, mitä teen. Miksi muuten työttömän pitäisi suostua tuollaiseen innokkaammin kuin muiden?
==========
Kuinka moni teistä tekisi opiskelemaanne ammattityötä ruokapalkalla?
Juristi? Lääkäri? Kirvesmies? Lastenhoitaja? Opettaja? Autonkuljettaja? Valokuvaaja? Kätilö? jne jne
Aatteletteko, että nämä ihmiset olisivat työttöminä? Really? Lääkäri, juristi...
Mitä höpötät? Työnantaja vaan antaa heille tästä lähtien lihapullia lautaselle tilisiirron sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Aika monta tuntiahan noiden tekemiseen menisi. Ja sitten korvauksena saa viikon syödä sinun päättämiä ruokia. Minkä ajattelit olevan hänelle houkuttimena tuossa? Varmaan hän olisi tuohon suostunut, jos muuten perhettä olisi uhannut nälkäkuolema, mutta nyt ilmeisesti näin ei ollut, joten hänellä ei vaan ollut mitään syytä ryhtyä tuollaiseen. En itsekään keksi, mikä minut motivoisi tuollaiseen. Ruokapalkalla en oikein jaksa tehdä mitään, koska ruokaa saan muutenkin, ja valitsen mieluiten itse, mitä teen. Miksi muuten työttömän pitäisi suostua tuollaiseen innokkaammin kuin muiden?
==========
Kuinka moni teistä tekisi opiskelemaanne ammattityötä ruokapalkalla?
Juristi? Lääkäri? Kirvesmies? Lastenhoitaja? Opettaja? Autonkuljettaja? Valokuvaaja? Kätilö? jne jne
Työnantajapuoli voi odottaa ryntäystä kun keskituloiset huomasivat tässä ketjussa miten paljon kätevämpää on todellakin ottaa palkkana rahan sijasta kaalisoppaa kerran päivässä ja pullat kahvitunnilla. Minä ainakin työnantajana odotan tämän tapahtuvan pikimmiten.
Eiväthän keskituloiset edes tarvitse rahaa. He saavat ilmaiset marjat metsisä, maksuttomat kalat järvistä, ja vaatteet käytettynä.
Näin köyhänä ainakin minä koen, että maksan kaikesta enemmän. Minulla ei ole laajaa tukiverkostoa, ei niitä tyyppejä, jotka mielellään (ja ilmaiseksi) kuljettelisivat tavaroitani, minulla ei ole ajokorttia. Aina joudun jollekin maksamaan, tutuntutulle tai kuljetusyhtiöille, mikä on ihan sikakallista. Kun mulla ei ole antaa mitään vaihdossa, ainakaan mitään, mikä kelpaisi, raha yleensä kelpaa.
Tyhmää yleistämistä väittää, että köyhät ovat aina vinkumassa ilmaisia palveluksia, joku voi olla, mutta en näe sitä kyllä suuressa mittakaavassa. Lokkeja on kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, jos teidän työssäkäyvä tuttava pyytää lainaksi rahaa, niin annatteko rahaa vai ne oksasakset?
Eikö tule heti mieleen, että ahaa, hän tarvitsee nyt johonkin asiaan RAHAA, oli se sitten vaikka joku lasku. Mitä väliä.
Ilman muuta sille tutulle työssäkäyvälle lainaa sen rahan, ei anna ruokaa tai työkalua tms.
Ensinnäkin olisi suuri loukkaus työssäkäyvää tuttavaa kohtaan antaa jotain muuta kuin rahaa. Ei tulisi varmaan mieleenkään loukata häntä tällätavoin.
Toisekseen jos niin kävisi, niin se työssäolevat tuttava varmaan ihmettelisi ihan ääneen: hetkinen, en minä tarvitse oksasaksia, pyysin lainaksi rahaa.
Kolmanneksi työssäkäyvän tuttavan kohdalla on ihan ymmärrettävää, että jos hän pyytää lainaksi rahaa hän silloin ilmeisesti tarvitsee rahaa. Sitä ei kyseenalaisteta tai korvata muulla.
Miksi tämä ei toimi työttömän kohdalla? Miksi ei voi ymmärtää, että työtön tarvitsee sen rahan eikä päätetä itse, että annetaan sille jotain muuta. Miksi köyhän luullaan maksavan laskunsa tai ostavan jotain tarvittavaa jollain muulla kuin rahalla?
Ja kyllä, ne työssäkäyvätkin joskus lainaavat tuttaviltaan rahaa, se on vissi.
Minulle kävi juuri kerran niin kun olin köyhempi. Oli jokin pakollinen lasku maksettava ja sain rahaa vasta myöhemmin. Ajattelin säästää perimiskuluissa ja pyysin rahaa kaverilta lainaksi. Hän sanoi, että miettii ja tuli hetken päästä ruokakaupan kassin kanssa. Kiitin, mutta ruokaa minulla oli kyllä silloin. Hyvähän ruoka oli, mutta ei auttanut minua siinä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, edelleenkin. Tämä tilaaja edellytti viikon ruokien tekemistä päivässä, ei niin että ruoanlaitto olisi jaettu eri päiville. Enkä usko, että hän halusi syödä monena päivänä samaa ruokaa, jokin tarvehan tälle tilaukselle oli. Leivonnaisilla oletan hänen tarkoittaneen muuta kuin kaurakeksejä, emmekä tiedä hänen mieltymyksiään, perheen kokoa tai ruokahalua. Luulen, ettei hän tarkoittanut 'meal preppauksella' bataattiranskalaisten laittamista uuniin.
Normaali ihminen pystyy syömään pari päivää samaa ruokaa, useinmiten ruoka paranee seuraavaksi päiväksi. Nuo bataattiranskalaiset oli vain yhden päivän lisukkeet, sitähän voi tehdä vaikka duchesseperunaa tai ratatouillea tai mitä ikinä haluaa! Itse tein em 2 päivässä kun mulla on aikaa, jaksamista ja viitseliäisyyttä eikä tarvinnut tehdä kaikkea kerralla.
Jos on niin nirso että pitää olla joka päivä jotain fancypancya niin voi tilata ravintolasta, eikös?
Tuo nyt oli vain esimerkki siitä miten helppoa on tehdä (tässä tapauksessa) 6 päivän ruuat jos vähän viitsii. Yhtä hyvin voisin tehdä kaikkea tupla-annoksen jollekin muulle tarvitsevalle.
Yhdessäkin päivässä mutta joka tapauksessa sen verran joutuisi vastaanottaja tekemään että lämmittää ja pureskelee itse;)
Normaali ihminen pystyykin syömään samaa ruokaa useampana päivänä, mutta olisiko se sitä, mitä tämä 'preppaaja' toivoi? Ehkä hänellä oli mielessä vaihteleva, terveellinen ja monipuolinen ruoka, koska oli siitä valmis maksamaankin. Nopeasti valmistuvia munakkaita ja muita pikaruokia hän varmasti pystyy ja ehtii laittaa itsekin.
Onko stroganoff, gulassi, paisti tai lihapullat pikaruokaa? Valmisteluihin ei mene aikaa mutta kypsymiseen kyllä.
Niin, teepäs nämä alusta asti itse. Ei riitä enää päivä ja välineet. Siihen vielä leivonnaiset, salaatit, keitto ja vuokaruoka, joita tilaaja toivoi.
Mä voisin ottaa tältä henkilöltä tuon diilin, jos leivonnaiset voi jättää pois. Tietysti parempi, jos voisin tehdä sapuskat omassa kodissani, mutta onnistuisi kyllä toisenkin kodissa. Ottaisin vain läppärini mukaan ja sillä aikaa, kun ruuat kypsyvät hellalla tai uunissa, tekisin omaa hyväpalkkaista duuniani. Olen tehnyt etätöitä jo vuosia samalla hoitaen iäkkäiden vanhempieni ruokahuollon, joten rutiinia löytyy. En ole edes ammattikokki, ihan harrastelijakokki vain, mutta ruuanlaitto sujuu varsin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Aika monta tuntiahan noiden tekemiseen menisi. Ja sitten korvauksena saa viikon syödä sinun päättämiä ruokia. Minkä ajattelit olevan hänelle houkuttimena tuossa? Varmaan hän olisi tuohon suostunut, jos muuten perhettä olisi uhannut nälkäkuolema, mutta nyt ilmeisesti näin ei ollut, joten hänellä ei vaan ollut mitään syytä ryhtyä tuollaiseen. En itsekään keksi, mikä minut motivoisi tuollaiseen. Ruokapalkalla en oikein jaksa tehdä mitään, koska ruokaa saan muutenkin, ja valitsen mieluiten itse, mitä teen. Miksi muuten työttömän pitäisi suostua tuollaiseen innokkaammin kuin muiden?
==========
Kuinka moni teistä tekisi opiskelemaanne ammattityötä ruokapalkalla?
Juristi? Lääkäri? Kirvesmies? Lastenhoitaja? Opettaja? Autonkuljettaja? Valokuvaaja? Kätilö? jne jne
Aatteletteko, että nämä ihmiset olisivat työttöminä? Really? Lääkäri, juristi...
En ole koskaan ajatellut, että Suomessa ei olisi työttömiä lääkäreitä tai juristeja, en tiedä sitten.
Mutta nämä olivat siis esimerkkejä. Ymmärsit sen varmaan.
Ja jos et ymmärtänyt niin neuvon, että jos sinun on helpompi asia mieltää päässäsi niin voit ihan vapaasti itse laittaa "lääkärin ja juristin" kohdalle jonkun muun ammatin.
En anna lisäesimerkkejä ettei tule taas väärinkäsitystä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos teidän työssäkäyvä tuttava pyytää lainaksi rahaa, niin annatteko rahaa vai ne oksasakset?
Eikö tule heti mieleen, että ahaa, hän tarvitsee nyt johonkin asiaan RAHAA, oli se sitten vaikka joku lasku. Mitä väliä.
Ilman muuta sille tutulle työssäkäyvälle lainaa sen rahan, ei anna ruokaa tai työkalua tms.Ensinnäkin olisi suuri loukkaus työssäkäyvää tuttavaa kohtaan antaa jotain muuta kuin rahaa. Ei tulisi varmaan mieleenkään loukata häntä tällätavoin.
Toisekseen jos niin kävisi, niin se työssäolevat tuttava varmaan ihmettelisi ihan ääneen: hetkinen, en minä tarvitse oksasaksia, pyysin lainaksi rahaa.
Kolmanneksi työssäkäyvän tuttavan kohdalla on ihan ymmärrettävää, että jos hän pyytää lainaksi rahaa hän silloin ilmeisesti tarvitsee rahaa. Sitä ei kyseenalaisteta tai korvata muulla.Miksi tämä ei toimi työttömän kohdalla? Miksi ei voi ymmärtää, että työtön tarvitsee sen rahan eikä päätetä itse, että annetaan sille jotain muuta. Miksi köyhän luullaan maksavan laskunsa tai ostavan jotain tarvittavaa jollain muulla kuin rahalla?
Ja kyllä, ne työssäkäyvätkin joskus lainaavat tuttaviltaan rahaa, se on vissi.Minulle kävi juuri kerran niin kun olin köyhempi. Oli jokin pakollinen lasku maksettava ja sain rahaa vasta myöhemmin. Ajattelin säästää perimiskuluissa ja pyysin rahaa kaverilta lainaksi. Hän sanoi, että miettii ja tuli hetken päästä ruokakaupan kassin kanssa. Kiitin, mutta ruokaa minulla oli kyllä silloin. Hyvähän ruoka oli, mutta ei auttanut minua siinä tilanteessa.
Jos on oikeasti laskun maksamiseen lainaa tarvitsemassa, kannattaa monasti kertoa se. Ainakin jos yhtään läheisempi ystävä on kyseessä.
Itse en periaatteesta lainaa rahaa yleensä kenellekään työssäkäyvä tai työtön. Läheistä voin auttaa lainalla tai joskus jopa ihan antaa, joa suurista summista ei ole kyse (siis minulle suurista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan olla sitä mieltä, että ihmisiltä hämärtyy todellisuus, jos he elävät pelkillä tuilla pitkään tai jos niin on tapahtunut jo lapsuudesta asti. Jonkun muun pitäisi aina maksaa kaikki ja sitä pidetään ihan normaalina.
Tässä esimerkkejä, joita olen todistanut ihan itse:
Yksi tuttava on ollut töissä viimeksi kahdeksan vuotta sitten ja hän on kolmen lapsen yksinhuoltaja. Hän asui kaupungin keskustassa kaupungin vuokratalossa, mutta halusi muuttaa. Uuteen asuntoon oli tarkat kriteerit. Tietynlainen parveke, oma sauna, ei muovilattiaa jne. Viimein hänelle tarjottiinkin kaupungilta toiveet täyttävää asuntoa, mutta jääkaappi oli liian vanhanaikainen. Hän valitti ja asuntoon ostettiin uusi jääkaappi.
Asun nyt itse ihan kivassa omakotitalossa, mutta jos eroaisin miehestäni, minun olisi pakko muuttaa sellaiseen asuntoon kuin varaa olisi. En voisi vaatia sitä ja tätä keneltäkään, sillä minun pitäisi maksaa kaikki itse.
Yksi työkuvioista tuttu vakioasiakas oli pöyristynyt, sillä kukaan ei ostanut hänelle pyykinpesukonetta. Hän olikin hyvin omatoimisesti pessyt vaatteensa taloyhtiön pyykkituvassa, mutta halusi tietää kuka sen maksun maksaa. Että hän ei itse ainakaan maksa siitä, että sai pyykkinsä pestyä, kun ei ole pesukonettakaan annettu ja siksi hänelle tulww tällaisia lisäkuluja.
Joku toinen taas valitti Facebookissa, että hän ei voi käyttää kasvomaskeja nyt pandemia-aikana, sillä ne maksavat. Ihmiset neuvoivat, että sosiaalitoimistosta saa ilmaisia maskeja. Ne eivät kuulemma ole ilmaisia, koska niiden hakemista varten pitäisi maksaa bussimaksu edestakaisin. Ihmiset neuvoivat, että eräästä liikkeestä hänen kotinsa läheltä saa ostettua kasvomaskeja laatikoissa, joissa on 50 maskia ja laatikon hinta on alle 10 euroa. Mutta kuka maksaa? Mihin tämä ihminen edes tarvitsee maskeja, kun ilmeisesti hän ei ikinä kulje bussilla tai mene mihinkään, missä on jotain maksullista.
Työkuvioissa kaksi naista kävi jatkuvasti kyselemässä sosiaalitoimen jakamien joululahjojen ja ruokakassien perään, että milloin niiden jakaminen alkaa. Nämä naiset eivät uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi edes vietä joulua, mutta lapsille olisi pitänyt saada lahjoja ja perheelle jouluherkkuja ilmaiseksi. Näitä joululahjoja jaetaan vuosittain todella paljon sellaisiin talouksiin, joissa joulua ei tosiaan edes vietetä. En ymmärrä miksi.
Tajuavatko nämä ihmiset, että jos minä tarvitsen uuden maton, niin minun pitää ostaa se, mihin on varaa tai vaihtoehtoisesti säästettävä sitä varten? En voi mennä mihinkään vaatimaan JOTAIN ostamaan minulle uutta, kaikki toiveet täyttävää mattoa heti ja juuri nyt.
Näitä näkee Facebookin roskalavaryhmissä aina välillä. Pitäisi saada ilmainen matto/ruokapöytä/nojatuoli, koska rahaa ei ole. Kaikkiin tarjottuihin vastaus on kuitenkin, että ei ole tyyliäni tai etsin vähän erilaista. Sitten jos sellainen sattuukin löytymään, niin jonkun pitäisi se vielä kuljettaa pyytäjän kotiosoitteeseen ja mielellään vielä kantaa kolmanteen kerrokseen.
Jostain todella oudosta ja käsittämättömästä ajatusmaailmasta kumpuaa näitä tyyppejä, joiden mielestä työssä käyvä kaveri, tuttava tai sukulainen voi hyvin kuskata häntä ympäri kyliä ja ostaa sitä ja tätä ja tarjota kahvilassa, koska sillä on työpaikka ja rahaa. Ei sitä rahaa vaan ihan hirveästi ole ylimääräistä, kun tosiaan ne asumiskulut ja asunnot, kodinkoneet, huonekalut ja pyykkitupamaksut pitää maksaa ihan ITSE. Ilmeisesti nämä kaiken ilmaiseksi saavat ajattelevat, että kaikki muutkin saavat ne asiat ilmaiseksi ja siihen päälle voivat tuhlata palkkansa ihan mihin tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos teidän työssäkäyvä tuttava pyytää lainaksi rahaa, niin annatteko rahaa vai ne oksasakset?
Eikö tule heti mieleen, että ahaa, hän tarvitsee nyt johonkin asiaan RAHAA, oli se sitten vaikka joku lasku. Mitä väliä.
Ilman muuta sille tutulle työssäkäyvälle lainaa sen rahan, ei anna ruokaa tai työkalua tms.Ensinnäkin olisi suuri loukkaus työssäkäyvää tuttavaa kohtaan antaa jotain muuta kuin rahaa. Ei tulisi varmaan mieleenkään loukata häntä tällätavoin.
Toisekseen jos niin kävisi, niin se työssäolevat tuttava varmaan ihmettelisi ihan ääneen: hetkinen, en minä tarvitse oksasaksia, pyysin lainaksi rahaa.
Kolmanneksi työssäkäyvän tuttavan kohdalla on ihan ymmärrettävää, että jos hän pyytää lainaksi rahaa hän silloin ilmeisesti tarvitsee rahaa. Sitä ei kyseenalaisteta tai korvata muulla.Miksi tämä ei toimi työttömän kohdalla? Miksi ei voi ymmärtää, että työtön tarvitsee sen rahan eikä päätetä itse, että annetaan sille jotain muuta. Miksi köyhän luullaan maksavan laskunsa tai ostavan jotain tarvittavaa jollain muulla kuin rahalla?
Ja kyllä, ne työssäkäyvätkin joskus lainaavat tuttaviltaan rahaa, se on vissi.Minulle kävi juuri kerran niin kun olin köyhempi. Oli jokin pakollinen lasku maksettava ja sain rahaa vasta myöhemmin. Ajattelin säästää perimiskuluissa ja pyysin rahaa kaverilta lainaksi. Hän sanoi, että miettii ja tuli hetken päästä ruokakaupan kassin kanssa. Kiitin, mutta ruokaa minulla oli kyllä silloin. Hyvähän ruoka oli, mutta ei auttanut minua siinä tilanteessa.
Tässähän nimeomaan kinuttiin RUOKArahaa lainaksi ja autoa käyttöön. Ja tarjottiin viikoksi ruuat kunhan vain valmistaisi isomman satsin kerralla, että maksajalle riittäisi myös. Ei siis tarvetta maksaa takaisin. Jännä juttu, että tämäkin saadaan käännettyä riistoksi ja maailman suurimmaksi loukkaukseksi. Itse antaisin mielummin vastapalveluksena työpanokseni niin en jäisi kenellekään mitään velkaa, ainakaan rahassa mitattuna. Kiitollisuudenvelka onkin sitten toinen juttu, mutta tuskin kukaan sellaista osaa ajatella, jos normaali vastavuoroisuus koetaan lähtökohtaisesti riistona ja työttömän tilanteen hyväksikäyttönä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllähän munkii lapset mankuu milloin jäätelöä ja milloin tikkaria. Ei se tarkoita, että niitä saa tuosta noin vaan silloin, kun mieli tekee tai ohi kävellään. Saatika, että on ok, että joku muu niitä niille sponssaa.
Minusta kasvatuksessa on tärkeää opettaa lapset suunnittelemaan rahan käyttöään sekä sosiaalisia normeja (rahaa ei ruinata, ei edes kummilta). Ystäväsi teki ihan oikein, kun teki sen mikä sun ois kuulunut tehdä eli kasvatti sun lasta. Ja olipa vielä kiltti, kun osti sen jäätelön. Vastineeksi olet vihainen ja tyytymätön. Huhhuh! Ihme uhriutuja.
Ps. Itsekin olen keskituloinen. Minulla on iso perhe ja paljon lainaa mm.asunnosta, sen remonteista ja omasta yritystoiminnasta. Juuri koitin laskea kuinka vähällä pärjättäisiin, että saadaan yksi korkeakorkoinen laina maksettua nopeammin pois. Otin avuksi toimeentulotuen peruslaskelman ja huomasin, että me ei edes normaalisti käytetä läheskään niin paljon rahaa ruokaan, mediaan, bensaan, vaatteisiin, pesuaineisiin jne. kuin toimeentulotuen peruslaskelmassa olisi laskettu meidän kokoiselle perheelle.
Oikeasti järkytyin, että tuonko verran tosiaan pitäisi jäädä asumiskulujen, lääkärimenojen ym pakollisten jälkeen ihan vaan pelkkään elämiseen VÄHINTÄÄN?? Me joudutaan ihan normaalioloissa pärjäämään huomattavasti vähemmällä summalla ja todellakaan ei revitellä rahaa kaikkiin mielihaluihin+opetetaan lapsille rahankäyttöä jo pienestä pitäen. Niistä säästöistä sitten maksetaan se kinkku, lääkärikulut, hajonnut pesukone tai vaikkapa jäätelö. Eli näitä joutuu ihan suunnittelemaan etukäteen, että joskus voi harkitusti vähän revitellä.
Vierailija kirjoitti:
Alan olla sitä mieltä, että ihmisiltä hämärtyy todellisuus, jos he elävät pelkillä tuilla pitkään tai jos niin on tapahtunut jo lapsuudesta asti. Jonkun muun pitäisi aina maksaa kaikki ja sitä pidetään ihan normaalina.
Tässä esimerkkejä, joita olen todistanut ihan itse:
Yksi tuttava on ollut töissä viimeksi kahdeksan vuotta sitten ja hän on kolmen lapsen yksinhuoltaja. Hän asui kaupungin keskustassa kaupungin vuokratalossa, mutta halusi muuttaa. Uuteen asuntoon oli tarkat kriteerit. Tietynlainen parveke, oma sauna, ei muovilattiaa jne. Viimein hänelle tarjottiinkin kaupungilta toiveet täyttävää asuntoa, mutta jääkaappi oli liian vanhanaikainen. Hän valitti ja asuntoon ostettiin uusi jääkaappi.
Asun nyt itse ihan kivassa omakotitalossa, mutta jos eroaisin miehestäni, minun olisi pakko muuttaa sellaiseen asuntoon kuin varaa olisi. En voisi vaatia sitä ja tätä keneltäkään, sillä minun pitäisi maksaa kaikki itse.
Yksi työkuvioista tuttu vakioasiakas oli pöyristynyt, sillä kukaan ei ostanut hänelle pyykinpesukonetta. Hän olikin hyvin omatoimisesti pessyt vaatteensa taloyhtiön pyykkituvassa, mutta halusi tietää kuka sen maksun maksaa. Että hän ei itse ainakaan maksa siitä, että sai pyykkinsä pestyä, kun ei ole pesukonettakaan annettu ja siksi hänelle tulww tällaisia lisäkuluja.
Joku toinen taas valitti Facebookissa, että hän ei voi käyttää kasvomaskeja nyt pandemia-aikana, sillä ne maksavat. Ihmiset neuvoivat, että sosiaalitoimistosta saa ilmaisia maskeja. Ne eivät kuulemma ole ilmaisia, koska niiden hakemista varten pitäisi maksaa bussimaksu edestakaisin. Ihmiset neuvoivat, että eräästä liikkeestä hänen kotinsa läheltä saa ostettua kasvomaskeja laatikoissa, joissa on 50 maskia ja laatikon hinta on alle 10 euroa. Mutta kuka maksaa? Mihin tämä ihminen edes tarvitsee maskeja, kun ilmeisesti hän ei ikinä kulje bussilla tai mene mihinkään, missä on jotain maksullista.
Työkuvioissa kaksi naista kävi jatkuvasti kyselemässä sosiaalitoimen jakamien joululahjojen ja ruokakassien perään, että milloin niiden jakaminen alkaa. Nämä naiset eivät uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi edes vietä joulua, mutta lapsille olisi pitänyt saada lahjoja ja perheelle jouluherkkuja ilmaiseksi. Näitä joululahjoja jaetaan vuosittain todella paljon sellaisiin talouksiin, joissa joulua ei tosiaan edes vietetä. En ymmärrä miksi.
Tajuavatko nämä ihmiset, että jos minä tarvitsen uuden maton, niin minun pitää ostaa se, mihin on varaa tai vaihtoehtoisesti säästettävä sitä varten? En voi mennä mihinkään vaatimaan JOTAIN ostamaan minulle uutta, kaikki toiveet täyttävää mattoa heti ja juuri nyt.
Näitä näkee Facebookin roskalavaryhmissä aina välillä. Pitäisi saada ilmainen matto/ruokapöytä/nojatuoli, koska rahaa ei ole. Kaikkiin tarjottuihin vastaus on kuitenkin, että ei ole tyyliäni tai etsin vähän erilaista. Sitten jos sellainen sattuukin löytymään, niin jonkun pitäisi se vielä kuljettaa pyytäjän kotiosoitteeseen ja mielellään vielä kantaa kolmanteen kerrokseen.
Jostain todella oudosta ja käsittämättömästä ajatusmaailmasta kumpuaa näitä tyyppejä, joiden mielestä työssä käyvä kaveri, tuttava tai sukulainen voi hyvin kuskata häntä ympäri kyliä ja ostaa sitä ja tätä ja tarjota kahvilassa, koska sillä on työpaikka ja rahaa. Ei sitä rahaa vaan ihan hirveästi ole ylimääräistä, kun tosiaan ne asumiskulut ja asunnot, kodinkoneet, huonekalut ja pyykkitupamaksut pitää maksaa ihan ITSE. Ilmeisesti nämä kaiken ilmaiseksi saavat ajattelevat, että kaikki muutkin saavat ne asiat ilmaiseksi ja siihen päälle voivat tuhlata palkkansa ihan mihin tahansa.
Joo näitä näkee ja on kyllä uskomaton ajatusmaailma. Yhdessä Facebookin ryhmässä eräs nainen teki julkaisun, johon laittoi tietoja tuotteesta jonka haluaisi (upouusi monen sadan euron tuote). Ja sitten kysyi, että kuinka tämän voisi saada, voisiko joku auttaa? Selosti vielä perään kuinka itse on niin huono säästämään rahaa. Siis että aikuisen ihmisen ei tarvitse opetella säästämään rahaa, vaan oletti, että joku sen varmasti hänelle hankkii tuosta noin vaan. Miksi kukaan tuntematon haluaisi laittaa rahaa johonkin random kerjääjään, jolla ei ole aikomustakaan itse yrittää säästää rahaa täysin ylimääräisiin hupituotteisiin. Ei siis ollut kyseessä edes mikään välttämättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos teidän työssäkäyvä tuttava pyytää lainaksi rahaa, niin annatteko rahaa vai ne oksasakset?
Eikö tule heti mieleen, että ahaa, hän tarvitsee nyt johonkin asiaan RAHAA, oli se sitten vaikka joku lasku. Mitä väliä.
Ilman muuta sille tutulle työssäkäyvälle lainaa sen rahan, ei anna ruokaa tai työkalua tms.Ensinnäkin olisi suuri loukkaus työssäkäyvää tuttavaa kohtaan antaa jotain muuta kuin rahaa. Ei tulisi varmaan mieleenkään loukata häntä tällätavoin.
Toisekseen jos niin kävisi, niin se työssäolevat tuttava varmaan ihmettelisi ihan ääneen: hetkinen, en minä tarvitse oksasaksia, pyysin lainaksi rahaa.
Kolmanneksi työssäkäyvän tuttavan kohdalla on ihan ymmärrettävää, että jos hän pyytää lainaksi rahaa hän silloin ilmeisesti tarvitsee rahaa. Sitä ei kyseenalaisteta tai korvata muulla.Miksi tämä ei toimi työttömän kohdalla? Miksi ei voi ymmärtää, että työtön tarvitsee sen rahan eikä päätetä itse, että annetaan sille jotain muuta. Miksi köyhän luullaan maksavan laskunsa tai ostavan jotain tarvittavaa jollain muulla kuin rahalla?
Ja kyllä, ne työssäkäyvätkin joskus lainaavat tuttaviltaan rahaa, se on vissi.Minulle kävi juuri kerran niin kun olin köyhempi. Oli jokin pakollinen lasku maksettava ja sain rahaa vasta myöhemmin. Ajattelin säästää perimiskuluissa ja pyysin rahaa kaverilta lainaksi. Hän sanoi, että miettii ja tuli hetken päästä ruokakaupan kassin kanssa. Kiitin, mutta ruokaa minulla oli kyllä silloin. Hyvähän ruoka oli, mutta ei auttanut minua siinä tilanteessa.
Tässähän nimeomaan kinuttiin RUOKArahaa lainaksi ja autoa käyttöön. Ja tarjottiin viikoksi ruuat kunhan vain valmistaisi isomman satsin kerralla, että maksajalle riittäisi myös. Ei siis tarvetta maksaa takaisin. Jännä juttu, että tämäkin saadaan käännettyä riistoksi ja maailman suurimmaksi loukkaukseksi. Itse antaisin mielummin vastapalveluksena työpanokseni niin en jäisi kenellekään mitään velkaa, ainakaan rahassa mitattuna. Kiitollisuudenvelka onkin sitten toinen juttu, mutta tuskin kukaan sellaista osaa ajatella, jos normaali vastavuoroisuus koetaan lähtökohtaisesti riistona ja työttömän tilanteen hyväksikäyttönä.
Ruokarahaa on helpompi kinuta kuin kalja- tai tupakkarahaa. Ei muuten ole mitenkään harvinaista esim Faceookin avustusryhmissä, että pyydetään ruokaa, mutta ollaan valmiita vastaanottamaan vain rahaa. Ja varsin usein niillä, joille ruokakin kelpaisi, perse ei sitten millään nouse sohvasta irti vaan ruokakassit pitäisi toimittaa kotiovelle asti.
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos teidän työssäkäyvä tuttava pyytää lainaksi rahaa, niin annatteko rahaa vai ne oksasakset?
Eikö tule heti mieleen, että ahaa, hän tarvitsee nyt johonkin asiaan RAHAA, oli se sitten7 vaikka joku lasku. Mitä väliä.
Ilman muuta sille tutulle työssäkäyvälle lainaa sen rahan, ei anna ruokaa tai työkalua tms.Ensinnäkin olisi suuri loukkaus työssäkäyvää tuttavaa kohtaan antaa jotain muuta kuin rahaa. Ei tulisi varmaan mieleenkään loukata häntä tällätavoin.
Toisekseen jos niin kävisi, niin se työssäolevat tuttava varmaan ihmettelisi ihan ääneen: hetkinen, en minä tarvitse oksasaksia, pyysin lainaksi rahaa.
Kolmanneksi työssäkäyvän tuttavan kohdalla on ihan ymmärrettävää, että jos hän pyytää lainaksi rahaa hän silloin ilmeisesti tarvitsee rahaa. Sitä ei kyseenalaisteta tai korvata muulla.Miksi tämä ei toimi työttömän kohdalla? Miksi ei voi ymmärtää, että työtön tarvitsee sen rahan eikä päätetä itse, että annetaan sille jotain muuta. Miksi köyhän luullaan maksavan laskunsa tai ostavan jotain tarvittavaa jollain muulla kuin rahalla?
Ja kyllä, ne työssäkäyvätkin joskus lainaavat tuttaviltaan rahaa, se on vissi.Minulle kävi juuri kerran niin kun olin köyhempi. Oli jokin pakollinen lasku maksettava ja sain rahaa vasta myöhemmin. Ajattelin säästää perimiskuluissa ja pyysin rahaa kaverilta lainaksi. Hän sanoi, että miettii ja tuli hetken päästä ruokakaupan kassin kanssa. Kiitin, mutta ruokaa minulla oli kyllä silloin. Hyvähän ruoka oli, mutta ei auttanut minua siinä tilanteessa.
Kun ne työssäkäyvät keskituloiset ei lainaile rahaa kavereilta, vaan pankista. Miksi se köyhä luulee muita ihmisiä pankeiksi?
Kun ei lainaile, ei saa mitään oksasaksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ehdotin työttömälle tutulle, että jos hän tekisi meille viikon meal-preppaukset, niin hän saisi siinä ohella saman menun omalle perheelle ja periaatteessa samalla vaivalla. Siis, että kävisi kaupassa ostamassa tarvikkeet, tekisi muutaman vuokaruoan, yhden keiton, pari salaattia, suolaisia muffinseja ja sämpylöitä ja pakkaisi/pakastaisi ja siistisi keittiön. Ajatuksena siis, että meidän auto ja keittiö käyttöön, että ei kulu kuin aikaa. Tällä henkilöllä oli keittiöalan kokemusta. Ei käynyt. Kuulosti työläältä. Ei siis ollut viikon ruokien arvoinen vaivannäkö. En kuitenkaan tarjoutunut maksamaan viikon ruokia ilman mitään vastapalvelusta. Varmaan huonosti tehty minulta.
Aika monta tuntiahan noiden tekemiseen menisi. Ja sitten korvauksena saa viikon syödä sinun päättämiä ruokia. Minkä ajattelit olevan hänelle houkuttimena tuossa? Varmaan hän olisi tuohon suostunut, jos muuten perhettä olisi uhannut nälkäkuolema, mutta nyt ilmeisesti näin ei ollut, joten hänellä ei vaan ollut mitään syytä ryhtyä tuollaiseen. En itsekään keksi, mikä minut motivoisi tuollaiseen. Ruokapalkalla en oikein jaksa tehdä mitään, koska ruokaa saan muutenkin, ja valitsen mieluiten itse, mitä teen. Miksi muuten työttömän pitäisi suostua tuollaiseen innokkaammin kuin muiden?
==========
Kuinka moni teistä tekisi opiskelemaanne ammattityötä ruokapalkalla?
Juristi? Lääkäri? Kirvesmies? Lastenhoitaja? Opettaja? Autonkuljettaja? Valokuvaaja? Kätilö? jne jne
Työnantajapuoli voi odottaa ryntäystä kun keskituloiset huomasivat tässä ketjussa miten paljon kätevämpää on todellakin ottaa palkkana rahan sijasta kaalisoppaa kerran päivässä ja pullat kahvitunnilla. Minä ainakin työnantajana odotan tämän tapahtuvan pikimmiten.
Eiväthän keskituloiset edes tarvitse rahaa. He saavat ilmaiset marjat metsisä, maksuttomat kalat järvistä, ja vaatteet käytettynä.
Mutta köyhä ei saa ilmaisia marjoja metsästä, kuten keskituloinen. Köyhälle jonkun muun pitää ne kerätä, tuoda kotiin ja putsata.
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessahan oli kyse siitä, että henkilö A tarjosi tiettyä hommaa henkilölle B tiettyä korvausta vastaan. Ja B tietysti voi hommasta kieltäytyä, jos kokee korvauksen olevan liian huono työmäärään nähden. Sitten vaan ei ota hommaa vastaan.
Ei vaan tässä tapauksessa oli kyse siitä, että henkilö B halusi henkilöltä A auton lainaan ja ruokarahaa lainaksi. Henkilö A halusi hyvää hyvyyttään auttaa, mutta ei lainaamalla rahaa (jonka takaisinmaksu luultavasti aiheuttaa vain kiusallisia tilanteita puolin ja toisin), vaan antamalla ruokaa. Vastapalveluksena ruoka täytyy valmistaa ja sitä pitäisi valmistaa henkilön B tarvetta enemmän.
Samaa mieltä siinä, että se kenellä on rahaa tai auto tms haluttua hyödykkettä, saa kyllä ihan itse päättää miten ja millä ehdoilla auttaa vai auttaako ollenkaan. Jos ei miellytä, niin ei voi mitään. Kyllä minustakin olisi mukava kaivella vain toisten lompakoita eikä omaa ollenkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisilla ei ole taloudellisesti tiukkaa juuri sen vuoksi että haetaan ne pirkkajätskit kiskan jätskipsllojen sijaan.
Näin melkein keskituloisena yritän ymmärtää pienituloisen vähävaraisuutta. Välillä kyllä joutuu ymmärtämykseni kovalle koetukselle, kun kuulen pienituloisen valitusta siitä, miten rahat eivät riitä mihinkään. Mutta sitten taas toisessa lauseessa tulee "en ostaisi koiralleni koiranruokaa, kyllä minun koirani pitää kunnon lihaa saada" ja "miksi ruokajonosta jaetaan viimeisen käyttöpäivän ruisleipää ei sellaista vanhaa leipää voi ihminen syödä. miksi jaetaan täyssäilykkeitä hernekeittoa ja sikanautaa, en tykkää." Ilmeisesti se vain on niin, että osa "köyhistä" on köyhiä vain siksi, että heidän kulutusmenonsa ja -tottumuksensa ovat liian suuret! Itse olen omista pikkutuloistani muutamat kymppitonnit saanut säästöön, mutta silti yhä ostan punalaputettua ruokaa ja elän säästeliäästi. Miksi "köyhä" katsoo oikeudekseen nostaa tukiaisia ja suruttomasti tuhlata (tuki)rahansa sekä nirsoilla leipäjonosta ilmaiseksi saamansa ruoan suhteen?
Koska sinä olet itsekäs ja viet kaikki punalaputetut kaupasta. Jättäisit ne köyhille, niin saisivat sitä kunnon lihaa.
Sinulle trollille tiedoksi, että ne ovat ihan muita henkilöitä, jotka koritolkulla punalappuisia hamstraavat. Toivottavasti ehtivät kaiken käyttää ajoissa.
Itse ostan vain sen, minkä tiedän ehtiväni käyttää ajoissa. Tietyistä tuotteista en punalappuja osta lainkaan. Tarkka on tarkka ruokakaupassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, että miksi ei voi vain kieltäytyä. En mä ainakaan anna tai lainaa kenellekään mitään, jos en halua. Ystäville kyllä, mutta en tutuille, enkä ystävillekään jos koen, ettei se ole sillä hetkellä mahdollista.
Muiden keittiössä kokkaaminen on muuten rasittavaa hommaa. Kaikki on hukassa, uuni ja liedet erilaisia. "Miten tää mikro nyt toimii?" Voisin tuollaista tarjousta harkita, jos saisin tehdä ruoat kotonani ja saisin palkaksi vaikka sen viikon ruokarahat.
Voi kieltäytyä, totta kai. Mutta voi myös tehdä vastaehdotuksen. Molemmat ovat kaikille sallittuja. Ja tuo kirjoittaja oli päättänyt tehdä sen vastaehdotuksen.
Ja sitten loukkaannuttiin kollektiivisesti, kun vastaehdotus ei miellyttänyt. Miksi? Olisihan voinut todeta vaan, että ei tullut nyt diiliä. Tällä yhdellä oli syynsä, ettei halunnut vaan lainata rahaa - ja on ihan ok olla lainaamatta. Ja sitten hänen kaverillaan oli syynsä, ettei tullut kokkaamaan - ja siitäkin kieltäytyminen on ihan ok. Voihan olla, ettei ollut aikaakaan, vaikka joku toinen kerta olisi onnistunut. Mutta sellaista se on se naapuriapu - aina et natsaa, ja siitä on turha loukkaantua.
Aatteletteko, että nämä ihmiset olisivat työttöminä? Really? Lääkäri, juristi...