Lue keskustelun säännöt.
Voisitteko te keskituloiset lopettaa jatkuvan humble bragin köyhiä kavereita kohtaan ja auttaa jotenkin konkreettisesti
29.12.2020 |
Olen pienituloinen, samoin mun mies. Vuosien varrella ollut paljon työttömyyttä, pitkiä sairaslomia, lomautuksia, parhaimmillaankin lyhyitä pätkätöitä. Tää vuosi on ollut tosi paha, perheen teinitkään eivät saaneet kesätöitä ja mä työttömänä, mies lomautettuna suurimman osan ajasta. Osalla kavereista menee hyvin, molemmat sekä mies että nainen töissä, hyvät työpaikat, on sairaanhoitajia, diplomi-insinöörejä, yrittäjiä jne. Olen niin totaalisen kyllästynyt näiden hyvin toimeentulevien kavereiden humble bragiin ja typeriin hyväntahtoisiin neuvoihin ja "auttamisiin".
Esimerkiksi tänä joulun alla valitin kavereille, että meillä on rahat tosi vähissä ja vaikea ostaa lapsille (4 eri ikäistä) lahjat, samoin jouluruuat. Vastaukset oli tähän tyyliin "me ostetaan lahjat aina alesta joulun jälkeen/ meillä on tänä vuonna kasvissyöjä joulu niin tulee halvaksi / no riisipuuro ja juurekset ei paljoa maksa jne. Kukaan ei esim ehdottanut, että voidaan ostaa teille joulukinkku yms käytännön apua. Yhdelle kaverille kerroin että meidän joulusuunnitelmissa on vaan katsoa Netflixia ja HBO:ta, johon kaveri kommentoi että he eivät periaatteessa maksa mistään netti TV:stä kun katsovat vaan ilmaisia. Joo helppo heidän kun taloudessa on vain kaksi aikuista! Mutta kun on eri-ikäisiä lapsia ja teinejä ei riitä joku YLE areena.
Vielä yksi esimerkki. Viime kesänä olin nuorimmaisen ja kummitätinsä kanssa Kaivopuisto piknikillä. 7-vuotias kysyi kummitädiltä että voisiko ostaa jäätelö tötterön. Eiköhän kaveri alkanut selittään mun 7 vuotiaalle kuinka monta litraa jäätelöä saa sillä hinnalla ja sitten etsittiin varmaan 15 min ajan jotain lähikauppaa, mistä tyttö sai Pirkka tuutin. Ei vaan voinut yhden kerran ostaa tytölle sitä oikeaa jäätelötötteröä vaan piti alkaa esitelmöimään rahan arvoista ikään kuin minä en tietäisi.
Kommentit (3077)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätähän tämä on. Tehdään valintoja ja sitten hups vaan ei ole rahaa ja harmittaa kun tuhlaa ja sit pitää olla hemmottelua.
Tiukassa rahatilanteessa kannattaakin ottaa rescue-koira Kreikasta toiseksi koiraksi.
Helsingissä ei ole mikään muu kalliimpaa kuin asuminen ja sitäkin liioitellaan. Tuokin maksaa nyt vuokraa 450e (900/2). Jossain Lappeenrannassa maksaisi ehkä satasen vähemmän (700/2). Eli 100e nousseet kulut tekevät Helsingistä uskomattoman kalliin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätähän tämä on. Tehdään valintoja ja sitten hups vaan ei ole rahaa ja harmittaa kun tuhlaa ja sit pitää olla hemmottelua.
Tiukassa rahatilanteessa kannattaakin ottaa rescue-koira Kreikasta toiseksi koiraksi.
Helsingissä ei ole mikään muu kalliimpaa kuin asuminen ja sitäkin liioitellaan. Tuokin maksaa nyt vuokraa 450e (900/2). Jossain Lappeenrannassa maksaisi ehkä satasen vähemmän (700/2). Eli 100e nousseet kulut tekevät Helsingistä uskomattoman kalliin...
Jaa luin loppuun asti vasta nyt. Noillahan on halpa vuokra jos kaksiosta vaan 650e.
Mikä tän jutun tarkoitus ees on? Ihan paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin näitä kokkaamiseen neuvonta.
Eikö Suomessa ole hyvin tarkat säännökset kuka ja miten saa valmistaa ruokaa myyntiin?
Täytyy olla määrätty tila, hygieniapassi ja myytävän ruokaan tarvitaan tarkka tuoteseloste.
Eri asia sitten kun myy pimeänä.
Miten on, jos se naapuri saakin ruokamyrkytyksen tai jonkin reaktion amatööriltä ostamastaan ruoka-annoksesta?Itse en kyllä ostaisi mitään ruokaa keneltäkään liki tuntemattomalta. Kun en tietäisi miten hygienisesti se on valmistettu.
Kertokaa nyt ketkä nyt annatte näitä ruokamyyntiohjeitanne tarkoitatko siis pimeää myyntiä vai ihan niinkuin verottajan kautta ja yritysmielessä?
Jos ei myy pimeänä niin silloin ihan jo terveystarkastajasta lähtien täytyy selvittää saako alkaa sitä ruokaa valmistaa edes myyntiin.
Ja tosiaan pitää olla hygieniapassi ja selkeät tilat valmistamiseen.Ei sitä jossain hellankulmalla jokainen köyhä kynnelle kykenevä saa tehdä.
Hauskaa (surkuhupaisaa) näissä nevoissa ja neuvojissa on, että hyvin harvoilla on edes realistista tietoa kuinka Suomessa sääntöjen mukaan toimitaan.
Jos tekee pientäkin liiketoimintaa siihen aina omat sääntönsä. Ja yleensä byrokratia.
Myös pitää huomioida erilaiset verokäytännöt ellei liiketoiminta ole tarpeeksi pientä.
Erilaiset luvat jne.No nämä asiat ovat aivan ylivoimaisia asioita mistä ottaa selvää. Monella on pihamaat ja voisivat viljellä vaikka tomaatteja ja kurkkuja kesällä ja myydä niitä kavereille ja tutuille, mutta olen varma, että jonkun selityksen sillekin saatte ettei onnistu, koska kaikilla hesalaisilta ei ole puutarhaa, joten siksi kukaan muukaan Suomessa ei voisi kokeilla sellaista.
Juu juu, mutta siis myisi näkö niitä tomaatteja ja kurkkura pimeästi?
Siihen pyysin vastausta.
Koska sillä on merkitystä köyhälle.
Ei ole kiinni siitä, etteikö köyhä saisi aikaan niitä virallisia lupia hakea. Mutta ongelmana on silloin se, ettyleensä lupen hakeminen kyös maksaa. Usein jopa yllättävän paljonkin. Ja sinä päivänä kun esimerkiksi perustat toimineen tai ylipäätään saat luvan ja alat virallisesti myydä tuotteitaan loppuu tulosi. Sinun täytyy siitpäivästä lähtien alkaa elä niillä kukkulalla ja tomaateista tai niistä saaduilla rahoilla.
Tästä on kyse!!!
Jos ei myy pimeänä niin kaikki "virallinen" liiketoiminta vaarantaa köyhän elintason jopa nollaan!!!
Ja kuluja tulee ennekuin olet ollut päivääkään yrittäjä.Tiedän, koska olen itse kokenut.
Ja vieljälkeenpäiniin joutuu maksamaan taannehtivia veroja ja YEL-maksuja vaikka yrittäminen on lopetettu.Tiedätkö edes mikä on YEL-maksu?
Ensinnäkään kun perustaa toiminimen, niin ei tarvitse alkaa elää siitä saaduilla tuloilla. Toiminimi voi olla olemassa ihan vain olemisen ilosta. Toiseksi, vaikka tekisi töitäkin, niin TE-toimisto arvioi työllistymisen yrittäjäksi nykyään vasta 6 kk jälkeen (kiitos Sipilän & co.). Tässä arvioinnissa voi sanoa, että homma ei lyönyt leiville ja aiot lopettaa koko toiminnan kannattamattomana. Myös toiminimellä saa nyt koronan aikana tienata sen 500 euroa, eikä se vaikuta työttömyystukeen.
YEL-maksua pitää alkaa maksaa vasta kun 'työtulo' ylittää 8000 euroa vuodessa. Tällöinkin riittää, että maksaa minimin koko vuodelta, eli se ei nouse tuon 8000 euron jälkeen. Työtulo on myös täysin eri asia kuin mitä 'firmaan' tulee rahaa sisään. Esim. koodaajana voit laskuttaa 'helposti' 15000 euroa kuukauden työstä, mutta maksaisitko palkkaa 8000 euroa kuukaudessa? Et, joten esim. 15000 + alv ohjelmistoalan laskutuksesta ei tarvitse maksaa senttiäkään YEL-maksua. Myöskään 15000 eurosta ei tarvitse maksaa yhtään arvonlisäveroa, joten kuukauden ohjelmistotyöllä voi tehdä 18600 euroa tienistiä ja maksaa vain tuloveron. Ihan hyvä lisäansio.
Paitsi osakeyhtiö on näppärämpi yhtiömuoto... pääsee samalla nauttimaan niitä "kevyesti verotettuja osinkoja ;). Maksaa tosin vajaa 300 euroa.
No, alle 20 tuhannen vuositienisteilla toiminimi on taloudellisesti paljon parempi ratkaisu ja käytännössä break even taitaa mennä jossain 40 tuhannen euron kohdalla, mutta vasta yli 100 tonnin liikevaihdolla osakeyhtiö alkaa olla parempi vaihtoehto.
Ja nämä "kevyesti verotetut osingot" eivät ole mitään ilmaisia nekään ja jollain sen yrittäjän pitää elääkin jotta niitä pääomia kertyy josta niitä keveämmin verotettuja osinkoja voi maksaa.
Ketju on täynnä köyhyyskeskustelua, mikä on ymmärrettävää, mutta eikö oikeasti kukaan muu ole pöyristynyt tuosta jäätelöasiasta? Toive saada lapselle jotain spesiaalia lahjana läheisiltä on tuttu tunne, mutta eikö jo perustapakasvatukseen kuulu kieltää lapsia kieltää kerjääminen muilta kuin vanhemmilta?
Olisin posket punaisena nolostuksesta, jos lapseni pyytäisi kummiaan tai ketä vain perheen ulkopuolista ostamaan itselleen jotain, edes jäätelöä. Enkä sano tätä kiillottaakseni sädekehää, vaan koska oikeasti se mielestäni olisi röyhkeää ja siksi kiusallista. Luulin kursailua ihan tavalliseksi suomalaiseksi tavaksi, mutta onko tosiaan niin, että lahjanantokulttuuri on muuttunut sitten lapsuusvuosieni? Ehkä näin on, koska olen itsekin saanut viime vuosina kummilasten vanhemmilta joululahjatoiveita lapsilleen - pyytämättä - ja joka kerta niistä on jäänyt vähän tökerö maku suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tullut ajatelleeksi että ehkä kavereillasikaan ei ole niin paljoa ylimääräistä rahaa? Asuntolainat ym. on yleensä mitoitettu sen mukaan miten monta maksajaa sille on. Jollain sairaanhoitajan palkoilla nyt ei ostella jatkuvasti luksusta, vaan he luultavasti joutuvat itsekin pitämään kukkaron nyörejä tiukalla. Silloin sitä luksusta ei makseta myöskään kaltaisillesi kerjäläisille.
Mitenköhän tää keskustelu on kääntynyt siihen, että mä olen joku kerjäläinen? En ole ikinä pyytänyt kavereilta tai keneltäkään mitään! Jos kaverit ITSE haluaisivat auttaa kun näkevät että meillä on tiukkaa, niin se olisi eri. Jos mulla ja miehellä olisi molemmilla joku 3500€/kk palkka ja nähtäisiin että kavereilla on tiukkaa niin varmasti voitaisiin jeesata sen sijaan että luennoitsijan punajuurten olevan edullisia.
Lisäksi toi, että mun 7-vuotiasta syytetään kerjäämistä niin Haloo?!? Jos lapsi näkee jätskikiskan niin kuka EI kysyisi että saako jäätelöä?
ApNiin, lapsi kysyy asiaa äidiltään ja äiti vastaa, että käydään ostamassa kaupasta. Kummitätiä ei olisi tarvinnut sotkea koko asiaan.
Ei, kun äiti ei voinut vastata kieltävästi, ettei lapselle tule paha mieli. Parempi antaa kummitädin kieltää ja saada lapselle käsitys, että kyllähän äiti olisi ostanut ja antanut, mutta kun on tuo kummitäti niin visu... Samanlaista se on uusioperheissä. Äiti- ja isäpuoliin henkilöityy kielteiset asiat, kun ei biologinen vanhempi henno kieltää.
Tuosta minulla on hyvä esimerkki. Lapseni isä oli ostanut uuden puhelimen lapselle. Siinä kävi kuitenkin niin, että muksu hajotti ties kuinka monennen kerran vanhan puhelimensa - jotkut niistä tuhoutuivat vahingossa, toiset tahallaan. Päätin pistää stopin tälle ja totesin, että uusi puhelin tulee käyttöön kunhan rikkoutuneesta on maksettu tietty osuus. Sillä aikaa lapsi saisi olla peruspuhelimen varassa.
Tästäkös lapsen isällä repesi riemu - jos hän ostaa lahjan, se myös otetaan käyttöön heti. Keskeytin sen mäikäämisen alkuunsa ja sanoin, että lahja on nyt meidän omaisuutta ja minä opetan lapselle vastuunkantoa. Hän saisi räyhätä vapaasti mitä haluaisi - en välittäisi vähääkään, vaikka minusta ajateltaisiin mitä. Olen lapseni äiti, en miellyttäjä.
Luuriahan sieltä tuli korvaan ja lapsen isä tyypilliseen tapaansa oletti, että soittelisin perään ja jatkaisin rähinää. Enpä niin tehnyt, vaan lompsin kauppaan kaikessa rauhassa. Hetken päästä lapsen isä soitti nöyränä ja pyysi anteeksi. Sanoin, että asia ok, mutta josko tästä alkaen hänkin voisi käyttäytyä kuten aikuinen. Anteeksi, jos meni ohi aiheen.
En myöskään itse kehtaisi alkaa lapsen kummitädiltä vaatimaan yhtään mitään. Hän asuu pitkän matkan päässä, ja tyttö käy siellä kesäisin. Maksan toki junaliput ja annan käyttörahaa mukaan - olen tarjoutunut aina maksamaan ruuistakin. Olen tuntenut tämän kummitädin kohta 30 vuotta ja tiedän, että hän on hyvin säästäväinen. Aina on kuitenkin muistanut lasta merkkipäivinä. Jos kummitäti päättäisi ostaa halvemmat jätskit kaupasta pehmisten sijaan, ei tulisi mieleenkään alkaa valittaa.
Just näin. Etävanhempi ei uskalla kieltää, vaan keskittyy miellyttämään ja lähiviikonloppuina sirkustelemaan. Arjen realismi ja kieltäminen jää lähivanhemmalle, joka kieltäessään onkin sitten se inhottavampi vanhempi.
Jep, meillä se on aina mennyt näin. Meillä on kuitenkin lapsen kanssa läheiset välit, vaikka varsinkin nyt murrosiässä ollaan jatkuvasti tilanteissa, missä on pitänyt laittaa kova kovaa vasten. Mieluummin minä kuitenkin näen lapseni aikuisena siten, että hän on oppinut elämän pelisäännöt, käytöstavat ja sen, että teoilla on aina seurauksensa. Muuten yhteiskunta asettaa nämä rajat ja sitten ei olekaan enää niillä asioilla leikkiminen.
Totta. Elämässä tulee myös väistämättä eteen tilanteita, että aina ei vain saa kaikkea haluamaansa. Tällainen tilanne voikin olla sitten raju pettymys, jos tätä ei ole yhtään oppinut lapsesta lähtien, vaan aina on joku siloitellut tietä.
Juuri näin. Kyllä sen lapsen pettymyksen kestää. Näitä muita tapauksia on tullut omassa työssä nähtyä, joissa lapset ovat menneet täysin jengoiltaan kun heiltä on kielletty yhtään mitään. Ei ole kovin kaunista katseltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin näitä kokkaamiseen neuvonta.
Eikö Suomessa ole hyvin tarkat säännökset kuka ja miten saa valmistaa ruokaa myyntiin?
Täytyy olla määrätty tila, hygieniapassi ja myytävän ruokaan tarvitaan tarkka tuoteseloste.
Eri asia sitten kun myy pimeänä.
Miten on, jos se naapuri saakin ruokamyrkytyksen tai jonkin reaktion amatööriltä ostamastaan ruoka-annoksesta?Itse en kyllä ostaisi mitään ruokaa keneltäkään liki tuntemattomalta. Kun en tietäisi miten hygienisesti se on valmistettu.
Kertokaa nyt ketkä nyt annatte näitä ruokamyyntiohjeitanne tarkoitatko siis pimeää myyntiä vai ihan niinkuin verottajan kautta ja yritysmielessä?
Jos ei myy pimeänä niin silloin ihan jo terveystarkastajasta lähtien täytyy selvittää saako alkaa sitä ruokaa valmistaa edes myyntiin.
Ja tosiaan pitää olla hygieniapassi ja selkeät tilat valmistamiseen.Ei sitä jossain hellankulmalla jokainen köyhä kynnelle kykenevä saa tehdä.
Hauskaa (surkuhupaisaa) näissä nevoissa ja neuvojissa on, että hyvin harvoilla on edes realistista tietoa kuinka Suomessa sääntöjen mukaan toimitaan.
Jos tekee pientäkin liiketoimintaa siihen aina omat sääntönsä. Ja yleensä byrokratia.
Myös pitää huomioida erilaiset verokäytännöt ellei liiketoiminta ole tarpeeksi pientä.
Erilaiset luvat jne.No nämä asiat ovat aivan ylivoimaisia asioita mistä ottaa selvää. Monella on pihamaat ja voisivat viljellä vaikka tomaatteja ja kurkkuja kesällä ja myydä niitä kavereille ja tutuille, mutta olen varma, että jonkun selityksen sillekin saatte ettei onnistu, koska kaikilla hesalaisilta ei ole puutarhaa, joten siksi kukaan muukaan Suomessa ei voisi kokeilla sellaista.
Juu juu, mutta siis myisi näkö niitä tomaatteja ja kurkkura pimeästi?
Siihen pyysin vastausta.
Koska sillä on merkitystä köyhälle.
Ei ole kiinni siitä, etteikö köyhä saisi aikaan niitä virallisia lupia hakea. Mutta ongelmana on silloin se, ettyleensä lupen hakeminen kyös maksaa. Usein jopa yllättävän paljonkin. Ja sinä päivänä kun esimerkiksi perustat toimineen tai ylipäätään saat luvan ja alat virallisesti myydä tuotteitaan loppuu tulosi. Sinun täytyy siitpäivästä lähtien alkaa elä niillä kukkulalla ja tomaateista tai niistä saaduilla rahoilla.
Tästä on kyse!!!
Jos ei myy pimeänä niin kaikki "virallinen" liiketoiminta vaarantaa köyhän elintason jopa nollaan!!!
Ja kuluja tulee ennekuin olet ollut päivääkään yrittäjä.Tiedän, koska olen itse kokenut.
Ja vieljälkeenpäiniin joutuu maksamaan taannehtivia veroja ja YEL-maksuja vaikka yrittäminen on lopetettu.Tiedätkö edes mikä on YEL-maksu?
Ensinnäkään kun perustaa toiminimen, niin ei tarvitse alkaa elää siitä saaduilla tuloilla. Toiminimi voi olla olemassa ihan vain olemisen ilosta. Toiseksi, vaikka tekisi töitäkin, niin TE-toimisto arvioi työllistymisen yrittäjäksi nykyään vasta 6 kk jälkeen (kiitos Sipilän & co.). Tässä arvioinnissa voi sanoa, että homma ei lyönyt leiville ja aiot lopettaa koko toiminnan kannattamattomana. Myös toiminimellä saa nyt koronan aikana tienata sen 500 euroa, eikä se vaikuta työttömyystukeen.
YEL-maksua pitää alkaa maksaa vasta kun 'työtulo' ylittää 8000 euroa vuodessa. Tällöinkin riittää, että maksaa minimin koko vuodelta, eli se ei nouse tuon 8000 euron jälkeen. Työtulo on myös täysin eri asia kuin mitä 'firmaan' tulee rahaa sisään. Esim. koodaajana voit laskuttaa 'helposti' 15000 euroa kuukauden työstä, mutta maksaisitko palkkaa 8000 euroa kuukaudessa? Et, joten esim. 15000 + alv ohjelmistoalan laskutuksesta ei tarvitse maksaa senttiäkään YEL-maksua. Myöskään 15000 eurosta ei tarvitse maksaa yhtään arvonlisäveroa, joten kuukauden ohjelmistotyöllä voi tehdä 18600 euroa tienistiä ja maksaa vain tuloveron. Ihan hyvä lisäansio.
Paitsi osakeyhtiö on näppärämpi yhtiömuoto... pääsee samalla nauttimaan niitä "kevyesti verotettuja osinkoja ;). Maksaa tosin vajaa 300 euroa.
No, alle 20 tuhannen vuositienisteilla toiminimi on taloudellisesti paljon parempi ratkaisu ja käytännössä break even taitaa mennä jossain 40 tuhannen euron kohdalla, mutta vasta yli 100 tonnin liikevaihdolla osakeyhtiö alkaa olla parempi vaihtoehto.
Ja nämä "kevyesti verotetut osingot" eivät ole mitään ilmaisia nekään ja jollain sen yrittäjän pitää elääkin jotta niitä pääomia kertyy josta niitä keveämmin verotettuja osinkoja voi maksaa.
Tiedän. Siksi ne olikin lainausmerkeissä..
Vierailija kirjoitti:
Ketju on täynnä köyhyyskeskustelua, mikä on ymmärrettävää, mutta eikö oikeasti kukaan muu ole pöyristynyt tuosta jäätelöasiasta? Toive saada lapselle jotain spesiaalia lahjana läheisiltä on tuttu tunne, mutta eikö jo perustapakasvatukseen kuulu kieltää lapsia kieltää kerjääminen muilta kuin vanhemmilta?
Olisin posket punaisena nolostuksesta, jos lapseni pyytäisi kummiaan tai ketä vain perheen ulkopuolista ostamaan itselleen jotain, edes jäätelöä. Enkä sano tätä kiillottaakseni sädekehää, vaan koska oikeasti se mielestäni olisi röyhkeää ja siksi kiusallista. Luulin kursailua ihan tavalliseksi suomalaiseksi tavaksi, mutta onko tosiaan niin, että lahjanantokulttuuri on muuttunut sitten lapsuusvuosieni? Ehkä näin on, koska olen itsekin saanut viime vuosina kummilasten vanhemmilta joululahjatoiveita lapsilleen - pyytämättä - ja joka kerta niistä on jäänyt vähän tökerö maku suuhun.
Juuri näin. Suvussa on perinne, joissa kaikki ilmoittavat toisilleen lastensa Lahjatoiveet ja sitten jos aikuisilta toiveita kysytään, kenties pyydetään jotain pientä. Äitini ostaa mielellään kaikille lahjoja ja muut ostavat hänelle. Nyt jouluna ostimme veljeni kanssa toistemme perheille suklaarasiat ja se siitä. Kummit ovat aina itse yhteydessä ja kysyvät, mitä voivat alkaa lahjaksi. Enkä tosiaan lahjaa lapselle edellytä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja tarkoittaa varmaan, että
turpa kiinni ja mulle rahaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nanniii kirjoitti:
On taloudellisesti tiukkaa mutta pitää olla kaksi hbo ja netflix? Pakko olla trolli. Kaikki ylimääräinen pois kunnes rahatilanne sallii ja on vielä puskuria.
Ap onkin trolli, jonka tarkoitus oli nimenomaan saada ihmiset sankoin joukon paheksumaan sitä, jos köyhät katsovat Netflixiä.
Me emme paheksu Netflixin katselua, vaan yli varojen kuluttamista, joka johtaa siihen, että ystäviä on haukuttava, koska he eivät lahjoita ruokaa, koska omat rahat eivät riittäneet sen ostamiseen, koska ne kulutettiin viihteeseen.
Eikös tässä enemmän kritisoida sitä, että annetaan neuvoja ja kuvitellaan ettei toinen tajua tilannettaan? Tullaan sanomaan että säilöin 10 litraa puolukkaa ja kannattaa sinunkin käydä marjametsässä. Käytännössä marjametsä on neuvojan mökin vieressä ja neuvottavalla ei ole oikeasti käytännön mahdollisuutta mennä marjaan. Eli jos toisi ystävälle parilitraa puolukkaa sieltä mökiltä, olisi se oikeasti hienoa. Typerät neuvo ja typerän pitäminen, vain ärsyttää.
Tunnetustihan köyhä ei pysty eikä kykene. Puolukkametsäänkin jonkun pitäisi kuskata ja ämpäri antaa käteen. Tuskinpa sittenkään ämpäriä täyteen saisi.
Vierailija kirjoitti:
Ketju on täynnä köyhyyskeskustelua, mikä on ymmärrettävää, mutta eikö oikeasti kukaan muu ole pöyristynyt tuosta jäätelöasiasta? Toive saada lapselle jotain spesiaalia lahjana läheisiltä on tuttu tunne, mutta eikö jo perustapakasvatukseen kuulu kieltää lapsia kieltää kerjääminen muilta kuin vanhemmilta?
Olisin posket punaisena nolostuksesta, jos lapseni pyytäisi kummiaan tai ketä vain perheen ulkopuolista ostamaan itselleen jotain, edes jäätelöä. Enkä sano tätä kiillottaakseni sädekehää, vaan koska oikeasti se mielestäni olisi röyhkeää ja siksi kiusallista. Luulin kursailua ihan tavalliseksi suomalaiseksi tavaksi, mutta onko tosiaan niin, että lahjanantokulttuuri on muuttunut sitten lapsuusvuosieni? Ehkä näin on, koska olen itsekin saanut viime vuosina kummilasten vanhemmilta joululahjatoiveita lapsilleen - pyytämättä - ja joka kerta niistä on jäänyt vähän tökerö maku suuhun.
Minä taas olen ollut pöyristynyt siitä. että pientä satunnaista pyyntöä kummilta (kun oltiin piknikillä) pidetään niin kamalana ja ylipäätään kerjäämisenä. Jos tuo pyytäminen olisi ihan säännöllistä ja lapsi tekisi sitä kaiken aikaa, se olisi minustakin eri juttu.
Saako nykyisin pyytää edes pientä apua mihinkään enää keneltäkään ilman, että sitä pidetään sopimattomana tai huonona käyttäytymisenä? Tämä kulttuuri on mennyt suoraan sanoen oudon kylmäksi. Ei ihme, että kansainvälisissä empatiakykyä mittaavissa tutkimuksissa suomalaiset ovat olleet hännillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auta lähellä kirjoitti:
Nykyajan ihmiset ovat niin etääntyneitä toisistaan , ei ole sellaista lämminhenkistä yhteyttä ja todellista välittämistä edes verisukulaisten välillä. Paljon on sellaista läheisriippuvaisuutta kuitenkin että pidetään pakonomaisesti yhteyttä ja halutaan tietää toisen asioista vaikka ei esim. hädän tullen olla valmiita auttamaan tai osata iloita toisen puolesta onnistumisen ja iloisen tapahtuman johdosta. Kun lapsi syntyy ympäristön olettama on, että nyt kun ristiäiset ja nimiäiset on, lapselle tulee saada kummi. Monenkin sosiaaliset verkostot ovat syystä tai toisesta niin suppeat että täysijärkistä kummia on vaikea löytää. Sitten kun puuttuu se yhteys esim. välimatkan ja yhteydenpidon vähyyden takia kummille jää vain se lahjan osto syntymäpäivänä ja jouluna. Itsekin olen vanhempana vähän hävennyt kun näinä merkkipäivänä lahjat on otettu vastaan koska tietty en ole halunnut lapselle pahaa mieltä kun muutkin aikalaisensa saavat kummeilta lahjoja. Tarinoita kuulee paljon, jotkut saavat kummeiltaan satojen eurojen lahjoja esim. jo eronneilta kummipariskunnilta molemmilta erikseen ja sitten on vielä ne toiset kummit..Sitten on niitä, jotka eivät välttämättä saa kummilta mitään koska kummit ovat esim. syrjaytyneitä, masentuneita tai muuten vaan rahattomia, arkoja tai eivät kykene ottamaan yhteyttä lapseen. Itse huokaisen helpotuksesta että ns. kummin velvollisuudet päättyvät lapseni osalta koska hän on ripille jo päässyt. Jäätelötöttörö asiaan sen verran että söikö silloin koko porukka ne pirkkatuutit koska silloinhan artesaanijäätelöt olis tullut tosi kalliiksi koko porukalle. Itse olen niin suorapuheinen että voin sanoa vieraallekin lapselle suoraan onko minulla rahaa vai ei milloinkin. En pihistele kun haluan sydämestäni antaa jotakin lapselle, kelle tahansa, oli se sitten kummilapsi taikka ei. Hyväntekeväisyydestä sen verran että tottakai autan mielelläni läheistä tai lähelläni olevaa avuntarvitsijaa mielummin kuin annan rahani tai tavarani jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle. Silloin se apu menee oikeasti tarvitsevalle eikä väärinkäytöksiä esiinny. Tänäkin jouluna olen havainnut että myös Hopea käytetään ahneuden tyydyttämiseksi. Tuttavaperhe sai avustuksia n. tuhannella eurolla eri järjestöiltä ja siihen avustuslahjat päälle. Heidän tulonsa ovat säännölliset yhteiskunnan tuet, saman verran kuin jos toinen teksisi vaikka lähihoitajan töitä ja toinen olisi kaupan kassalla osa-aikaisena. Sairaalalaskut ja lääkkeet maksaa yhteiskunta. lisäksi myyvät reseptilääkkeitä eteenpäin. Elämänhallinnassa heillä se ongelma on, tupakkaa ja siideriä kuluu. Nyt aikovat perehdyttää nuortaan alkoholin käyttöön siiderin maistelulla " turvallisesti kotona ". Auttakaa ihmiset toisianne jos näette avuntarvetta lähellä. Kaikki alkaa läheltä. Siis jos olette täyspäisiä sydämellisiä ihmisiä, mutta tietenkin jos olette mulkkuja ei sille tietenkään mitään voi. Minusta sellaisen pihin ja katkeran ihmisvihaajan elämä on - köyhää ja suppeaa.
Kyllä tässä ihan lämminhenkisesti töitä panetaan niskalimassa että saadaan kaikille eläteille sossu ja kelarahat tuotettua verorahoilla. Kuuleeko tästä ikinä kiitosta? No ei, kitinää ja valitusta kun ei paistetut pyyt lennä kitaan kun suunsa aukaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nanniii kirjoitti:
On taloudellisesti tiukkaa mutta pitää olla kaksi hbo ja netflix? Pakko olla trolli. Kaikki ylimääräinen pois kunnes rahatilanne sallii ja on vielä puskuria.
Ap onkin trolli, jonka tarkoitus oli nimenomaan saada ihmiset sankoin joukon paheksumaan sitä, jos köyhät katsovat Netflixiä.
Me emme paheksu Netflixin katselua, vaan yli varojen kuluttamista, joka johtaa siihen, että ystäviä on haukuttava, koska he eivät lahjoita ruokaa, koska omat rahat eivät riittäneet sen ostamiseen, koska ne kulutettiin viihteeseen.
Eikös tässä enemmän kritisoida sitä, että annetaan neuvoja ja kuvitellaan ettei toinen tajua tilannettaan? Tullaan sanomaan että säilöin 10 litraa puolukkaa ja kannattaa sinunkin käydä marjametsässä. Käytännössä marjametsä on neuvojan mökin vieressä ja neuvottavalla ei ole oikeasti käytännön mahdollisuutta mennä marjaan. Eli jos toisi ystävälle parilitraa puolukkaa sieltä mökiltä, olisi se oikeasti hienoa. Typerät neuvo ja typerän pitäminen, vain ärsyttää.
Tunnetustihan köyhä ei pysty eikä kykene. Puolukkametsäänkin jonkun pitäisi kuskata ja ämpäri antaa käteen. Tuskinpa sittenkään ämpäriä täyteen saisi.
Hyvätuloiset vanhempani harrastavat kesämökin viereisessä metsässä marjojen poimintaa, ja vaikka tuntevat hyvät mustikka- ja mansikkapaikat, niin ovat hekin vajaitten ämpäreiden kanssa sieltä usein tulleet. Vaikka täysinäisen olisivat halunneet. Ei ole aina itse tilattavissa ne marjatkaan poimittavaksi.
PS. Miksi muuten tammikuun alussa edes puhutaan marjojen keräämisestä? Seuraavaan marja-aikaan on yli puoli vuotta aikaa. Pitäkää peukkuja, että tulee hyvä marjavuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nanniii kirjoitti:
On taloudellisesti tiukkaa mutta pitää olla kaksi hbo ja netflix? Pakko olla trolli. Kaikki ylimääräinen pois kunnes rahatilanne sallii ja on vielä puskuria.
Ap onkin trolli, jonka tarkoitus oli nimenomaan saada ihmiset sankoin joukon paheksumaan sitä, jos köyhät katsovat Netflixiä.
Me emme paheksu Netflixin katselua, vaan yli varojen kuluttamista, joka johtaa siihen, että ystäviä on haukuttava, koska he eivät lahjoita ruokaa, koska omat rahat eivät riittäneet sen ostamiseen, koska ne kulutettiin viihteeseen.
Eikös tässä enemmän kritisoida sitä, että annetaan neuvoja ja kuvitellaan ettei toinen tajua tilannettaan? Tullaan sanomaan että säilöin 10 litraa puolukkaa ja kannattaa sinunkin käydä marjametsässä. Käytännössä marjametsä on neuvojan mökin vieressä ja neuvottavalla ei ole oikeasti käytännön mahdollisuutta mennä marjaan. Eli jos toisi ystävälle parilitraa puolukkaa sieltä mökiltä, olisi se oikeasti hienoa. Typerät neuvo ja typerän pitäminen, vain ärsyttää.
Tunnetustihan köyhä ei pysty eikä kykene. Puolukkametsäänkin jonkun pitäisi kuskata ja ämpäri antaa käteen. Tuskinpa sittenkään ämpäriä täyteen saisi.
unohdit että myös poimia puolukat ja myydä ne sille puolukanostajille. Sit ne rahat voi antaa köyhälle... mutta muista laittaa lompakkoon asti. Sehän on liian kova ponnistus itse niitä rahoja sinne laittaa.
Minulla on ollut joskus tuttuja, jotka rasittavuuteen asti tyrkyttivät koko ajan jotain. Olisivat halunneet "pientä korvausta vastaan" hoitaa lasta, kastella kukkia, myydä milloin mitäkin. Oli todella kiusallista. Ei hän mitenkään loukkaantunut, kun en koskaan halunnut ostaa tai maksaa mistään, mutta oli se tosi kiusallista, että tuttu tyrkytti koko ajan jotain, ja sitten itselle tuli vaivaantunut olo, ettei toinen tarjoaisi työpanostaan, jos ei tarvitsisi rahaa, mutta itse en sitten halunnut maksaa jostain, mitä en tarvinnut, tai minkä saatoin tehdä itse. Joskus ostin jotain vanhoja lastenvaatteita vain siksi, että en aina kieltäytyisi, mutta en tykännyt tehdä sitäkään. Kirppikseltä olisin saanut ne vähän halvemmalla, ja olisin kuitenkin ihan hyvin voinut ostaa uutenakin. Ei niissä ollut mitään niin erikoista, että olisi tehnyt mieli ostaa juuri ne.
Joten itse ainakin toivoisin, että ÄLKÄÄ usuttako ihmisiä ahdistelemaan tuttujaan työ- ja myyntitarjouksilla. Se on todella inhottavaa, ja lopulta oi jopa pilata ihmissuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin näitä kokkaamiseen neuvonta.
Eikö Suomessa ole hyvin tarkat säännökset kuka ja miten saa valmistaa ruokaa myyntiin?
Täytyy olla määrätty tila, hygieniapassi ja myytävän ruokaan tarvitaan tarkka tuoteseloste.
Eri asia sitten kun myy pimeänä.
Miten on, jos se naapuri saakin ruokamyrkytyksen tai jonkin reaktion amatööriltä ostamastaan ruoka-annoksesta?Itse en kyllä ostaisi mitään ruokaa keneltäkään liki tuntemattomalta. Kun en tietäisi miten hygienisesti se on valmistettu.
Kertokaa nyt ketkä nyt annatte näitä ruokamyyntiohjeitanne tarkoitatko siis pimeää myyntiä vai ihan niinkuin verottajan kautta ja yritysmielessä?
Jos ei myy pimeänä niin silloin ihan jo terveystarkastajasta lähtien täytyy selvittää saako alkaa sitä ruokaa valmistaa edes myyntiin.
Ja tosiaan pitää olla hygieniapassi ja selkeät tilat valmistamiseen.Ei sitä jossain hellankulmalla jokainen köyhä kynnelle kykenevä saa tehdä.
Hauskaa (surkuhupaisaa) näissä nevoissa ja neuvojissa on, että hyvin harvoilla on edes realistista tietoa kuinka Suomessa sääntöjen mukaan toimitaan.
Jos tekee pientäkin liiketoimintaa siihen aina omat sääntönsä. Ja yleensä byrokratia.
Myös pitää huomioida erilaiset verokäytännöt ellei liiketoiminta ole tarpeeksi pientä.
Erilaiset luvat jne.Se onkin ollut todella hupaisaa, että samaan aikaan kauheasti kannustetaan harmaaseen talouteen ja pimeisiin työkeikkoihin, vaikka samassa ketjussa syytellään tukihuijareiksi ja rikollisiksi, jos ei ilmoita tuenmaksajalle jotain ojanpohjalta löytämään panttitölkkiä tai muutamien eurojen kirppismyyntejä. Ja monet vinkit ovatkin ihan todellisuudesta vieraantuneita, esim. kuvitellaan ihmisten olevan valmiit maksamaan kaikenlaisesta piperryksestä ja epämääräisistä "palveluksista" milloin kenellekin, mutta toisaalta samaan aikaan painotetaan, miten tarkan markan ihmisiä itse ollaan.
Tarkan markan ihmisillä on tässä ketjussa tarkoitettu sitä, että eletään suu säkkiä muiden. Eli, ostat sen mihin sinulla on varaa. Et niin, että ostat vaikka mitä ja ruuat kerjäät ystäviltä ja jos he eivät osta sinulle, niin haukut heidät.
Missä menee sitten itse kullakin säästäväisyyden ja saituuden raja?
Minulla on eräs ystävä, joka vielä viisikymppisenä puhuu joskus siitä, kun äiti oli niin tarkka taloudenpitäjä, että koskaan ei tarjottu kunnon kokista, vaan äiti laittoi aina lasiin puolet kokista ja puolet vettä. Myös silloin, kun oli kavereita kylässä. Ja niiden kavereiden äideistä kukaan ei lantrannut kokista.
Tällainen voi olla aikuisen mielestä järkevää, jos rahat on tosi tiukilla, mutta lapselle se on kurjaa ja noloa. Tänä päivänä joillekin lapsille voi olla kurjaa ja ja noloa, jos äiti nuukailee Netflixin kanssa, koska kavereiden äidit eivät niin tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju on täynnä köyhyyskeskustelua, mikä on ymmärrettävää, mutta eikö oikeasti kukaan muu ole pöyristynyt tuosta jäätelöasiasta? Toive saada lapselle jotain spesiaalia lahjana läheisiltä on tuttu tunne, mutta eikö jo perustapakasvatukseen kuulu kieltää lapsia kieltää kerjääminen muilta kuin vanhemmilta?
Olisin posket punaisena nolostuksesta, jos lapseni pyytäisi kummiaan tai ketä vain perheen ulkopuolista ostamaan itselleen jotain, edes jäätelöä. Enkä sano tätä kiillottaakseni sädekehää, vaan koska oikeasti se mielestäni olisi röyhkeää ja siksi kiusallista. Luulin kursailua ihan tavalliseksi suomalaiseksi tavaksi, mutta onko tosiaan niin, että lahjanantokulttuuri on muuttunut sitten lapsuusvuosieni? Ehkä näin on, koska olen itsekin saanut viime vuosina kummilasten vanhemmilta joululahjatoiveita lapsilleen - pyytämättä - ja joka kerta niistä on jäänyt vähän tökerö maku suuhun.
Minä taas olen ollut pöyristynyt siitä. että pientä satunnaista pyyntöä kummilta (kun oltiin piknikillä) pidetään niin kamalana ja ylipäätään kerjäämisenä. Jos tuo pyytäminen olisi ihan säännöllistä ja lapsi tekisi sitä kaiken aikaa, se olisi minustakin eri juttu.
Saako nykyisin pyytää edes pientä apua mihinkään enää keneltäkään ilman, että sitä pidetään sopimattomana tai huonona käyttäytymisenä? Tämä kulttuuri on mennyt suoraan sanoen oudon kylmäksi. Ei ihme, että kansainvälisissä empatiakykyä mittaavissa tutkimuksissa suomalaiset ovat olleet hännillä.
Jäikö tämä lapsi ilman jäätelöä? Lahjoja annetaan, ei oleteta saavan ja suututa, jos ei saada juuri sitä kalleinta. Jos ei halunnut sitä halpaa olisi suoraan sanonut ja olisi jäänyt myös ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nanniii kirjoitti:
On taloudellisesti tiukkaa mutta pitää olla kaksi hbo ja netflix? Pakko olla trolli. Kaikki ylimääräinen pois kunnes rahatilanne sallii ja on vielä puskuria.
Ap onkin trolli, jonka tarkoitus oli nimenomaan saada ihmiset sankoin joukon paheksumaan sitä, jos köyhät katsovat Netflixiä.
Me emme paheksu Netflixin katselua, vaan yli varojen kuluttamista, joka johtaa siihen, että ystäviä on haukuttava, koska he eivät lahjoita ruokaa, koska omat rahat eivät riittäneet sen ostamiseen, koska ne kulutettiin viihteeseen.
Eikös tässä enemmän kritisoida sitä, että annetaan neuvoja ja kuvitellaan ettei toinen tajua tilannettaan? Tullaan sanomaan että säilöin 10 litraa puolukkaa ja kannattaa sinunkin käydä marjametsässä. Käytännössä marjametsä on neuvojan mökin vieressä ja neuvottavalla ei ole oikeasti käytännön mahdollisuutta mennä marjaan. Eli jos toisi ystävälle parilitraa puolukkaa sieltä mökiltä, olisi se oikeasti hienoa. Typerät neuvo ja typerän pitäminen, vain ärsyttää.
Tunnetustihan köyhä ei pysty eikä kykene. Puolukkametsäänkin jonkun pitäisi kuskata ja ämpäri antaa käteen. Tuskinpa sittenkään ämpäriä täyteen saisi.
Miksi et tekisi Youtubeen opetusvideota köyhille? Otat 2 ämpäriä ja kävelet 10 kilometriä metsään. Poimit ämpärit täyteen ja kävelet takaisin jatkomyymään ne. Kuvaat minuutti minuutilta koko homman ja annat vinkkejä eväistä ja pukeutumisesta.
Tiukassa rahatilanteessa kannattaakin ottaa rescue-koira Kreikasta toiseksi koiraksi.