Lue keskustelun säännöt.
Erilaiset rytmit puolison kanssa
Asuuko teillä aamu- ja iltavirkut? Eli toistensa täydet vastakohdat? Aiheuttaako asia riitoja?
Minun puolisoni valittaa minulle siitä, kun menen niin aikaisin sänkyyn (kahdeksalta, viimeistään yhdeksältä) ja herään aikaisin (06 - 07) myös vapailla ja lomilla.
Hän valvoo kevyesti puoleen yöhön asti ainakin ja nukkuu klo 10 - 11 saakka.
Kuulemma iltaisin nimenomaan pitäisi voida touhuta jotain kimpassa, ei ole sama asia päivällä hänen mielestään.
Ja kuulemma ei olisi sama minun vaatia, että alappa itse nukkumaan aikaisin ja herää aikaisin, niin on koko aamu aikaa touhuilla yhdessä. Iltavirkut ovat kuulemma normaalempia ihmisiä, ja minä voisin tuosta vain alkaa kääntämään rytmiäni jos haluaisin - hän ei.
Minusta asiassa ei ole ongelmaa enkä ole käskenyt häntä unirytmiään muuttamaan. Minä tykkään siitä, kun päivän aloittaa aikaisin, hän taas myöhäisistä illoista.
Ongelmaksi asian tehnee se, ettei mies keksi yksin mitään tekemistä illoille kun minä menen nukkumaan. Itse touhuan koko aamun miehen nukkuessa, enkä tarvitse siihen kädestä pitäjää. Miestä sitten taas tympii, kun on tylsää olla valveilla yksin, eikä nyt joka ilta tosiaankaan pääse kavereillekaan kun nämä viettävät sitä parisuhdeaikaa juurikin illalla hänen mukaansa.
Mites muilla?
Kommentit (308)
Minä tunnen kolme aamuvirkkua, jotka kokevat olevansa parempia kuin muut, koska ovat niin aikaisia. Kaksi on työkavereitani. Ovat töissä seitsemältä, mutta kahvittelevat kunnes muut tulevat töihin. Silti jaksavat suhtautua alentuvasti kaikkiin heitä myöhemmin töihin tuleviin. Tiimini kovin koodaaja tulee töihin kymmeneksi ja on sitten myöhempään. Tekee yksin enemmän kuin nämä kaksi aamuvirkkua yhteensä.
Kolmas aamuvirkkudellaan kehuva tyyppi on laiskin ihminen, jonka olen tavannut. Hän aina kehuskelee, että saa niin paljon aikaan, kun herää aikaisin. Hänelle se ”paljon” on kaupassa käynti ja ehkä salilla käväisy. Hän tuntuu oikeasti luulevan, että muutkin ihmiset oikaisevat heti 18 jälkeen sohvalle ja ovat siinä loppuillan. Ei tajua ollenkaan, että muilla se touhukas aika jatkuu pidemmälle. Itse en ole ilta- enkä aamuvirkku vaan jotain siltä väliltä. Nuo kolme ihmistä ovat saaneet minut inhoamaan aamuvirkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen kolme aamuvirkkua, jotka kokevat olevansa parempia kuin muut, koska ovat niin aikaisia. Kaksi on työkavereitani. Ovat töissä seitsemältä, mutta kahvittelevat kunnes muut tulevat töihin. Silti jaksavat suhtautua alentuvasti kaikkiin heitä myöhemmin töihin tuleviin. Tiimini kovin koodaaja tulee töihin kymmeneksi ja on sitten myöhempään. Tekee yksin enemmän kuin nämä kaksi aamuvirkkua yhteensä.
Kolmas aamuvirkkudellaan kehuva tyyppi on laiskin ihminen, jonka olen tavannut. Hän aina kehuskelee, että saa niin paljon aikaan, kun herää aikaisin. Hänelle se ”paljon” on kaupassa käynti ja ehkä salilla käväisy. Hän tuntuu oikeasti luulevan, että muutkin ihmiset oikaisevat heti 18 jälkeen sohvalle ja ovat siinä loppuillan. Ei tajua ollenkaan, että muilla se touhukas aika jatkuu pidemmälle. Itse en ole ilta- enkä aamuvirkku vaan jotain siltä väliltä. Nuo kolme ihmistä ovat saaneet minut inhoamaan aamuvirkkuja.
Yrityksellämme on yksikköjä ja asiakkaita Keski-Euroopassa. On tärkeää, että työntekijöistä löytyy ihmisiä, jotka pystyvät olla töissä myös heidän rytmissään ja asiakkaat saavat aina jonkun kiinni ainakin siihen Suomen klo 18 asti. Klo 7-8 (Keski-Euroopassa siis 6-7) ei kukaan kaipaa apua. Siltikin, nämä aamuvirkut ovat olevinaan tehokkaimpia, vaikka aina häipyvät vahvuudesta klo 15 (asiakkaille 14), eli juuri silloin, kun ohjelmistotukea ja myyntiä eniten tarvittaisiin. Jännä kyllä kukaan 18 tai 19 asti työskentelevä ei ylpeile samoin, vaikka firman kannalta aihetta olisi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa kyselin täällä pari päivää sitten. Suhteemme alussa olimme enemmän samassa rytmissä, kun miehen piti mennä aamulla töihin ja minä sinnittelin hereillä illalla myöhempään. Nykyisin mies saa valita työaikansa vapaammin ja hyödyntää tuota nukkumalla pitkään. Minä taas en jaksa kiduttaa itseäni enää yrittämällä valvoa, koska en silloin ole mitään hauskaa seuraa ja unet jäävät todella lyhyiksi, kun joka tapauksessa herään aikaisin. Lyhyet yöunet tuntuvat muistivaikeuksina ja sydämentykytyksenä. Mielelläni nukun ainakin 6 t yössä.
Tämä aiheuttaa sen, että mies on ihan ulkona perheestämme. Asumme samassa talossa, mutta emme tee mitään samaan aikaan. Mies ei valita tekemisenpuutetta. Katselee telkkaa tai nettiä tunteja yöllä. Voisi mielestäni tehdä silloin kotitöitäkin, mutta niihin ei koske. Minä vastaavasti aamulla telkankatselun ja netinselailun lomassa teen niitä kotitöitä. Eikä tarvitse sanoa, että eihän miehelle jää mitään, kun minä teen ne aamusta. Kyllä lapsiperheessä on aina tehtävää. Ihan samat pyykit oli pyykkilaatikossa illalla, puhtaat astiat tiskikoneessa ja murut pöydällä.
Tämä on aivan super ärsyttävä ilmiö. Jos "oma aika" on aamuisin, on se kotityöaikaa. Jos iltaisin, on se lepoaikaa. Ja usein tuntuu menevän juuri noin, että äiti hoitaa sekä aikaisin heräävät lapset että kotityöt, mies vaan rentoilee ja miesvauvailee.
Ymmärrän ap:ta hyvin eikä hänen tarvitse muuttaa omaa rytmiään ellei myös mies ole valmis muuttamaan omaansa. Itselläni on erittäin säännöllinen rytmi - halusin tai en. Arkisin sammun sohvalle viimeistään kympin uutisten jälkeen ja herään 05:50. Viikonloppuisin on sama rytmi ellei ole jotain ohjelmaa. Jos on jotain kivaa ohjelmaa, pystyn valvomaan hyvinkin pitkään mutta herään viimeistään kasilta - eli yöuneni jäävät vajaaksi. Monesti kun valvon pidempään esim 23-24 asti, herään silti seiskan pintaan vaikka tykkäisin nukkua pidempään. Heräämisen jälkeen en pysty makoilemaan sängyssä ja siksi en voi odotella makuulla kunnes miesystäväni herää ysiltä. Pysty tarkoittaa sitä, että selkäni ilmoittaa ettei ole hyvä olla.
Kerrostalossa asuvana en voi paljonkaan touhuta viikonloppuaamuisin hiljaisuuden takia mutta järjestelen paikkoja ja aloitan imuroinnin kun hiljaisuus on päättynyt. Kesäisin mökillä saatan olla puutarhassa jo seiskan jälkeen tai marjamettässä kasilta.
Täällä on tuomittu aamuvirkkuja ja tuomitsijat ovat olleet iltavirkkuja. Eikös iltavirkut ole silloin pahempia kuin aamuvirkut koska 'heittelevät kivillä'? Ollaan nyt jokainen sellaisia kuin ollaan tuomitsematta muita. Kullakin on oma rytminsä eikä se ole väärä.
Aamuvirkku kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta hyvin eikä hänen tarvitse muuttaa omaa rytmiään ellei myös mies ole valmis muuttamaan omaansa. Itselläni on erittäin säännöllinen rytmi - halusin tai en. Arkisin sammun sohvalle viimeistään kympin uutisten jälkeen ja herään 05:50. Viikonloppuisin on sama rytmi ellei ole jotain ohjelmaa. Jos on jotain kivaa ohjelmaa, pystyn valvomaan hyvinkin pitkään mutta herään viimeistään kasilta - eli yöuneni jäävät vajaaksi. Monesti kun valvon pidempään esim 23-24 asti, herään silti seiskan pintaan vaikka tykkäisin nukkua pidempään. Heräämisen jälkeen en pysty makoilemaan sängyssä ja siksi en voi odotella makuulla kunnes miesystäväni herää ysiltä. Pysty tarkoittaa sitä, että selkäni ilmoittaa ettei ole hyvä olla.
Kerrostalossa asuvana en voi paljonkaan touhuta viikonloppuaamuisin hiljaisuuden takia mutta järjestelen paikkoja ja aloitan imuroinnin kun hiljaisuus on päättynyt. Kesäisin mökillä saatan olla puutarhassa jo seiskan jälkeen tai marjamettässä kasilta.
Täällä on tuomittu aamuvirkkuja ja tuomitsijat ovat olleet iltavirkkuja. Eikös iltavirkut ole silloin pahempia kuin aamuvirkut koska 'heittelevät kivillä'? Ollaan nyt jokainen sellaisia kuin ollaan tuomitsematta muita. Kullakin on oma rytminsä eikä se ole väärä.
Yhteiskuntamme on edelleen järjestäytynyt aamuvirkkujen mukaan, vaikkemme elä enää agraariaikaa.
“Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla” – 20 000 suomalaista vastasi Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/18/yhteiskunta-pyorii-aamuvirkkuj…
Yli puolelle ihmisistä tämä järjestely sopii huonosti. Johtuisiko siitä, että moni tuomitsee aamuvirkut? Yhteiskunnan tasolla iltavirkut ovat niitä, jotka joutuvat joustamaan eniten ja siten kärsivät unen puutteesta eniten. Joten kyllä, olisipa kiva saada kaikkien olla sellaisia kuin ovat. Mutta aamuvirkuthan eivät tietenkään ongelmaa tunnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä päättyi juuri 14 vuoden avioliitto, ja yksi ongelma on ollut läpi vuosien eri rytmit. Erion oli paljon muitakin syitä ja paljon suurempiakin, mutta tämä yhtenä vaikuttavana tekijänä.
Ei erilaiset rytmit tee parisuhteesta huonoa, vaan tuo kaikki muu mistä kirjoitit. Omaan napaan tuijottaminen ja painostaminen toista olemaan /käyttäytymään jotenkin muuten kuin sisimmältään on.
Tämä on kuin minun elämästäni. Olen aina ollut iltauninen, enkä pysty pakottamaan itseäni olemaan hereillä kymmenen jälkeen. Olo on kuin zombilla. Mies valvoi aina yli puolen yön ja työaamuina oli kuin paholainen kun ei saanut nukkua puoleen päivään. Että hän jaksoi minua syyllistää aikaisesta nukkumaan menosta. Kaikki, mikä meni vikaan liitossamme, oli muka sen syytä. Nyt elän 10-vuotiaan poikamme kanssa ja meillä on samanlaiset rytmit. Ihanaa kun enää ei tarvitse tuntea sitä ainaista syyllisyyttä avioliittomme pilaamisesta.
Mikä ihme saa av-mammat roikkumaan toimimattomissa parisuhteissa sellaisten kumppaneiden kanssa, joita pitävät aivan ääliöinä? Tätä en tule ikinä ymmärtämään.
Ihmettelen kanssa keskustelun sävyä.
Ensinnäkin, jotkut tarvii paljon unta. Kantapään kautta opin, että itselläni tu määrä on 9-10 tuntia joka yö.
Toinen juttu on rytmit. Mieheni herää joka aamu kuudelta ilman herätyskelloa vaikka olisi valvottu. Itselläni tuo aika on 9:30, jota pidempään en nuku. Mies nukkuu päiväunia, mulla ne sekoittaa kaiken. Tämä näkyy iltaisinkin. Ei haittaa meitä yhtään, lapsetkin on saatu alulle ja kasvatettua. Yrittäjiä ollaan, joten omat rytmit onnistuu.
Aivainsana on hyväksyntä. Toinen saa nukkua kun nukuttaa.
Kumma juttu on se, että mä haluaisin olla aamuvirkku, koska perheeni on just noita ihmisiä joiden mukaan aamuvirkut on jotenkin parempia ihmisiä. Varsinkin äitini on asiassa ihan mahdoton. Järjellä tiedän, että se ei minua tee huonoksi jos nukun kuten kehoni tarvii, tunteissa tuntuu, että päivä jotenkin kuluu hukkaan.