Kovan naisen tuntomerkit

Tulee mieleen eräs nainen, josta olen käyttänyt sanaa "kova". Hän esim.

- jyrää muut ihmiset omilla mielipiteillään

- on kovakorvainen eikä kuuntele muita

- on vaikea ottaa muut huomioon

- on melko empatiakyvytön ja ymmärtämätön muita kohtaan

- on arvosteleva, ankara ja vaativa, vaikea sietää muiden virheitä tai keskeneräisyyttä

- arvostaa vahvuutta, ahkeruutta ja itsekuria ja sietää huonosti niiden vastakohtia

- pitkävihainen ja jossain määrin kostonhaluinen

Vierailija kirjoitti:

Kova nainen on sellainen, jonka pitää esittää vahvaa, koska sisimmässään on heikko, hauras ja ennen kaikkea pelokas. Ei pysty kohtaamaan sisintään, koska se on liian pelottavaa. Elämä on siis eräänlaista valheellista teatteria.

Ei. Tuollainen on teeskentelijä, ei kovis.

Vierailija kirjoitti:

Naisethan nimenomaan leikkii miestä nykyään. Menevät esim. armeijaan, joka ei ole naisten paikka laisinkaan.

No niinhän ne leikkii, tai pitäisikö sanoa me, koska olen itse nainen.

Mä pidän feminismiäkin itse asiassa aika patriarkaalisena liikkeenä, koska se ei aidosti arvosta naisia ja naisellisuutta, vaan korostaa naisten pärjäämistä miesten ehdoilla.

Mutta kyllä me silti ihan yksilöitä ollaan, ja joillekin se armeija voi olla ihan passeli paikka.

sellainen jota miehet kadehtii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tälle pitäisi olla vastine naisesta? Tuollaiset miehisyyden ihanteet pätee vain miehiin, se on niiden koko pointti.

Et voi olla tosissasi. Kovan jätkän vastine on kova muija, ja se on yleensä positiivinen piirre. Eli uskaltaa sanoa mielipiteensä, voi olla vahvojakin mielipiteitä ja ei välitä sosiaalisista normeista.

Jos noin tosiaan olisi, sitten "kovuus" ei olisi enää miehinen ihanne, vaan yleinen sukupuolesta riippumaton ihanne. Mutta ei tuo ole mikään naiseuden ihanne, naiseuden ihanteet on edelleen ne samat kuin ennenkin, ja vaikka me reippaat feministit kuinka taputeltaisiin toisiamme selkään, niin juuri siksihän me sitä tehdään että muu maailma rankaisee miesten reviirille tunkemisesta.

Kovuus ei ole miehinen ihanne.

Onko kovis mielestänne sama kuin kova?

Mua on sanottu kovaksi naiseksi/muijaksi ja se on ollut kehu. Eikös se ole hyvä juttu? :D ainakin mun kaveripiireissä se on hyvä ominaisuus. Eli uskaltaa olla oma itsensä ja antaa suoraa palautetta jne.

Harrastaa kamppailulajeja? Käyttää paljon päihteitä? Tupakoi? On tatuoitu? Muuta?

Nyt menee kyllä teillä metsään ja pahasti.

-Harrastan kamppailulajeja, nimenomaan useampaa kuin yhtä

-En polta, juon hyvin vähän, huumeita en ole kokeillut

-olen herkkä, taiteellinen

-en ikinä menisi armeijaan

-olen hyvin naisellinen

Mun mielestä Englannin Ellu on aidosti kova muija. Mutta hänet on kait asemansa muovannut sellaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Harrastaa kamppailulajeja? Käyttää paljon päihteitä? Tupakoi? On tatuoitu? Muuta?

Nyt menee kyllä teillä metsään ja pahasti.

-Harrastan kamppailulajeja, nimenomaan useampaa kuin yhtä

-En polta, juon hyvin vähän, huumeita en ole kokeillut

-olen herkkä, taiteellinen

-en ikinä menisi armeijaan

-olen hyvin naisellinen

Käsityksesi naisellisuudesta on hyvin mustavalkoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kova nainen on sellainen, jonka pitää esittää vahvaa, koska sisimmässään on heikko, hauras ja ennen kaikkea pelokas. Ei pysty kohtaamaan sisintään, koska se on liian pelottavaa. Elämä on siis eräänlaista valheellista teatteria.

Ei. Tuollainen on teeskentelijä, ei kovis.

Mun mielestäni kovuus on aina jonkinlainen naamio tai kuori eikä se ole koskaan positiivista. Se kertoo aina jostain lukosta, haavasta tai traumasta, jota ei ole kohdattu ja käsitelty.

Vahvuus on sitten eri asia, mutta siihen kuuluu myös heikkous, herkkyys ja haavoittuvuus ja niiden hyväksyminen itsessä ja muissa. Kova ei siedä heikkoutta, koska pelkää sitä itsessään.

Vierailija kirjoitti:

Onko kovis mielestänne sama kuin kova?

Mitä muuta se sitten olisi? Kovishan tulee sanasta kova.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kova nainen on sellainen, jonka pitää esittää vahvaa, koska sisimmässään on heikko, hauras ja ennen kaikkea pelokas. Ei pysty kohtaamaan sisintään, koska se on liian pelottavaa. Elämä on siis eräänlaista valheellista teatteria.

Ei. Tuollainen on teeskentelijä, ei kovis.

Mun mielestäni kovuus on aina jonkinlainen naamio tai kuori eikä se ole koskaan positiivista. Se kertoo aina jostain lukosta, haavasta tai traumasta, jota ei ole kohdattu ja käsitelty.

Vahvuus on sitten eri asia, mutta siihen kuuluu myös heikkous, herkkyys ja haavoittuvuus ja niiden hyväksyminen itsessä ja muissa. Kova ei siedä heikkoutta, koska pelkää sitä itsessään.

Kovuus ei ole heikkoutta, vaan rohkeutta antaa muille suoraa palautetta kohteliaisuuden rajoissa. Kova muija ei pyytele anteeksi olemassaoloaan. Mikä siinä on muka pahaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kova nainen on sellainen, jonka pitää esittää vahvaa, koska sisimmässään on heikko, hauras ja ennen kaikkea pelokas. Ei pysty kohtaamaan sisintään, koska se on liian pelottavaa. Elämä on siis eräänlaista valheellista teatteria.

Ei. Tuollainen on teeskentelijä, ei kovis.

Teeskentelijä ei ole kova.

Tekevätkö ihmiset todella tuollaisia tulkintoja yhtä heppoisin perustein?

Siis tarkoitetaanko tätä nyt positiivisena vai huonona asiana?

Yleensä kovalla naisella tarkoitetaan koppavaa naista mutta jos kyseessä on kehu, olettaisin että päättäväistä naista joka saa asioita eteenpäin eikä jää muiden jalkoihin.

Surkeat sosiaaliset taidot ja piikikäs ilme. Keskimittainen, vaaleat hiukset. 

Olen tällaisia muutaman nähnyt; aika samannäköisiä ja kylmiä ihmisiä. Toinen oli kielikurssilla samaan aikaan ja toinen seurakunnalla töissä. Opettaja kerran kielikurssilla kysyi tunnin alussa kuulumisia ja tämä nainen sanoi opettajalle kireällä äänellä jotain sen tyylistä, että "olisin kyllä kertonut jos olisi kerrottavaa" ja opettaja oli selvästi vähän vaivaantunut, vaikka oli bodattu ja kehitysmaassa nuoruutensa viettänyt. Tämä teologiaihminen taas vain käveli tiukan näköisenä ohi tervehtiessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kovis mielestänne sama kuin kova?

Mitä muuta se sitten olisi? Kovishan tulee sanasta kova.

Kovis on sellainen joka esittää kovaa

sellainen joka pystyy vetämään miehiä turpaan tarvittaessa. jota miehet pelkää.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Surkeat sosiaaliset taidot ja piikikäs ilme. Keskimittainen, vaaleat hiukset. 

Olen tällaisia muutaman nähnyt; aika samannäköisiä ja kylmiä ihmisiä. Toinen oli kielikurssilla samaan aikaan ja toinen seurakunnalla töissä. Opettaja kerran kielikurssilla kysyi tunnin alussa kuulumisia ja tämä nainen sanoi opettajalle kireällä äänellä jotain sen tyylistä, että "olisin kyllä kertonut jos olisi kerrottavaa" ja opettaja oli selvästi vähän vaivaantunut, vaikka oli bodattu ja kehitysmaassa nuoruutensa viettänyt. Tämä teologiaihminen taas vain käveli tiukan näköisenä ohi tervehtiessä. 

Mitä helvettiä??

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Surkeat sosiaaliset taidot ja piikikäs ilme. Keskimittainen, vaaleat hiukset. 

Olen tällaisia muutaman nähnyt; aika samannäköisiä ja kylmiä ihmisiä. Toinen oli kielikurssilla samaan aikaan ja toinen seurakunnalla töissä. Opettaja kerran kielikurssilla kysyi tunnin alussa kuulumisia ja tämä nainen sanoi opettajalle kireällä äänellä jotain sen tyylistä, että "olisin kyllä kertonut jos olisi kerrottavaa" ja opettaja oli selvästi vähän vaivaantunut, vaikka oli bodattu ja kehitysmaassa nuoruutensa viettänyt. Tämä teologiaihminen taas vain käveli tiukan näköisenä ohi tervehtiessä. 

Mitä helvettiä??

Yksi kielikurssinainen oli myös aika kova. Ei ottanut mitään kontaktia toisiin, jos ei ollut aivan pakko ja lähti tunnilta kuin raketti heti sen päätyessä. Lopulta tuli yhdelle toiselle kurssille puhumaan kieltä, jota ei siellä opiskeltu ja suuttui opettajalle niin, että paiskasi oven todella kovaa kiinni eikä näkynyt sen jälkeen. Meidän olisi pitänyt arvostaa hänen tohtorin tutkintoaan ja saarnojaan vähän enemmän. Tämä ei tosin ollut vaalea.