Haluttomuus
En kaipaa nyt miesten tai naisten tuomitsevia viestejä tähän, tai sellaista "Minä ainakin haluan joka päivä 10 X päivässä, terv. 70-vuotias hyvä Vaimo" Kaipaan vertaistukea lähinnä. Tai jotain vinkkejä, että mistä poterosta halua löytyisi lisää.
Olen siis 49-vuotias nainen ja haluttomuus vaivaa. Takana vuosikymmenten pitkä liitto saman kumppanin kanssa. Olen jotenkin tosi kyllästynyt koko seksiin. En edes kaipaa mitään kumppanin vaihtoa tai vaihtelua, jotenkin koko touhu vain väsyttää. Ei ole siis kyseessä se, että kaipaisin toisia miehiä, ajattelen että samaa seksiä se olisi muidenkin kanssa. Minua kiinnostaa vaan ihan kaikki muu seksiä enemmän.
Hormonikorvaus ei tule kysymykseen, aikaisemmin sairastettujen depressioiden takia. Estrogeni tekee minulle masennusta.
Tuntuu, että seksiin menee tosi kauan aikaa, en jaksaisi enää mitään roolijuttuja ja otan koko homman vähän sellaisena suorituksena. Samaan aikaan kuitenkin haluan miellyttää miestä ja enemmän kuin usein suostun vain siksi, että parisuhderauha säilyy. En myöskään halua menettää miestä.
Olen huono kumppani, tiedän.
Kommentit (344)
Mieti, että joillain on sua huonommin asiat. Asuvat savimajassa, ei ole puhdasta vettä, eikä ruokaa. Tuohon nähden asiasi ovat hyvin😊
Eiköhän vaihdevuosi-iässä haluttomuus ole yleisempää kuin se, että halut olisivat säilyneet nuoruusvuosien tasolla. Eli, sikäli et ole todellakaan yksin asian kanssa...
Sekin on lohduttavaa, että on muita samassa tilanteessa. Mediasta saa sen kuvan, että kaikki keski-ikäiset naiset ovat vallan seksihulluja. Ja on itse se ainoa tylsimys.
Olet saanut väärää tietoa,että estrogeeni aiheuttaisi masennusta. Päinvastoin, minulle määrättiin yhtenä masennuksen hoitona sitä ja auttoi eteenpäin. Varsinkin unet paranivat. Nykyisin tiedostavat gynegologit ja psykologit tietävät tämän.
Haluttomuus sen oman miehen kanssa vai mitä haluttomuutta? Vaihdevuosi-ikäisenä pitää masturboida jotta oma seksuaalinen kyky säilyy.
Eihän sitä halukkuutta voi pakottaa. Ehkä kannattaisi ihan rehellisesti keskustella miehen kanssa. Miehelle ehkä riittää satunnainen sääliseksi tai sitten ei.
Mutta eihän tuollaisessa suhteessa ole järkeä, että toinen on kipeänä kun koittaa pakottaa halut heräämään
Mulle kävi samoin, joskus 45v kieppeillä. Menetin halut kokonaan ja lopulta se johti avioeroon. En ole sen jälkeen enää ollut kenenkään kanssa, koska ajatuskin seksistä tympäisee. Harmittaa siinä mielessä, että kumppani olisi kiva, mutta eihän kukaan mies platonista suhdetta halua. Olen tyytynyt kohtalooni ja vietän varmaan loppuelämäni seksittömänä sinkkuna. N61
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän vaihdevuosi-iässä haluttomuus ole yleisempää kuin se, että halut olisivat säilyneet nuoruusvuosien tasolla. Eli, sikäli et ole todellakaan yksin asian kanssa...
Ja sitten ihmetellään isoja erolukuja.
Samaapa mietin itsekin, että jos tulisi ero asian takia, en haluaisi ketään miestä tämän seksiongelman takia. Mutta itse mies on maailman ihanin. En halua erota. Välillä mietin jopa, että sallisin seksisuhteen (ulkopuolisen) miehelle, mutta sitten pelottaa että hän rakastuisi johonkin toiseen.
1) Voimaannu ja eroa
2) Maksat tai osallistut miehesi maksullisten palveluiden kustannuksiin
3) Jos miehesi on komea, niin salli hänelle jalkavaimo. Muuten edellinen
Vierailija kirjoitti:
Samaapa mietin itsekin, että jos tulisi ero asian takia, en haluaisi ketään miestä tämän seksiongelman takia. Mutta itse mies on maailman ihanin. En halua erota. Välillä mietin jopa, että sallisin seksisuhteen (ulkopuolisen) miehelle, mutta sitten pelottaa että hän rakastuisi johonkin toiseen.
Ulkoistaisit seksin, sinä itsekäs lehmä. Piikako teille pitäisi hankkia jotta liittonne pysyisi koossa ja saisit makoilla ihanan ukkosi kanssa. Häpeä!
Olen 38 v nainen ja sinnittelin vuosia parisuhteessa vaikka seksiä kohtaan kiinnostus oli nolla. Toki alussa halusin. Otin eron koska ahdisti velvollisuus seksi. Elän nyt elämäni parasta aikaa ja elämä on upeaa ilman seksuaalista halua. Energia on täysin erilaista ja näen ihmiset ihmisinä sukupuolesta riippumatta. Tuntui kuin jokin teini-iästä lähtien ollut rooli poistui ja tämä on se mikä oikeasti olen. Itsetyydytän silloin tällöin mutta en oikeastaan koskaan tuntenut himoa toista ihmistä kohtaan.
Olisinpa tajunnut asian jo aiemmin, vuosia meni turhaan seksijuttujen kanssa kun näin myöhemmin olen ymmärtänyt että se on ollut enemmän hyväksynnän hakemista. Tuskin ap:lla tästä kysymys mutta kerroin nyt oman kokemukseni. Kaikkea hyvää ap:lle ja muista että olet itse elämäsi päähenkilö ja meillä on vain tämä yksi elämä, parisuhteessa ei tarvitse olla jos se aiheuttaa ahdistusta.
Aika helposti käy niin että seksistä tulee vain asia jota ei enää ajattella ja joka ei itsellä ikäänkuin kuulu enää elämään. Itsellenikin käy helposti niin arjen pyörityksessä. En tiedä voiko sitä suoranaisesti muuttaa mutta itselle auttaa kun aina joskus yritän aktiivisesti tuoda näitä asioita elämääni vaikka lukemalla eroottisia kirjoja tai katsomalla eroottisia elokuvia.
Onko avoin suhde vaihtoehto? Näin voisitte jatkaa suhteessa jos se on muuten hyvä.
Kyllä sillä kuka ei seksiä saa, pitäisi päästä luvan kanssa puuhailemaan muiden kanssa.
Olen kaikella tavalla tosi herkkä ihminen ja seksi tuntuu välillä kai jotenkin brutaalilta. Mitä enemmän ikää tulee, sitä brutaalimmalta se tuntuu. Se myös usein sattuu, koska miehelläni prosessi kestää kauempaa, kuin ennen. Tätä tarkoitin sillä, että tuntuu joskus että seksi "kestää liian kauan". En myöskään kykene vastaamaan kaikkiin mieheni fantasioihin, koska ne myös sattuisivat liikaa ja tuntuisivat liian brutaaleilta.
Tuntuu, että nykyään ei saisi olla herkkä, vaaditaan kovapintaisuutta seksissäkin.
Vielä lisäys, että asia aiheuttaa toisinaan niin paljon stressiä, että on vatsa kipeänä ja pelkään muutakin läheisyyttä.