Sormiruokailu kuin joku kultti! Neuvolassakin painostetaan siihen, miksi ihmeessä?
Ymmärrän, kehittää hienonotoriikkaa mutta siinä sen ainoa hyöty. Sotkeminen, ruuan tuhlaus, tukehtumisvaara yms. ovat sivuseikkoja. Olenko ihan kelkasta pudonnut ja vanhanaikainen kun näin esikoisen (7kk) kanssa olen suosinut syöttämistä ja soseita, vaikka jopa neuvolassa sitä on moitittu ja pitäisi ainakin kahdella aterialla päivässä antaa lapsen itse syödä sormiruokia. Facessa sormiruokaryhmästä lähdin pois saman tien, oli kuin kultissa tuo meininki. Miten teillä muilla suhtaudutaan tähän?
Kommentit (136)
Tottakai hienomotoriikan kehittäminen sormiruokaillen on erityisen tärkeää, kun loppuajan vauvan nenän edessä on viihdekeskus tabletti, joka ei kehitä sorminäppäryyttä, luovuutta, pitkäjänteisyyttä tai mitään muutakaan.
Mun vauvat on puoli vuotiaana osanneet viedä lusikan itse suuhun. Eli täytin lusikan esim. hedelmösoseella ja vauva vei lusikaan suuhun. "Sormiruokailua" harjoiteltiin maissinaksuilla, pehmeäksi kypsennetyillä kasviksilla ja erilaisilla itsetehdyillä palleroilla.
Sormiruokailussa ideana taitaa lähinnä hienomotoriikan lisäksi se, että vauva oppii itse annostelemaan syömistään ja maistelemaan uutta. Soseena kaikki on sekaisin yhtä samaa mössöä.
Meillä siis jonkilainen välimuoto käytössä aikoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sormiruokailun tarkoituksena ole vain hienomotoriikan kehittäminen. Sillä kehitetään hyvää suhdetta ruokaan. Lapsi on ruokapöydässä yhdessä muun perheen kanssa ja saa tutkia erilaisia ruokia omassa tahdissaan tunnustelemalla ja maistamalla. Eikö aloittajan vauva yritä koskaan napata aikuisen lautaselta ruokaa (jota saisi ihan itse katsoa ja maistaa)? Ei sormiruokailu varmasti välttämätöntä ole, mutta olisihan se kiva, että vauvalla olisi ruokaan jokin muukin kontakti kuin se, että joku muu lappaa valmista sosetta suuhun.
Se, että joku ruokkii vauvan pelkästään sormiruoalla (ilman soseita) on sen perheen valinta. Jos jossain facebook-ryhmässä intoillaan asialla hurmokseen asti, ei se tarkoita, että sormiruokailu olisi jotain kulttitoimintaa. Se on sitä, että annat joskus vauvalle perunan tai parsakaalin palan nyrkkiin.
Onhan se soseruokailijakin ruokapöydässä muun perheen kanssa ja syö samaa kuin muutkin. Sormiruokailijalle pitää tehdä oma annoksensa.
Montako pilttipurkillista syö nelihenkinen perhe päivälliseksi?
Millä tavalla se liittyy aiheeseen? Soseruokailijalle ei mitata annoksia pilttipurkillisina, jos ruoka otetaan samasta kattilasta kuin muu perhe. Ja se syödään samaan aikaan kuin muu perhe, paitsi jos vauva on juuri siihen aikaan päiväunilla. Meillä on lapsi vaihtanut hyvin kätevästi lusikan sormiin, jos ruoka on mennyt suuhun paremmin omin sormin.
Sinulla ei taida olla omia lapsia, jos et tiedä, että vauvoille tarjotaan useamman kerran ruokaa päivässä kuin aikuisten tavanomainen lounas ja päivällinen. Siksi vauvalle pitää kuitenkin valmistaa erikseen ylimääräisiä annoksia, olipa tarjolla sosetta tai sormiruokaa.
Sormiruokailu terminä uudehko, mutta onhan lapset kautta aikain syöneet sormin. Joku porkkana, leipä, kurkku tms annettu käteen. Siinä sivussa syötetty lusikalla.
Aina opinneet syömään. Ja on se lasten hienomotoriikkakin aina kehittynyt.
Mikä millonkin on trendi. Järjen käyttö ei ole kielletty.
Enkä usko että neuvola syyllistää. Kertovat asioita ja vanhemmat itse syyllistävät itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sormiruokailun tarkoituksena ole vain hienomotoriikan kehittäminen. Sillä kehitetään hyvää suhdetta ruokaan. Lapsi on ruokapöydässä yhdessä muun perheen kanssa ja saa tutkia erilaisia ruokia omassa tahdissaan tunnustelemalla ja maistamalla. Eikö aloittajan vauva yritä koskaan napata aikuisen lautaselta ruokaa (jota saisi ihan itse katsoa ja maistaa)? Ei sormiruokailu varmasti välttämätöntä ole, mutta olisihan se kiva, että vauvalla olisi ruokaan jokin muukin kontakti kuin se, että joku muu lappaa valmista sosetta suuhun.
Se, että joku ruokkii vauvan pelkästään sormiruoalla (ilman soseita) on sen perheen valinta. Jos jossain facebook-ryhmässä intoillaan asialla hurmokseen asti, ei se tarkoita, että sormiruokailu olisi jotain kulttitoimintaa. Se on sitä, että annat joskus vauvalle perunan tai parsakaalin palan nyrkkiin.
Onhan se soseruokailijakin ruokapöydässä muun perheen kanssa ja syö samaa kuin muutkin. Sormiruokailijalle pitää tehdä oma annoksensa.
Montako pilttipurkillista syö nelihenkinen perhe päivälliseksi?
Millä tavalla se liittyy aiheeseen? Soseruokailijalle ei mitata annoksia pilttipurkillisina, jos ruoka otetaan samasta kattilasta kuin muu perhe. Ja se syödään samaan aikaan kuin muu perhe, paitsi jos vauva on juuri siihen aikaan päiväunilla. Meillä on lapsi vaihtanut hyvin kätevästi lusikan sormiin, jos ruoka on mennyt suuhun paremmin omin sormin.
Sinulla ei taida olla omia lapsia, jos et tiedä, että vauvoille tarjotaan useamman kerran ruokaa päivässä kuin aikuisten tavanomainen lounas ja päivällinen. Siksi vauvalle pitää kuitenkin valmistaa erikseen ylimääräisiä annoksia, olipa tarjolla sosetta tai sormiruokaa.
Mulla on kolme jo isompaa lasta. Siksi kuulostaakin niin oudolta tuo väite, että koko perhe on teillä syönyt samaa soseruokaa. Oli sitten purkista tai itse tehtyä.
Noin keskimäärin pinsettiote opitaan 9-10 kk iässä. Mutta toki palstan lapset tekevät palapelejä jo viiden kuukauden iässä ja syövät sotkematta puolivuotiaina.
Mä itse asiassa katselin vanhoja kuvakirjoja tästä aiheesta inspiroituneena. Näyttäisi siltä, että viimeistään pari kk sormiruokailun aloittamisesta lapset on syöneet siisti käsin. Yksivuotiaana on puuron syönti sujunut suhteellisen siististi lusikalla.
Siksi ne palat on reilun kokoisia varsinkin aluksi, ettei vauva osaa pinsettiotetta. Jos mulla olisi tapana jakaa kuvia somessa, näyttäisi teillekin, minkä näköistä tämä "törkyinen sormiruokailu, jossa vauva vain mössää ja heittelee ruokaa", on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni järjetöntä touhua. Eikö esim. palapelit kehitä hienomotoriikkaa ja monet muut pelit esim.
Ihan mielenkiinnosta, millaisia palapelejä seitsemänkuinen vauvasi teki?
No ihan puisia palapelejä ovat kaikki kokeilleet jo siinäkin iässä siskojensa kanssa.
Ei tietenkään niin, että palat menisi oikeisiin paikkoihin, mutta nupista voi pitää kiinni oikein hyvin ja kokeilla niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sormiruokailun tarkoituksena ole vain hienomotoriikan kehittäminen. Sillä kehitetään hyvää suhdetta ruokaan. Lapsi on ruokapöydässä yhdessä muun perheen kanssa ja saa tutkia erilaisia ruokia omassa tahdissaan tunnustelemalla ja maistamalla. Eikö aloittajan vauva yritä koskaan napata aikuisen lautaselta ruokaa (jota saisi ihan itse katsoa ja maistaa)? Ei sormiruokailu varmasti välttämätöntä ole, mutta olisihan se kiva, että vauvalla olisi ruokaan jokin muukin kontakti kuin se, että joku muu lappaa valmista sosetta suuhun.
Se, että joku ruokkii vauvan pelkästään sormiruoalla (ilman soseita) on sen perheen valinta. Jos jossain facebook-ryhmässä intoillaan asialla hurmokseen asti, ei se tarkoita, että sormiruokailu olisi jotain kulttitoimintaa. Se on sitä, että annat joskus vauvalle perunan tai parsakaalin palan nyrkkiin.
Onhan se soseruokailijakin ruokapöydässä muun perheen kanssa ja syö samaa kuin muutkin. Sormiruokailijalle pitää tehdä oma annoksensa.
Montako pilttipurkillista syö nelihenkinen perhe päivälliseksi?
Millä tavalla se liittyy aiheeseen? Soseruokailijalle ei mitata annoksia pilttipurkillisina, jos ruoka otetaan samasta kattilasta kuin muu perhe. Ja se syödään samaan aikaan kuin muu perhe, paitsi jos vauva on juuri siihen aikaan päiväunilla. Meillä on lapsi vaihtanut hyvin kätevästi lusikan sormiin, jos ruoka on mennyt suuhun paremmin omin sormin.
Sinulla ei taida olla omia lapsia, jos et tiedä, että vauvoille tarjotaan useamman kerran ruokaa päivässä kuin aikuisten tavanomainen lounas ja päivällinen. Siksi vauvalle pitää kuitenkin valmistaa erikseen ylimääräisiä annoksia, olipa tarjolla sosetta tai sormiruokaa.
Mulla on kolme jo isompaa lasta. Siksi kuulostaakin niin oudolta tuo väite, että koko perhe on teillä syönyt samaa soseruokaa. Oli sitten purkista tai itse tehtyä.
En antanut sinunkaan ymmärtää, että koko perhe olisi syönyt soseruokaa, tai edes samaa ruokaa kuin vauva. Ei vaan vauva söi sitä samaa ruokaa kuin muut, mutta soseutettuna. Lisäksi jotain purkkiruokia silloin, kun varsinainen ateria oli jotain peräti vauvalle sopimatonta tai kovin vaivalloisesti soseutettavaa.
Rautalangasta väännettynä: vauvan annos otettiin samasta kattilasta kuin muiden, mutta usein ennen suolan ja vahvempien mausteitten lisäämistä, soseutettiin ja tarvittaessa laimennettiin.
Mulla meinasi vauva tukehtua uunimakkaraan, ja se oli meidän sormiruokailun loppu. Jouduin tekemään lasten version Heimlichin otteesta ja pelästyin hirveästi. Se tunne, kun näkee vauvansa olevan tukehtumassa on hirveä.
Jokainen tavallaan, mutta en usko että vaikuttaa. Lapsi on ollut aina siisti syöjä. On nyt päälle 3v. Motoriikkakin on hyvä. Paljon on myös kiinni geeneistä.
Mulla on 3 lasta ja olen kaikkien antanut sotkea, eli heti kun ovat halunneet ottaa ruoasta tai lusikasta kiinni, niin siitä vaan sitten. Etuna tästä on ollut se, että kaikki lapset ovat alkaneet syödä ruokansa itse jo 9kk iässä ja siistimmin jo 12kk ikäisenä. Se on ollut merkittävästi helpompaa kuin syöttäminen ja on saanut itsekin syödä samaan aikaan aivan rauhassa. Mitä siihen siivoamiseen tulee niin ammattisiivoojana en pidä sitä minään ongelmana, vie todella paljon vähemmän aikaa siivota jäljet kuin viettää aikaa syöttämisessä. Opettaa myös lasta omatoimiseksi ja itsenäiseksi, ei pelkästään hienomekaniikkaa. Tukehtumisvaarasta kannattaa lukea hieman enemmän, koska siihen voi sekä vaikuttaa itse että toisaalta se lapsen maistelutekniikka on monissa lähteissä hyvin selitetty. Tukehtumisriski on hyvin hyvin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Noin keskimäärin pinsettiote opitaan 9-10 kk iässä. Mutta toki palstan lapset tekevät palapelejä jo viiden kuukauden iässä ja syövät sotkematta puolivuotiaina.
Jep. Kivoja paineita taas annetaan tuoreille äideille. Mulla itsellä onneksi on nyt toinen vauva jo kierroksessa eli tiedän kuinka erilaisia vauvat voi olla, mutta auta armias jos olisin lukenut näitä esikoisen ollessa 7kk; tyyppi makaa maassa kun meritähti, hyvä kun on varpaansa löytänyt ja täällä mammojen muksut tekee palapelejä ja syö itse veitsellä ja haarukalla. Kyllä olisin sydän sykkyrällä miettinyt että onko mun vauva ihan normaali.
Kaikki vanhemmat ei vaan ole sisäistäneet sormiruokailua.
Laivalla työskentelevä ystäväni kertoi että viimekesän kuvottavin näky oli kun isä lätkäisi lusikallisen muussia suoraan pöydälle lapsen lääpittäväksi. Siis pöydälle joka pyyhitään samalla rätillä kymmenien muiden lisäksi ja vielä korona aikana! Lisäksi nämä sormiruokailuperheet jättävät muutenkin pöydät, tuolit ja lattiat sikamaiseen kuntoon henkilökunnan riesaksi. Huonotapaisia moukkia!
Sitä harjoitellaan kotona ja/tai lautaselta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin keskimäärin pinsettiote opitaan 9-10 kk iässä. Mutta toki palstan lapset tekevät palapelejä jo viiden kuukauden iässä ja syövät sotkematta puolivuotiaina.
Jep. Kivoja paineita taas annetaan tuoreille äideille. Mulla itsellä onneksi on nyt toinen vauva jo kierroksessa eli tiedän kuinka erilaisia vauvat voi olla, mutta auta armias jos olisin lukenut näitä esikoisen ollessa 7kk; tyyppi makaa maassa kun meritähti, hyvä kun on varpaansa löytänyt ja täällä mammojen muksut tekee palapelejä ja syö itse veitsellä ja haarukalla. Kyllä olisin sydän sykkyrällä miettinyt että onko mun vauva ihan normaali.
Lapset on niin erilaisia:) Meidän rauhallinen esikoispoika unohtui 11kk iässä selälleen lattialle jos kukaan ei käynyt kääntämässä:)
Siskonsa söivät ensimmäiset lusikallisensa itse 10kk iässä ja tapailivat puhetta.
Kävelemään kaikki lähtivät vasta 18kk
Meillä oli sormiruokailija noin viikon. Lattia ja syöttötuoli oli jynssättävä puhtaiksi. Turhaa sotkemista, ei kouluikäistenkään ole tarkoitus syödä käsin ruokaansa eli hyvä oppia välineiden käyttö ajoissa .
Oikeassa olet, ennen ei opittu syömään eikä ylipäätään käsiä käyttämään. Kaikki piti tuoda eteen valmiina koko elämän.