Lue keskustelun säännöt.
Sormiruokailu kuin joku kultti! Neuvolassakin painostetaan siihen, miksi ihmeessä?
27.12.2020 |
Ymmärrän, kehittää hienonotoriikkaa mutta siinä sen ainoa hyöty. Sotkeminen, ruuan tuhlaus, tukehtumisvaara yms. ovat sivuseikkoja. Olenko ihan kelkasta pudonnut ja vanhanaikainen kun näin esikoisen (7kk) kanssa olen suosinut syöttämistä ja soseita, vaikka jopa neuvolassa sitä on moitittu ja pitäisi ainakin kahdella aterialla päivässä antaa lapsen itse syödä sormiruokia. Facessa sormiruokaryhmästä lähdin pois saman tien, oli kuin kultissa tuo meininki. Miten teillä muilla suhtaudutaan tähän?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni järjetöntä touhua. Eikö esim. palapelit kehitä hienomotoriikkaa ja monet muut pelit esim.
Ihan mielenkiinnosta, millaisia palapelejä seitsemänkuinen vauvasi teki?
Meillä teki kolmio, ympyrä, neliö palapelejä ja simppeleitä eläinpalapelejä. Oppi syömään lusikalla 1v3kk. Käveli 9kk.
Siskon pelkästään sormiruojaileva ei ole oppinut vieläkään lusikalla vaikka kohta jo 2v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksaako ne päiväkodissa sormiruokailuttaa joka taaperon? Varmaan nopsempi ruokkia lusikalla. Omalle vm 2000 lapselle aloin joskus ennen vuoden ikää antaa pikku leivän paloja hyvin kuitenkin oppi ruokailuvälineitä käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Sotkuvaihe on syötetyillä vasn myöhemmin. Lastenlasten sormiruokailua alkuun kauhistelleena ja myöhemmin ihastelleena on myönnettävä, että sormiruokailu on hyvä keksintö. Puolitoistavuotias syö jo melko siististi omallla lusikalla. Sormimotoriikka ihan eri tasolla kuin syötetyillä lapsilla.
Varmaan ihan hyviä yhteiskuntakelpoisia ihmisiä kasvaa niistäkin joilla ei puolitoistavuotiaana sorminäppäryys ole parasta A-luokkaa.
On helppo siirtyä mäkkärin ruokiin kun on harjoiteltu ilman välineitä. Toki jo vanhassa testamientissa mooseksen laki lähti siitä että yhdellä kädellä, siis oikealla syödään. ja toisella , vsemmalla pyyhitään. näin hoitui hygienia. kun näkee lähi-idän ihmisiä syömässä, niin siellä nämä tavat on kunniassaan , vieläkin
Minulla on melkein 1-vuotias lapsi ja sormiruokia kokeiltiin muutamaan otteeseen mutta koin ne ihan älyttömiksi. Hedelmää ja sellaista saa toki käteensä päivittäin mutta ruoka syödään lusikalla.
Eikö teillä sormiruokailuperheillä sitten lapsi heitä ruokaa lattialle? Eli toisin sanoen tuostahan tulee ihan tajutonta hävikkiäkin. Olen yrittänyt antaa lapselleni juuri noiden neuvolasta saatujen ohjepapereiden mukaan esimerkiksi kukkakaalia ja parsakaalia, joista vauva imee suuhunsa kukinnon ja viskaa loput lattialle. Olen siis kokenut järkevämmäksi murskata nuo höyrytetyt kaalit karkeaksi soseeksi ja lapata lapsen suuhun ja kas, hävikki pyöreä nolla. Sama juttu oikeastaan kaiken kanssa, imeskelee esim. kurkkua hetken ja heittää lattialle. Annatteko te nuo lattialla pyörineet biojätteet takaisin lapselle vai millä oikeutatte hyvän ruoan heittämisen roskiin?
Hienomotoriikka on vauvalla vähintään ikätasolla eli erittäin hyvä, ja olen itse toimintaterapeutti eli jonkinlaista pelisilmää löytyy tässäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla 11kk vauva. Pääsääntöisesti syötän sitä, välillä se haluaa itse laittaa lusikan suuhun ja toki saa. Naksuja ja ruisleipää pitää itse kädessä. En oikein tajua miksi vauvaa erityisesti täytyisi "painostaa" syömään sormin. Meillä ainakin asiat ovat sujuneet luonnostaan.
Kannattaisiko enemmän keskittyä vauvan pottailuun kuin sormiruokailusta meuhkaamiseen? Tuntuu että nykylapset kulkevat housuvaipoissaan liki eskariin asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sotkuvaihe on syötetyillä vasn myöhemmin. Lastenlasten sormiruokailua alkuun kauhistelleena ja myöhemmin ihastelleena on myönnettävä, että sormiruokailu on hyvä keksintö. Puolitoistavuotias syö jo melko siististi omallla lusikalla. Sormimotoriikka ihan eri tasolla kuin syötetyillä lapsilla.
Varmaan ihan hyviä yhteiskuntakelpoisia ihmisiä kasvaa niistäkin joilla ei puolitoistavuotiaana sorminäppäryys ole parasta A-luokkaa.
Taskuvarkaille sorminäppäryydestä on etua ;)
Vierailija kirjoitti:
Sotkuvaihe on syötetyillä vasn myöhemmin. Lastenlasten sormiruokailua alkuun kauhistelleena ja myöhemmin ihastelleena on myönnettävä, että sormiruokailu on hyvä keksintö. Puolitoistavuotias syö jo melko siististi omallla lusikalla. Sormimotoriikka ihan eri tasolla kuin syötetyillä lapsilla.
Ei se mikään uusi keksintö ole. Omat lapset syntyneet 90-luvulla, ovat saaneet alusta asti oman lusikan käteen sekä siinä samalla syödä esim. kurkun tai leivänpaloja itse aikuisen syöttäessä lusikalla.
Nyt siitä on tehty brändi ja se on olevinaan uutta ja hienoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset sormiruokaili. Mun mielestä se oli tosi kätevää, ja meidän perheen ruokailut oli mukavia yhteisiä hetkiä, kun syötiin yhdessä ja kaikki samaan aikaan keittiön pöydän ääressä. Ei sitä ruokahävikkiä hirveästi tullut, kun ruokaa annettiin vähän kerrallaan ja tarvittaessa lisää. Sotkun määrä riippuu ruuastakin, ja kyllähän sitä varmaan jonkun verran tuli. Aika varmasti jonkun verran kultaa muistoja, mutta ei meillä ruokailut mitään sikailuja koskaan olleet.
En suhtautunut asiaan mitenkään hurmoshenkisesti, mulle ajatus ruuan lappamisesta vauvan suuhun oli vaan vieras.
Tämä muuten pisti minullekin silmään joulupöydässä. Yksivuotias söi yhtäaikaa pöydässä omatoimisesti ja äiti pystyi syömään rauhassa omaa ruokansa ja juttelemaan. Pikkuiseen ei tarvinnut kiinnittää juuri mitään huomiota kun hän keskittyi omaan ruokaansa. Sotkua ei tullut juuri lainkaan.
Tosi kätevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni järjetöntä touhua. Eikö esim. palapelit kehitä hienomotoriikkaa ja monet muut pelit esim.
Sormiruokailussa se motoriikka alkaa kehittymään jo puoli vuotiaasta. Palapeleissä paljon myöhemmin.
Ja tosiaan, sen näkee juuri palapeleissä, miten sormiruokailleen lapsen motoriikka ja hahmotuskyky on paljon parempi kuin vanhempien syöttämällä lapsella.
Kyllä meillä syötetty lapsi nosteli pinsettiotteella helmiä ja selasi lehden sivuja 6kk iässä heti kun oli istumaan syöttötuolissa oppinut. Siitä meni kuukausi, pari, kun söi itse lusikalla. Ei kaikki vaadi jotain erikoistreeniä ja sormiruokailuja, että hienomotoriikka kehittyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ideologiat valtaavat alaa lastenhoidossa. Sormiruokailu, tunteiden sanoitus, positiivinen vahvistaminen...
Vierailija kirjoitti:
On helppo siirtyä mäkkärin ruokiin kun on harjoiteltu ilman välineitä. Toki jo vanhassa testamientissa mooseksen laki lähti siitä että yhdellä kädellä, siis oikealla syödään. ja toisella , vsemmalla pyyhitään. näin hoitui hygienia. kun näkee lähi-idän ihmisiä syömässä, niin siellä nämä tavat on kunniassaan , vieläkin
OT mutta onneksi nykyään on vettä ja saippuaa saatavilla ettei tarvitse noudattaa vanhan testamentin tapoja. Varmasti toki olleet kelvollisia aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sotkuvaihe on syötetyillä vasn myöhemmin. Lastenlasten sormiruokailua alkuun kauhistelleena ja myöhemmin ihastelleena on myönnettävä, että sormiruokailu on hyvä keksintö. Puolitoistavuotias syö jo melko siististi omallla lusikalla. Sormimotoriikka ihan eri tasolla kuin syötetyillä lapsilla.
Onkohan mun äiti täällä? 😱 Reaktio oli nimittäin varsin samanlainen, ensin kauhistunut ja sittemmin ihastunut, kun pääsi näkemään (sormiruokailevia "ensimmäisiä lapsenlapsia" oli sattumalta kaksi kerralla eri perheissä), kuinka homma toimii käytännössä.
Tuohon ruokahävikkiin liittyen, meillä imetys oli toki isossa roolissa lapsen ravitsemuksessa kiinteiden syömisen alkaessa (noin puoli vuotiaana, kun vauvat alkoivat osoittaa kiinnostusta syömiseen esim. istuessaan ruokapöydässä sylissä). Eli alkuaikoina vauva saattoi syödä vaikka kolmea nyrkkipalaa kasviksia, kun ruokailu oli enemmänkin ruokahetkeen osallistumista ja tutustumista kuin varsinaista ravitsemusta. Hävikkiä tuli siis maksimissaan kerrallaan noin viisisenttisen porkkananpätkän tai vaikka vauvan nyrkin kokoisen kukkakaalinpalan verran (eri kasviksia vaihdellen, mutta suuruusluokkaa tämä), olettaen, ettei vauva siis syönyt yhtään. Kiinnostaisikin tietää, eikö soseruokkijolta siis koskaan jää vauvalle lämmitettyä ruokaa yli sen ruokailun tarpeen?
Ja vaikka jonkin verran aluksi kypsensin vauvalle kasviksia erikseen, niin todella nopeasti vauva alkoi syödä varsin usein sitä, mitä aikuisetkin. Sekin vähensi hävikin määrää.
Seinistä meillä ei vauvan jäljiltä siivottu ruokaa "koskaan". Ruokahetken aikana syötiin, ei leikitty. Kun syöminen lakkasi kiinnostamasta, vauvan ruokahetki loppui. Sotku oli siis lähinnä vahingossa lattialle pudonnutta ruokaa, josta koirat pitivät huolen, kun saivat luvan mennä keittiöön, ja sotkevamman ruuan kohdalla käsistä syöttötuoliin ja pöytään jääneitä jälkiä.
Vierailija kirjoitti:
Siskon lapsi on sormiruokailija, päiväkodissa ei tätä kyllä arvostettu kun sinne vajaa puolitoistavuotiaaana meni. Kehotettiin kotona harjoittelemaan lusikan käyttöä.
Ristiriitaista. 1,5v jota on syötetty lusikalla koska itse sotkee jos saa syödä vapaasti sormin tai lusikalla ei tietenkään osaa lusikkaa käyttää. Mun 1v osasi laittaa lusikalla ruokaa suuhun kun sai heti puolivuotiaana itse käyttää lusikkaa ja laittaa ruokaa suuhun joko sormilla tai lusikalla. Syötetty lapsi ei osaa syödä lusikalla senkään vertaa kuin sormiruokaillut. Päiväkodissa tietysti jokainen syö kykyjensä mukaan itse.
No milloin se pottailu pitäisi aloittaa? Neuvolasta sanottiin siihen, kun kysyin lapsen ollessa 8kk,ettei ole järkeä aloittaa ennen kuin vessaviestintä alkaa olla selkeää. Aiemmin kai piti laittaa heti potalle, kun oppi istumaan ja siitä tuli helposti virtsatietulehduskierteitä. Nyt suositellaan aloitettavaksi 1-2 vuoden iässä, mielellään lähempänä kahta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni järjetöntä touhua. Eikö esim. palapelit kehitä hienomotoriikkaa ja monet muut pelit esim.
Ihan mielenkiinnosta, millaisia palapelejä seitsemänkuinen vauvasi teki?
Meillä oli vauvoille puisia nuppipapapelejä, vuoden iästä siirtyivät tsvallisiin puisiin nupittomiin. Oli palapelejä erilaisilla kuvioilla; eläimiä, numeroita, kirjaimia, geometrisia muotoja jne...
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko enemmän keskittyä vauvan pottailuun kuin sormiruokailusta meuhkaamiseen? Tuntuu että nykylapset kulkevat housuvaipoissaan liki eskariin asti.
Mun sormiruokailleet vauvat pottaili heti, kun oppivat istumaan ja olivat kaksivuotiaana luotettavasti päiväkuivia, esikoinen yökuivakin. Ei nää taida sulkea toisiaan pois?
Onneksi en ole hankkimassa lapsia. Tämä touhu on nykyään ihan älytöntä. Jokainen valintasi on vapaata riistaa jokaiselle arvostelijalle, syötit sitten lapselle rintaa, luomua, sormin, lusikalla jne. Pikkuasioista tehdään valtavia juttuja.
Ensimmäiset kaksi lastani sormiruokaili juuri neuvolan ja ympäristön painostuksen vuoksi. Sitten sain useamman vuoden jälkeen vielä yhden lapsen, enkä jaksanut enää sitä sotkua vaan syötin soseita lusikalla. Myös nuorimmainen on yhtä kaikkiruokainen kuin isommatkin, alkoi syödä itse lusikalla ja juoda lasista vuoden ikäisenä ilman sotkemista, eikä hienomotoriset taidotkaan ole yhtään heikommat kuin isommilla sisaruksilla samanikäisenä. Pikemminkin on niin nopeasti kehittynyt, että neuvolalääkärikin ihmetteli 1,5-vuotiaana sitä, miten motorisesti taitava hän oli.