Lue keskustelun säännöt.
Lasten isoisä (appiukko)oli joku ammattikoulun opettaja ja nyt se on iskostanut lasten mieliin ajatuksen että koululaitos on epäreilu pojille
27.12.2020 |
Koska tytöt vievät kaikki korkeakoulupaikat.
Nyt lapsemme joutuvat tällaisen sovinistin höpinöitä kuuntelemaan ja miettimään, voiko omaan opettajaan luottaa.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea kyllä tajuta mikä siellä koulussa on niin vaikeaa pojille? Mitä sellaista siellä vaaditaan pojilta, mikä on ihan ylivoimaista?
Mulla on itselläni kolme teinipoikaa, joista yhdellä on ADHD, ja kaikki pärjäävät koulussa oikein hyvin. Kaksi on sellaisia 8-9 oppilaita, yksi kympin oppilas.
Kaikki ovat suht vilkkaita ja urheilullisia, kukaan ei ole mikään varsinainen lukutoukka.
Eli MIKÄ se on siellä koulussa muiden pojille niin kamalan vaikeaa?
Tytöt saavat samalla osaamisella parempia arvosanoja. Tämä tuli itsekin huomatttua omana opiskeluaikana.
Jos sekä tyttö ja poika saavat kokeissa saman arvosanan ja ovat tunneilla yhtä aktiivisia, niin se että tyttö saa paremman arvosanan on ilman muuta väärin ja näitä kannattaa vaikka riitauttaa jos mahdollista. Aika usein nämä erot kuitenkin selittyvät sillä, että se toinen on ahkera myös tunneilla ja viittaa jatkuvasti. Tuntiaktiivisuus pyöristää arvosanaa ylöspäin siinä missä passiivisuus laskee sitä, ja näin oli jo silloin kun minä 80-luvulla kävin peruskoulua.
Niin tämä systeemi on luotu tyttöjä varten. Osaamisella ei ole merkitystä vaan tietynlaisella käyttäytymisellä, joka on tytöille sallitumpaa. Seurauksena on tyttövaltaiset huippulukiot, joissa opettajat kauhistuvat miten heikot esitiedot ysipuolen keskiarvolla tulleilla on.
Ajatteletko, että poikavaltaisissa ammattikouluissa ihastellaan oppilaiden hyviä esitietoja, vai mikä oli pointti?
Pointti oli se, että jos arvosana myönnettäisiin oikeasta osaamisesta eikä tuntiaktiivisuudesta, huippulukioihin saataisiin järkevämpi sukupuolirakenne ja keskiarvoissa ei olisi ilmaa. Tuntiaktiivisuuden huomioiminen on vähän kuin ottaisi oppilaan pituuden arvosanaan mukaan.
Olet nyt kyllä ihan hakoteillä. Arvioinnissa huomioitavaan tuntiaktiivisuuteen nimenomaan sisältyy oikeaa osaamista ja tietämystä.
Tuntiaktiivisuus toki auttaa oppimista, mutta se ei samalla tavalla ole objektiivista osaamisen näyttämistä kuin koesuoritukset.
Kyllä se nimenomaan on. Kuten tuolla edellä kuvattiin: jos pystyt luokan ainoana kääntämään vaikean vieraskielisen lauseen tai ratkaisemaan matemaattisen ongelman, se on varsin vakuuttava näyttö osaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nutturapäät opettajatteret ovat syypää poikien huonoon menestykseen. Koululaitos on näiden nutturapäiden perinteen jatkaja. Pojat ei saa oikeaa mallia opiskeluun, ellei kotona isä tai joku muu mies opasta, että koulumenestys oikeasti silti kannattaa.
Koulun toimintatavat ja säännöt on miesopettajille täysin sopimattomia.
Koulun oppisisällötkin on uskontoa lukuunottamatta viherfeminististä tulkintaa täynnä. Nyt sitten halutaan uskonnonopetuksestakin eroon, on tosi yllättävää.
Minkälainen koulun pitäisi mielestäsi olla, että miehet kiinnostuisivat opettajan ammatista?
No ensinnäkin opettajan arvovalta pitäisi palauttaa, ns. kuri ja järjestys takaisin, tarkkailuluokat ja erityisluokat uudelleen käyttöön. Tämä, jotta opiskelurauha palautuisi. Paljon enemmän toiminnallisuutta opiskeluun, tilapäisen mieskiintiöt voisi ottaa ns. ensiavuksi opetusalalle, koska nykyinen opettajakunta on täysin vinoutunut ns. kympin tyttöjen alaksi. Nämä ei vaan ymmärrä poikien sielunelämää mitenkään. Enemmän ratkaisu ja luovuuskeskeistä oppimista ulkoa opettelun sijaan, tekniikkaa, tietotekniikkaa, koneoppia, ohjelmointia reilusti lisää peruskouluun, voisi myös harkita poika ja tyttökoulujen käyttöön ottoa. Isänmaallinen henki kaiken maailman globaalin seksuaalisensitiivisyyspelleilyn tilalle. Näillä keinoilla!
Kiitos vastauksesta. Tässä on mielestäni ihan järkeviä ehdotuksia. Tarkkailuluokkien ja erityisluokkien palauttamista taitaa kannattaa aika lailla kaikki, paitsi ne ihmiset jotka pitävät kukkaronnyöreistä kiinni. En myöskään vastusta mieskiintiöitä. Opettaja on mielestäni sellainen ammatti, joka ehdottomasti hyötyy tasaisesta sukupuolijakaumasta. Pojille myöskään saa tulla sellaista kuvaa, että koulu on vain tyttöjen juttu, mitä nyt on vähän käynyt ja miesopettajat saattaisivat osaltaan vähentää tätä mielikuvaa.
Toinen asia on sitten tuo toiminnallisuus ja luovuus, jota painotetaan jo nykyisessä peruskoulussa paljonkin ulkoaoppimisen kustannuksella. Se ei kuitenkaan ole itsessään nostanut poikien arvosanoja, ja saattaa osaltaan olla syynä siihen miksi osaamistaso on kouluissa laskenut. Siitä nyt ei vain pääse mihinkään, että tiettyjä perusasioita on pakko myös opetella ulkoa, vaikka se olisi miten tylsää. Myös poikaluokkia on muistaakseni kokeilumielessä perustettu, mutta tulokset eivät niissä olleet kovinkaan kummoisia, minkä vuoksi kokeilusta luovuttiin.
Tietotekniikan, tekniikan ja ohjelmoimisen tuominen peruskouluun laajemmin ei ole lainkaan hullumpi idea ja sitä kannatan.
Paskimmat opettajat ovat olleet miehiä. Eivät oikeasti ole osanneet opettaa, vaikka olisivatkin aineen hallinneet. Opettaminen kun aivan oma juttunsa.
Ihmeellisiä taululle höpisijöitä ja luokasta poistujia ovat kaikki miesopettajat olleet. Ei lisää niitä, ovat suojatyöpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaitos ei ole mitenkään syrjivä poikia kohtaan. Ongelma on se, että moni poika on patalaiska eikä koulunkäynti tai mikään muukaan järkevä toiminta kiinnosta pätkän vertaa. Siitä on sitten hyvä syyttää "syrjivää" koulua kun omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Ei työelämäkään syrji naisia vaan yksikertaisesti moni nainen on patalaiska. Siitä on sitten hyvä syyttää miehiä ja yhteiskuntaa vaikka omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Naisilla on kuitenkin korkeampi työllisyysaste kuin miehillä kaikissa ikäluokissa, joten ovatko miesten kyvyt ja halut sitten pakkasen puolella?
Miesten työttömyys johtuu siitä koska tyttöhallitus nosti veroja ja ajoi miesvaltaiset työpaikat ulkomaille. Kiitos vasemmiston feministit! Sipilän hallitus loi 140t uutta työpaikkaa mutta nykyhallitus tuhosi heti talouden.
Savupiipputeollisuus on lähtenyt jo kauan ennen nykyistä hallitusta Suomesta. Miksi miehet eivät voi kouluttautua vaikka hoitoalalle, missä töitä riittää? Onko se joku jakamaton ihmisoikeus olla työtön paperimies?
Sillä rahalla mitä käytetään feministien sukupuolentutkimukseen voitaisiin alentaa verotusta ja lisätä yksityisen sektorin työpaikkoja. Onko jakamaton ihmisoikeus elää verovaroilla naistutkijana?
Eli et osannut vastata kysymykseen. Mieti nyt pitkään ja hartaasti. Miksei työtön mies voi kouluttautua hoitoalalle?
Vastakysymyksenä vaan että et niinkun tunnu ymmärtävän, yksityisen sektorin tuottavien työpaikkojen tilalle tarjoat hoitoalalla kouluttautumista, eli kuka maksaa palkan vai onko sillä velkasosialismissa mitään väliä.
Me vertaaminen tässä työtöntä paperimiestä ja työtä tekevää hoitajaa. Ja sinä ihan oikeasti kutsut työtöntä paperimiestä tuottavaksi!
Mitä tarkoitat? Ammattikoulun opettajakin on korkeakoulun käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vielä 6 vuotta sitten, että peruskoulu on tasa-arvoinen ja tasavertainen laitos, mutta poikien äitinä olen joutunut toteamaan, että ei ole. Pojat saavat tutkitusti heikompia arvosanoja samalla ja jopa paremmalla osaamisella kuin tytöt, joita palkitaan sopivasta käytöksestä. Olen myös joutunut huomaamaan, että ainakin lipa-luokille tyttöjen on helpompi päästä. Tytöt saavat voimakestävyydestä helpommin pisteitä kuin pojat, vaikka 12-vuotiaana tytöt ovat keskimäärin pidempiä ja painavampia kuin pojat.
Ai jaa. Minä olen poikien äitinä huomannut, että pojat saavat numeroita varsin helpolla. Sopiva käytös luonnollisesti helpottaa monessa tilanteessa, itse en edes hyväksyisi pojiltani sopimatonta käytöstä.
Mitä lipa-luokkiin tulee, niin eiköhän ole kaikkien edun mukaista että luokalle päätyy sekä poikia että tyttöjä.
Mitä tarkoitat sopimattomalla käytöksellä? Meidän pojat ovat vilkkaita, mutta eivät häiriköi, kiroile, kiusaa tms.
Ja olen täysin samaa mieltä, että lipa-luokille pitää ottaa sekö tyttöjä että poikia. Pistää vain miettimään, kun vuodesta toiseen sukupuolijakauma on 75 % tyttöjä ja 25 % poikia.
Kirjoitit, että tyttöjä palkitaan sopivasta käytöksestä. Käytös voi olla joko sopivaa tai sopimatonta, ja tietenkin ensin mainittu on kaikin puolin parempaa käytöstä.
Minunkin poikani ovat vilkkaita (tai ainakin kaksi kolmesta pojasta), mutta todellakin toivon heidän käyttäytyvän sopivasti, ja toki siitä pitää palkita.
Lipa-luokista en juuri tiedä, koska lapseni ovat ihan toisiin asioihin suuntautuneita, mutta käsittääkseni tytöillä on aika paljon lajeja, joissa voima ei ole niin tärkeä kuin esimerkiksi koordinaatio. Niinpä uskoisin ettei voimaa haluta pitää kynnyskysymyksenä. Eikös noilla luokilla ole ensisijaisesti kysymys siitä, että halutaan tukea lapsia tavoitteellisen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä.
Eli voidaan todeta, että tytöille tyypillisellä käyttäytymisellä saa paremman arvosanan oppiaineesta. Meillä on kuitenkin todistuksissa oma arvosana käyttäytymiselle, joten oppiaineiden arvosana pitäisi tulla vain ja ainoastaan osaamisen perusteella. Se, että tyttö saa samasta tai heikommasta osaamisesta paremman arvosanan on yksinkertaisesti väärin, eikä edistä tasa-arvoa ollenkaan.
Tytöt ovat yleensä tuon ikäisenä poikia voimakkaampia, ulottuvampia ja nopeampia. Huomaan tämän 12-vuotiaiden yleisurheilussa. Tytöt saavat järjestään parempia tuloksia kuin pojat. Tilanne tietysti kohta tasaantuu ja sen jälkeen pojat menevät ohi. Tuolla sinun logiikallasi poikien pitäisi saada tasoitusta sitten voikkasarjoissa.
Nyt olisi kiva kuulla, jokin esimerkki, mitä se ”tytöille tyypillinen käyttäytyminen” mielestäsi on. Tai ”pojille tyypillinen käyttäytyminen”. Voitaisiin sitten yhdessä pohtia, että onko kysymys käyttäytymisestä vai osaamisesta.
Kyse ei ole minun mielipiteestäni, vaan tutkitusta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaitos ei ole mitenkään syrjivä poikia kohtaan. Ongelma on se, että moni poika on patalaiska eikä koulunkäynti tai mikään muukaan järkevä toiminta kiinnosta pätkän vertaa. Siitä on sitten hyvä syyttää "syrjivää" koulua kun omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Ei työelämäkään syrji naisia vaan yksikertaisesti moni nainen on patalaiska. Siitä on sitten hyvä syyttää miehiä ja yhteiskuntaa vaikka omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Naisilla on kuitenkin korkeampi työllisyysaste kuin miehillä kaikissa ikäluokissa, joten ovatko miesten kyvyt ja halut sitten pakkasen puolella?
Miesten työttömyys johtuu siitä koska tyttöhallitus nosti veroja ja ajoi miesvaltaiset työpaikat ulkomaille. Kiitos vasemmiston feministit! Sipilän hallitus loi 140t uutta työpaikkaa mutta nykyhallitus tuhosi heti talouden.
Savupiipputeollisuus on lähtenyt jo kauan ennen nykyistä hallitusta Suomesta. Miksi miehet eivät voi kouluttautua vaikka hoitoalalle, missä töitä riittää? Onko se joku jakamaton ihmisoikeus olla työtön paperimies?
Sillä rahalla mitä käytetään feministien sukupuolentutkimukseen voitaisiin alentaa verotusta ja lisätä yksityisen sektorin työpaikkoja. Onko jakamaton ihmisoikeus elää verovaroilla naistutkijana?
Eli et osannut vastata kysymykseen. Mieti nyt pitkään ja hartaasti. Miksei työtön mies voi kouluttautua hoitoalalle?
Miksi nainen ei käy inttiä?
Koska miehet eivät halua naisia sinne. Mutta miksi kaikki miehet eivät käy inttiä, vaan luistavat kutsunnoistakin..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea kyllä tajuta mikä siellä koulussa on niin vaikeaa pojille? Mitä sellaista siellä vaaditaan pojilta, mikä on ihan ylivoimaista?
Mulla on itselläni kolme teinipoikaa, joista yhdellä on ADHD, ja kaikki pärjäävät koulussa oikein hyvin. Kaksi on sellaisia 8-9 oppilaita, yksi kympin oppilas.
Kaikki ovat suht vilkkaita ja urheilullisia, kukaan ei ole mikään varsinainen lukutoukka.
Eli MIKÄ se on siellä koulussa muiden pojille niin kamalan vaikeaa?
Tytöt saavat samalla osaamisella parempia arvosanoja. Tämä tuli itsekin huomatttua omana opiskeluaikana.
Jos sekä tyttö ja poika saavat kokeissa saman arvosanan ja ovat tunneilla yhtä aktiivisia, niin se että tyttö saa paremman arvosanan on ilman muuta väärin ja näitä kannattaa vaikka riitauttaa jos mahdollista. Aika usein nämä erot kuitenkin selittyvät sillä, että se toinen on ahkera myös tunneilla ja viittaa jatkuvasti. Tuntiaktiivisuus pyöristää arvosanaa ylöspäin siinä missä passiivisuus laskee sitä, ja näin oli jo silloin kun minä 80-luvulla kävin peruskoulua.
Niin tämä systeemi on luotu tyttöjä varten. Osaamisella ei ole merkitystä vaan tietynlaisella käyttäytymisellä, joka on tytöille sallitumpaa. Seurauksena on tyttövaltaiset huippulukiot, joissa opettajat kauhistuvat miten heikot esitiedot ysipuolen keskiarvolla tulleilla on.
Ajatteletko, että poikavaltaisissa ammattikouluissa ihastellaan oppilaiden hyviä esitietoja, vai mikä oli pointti?
Pointti oli se, että jos arvosana myönnettäisiin oikeasta osaamisesta eikä tuntiaktiivisuudesta, huippulukioihin saataisiin järkevämpi sukupuolirakenne ja keskiarvoissa ei olisi ilmaa. Tuntiaktiivisuuden huomioiminen on vähän kuin ottaisi oppilaan pituuden arvosanaan mukaan.
Mistä olet saanut päähäsi, että tytöt olisivat tuntiaktiivisia..? Itse en ainakaan ole koskaan ollut, koska olen niin ujo. Sama juttu kavereillani. Eli minäkin voisin alkaa valittaa, että ujoja sorsitaan, eikä se ole sukupuolesta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vielä 6 vuotta sitten, että peruskoulu on tasa-arvoinen ja tasavertainen laitos, mutta poikien äitinä olen joutunut toteamaan, että ei ole. Pojat saavat tutkitusti heikompia arvosanoja samalla ja jopa paremmalla osaamisella kuin tytöt, joita palkitaan sopivasta käytöksestä. Olen myös joutunut huomaamaan, että ainakin lipa-luokille tyttöjen on helpompi päästä. Tytöt saavat voimakestävyydestä helpommin pisteitä kuin pojat, vaikka 12-vuotiaana tytöt ovat keskimäärin pidempiä ja painavampia kuin pojat.
Ai jaa. Minä olen poikien äitinä huomannut, että pojat saavat numeroita varsin helpolla. Sopiva käytös luonnollisesti helpottaa monessa tilanteessa, itse en edes hyväksyisi pojiltani sopimatonta käytöstä.
Mitä lipa-luokkiin tulee, niin eiköhän ole kaikkien edun mukaista että luokalle päätyy sekä poikia että tyttöjä.
Mitä tarkoitat sopimattomalla käytöksellä? Meidän pojat ovat vilkkaita, mutta eivät häiriköi, kiroile, kiusaa tms.
Ja olen täysin samaa mieltä, että lipa-luokille pitää ottaa sekö tyttöjä että poikia. Pistää vain miettimään, kun vuodesta toiseen sukupuolijakauma on 75 % tyttöjä ja 25 % poikia.
Kirjoitit, että tyttöjä palkitaan sopivasta käytöksestä. Käytös voi olla joko sopivaa tai sopimatonta, ja tietenkin ensin mainittu on kaikin puolin parempaa käytöstä.
Minunkin poikani ovat vilkkaita (tai ainakin kaksi kolmesta pojasta), mutta todellakin toivon heidän käyttäytyvän sopivasti, ja toki siitä pitää palkita.
Lipa-luokista en juuri tiedä, koska lapseni ovat ihan toisiin asioihin suuntautuneita, mutta käsittääkseni tytöillä on aika paljon lajeja, joissa voima ei ole niin tärkeä kuin esimerkiksi koordinaatio. Niinpä uskoisin ettei voimaa haluta pitää kynnyskysymyksenä. Eikös noilla luokilla ole ensisijaisesti kysymys siitä, että halutaan tukea lapsia tavoitteellisen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä.
Eli voidaan todeta, että tytöille tyypillisellä käyttäytymisellä saa paremman arvosanan oppiaineesta. Meillä on kuitenkin todistuksissa oma arvosana käyttäytymiselle, joten oppiaineiden arvosana pitäisi tulla vain ja ainoastaan osaamisen perusteella. Se, että tyttö saa samasta tai heikommasta osaamisesta paremman arvosanan on yksinkertaisesti väärin, eikä edistä tasa-arvoa ollenkaan.
Tytöt ovat yleensä tuon ikäisenä poikia voimakkaampia, ulottuvampia ja nopeampia. Huomaan tämän 12-vuotiaiden yleisurheilussa. Tytöt saavat järjestään parempia tuloksia kuin pojat. Tilanne tietysti kohta tasaantuu ja sen jälkeen pojat menevät ohi. Tuolla sinun logiikallasi poikien pitäisi saada tasoitusta sitten voikkasarjoissa.
Nyt olisi kiva kuulla, jokin esimerkki, mitä se ”tytöille tyypillinen käyttäytyminen” mielestäsi on. Tai ”pojille tyypillinen käyttäytyminen”. Voitaisiin sitten yhdessä pohtia, että onko kysymys käyttäytymisestä vai osaamisesta.
Kyse ei ole minun mielipiteestäni, vaan tutkitusta asiasta.
https://www.reuters.com/article/us-usa-education-gender-idUSBRE9030YH20…
https://yle.fi/uutiset/3-6544052
Syynä tyttöjen parempiin arvosanoihin samalla tai huonommalla osaamisella on non-cognitive skills eli ei-kognitiiviset taidot, kuten tunnollisuus, pitkäjänteisyys ja tiimityöskentely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vielä 6 vuotta sitten, että peruskoulu on tasa-arvoinen ja tasavertainen laitos, mutta poikien äitinä olen joutunut toteamaan, että ei ole. Pojat saavat tutkitusti heikompia arvosanoja samalla ja jopa paremmalla osaamisella kuin tytöt, joita palkitaan sopivasta käytöksestä. Olen myös joutunut huomaamaan, että ainakin lipa-luokille tyttöjen on helpompi päästä. Tytöt saavat voimakestävyydestä helpommin pisteitä kuin pojat, vaikka 12-vuotiaana tytöt ovat keskimäärin pidempiä ja painavampia kuin pojat.
Ai jaa. Minä olen poikien äitinä huomannut, että pojat saavat numeroita varsin helpolla. Sopiva käytös luonnollisesti helpottaa monessa tilanteessa, itse en edes hyväksyisi pojiltani sopimatonta käytöstä.
Mitä lipa-luokkiin tulee, niin eiköhän ole kaikkien edun mukaista että luokalle päätyy sekä poikia että tyttöjä.
Mitä tarkoitat sopimattomalla käytöksellä? Meidän pojat ovat vilkkaita, mutta eivät häiriköi, kiroile, kiusaa tms.
Ja olen täysin samaa mieltä, että lipa-luokille pitää ottaa sekö tyttöjä että poikia. Pistää vain miettimään, kun vuodesta toiseen sukupuolijakauma on 75 % tyttöjä ja 25 % poikia.
Kirjoitit, että tyttöjä palkitaan sopivasta käytöksestä. Käytös voi olla joko sopivaa tai sopimatonta, ja tietenkin ensin mainittu on kaikin puolin parempaa käytöstä.
Minunkin poikani ovat vilkkaita (tai ainakin kaksi kolmesta pojasta), mutta todellakin toivon heidän käyttäytyvän sopivasti, ja toki siitä pitää palkita.
Lipa-luokista en juuri tiedä, koska lapseni ovat ihan toisiin asioihin suuntautuneita, mutta käsittääkseni tytöillä on aika paljon lajeja, joissa voima ei ole niin tärkeä kuin esimerkiksi koordinaatio. Niinpä uskoisin ettei voimaa haluta pitää kynnyskysymyksenä. Eikös noilla luokilla ole ensisijaisesti kysymys siitä, että halutaan tukea lapsia tavoitteellisen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä.
Eli voidaan todeta, että tytöille tyypillisellä käyttäytymisellä saa paremman arvosanan oppiaineesta. Meillä on kuitenkin todistuksissa oma arvosana käyttäytymiselle, joten oppiaineiden arvosana pitäisi tulla vain ja ainoastaan osaamisen perusteella. Se, että tyttö saa samasta tai heikommasta osaamisesta paremman arvosanan on yksinkertaisesti väärin, eikä edistä tasa-arvoa ollenkaan.
Tytöt ovat yleensä tuon ikäisenä poikia voimakkaampia, ulottuvampia ja nopeampia. Huomaan tämän 12-vuotiaiden yleisurheilussa. Tytöt saavat järjestään parempia tuloksia kuin pojat. Tilanne tietysti kohta tasaantuu ja sen jälkeen pojat menevät ohi. Tuolla sinun logiikallasi poikien pitäisi saada tasoitusta sitten voikkasarjoissa.
Nyt olisi kiva kuulla, jokin esimerkki, mitä se ”tytöille tyypillinen käyttäytyminen” mielestäsi on. Tai ”pojille tyypillinen käyttäytyminen”. Voitaisiin sitten yhdessä pohtia, että onko kysymys käyttäytymisestä vai osaamisesta.
Kyse ei ole minun mielipiteestäni, vaan tutkitusta asiasta.
Esitin kysymyksen ihmiselle, joka kirjoitti ”poikien äitinä olen joutunut toteamaan...”
Saa toki esittää tutkimustietoakin. Pyysin sitä jo aiemmin ketjussa, muttei vastausta tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vielä 6 vuotta sitten, että peruskoulu on tasa-arvoinen ja tasavertainen laitos, mutta poikien äitinä olen joutunut toteamaan, että ei ole. Pojat saavat tutkitusti heikompia arvosanoja samalla ja jopa paremmalla osaamisella kuin tytöt, joita palkitaan sopivasta käytöksestä. Olen myös joutunut huomaamaan, että ainakin lipa-luokille tyttöjen on helpompi päästä. Tytöt saavat voimakestävyydestä helpommin pisteitä kuin pojat, vaikka 12-vuotiaana tytöt ovat keskimäärin pidempiä ja painavampia kuin pojat.
Ai jaa. Minä olen poikien äitinä huomannut, että pojat saavat numeroita varsin helpolla. Sopiva käytös luonnollisesti helpottaa monessa tilanteessa, itse en edes hyväksyisi pojiltani sopimatonta käytöstä.
Mitä lipa-luokkiin tulee, niin eiköhän ole kaikkien edun mukaista että luokalle päätyy sekä poikia että tyttöjä.
Mitä tarkoitat sopimattomalla käytöksellä? Meidän pojat ovat vilkkaita, mutta eivät häiriköi, kiroile, kiusaa tms.
Ja olen täysin samaa mieltä, että lipa-luokille pitää ottaa sekö tyttöjä että poikia. Pistää vain miettimään, kun vuodesta toiseen sukupuolijakauma on 75 % tyttöjä ja 25 % poikia.
Kirjoitit, että tyttöjä palkitaan sopivasta käytöksestä. Käytös voi olla joko sopivaa tai sopimatonta, ja tietenkin ensin mainittu on kaikin puolin parempaa käytöstä.
Minunkin poikani ovat vilkkaita (tai ainakin kaksi kolmesta pojasta), mutta todellakin toivon heidän käyttäytyvän sopivasti, ja toki siitä pitää palkita.
Lipa-luokista en juuri tiedä, koska lapseni ovat ihan toisiin asioihin suuntautuneita, mutta käsittääkseni tytöillä on aika paljon lajeja, joissa voima ei ole niin tärkeä kuin esimerkiksi koordinaatio. Niinpä uskoisin ettei voimaa haluta pitää kynnyskysymyksenä. Eikös noilla luokilla ole ensisijaisesti kysymys siitä, että halutaan tukea lapsia tavoitteellisen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä.
Eli voidaan todeta, että tytöille tyypillisellä käyttäytymisellä saa paremman arvosanan oppiaineesta. Meillä on kuitenkin todistuksissa oma arvosana käyttäytymiselle, joten oppiaineiden arvosana pitäisi tulla vain ja ainoastaan osaamisen perusteella. Se, että tyttö saa samasta tai heikommasta osaamisesta paremman arvosanan on yksinkertaisesti väärin, eikä edistä tasa-arvoa ollenkaan.
Tytöt ovat yleensä tuon ikäisenä poikia voimakkaampia, ulottuvampia ja nopeampia. Huomaan tämän 12-vuotiaiden yleisurheilussa. Tytöt saavat järjestään parempia tuloksia kuin pojat. Tilanne tietysti kohta tasaantuu ja sen jälkeen pojat menevät ohi. Tuolla sinun logiikallasi poikien pitäisi saada tasoitusta sitten voikkasarjoissa.
Nyt olisi kiva kuulla, jokin esimerkki, mitä se ”tytöille tyypillinen käyttäytyminen” mielestäsi on. Tai ”pojille tyypillinen käyttäytyminen”. Voitaisiin sitten yhdessä pohtia, että onko kysymys käyttäytymisestä vai osaamisesta.
Kyse ei ole minun mielipiteestäni, vaan tutkitusta asiasta.
Esitin kysymyksen ihmiselle, joka kirjoitti ”poikien äitinä olen joutunut toteamaan...”
Saa toki esittää tutkimustietoakin. Pyysin sitä jo aiemmin ketjussa, muttei vastausta tullut.
Taidat olla ns. kympin oppilas? Vastauksesi yläpuolella oli minun laittamani linkit, mutta tässä vielä uusiksi:
https://www.reuters.com/article/us-usa-education-gender-idUSBRE9030YH201...
https://yle.fi/uutiset/3-6544052
Syynä tyttöjen parempiin arvosanoihin samalla tai huonommalla osaamisella on non-cognitive skills eli ei-kognitiiviset taidot, kuten tunnollisuus, pitkäjänteisyys ja tiimityöskentely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea kyllä tajuta mikä siellä koulussa on niin vaikeaa pojille? Mitä sellaista siellä vaaditaan pojilta, mikä on ihan ylivoimaista?
Mulla on itselläni kolme teinipoikaa, joista yhdellä on ADHD, ja kaikki pärjäävät koulussa oikein hyvin. Kaksi on sellaisia 8-9 oppilaita, yksi kympin oppilas.
Kaikki ovat suht vilkkaita ja urheilullisia, kukaan ei ole mikään varsinainen lukutoukka.
Eli MIKÄ se on siellä koulussa muiden pojille niin kamalan vaikeaa?
Tytöt saavat samalla osaamisella parempia arvosanoja. Tämä tuli itsekin huomatttua omana opiskeluaikana.
Jos sekä tyttö ja poika saavat kokeissa saman arvosanan ja ovat tunneilla yhtä aktiivisia, niin se että tyttö saa paremman arvosanan on ilman muuta väärin ja näitä kannattaa vaikka riitauttaa jos mahdollista. Aika usein nämä erot kuitenkin selittyvät sillä, että se toinen on ahkera myös tunneilla ja viittaa jatkuvasti. Tuntiaktiivisuus pyöristää arvosanaa ylöspäin siinä missä passiivisuus laskee sitä, ja näin oli jo silloin kun minä 80-luvulla kävin peruskoulua.
Niin tämä systeemi on luotu tyttöjä varten. Osaamisella ei ole merkitystä vaan tietynlaisella käyttäytymisellä, joka on tytöille sallitumpaa. Seurauksena on tyttövaltaiset huippulukiot, joissa opettajat kauhistuvat miten heikot esitiedot ysipuolen keskiarvolla tulleilla on.
Ajatteletko, että poikavaltaisissa ammattikouluissa ihastellaan oppilaiden hyviä esitietoja, vai mikä oli pointti?
Pointti oli se, että jos arvosana myönnettäisiin oikeasta osaamisesta eikä tuntiaktiivisuudesta, huippulukioihin saataisiin järkevämpi sukupuolirakenne ja keskiarvoissa ei olisi ilmaa. Tuntiaktiivisuuden huomioiminen on vähän kuin ottaisi oppilaan pituuden arvosanaan mukaan.
Olet nyt kyllä ihan hakoteillä. Arvioinnissa huomioitavaan tuntiaktiivisuuteen nimenomaan sisältyy oikeaa osaamista ja tietämystä.
Tuntiaktiivisuus toki auttaa oppimista, mutta se ei samalla tavalla ole objektiivista osaamisen näyttämistä kuin koesuoritukset.
Kyllä se nimenomaan on. Kuten tuolla edellä kuvattiin: jos pystyt luokan ainoana kääntämään vaikean vieraskielisen lauseen tai ratkaisemaan matemaattisen ongelman, se on varsin vakuuttava näyttö osaamisesta.
Viittaamattomuus ei ole merkki siitä, että ei osaisi vastata kysymykseen. Vaikean vieraskielisen lauseen voi luokan ainoana kääntää kokeessa, jolloin saa kokeesta parhaimman arvosanan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajalta voi pyytää perusteluita ja kirjallisen arviointimateriaalin arvosanoista. Jos opettajalla ei ole selkeää tilastoa siitä, miten ahkerasta on viitattu tunneilla, niin sitten arvosana pitää antaa sen materiaalin perusteella mitä on eli kokeen perusteella.
No huoh, ei koulu varsinaisesti sovi yhtään kenellekään. Itselleni se oli ujona aika helvettiä. Silti elämä nyt vaan on sellasta, että täytyy mennä sillä mitä on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä huomata, että tytöillä on myös keskimäärin paremmat kognitiiviset taidot kuin pojilla koko peruskoulun ajan. Eli arvosanaerot eivät selity ei-kognitiivisilla taidoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea kyllä tajuta mikä siellä koulussa on niin vaikeaa pojille? Mitä sellaista siellä vaaditaan pojilta, mikä on ihan ylivoimaista?
Mulla on itselläni kolme teinipoikaa, joista yhdellä on ADHD, ja kaikki pärjäävät koulussa oikein hyvin. Kaksi on sellaisia 8-9 oppilaita, yksi kympin oppilas.
Kaikki ovat suht vilkkaita ja urheilullisia, kukaan ei ole mikään varsinainen lukutoukka.
Eli MIKÄ se on siellä koulussa muiden pojille niin kamalan vaikeaa?
Tytöt saavat samalla osaamisella parempia arvosanoja. Tämä tuli itsekin huomatttua omana opiskeluaikana.
Jos sekä tyttö ja poika saavat kokeissa saman arvosanan ja ovat tunneilla yhtä aktiivisia, niin se että tyttö saa paremman arvosanan on ilman muuta väärin ja näitä kannattaa vaikka riitauttaa jos mahdollista. Aika usein nämä erot kuitenkin selittyvät sillä, että se toinen on ahkera myös tunneilla ja viittaa jatkuvasti. Tuntiaktiivisuus pyöristää arvosanaa ylöspäin siinä missä passiivisuus laskee sitä, ja näin oli jo silloin kun minä 80-luvulla kävin peruskoulua.
Niin tämä systeemi on luotu tyttöjä varten. Osaamisella ei ole merkitystä vaan tietynlaisella käyttäytymisellä, joka on tytöille sallitumpaa. Seurauksena on tyttövaltaiset huippulukiot, joissa opettajat kauhistuvat miten heikot esitiedot ysipuolen keskiarvolla tulleilla on.
Ajatteletko, että poikavaltaisissa ammattikouluissa ihastellaan oppilaiden hyviä esitietoja, vai mikä oli pointti?
Pointti oli se, että jos arvosana myönnettäisiin oikeasta osaamisesta eikä tuntiaktiivisuudesta, huippulukioihin saataisiin järkevämpi sukupuolirakenne ja keskiarvoissa ei olisi ilmaa. Tuntiaktiivisuuden huomioiminen on vähän kuin ottaisi oppilaan pituuden arvosanaan mukaan.
Olet nyt kyllä ihan hakoteillä. Arvioinnissa huomioitavaan tuntiaktiivisuuteen nimenomaan sisältyy oikeaa osaamista ja tietämystä.
Tuntiaktiivisuus toki auttaa oppimista, mutta se ei samalla tavalla ole objektiivista osaamisen näyttämistä kuin koesuoritukset.
Kyllä se nimenomaan on. Kuten tuolla edellä kuvattiin: jos pystyt luokan ainoana kääntämään vaikean vieraskielisen lauseen tai ratkaisemaan matemaattisen ongelman, se on varsin vakuuttava näyttö osaamisesta.
Viittaamattomuus ei ole merkki siitä, että ei osaisi vastata kysymykseen. Vaikean vieraskielisen lauseen voi luokan ainoana kääntää kokeessa, jolloin saa kokeesta parhaimman arvosanan.
Koe voi olla helppo, jolloin monikin saa sen parhaimman arvosanan. Sen sijaan luokassa saatetaan välillä tehdä hyvinkin kinkkisiä harjoituksia.
Jos on aidosti paras, miksi ei luokassa osoittaisi sitä? Pitäisikö opettajan olla meedio? Ehkä reiluinta olisi tuolla asenteella siirtyä kotiopetukseen ja käydä vain tenttimässä koululla.
Onko missään tilastoja painotettujen luokkien tai erikoislukioiden sukupuolijakaumasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaitos ei ole mitenkään syrjivä poikia kohtaan. Ongelma on se, että moni poika on patalaiska eikä koulunkäynti tai mikään muukaan järkevä toiminta kiinnosta pätkän vertaa. Siitä on sitten hyvä syyttää "syrjivää" koulua kun omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Ei työelämäkään syrji naisia vaan yksikertaisesti moni nainen on patalaiska. Siitä on sitten hyvä syyttää miehiä ja yhteiskuntaa vaikka omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Naisilla on kuitenkin korkeampi työllisyysaste kuin miehillä kaikissa ikäluokissa, joten ovatko miesten kyvyt ja halut sitten pakkasen puolella?
Miesten työttömyys johtuu siitä koska tyttöhallitus nosti veroja ja ajoi miesvaltaiset työpaikat ulkomaille. Kiitos vasemmiston feministit! Sipilän hallitus loi 140t uutta työpaikkaa mutta nykyhallitus tuhosi heti talouden.
Savupiipputeollisuus on lähtenyt jo kauan ennen nykyistä hallitusta Suomesta. Miksi miehet eivät voi kouluttautua vaikka hoitoalalle, missä töitä riittää? Onko se joku jakamaton ihmisoikeus olla työtön paperimies?
Sillä rahalla mitä käytetään feministien sukupuolentutkimukseen voitaisiin alentaa verotusta ja lisätä yksityisen sektorin työpaikkoja. Onko jakamaton ihmisoikeus elää verovaroilla naistutkijana?
Eli et osannut vastata kysymykseen. Mieti nyt pitkään ja hartaasti. Miksei työtön mies voi kouluttautua hoitoalalle?
Miksi nainen ei käy inttiä?
Koska miehet eivät halua naisia sinne. Mutta miksi kaikki miehet eivät käy inttiä, vaan luistavat kutsunnoistakin..?
Luistavat tasa-arvon vuoksi. Jos et sattunut tietämään mitä tasa-arvo on niin se tarkoittaa sitä että kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaitos ei ole mitenkään syrjivä poikia kohtaan. Ongelma on se, että moni poika on patalaiska eikä koulunkäynti tai mikään muukaan järkevä toiminta kiinnosta pätkän vertaa. Siitä on sitten hyvä syyttää "syrjivää" koulua kun omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Ei työelämäkään syrji naisia vaan yksikertaisesti moni nainen on patalaiska. Siitä on sitten hyvä syyttää miehiä ja yhteiskuntaa vaikka omat kyvyt ja halut ovat nollassa.
Naisilla on kuitenkin korkeampi työllisyysaste kuin miehillä kaikissa ikäluokissa, joten ovatko miesten kyvyt ja halut sitten pakkasen puolella?
Miesten työttömyys johtuu siitä koska tyttöhallitus nosti veroja ja ajoi miesvaltaiset työpaikat ulkomaille. Kiitos vasemmiston feministit! Sipilän hallitus loi 140t uutta työpaikkaa mutta nykyhallitus tuhosi heti talouden.
Savupiipputeollisuus on lähtenyt jo kauan ennen nykyistä hallitusta Suomesta. Miksi miehet eivät voi kouluttautua vaikka hoitoalalle, missä töitä riittää? Onko se joku jakamaton ihmisoikeus olla työtön paperimies?
Sillä rahalla mitä käytetään feministien sukupuolentutkimukseen voitaisiin alentaa verotusta ja lisätä yksityisen sektorin työpaikkoja. Onko jakamaton ihmisoikeus elää verovaroilla naistutkijana?
Eli et osannut vastata kysymykseen. Mieti nyt pitkään ja hartaasti. Miksei työtön mies voi kouluttautua hoitoalalle?
Miksi nainen ei käy inttiä?
Koska miehet eivät halua naisia sinne. Mutta miksi kaikki miehet eivät käy inttiä, vaan luistavat kutsunnoistakin..?
Luistavat tasa-arvon vuoksi. Jos et sattunut tietämään mitä tasa-arvo on niin se tarkoittaa sitä että kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Ei nyt sentään samoja oikeuksia ja velvollisuuksia! Muista, että miehet ovat omasta mielestään tuottavia yhteiskunnan jäseniä vaikka makailisivat työttöminä hallitusta haukkuen. Julkisella sektorilla töissä olevat naiset taas ovat heidän mielestään loisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea kyllä tajuta mikä siellä koulussa on niin vaikeaa pojille? Mitä sellaista siellä vaaditaan pojilta, mikä on ihan ylivoimaista?
Mulla on itselläni kolme teinipoikaa, joista yhdellä on ADHD, ja kaikki pärjäävät koulussa oikein hyvin. Kaksi on sellaisia 8-9 oppilaita, yksi kympin oppilas.
Kaikki ovat suht vilkkaita ja urheilullisia, kukaan ei ole mikään varsinainen lukutoukka.
Eli MIKÄ se on siellä koulussa muiden pojille niin kamalan vaikeaa?
Tytöt saavat samalla osaamisella parempia arvosanoja. Tämä tuli itsekin huomatttua omana opiskeluaikana.
Jos sekä tyttö ja poika saavat kokeissa saman arvosanan ja ovat tunneilla yhtä aktiivisia, niin se että tyttö saa paremman arvosanan on ilman muuta väärin ja näitä kannattaa vaikka riitauttaa jos mahdollista. Aika usein nämä erot kuitenkin selittyvät sillä, että se toinen on ahkera myös tunneilla ja viittaa jatkuvasti. Tuntiaktiivisuus pyöristää arvosanaa ylöspäin siinä missä passiivisuus laskee sitä, ja näin oli jo silloin kun minä 80-luvulla kävin peruskoulua.
Niin tämä systeemi on luotu tyttöjä varten. Osaamisella ei ole merkitystä vaan tietynlaisella käyttäytymisellä, joka on tytöille sallitumpaa. Seurauksena on tyttövaltaiset huippulukiot, joissa opettajat kauhistuvat miten heikot esitiedot ysipuolen keskiarvolla tulleilla on.
Ajatteletko, että poikavaltaisissa ammattikouluissa ihastellaan oppilaiden hyviä esitietoja, vai mikä oli pointti?
Pointti oli se, että jos arvosana myönnettäisiin oikeasta osaamisesta eikä tuntiaktiivisuudesta, huippulukioihin saataisiin järkevämpi sukupuolirakenne ja keskiarvoissa ei olisi ilmaa. Tuntiaktiivisuuden huomioiminen on vähän kuin ottaisi oppilaan pituuden arvosanaan mukaan.
Olet nyt kyllä ihan hakoteillä. Arvioinnissa huomioitavaan tuntiaktiivisuuteen nimenomaan sisältyy oikeaa osaamista ja tietämystä.
Tuntiaktiivisuus toki auttaa oppimista, mutta se ei samalla tavalla ole objektiivista osaamisen näyttämistä kuin koesuoritukset.
Kyllä se nimenomaan on. Kuten tuolla edellä kuvattiin: jos pystyt luokan ainoana kääntämään vaikean vieraskielisen lauseen tai ratkaisemaan matemaattisen ongelman, se on varsin vakuuttava näyttö osaamisesta.
Viittaamattomuus ei ole merkki siitä, että ei osaisi vastata kysymykseen. Vaikean vieraskielisen lauseen voi luokan ainoana kääntää kokeessa, jolloin saa kokeesta parhaimman arvosanan.
Koe voi olla helppo, jolloin monikin saa sen parhaimman arvosanan. Sen sijaan luokassa saatetaan välillä tehdä hyvinkin kinkkisiä harjoituksia.
Jos on aidosti paras, miksi ei luokassa osoittaisi sitä? Pitäisikö opettajan olla meedio? Ehkä reiluinta olisi tuolla asenteella siirtyä kotiopetukseen ja käydä vain tenttimässä koululla.
Ei pidä tehdä helppoa koetta. Opettajan ei tarvitse olla meedio. Riittää, että hän osaa laatia kokeita, joissa on eri tasoisia tehtäviä. Opettaja arvioi yksin, joten ei ole mikään pakko näyttää omaa osaamistaan kaikkien edessä.
On naisia, jotka käyvät intin. Ja jos nainen ei saa miltään muulta alalta töitä, niin varmasti puolustusvoimatkin on harkinnassa. Mutta palataan lähtöruutuun: miksi sen työttömän miehen pitää saada olla työtön ja hyödytön, vaikka hoitoalalla riittäisi töitä?