Sukupuoli kasvatuksessa - mitä sinä ajattelet?

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 15:23"]

Mäkin tykkäisin vaikkapa söpöistä eläinkuoseista lapsen vaatteissa. Esim. Lindexin vauvaosastolta löytyy tosi ihania eläinkuoseja, mutta ne loppuu siihen 86 senttiin. Jos etsiskelee vaikkapa retrokuosisia vaatteita lapselle - nehän on yleensä iloisen värisiä - kuoseissa on usein autoja ja traktoreita. Jotenkaan mulle ei oikein sellainenkaan iske. Miksi pojan vaatteessa pitää olla koneen kuva, mitä vikaa on vaikkapa pupussa tai ponissa?

Ja koska joku jankkaaja nyt tähänkin kohta tarttuu, niin edelleen ne tyttöpuolen vaatteet ovat tunikaa, puhvihihaa ja mekkoa. Mulla ei ole mikään päämäärä pukea lasta niin, ettei häntä missään nimessä voisi tunnistaa pojaksi, vaan tykkään pukea lapsen iloisiin ja lapsellisiin vaatteisiin. Jos mulla olisi tyttö, tytöllä voisi olla mekkoja ja hameita, mutta nekin olisi hyvä olla iloisen ja lapsellisen näköisiä.

Ap

[/quote]

Just tämä! Siis että ne kivat lapsenomaiset värit ja kuviot loppuvat viimeistään 92 senttisenä. Mulle tuli kanssa "ikäkriisi" ton pojan kanssa että tähänkö se lapsuus nyt loppui! ;D

Kovasti se tarttuu vaatekaupassa just niihin hiiriin ja pöllöihin ja pupuihin. Mut et ei ku valitset nyt tämän kuorma-auton ja tyrannosauruksen väliltä. Ei ihme että yöunet menee raukalta hirviöpyjamassaan.

Pupuja ja ponejakin on kahta sukupuolta, samoin niitä vois olla molempien vaatteissa, kun ne kerran pienenä (ainakin) niistä tykkää.

Vastahan se 86 senttisenä alkoi hahmottaa noita eri eläimiä. Traktorista ja tiejyrästä nyt ei hahmottanut oikeen mitään.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 15:00"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:22"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 13:43"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 13:34"]

En ole koskaan tavallasi ajatellut, että perhekerhon ohjaajalle minun täytyy erikseen täsmentää lapseni sukupuoli - miksi muuten sinun piti se tehdä? Asiayhteys ei mitenkään selvinnyt kirjoituksestasi. (1)

....

Minä pystyn ostamaan pojalleni punaisen paidan "tyttöjen osastolta" miettimättä pätkääkään, että kyltissä lukee "tytöille". Lapselle etsittiin punaista paitaa, sopiva löytyi tästä => ostan sen. Sen sijaan "en korosta sukupuolta" -äiti etsii punaista paitaa poikien osastolta ja itkee netissä, että pojille ei ole tarjolla kuin rumia vaatteita. (2)

[/quote]

Kiva, kun kerroit siitä, miten teillä lapsia kasvatetaan. Ikävää, että minun pohdintani asiasta herättivät sinussa negatiivisia tunteita.

Vasutaukset: 1) Koska perhekerhon ohjaaja sanoi lastani tytöksi, korjasin, että hän on poika. (Mielestäni asiayhteys tässä oli se, että vastasin viestiin, jossa kerrottiin, että minä kuulemma aina korjaan kaikille lastani tytöksi luuleville, että hän on poika. Vastasin, että en korjaa, mutta joskus olen korjannut.)

(2) Niin minäkin voin ostaa tyttöjen puolelta lapselleni, ja olen paljon ostanutkin, mutta kun en kuitenkaan halua pojalleni vaatteita, joissa on esim. puhvihihat tai jotka ovat mekkoja tai tunikoita, pojalle sopiva valikoima jää aika pieneksi siellä tyttöjen osastollakin.

Olisiko mitenkään mahdollista, että toisten viestejä voisi kommentoida tekemättä jotain kummallisia ennakko-oletuksia niiden kirjoittajista? Ei ole kiva vastata kommentteihin, joissa kerrotaan, että "sä olet varmasti sellainen ihminen, joka..." Mä olen ainakin omasta mielestäni tavallinen ja kohtuullinen ihminen, joka vierastaa ääripäitä, joten olen avoin kaikenlaisille keskustelulle. Mutta tämä sanojen suuhun panemin ja kärjistäminen kyllä tuntuu aika vastenmieliseltä.

Ap

[/quote]

Kirjoitit itse näin "

Jos olemme lapseni kanssa esim. jossain leikkipaikalla, ja joku vanhempi tai lapsi sanoo lastani tytöksi (näin tapahtuu ihan säännöllisesti), en korjaa, että lapsi on poika. Se käy ilmi mahdollisesti myöhemmin, kun kutsun lastani nimeltä, tai sitten ei. Jossain vaiheessa lapsi alkaa varmasti itsekin kertoa olevansa poika.

Sen sijaan silloin, kun kävimme perhekerhossa ekaa kertaa, korjasin ohjaajalle, että lapsi on poika, koska muutenkin siinä juttelimme kaikesta. Riippuu siis asiayhteydestä."

Miten tilanteet eroavat: olet lapsen kanssa puistossa, lastasi kutsutaan tytöksi, et korjaa TAI olet lapsen kanssa perhekerhossa, lastasi kutsutaan tytöksi, korjaat. Ulkopuolisen silmin tilanne on sama, joten miten perhekerhossa ohjaajan ei voi olettaa tunnistavan tyttöjen ja poikien nimiä, kuten vanhemmat puistossa tunnistavat.

[/quote]

Ennen kuin vastaan, kysyn: miksi ihmeessä tämä asia on niin tärkeä? Toivon, että vastaat tähän.

Siksi, että koska olin jäämässä sinne perhekerhoon ja juttelin kaikenlaista sen ohjaajan kanssa, ajattelin, että on kivempaa, että oikaisen lapseni olevan poika ennen kuin ohjaaja ehtii montakin kertaa kutsua lastani tytöksi. Sukupuoli olisi joka tapauksessa tullut selväksi hetken päästä, kun lapsestani tehtiin sellainen nimilappu, joka laitetaan seinälle läsnäolon merkiksi, koska lapseni nimi on pojan nimi.

Puistossa tai jollain leikkipaikalla ei välttämättä tule keskusteltua niiden muiden vanhempien kanssa mitään (usein kyllä tulee, ja sitten se sukupuolikin selvinnee). Jos joku vanhempi vaikka sanoo lapselleen, että älä ota tytön (=mun lapseni) kädestä jotain, en korjaa, että se on kyllä poika. 

Toivottavasti vastaus tyydytti edes jotenkin. Täytyy sanoa, että tämä ei ole sellainen asia, johon kiinnittäisin aivan valtavasti huomiota, koska en ajattele lastani ensisijaisesti sukupuolensa edustajana, vaan omana persoonanaan.

Ap

[/quote]

Miksi et yksinkertaisesti sanonut perhekerhossa, että "olemme Mikon kanssa täällä ekaa kertaa" tms. sellaista, mistä se ohjaaja olisi tajunnut, että kyseessä on poika. Miksi näet niin tärkeänä sen, että juuri tuossa tilanteessa lapsen sukupuoli tuli ensin, nimi vasta sitten.

Minulle tämä on tärkeää siksi, että kaikesta päätellen et ole oikeasti ajatellut asioita loppuun asti vaan tyypillisen "modernin ja tasa-arvoisen" äidin tapaan latistat sukupuoli-intensiivisen kasvatuksen juuri tuollaisiin ulkoisiin seikkoihin tajuamatta sitä, että uusinnat asenteissasi sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Jo alkuperäinen pohdintasi osoitti, että käsityksesi lapsesta ja sukupuolesta on äärettömän kapea ja hämäännyt, jos joku ajattelee toisin.

Et ajattele lastasi ensisijaisesti sukupuolensa edustajana, mutta silti kerroit tuolla alussa, että koska sinulla ei ole tyttöä, et osaisi kohdella lasta tyttönä edes kokeeksi.

[/quote]

Mä en ole todellakaan ajatellut asioita loppuun asti, koska kuten avauksessanikin (jota et ilmeisesti lainkaan lukenut) sanoin, mulla ei ole mitään valmista ajatusmallia tästä asiasta. 

Mua ei mitenkään hävetä se, että lapseni on poika. Kuten avauksessanikin sanoin, en ole mitenkään häivyttämässä sukupuolta kasvatuksessa, joskaan en sitä kauheasti tuo esiinkään. Lapsi on lapsi, ja yksi lapseni piirteistä on poika. Se, sanonko lapseni olevan poika, vai kerronko jollain keinotekoisella, täysin keskuteluun sopimattomalla lauseella, joka sisältää lapsen nimen, on täysin yhdentekevää: molempien lauseiden tarkoituksena on kertoa, että hei, arvasit väärin. Sanat poika, mies, tyttö ja nainen eivät ole pannassa kotonamme, minkä tietäisit, jos olisit lukenut avaukseni.

Se oli muuten sinä, joka käskit kohdella poikaa kuin tyttöä. Mulla ei ole tyttölasta, joten en sen takia osaa sanoa, kasvattaisinko tyttölasta jotenkin eri tavalla.

Voitko vastata, miksi minun ajatukseni ärsyttävät niin suunnattomasti? Mikset muuten itse kerro, miten kasvatat omia lapsiasi, vaan keskityt jankkaamaan minun kommentteihini? Ehkäpä me täysin rajoittuneet ihmiset voisimme nähdä valon, jos sinä kertoisit, miten asiat oikeasti pitää tehdä.

Ap

[/quote]

En käskenyt vaan ehdotin, jotta tajuaisit, miten ulkokultainen olet ajatuksinesi. Välillä lapsi on sinulle lapsi, sitten poika, sitten tietynniminen. Miksi et sanonut perhekerhon ohjaajalle, että "Hän on Mikko" sen sijaan että sanoin "Hän on poika". Mikä tekee sinulle sukupuolesta niin ensisijaisen tärkeän, että nostat sen kaiken muun edelle - ja samaan aikaan illität, että ei se mitään isoja merkitse.

Miksikö tartun kirjoituksiisi? Siksi, että edustat minulle kaikkia niitä äitejä, jotka ovat niin kamalan tasa-arvoisia ja sukupuoleen mitenkään erikseen huomiota kiinnittämättömiä, mutta jotka samalla koko ajan uusintavat stereotypioita.

Vaateasiassakin olet äärettömän kapeakatseinen: jos sinua kiinnostavat kirkkaat värit, miksi et osta niitä (Metsola, Sampsukka, Benetton, Disney...). Ei ketjukaupat ole ainoita lastenvaatteiden ostopaikkoja.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 15:58"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 15:10"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 15:00"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:22"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 13:43"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 13:34"]

En ole koskaan tavallasi ajatellut, että perhekerhon ohjaajalle minun täytyy erikseen täsmentää lapseni sukupuoli - miksi muuten sinun piti se tehdä? Asiayhteys ei mitenkään selvinnyt kirjoituksestasi. (1)

....

Minä pystyn ostamaan pojalleni punaisen paidan "tyttöjen osastolta" miettimättä pätkääkään, että kyltissä lukee "tytöille". Lapselle etsittiin punaista paitaa, sopiva löytyi tästä => ostan sen. Sen sijaan "en korosta sukupuolta" -äiti etsii punaista paitaa poikien osastolta ja itkee netissä, että pojille ei ole tarjolla kuin rumia vaatteita. (2)

[/quote]

Kiva, kun kerroit siitä, miten teillä lapsia kasvatetaan. Ikävää, että minun pohdintani asiasta herättivät sinussa negatiivisia tunteita.

Vasutaukset: 1) Koska perhekerhon ohjaaja sanoi lastani tytöksi, korjasin, että hän on poika. (Mielestäni asiayhteys tässä oli se, että vastasin viestiin, jossa kerrottiin, että minä kuulemma aina korjaan kaikille lastani tytöksi luuleville, että hän on poika. Vastasin, että en korjaa, mutta joskus olen korjannut.)

(2) Niin minäkin voin ostaa tyttöjen puolelta lapselleni, ja olen paljon ostanutkin, mutta kun en kuitenkaan halua pojalleni vaatteita, joissa on esim. puhvihihat tai jotka ovat mekkoja tai tunikoita, pojalle sopiva valikoima jää aika pieneksi siellä tyttöjen osastollakin.

Olisiko mitenkään mahdollista, että toisten viestejä voisi kommentoida tekemättä jotain kummallisia ennakko-oletuksia niiden kirjoittajista? Ei ole kiva vastata kommentteihin, joissa kerrotaan, että "sä olet varmasti sellainen ihminen, joka..." Mä olen ainakin omasta mielestäni tavallinen ja kohtuullinen ihminen, joka vierastaa ääripäitä, joten olen avoin kaikenlaisille keskustelulle. Mutta tämä sanojen suuhun panemin ja kärjistäminen kyllä tuntuu aika vastenmieliseltä.

Ap

[/quote]

Kirjoitit itse näin "

Jos olemme lapseni kanssa esim. jossain leikkipaikalla, ja joku vanhempi tai lapsi sanoo lastani tytöksi (näin tapahtuu ihan säännöllisesti), en korjaa, että lapsi on poika. Se käy ilmi mahdollisesti myöhemmin, kun kutsun lastani nimeltä, tai sitten ei. Jossain vaiheessa lapsi alkaa varmasti itsekin kertoa olevansa poika.

Sen sijaan silloin, kun kävimme perhekerhossa ekaa kertaa, korjasin ohjaajalle, että lapsi on poika, koska muutenkin siinä juttelimme kaikesta. Riippuu siis asiayhteydestä."

Miten tilanteet eroavat: olet lapsen kanssa puistossa, lastasi kutsutaan tytöksi, et korjaa TAI olet lapsen kanssa perhekerhossa, lastasi kutsutaan tytöksi, korjaat. Ulkopuolisen silmin tilanne on sama, joten miten perhekerhossa ohjaajan ei voi olettaa tunnistavan tyttöjen ja poikien nimiä, kuten vanhemmat puistossa tunnistavat.

[/quote]

Ennen kuin vastaan, kysyn: miksi ihmeessä tämä asia on niin tärkeä? Toivon, että vastaat tähän.

Siksi, että koska olin jäämässä sinne perhekerhoon ja juttelin kaikenlaista sen ohjaajan kanssa, ajattelin, että on kivempaa, että oikaisen lapseni olevan poika ennen kuin ohjaaja ehtii montakin kertaa kutsua lastani tytöksi. Sukupuoli olisi joka tapauksessa tullut selväksi hetken päästä, kun lapsestani tehtiin sellainen nimilappu, joka laitetaan seinälle läsnäolon merkiksi, koska lapseni nimi on pojan nimi.

Puistossa tai jollain leikkipaikalla ei välttämättä tule keskusteltua niiden muiden vanhempien kanssa mitään (usein kyllä tulee, ja sitten se sukupuolikin selvinnee). Jos joku vanhempi vaikka sanoo lapselleen, että älä ota tytön (=mun lapseni) kädestä jotain, en korjaa, että se on kyllä poika. 

Toivottavasti vastaus tyydytti edes jotenkin. Täytyy sanoa, että tämä ei ole sellainen asia, johon kiinnittäisin aivan valtavasti huomiota, koska en ajattele lastani ensisijaisesti sukupuolensa edustajana, vaan omana persoonanaan.

Ap

[/quote]

Miksi et yksinkertaisesti sanonut perhekerhossa, että "olemme Mikon kanssa täällä ekaa kertaa" tms. sellaista, mistä se ohjaaja olisi tajunnut, että kyseessä on poika. Miksi näet niin tärkeänä sen, että juuri tuossa tilanteessa lapsen sukupuoli tuli ensin, nimi vasta sitten.

Minulle tämä on tärkeää siksi, että kaikesta päätellen et ole oikeasti ajatellut asioita loppuun asti vaan tyypillisen "modernin ja tasa-arvoisen" äidin tapaan latistat sukupuoli-intensiivisen kasvatuksen juuri tuollaisiin ulkoisiin seikkoihin tajuamatta sitä, että uusinnat asenteissasi sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Jo alkuperäinen pohdintasi osoitti, että käsityksesi lapsesta ja sukupuolesta on äärettömän kapea ja hämäännyt, jos joku ajattelee toisin.

Et ajattele lastasi ensisijaisesti sukupuolensa edustajana, mutta silti kerroit tuolla alussa, että koska sinulla ei ole tyttöä, et osaisi kohdella lasta tyttönä edes kokeeksi.

[/quote]

Mä en ole todellakaan ajatellut asioita loppuun asti, koska kuten avauksessanikin (jota et ilmeisesti lainkaan lukenut) sanoin, mulla ei ole mitään valmista ajatusmallia tästä asiasta. 

Mua ei mitenkään hävetä se, että lapseni on poika. Kuten avauksessanikin sanoin, en ole mitenkään häivyttämässä sukupuolta kasvatuksessa, joskaan en sitä kauheasti tuo esiinkään. Lapsi on lapsi, ja yksi lapseni piirteistä on poika. Se, sanonko lapseni olevan poika, vai kerronko jollain keinotekoisella, täysin keskuteluun sopimattomalla lauseella, joka sisältää lapsen nimen, on täysin yhdentekevää: molempien lauseiden tarkoituksena on kertoa, että hei, arvasit väärin. Sanat poika, mies, tyttö ja nainen eivät ole pannassa kotonamme, minkä tietäisit, jos olisit lukenut avaukseni.

Se oli muuten sinä, joka käskit kohdella poikaa kuin tyttöä. Mulla ei ole tyttölasta, joten en sen takia osaa sanoa, kasvattaisinko tyttölasta jotenkin eri tavalla.

Voitko vastata, miksi minun ajatukseni ärsyttävät niin suunnattomasti? Mikset muuten itse kerro, miten kasvatat omia lapsiasi, vaan keskityt jankkaamaan minun kommentteihini? Ehkäpä me täysin rajoittuneet ihmiset voisimme nähdä valon, jos sinä kertoisit, miten asiat oikeasti pitää tehdä.

Ap

[/quote]

En käskenyt vaan ehdotin, jotta tajuaisit, miten ulkokultainen olet ajatuksinesi. Välillä lapsi on sinulle lapsi, sitten poika, sitten tietynniminen. Miksi et sanonut perhekerhon ohjaajalle, että "Hän on Mikko" sen sijaan että sanoin "Hän on poika". Mikä tekee sinulle sukupuolesta niin ensisijaisen tärkeän, että nostat sen kaiken muun edelle - ja samaan aikaan illität, että ei se mitään isoja merkitse.

Miksikö tartun kirjoituksiisi? Siksi, että edustat minulle kaikkia niitä äitejä, jotka ovat niin kamalan tasa-arvoisia ja sukupuoleen mitenkään erikseen huomiota kiinnittämättömiä, mutta jotka samalla koko ajan uusintavat stereotypioita.

Vaateasiassakin olet äärettömän kapeakatseinen: jos sinua kiinnostavat kirkkaat värit, miksi et osta niitä (Metsola, Sampsukka, Benetton, Disney...). Ei ketjukaupat ole ainoita lastenvaatteiden ostopaikkoja.

[/quote]

Ole nyt jo hiljaa.
 Kiitos.

Meillä on toistaiseksi yksi lapsi, vuoden ikäinen tyttö. Joidenkin mielestä varmasti korostamme hänen sukupuoltaan ihan liikaa, sillä olemme toistaiseksi pukeneet hänet lähes pelkästään vaaleanpunaiseen ja kerromme hänelle monta kertaa päivässä, miten kaunis hän on. Ja jos joku luulisi häntä pojaksi, niin aivan varmasti korjaisin, että kyseessä on kylläkin tyttö. Minulla on tässä varmaan taustalla omat traumat, sillä minua luultiin pienenä monesti pojaksi (jostain syystä vanhempani halusivat pitää minulla lyhyttää tukkaa), eikä se tuntunut yhtään kivalta.

Toisaalta minulla särähtää aina korvaan, kun joku kuvailee lastamme söpöksi/temperamenttiseksi/fiksuksi/vahvaksi TYTÖKSI. En minä ainakaan katso tarpeelliseksi korostaa lapsellemme puheissani sitä, että hän on tyttö. Hän on mitä on ennen kaikkea ihmisenä ja persoonana, ei tyttönä.

Joo-o. Hieman puuduttava jankkaaja tässä ketjussa. 

Minusta ap on tasapainoisen ja fiksun oloinen kasvattaja joka ei tee suurta numeroa lapsensa sukupuolesta. Musta ei ole mitenkään tarpeen "miettiä loppuun asti" näitä asioita jos se tarkoittaa että pitää olla tarkkaan vaalitut strategiat joka hemmetin tilannetta varten ja joku sisäinen ohjekirja "mitä sanon jos joku sanoo näin...".

"Miksikö tartun kirjoituksiisi? Siksi, että edustat minulle kaikkia niitä äitejä, jotka ovat niin kamalan tasa-arvoisia ja sukupuoleen mitenkään erikseen huomiota kiinnittämättömiä, mutta jotka samalla koko ajan uusintavat stereotypioita."

Joo-o, on se kauheeta jos jotkut uusintaa stereotypioita tai vahingossa niinku yleistää niin että joku yksittäinen ihminen joutuu vastaamaan näiden oman pään sisäisten stereotyyppien valinnoista...

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 15:58"]

Vaateasiassakin olet äärettömän kapeakatseinen: jos sinua kiinnostavat kirkkaat värit, miksi et osta niitä (Metsola, Sampsukka, Benetton, Disney...). Ei ketjukaupat ole ainoita lastenvaatteiden ostopaikkoja.

[/quote]

Joo, mäkin kääntyisin heti Disneyn puoleen jos haluan vapauttaa lapseni vaatetuksen sukupuolisidonnaisuudesta. Eiku...