Sukupuoli kasvatuksessa - mitä sinä ajattelet?

Nyt en ymmärrä mikä ongelma siinä on jos minulla on tyttö ja kasvatan häntä sen mukaisesti? Toki jos autoilla haluaa leikkiä niitä hänelle tarjoillaan, mutta en mitenkään erityisesti pyri innostamaan ns. Poikien leikkeihin. Ihan itse on omat leikkinsä tähän asti omatoimisesti löytynyt ja leikkii sujuvasti niin tyttöjen kuin poikien kanssa. Ihme juttuja nykyään.

Nyt en ymmärrä mikä ongelma siinä on jos minulla on tyttö ja kasvatan häntä sen mukaisesti? Toki jos autoilla haluaa leikkiä niitä hänelle tarjoillaan, mutta en mitenkään erityisesti pyri innostamaan ns. Poikien leikkeihin. Ihan itse on omat leikkinsä tähän asti omatoimisesti löytynyt ja leikkii sujuvasti niin tyttöjen kuin poikien kanssa. Ihme juttuja nykyään.

Tulipas kiireessä hassua kieltä ja kirjoitusvirheitä 77 pahoittelee

Tulipas kiireessä hassua kieltä ja kirjoitusvirheitä 77 pahoittelee

Meillä tytär ei koskaan välittänyt nukeista, muutama Barbi, jotka säilyi koskemattomana.

Käsinukeilla leikki kyllä kovastikkin, esittivät kaverin kanssa usein minulle esityksiä.

Poika ei pienenä  autoista välittänyt, eikä supersankareista, autorata hommattiin, kasattiin ehkä kerran, Legot oli intohimona.

Pikkasen vanhempana sitten kun itse osasi jo rakentaa, oli hommattava kauko-ohjattava auto ja se kului puhki. Sitten purki ja kasasi tietokoneita ja kaikkea mitä sai käsiinsä. 

Samalla linjalla tytär, hallitsee tietokoneen purkamisen ja  kasaamisen.

Molemmat pukeutuu mustaan...

Meillä lapset on olleet poikia tai tyttöjä ihan alusta asti. Olen korostanut vaatteilla heidän biologista sukupuoltaan, mutta olisin ostanut pojille punaisia vaatteita, jos he olisivat niitä halunneet (kamala sentään, meillä lapset on saaneet kaupassa valita vaatteensa). Olen kannustanut tyttöjäni olemaan ylpeitä siitä, että he ovat tyttöjä - ja poikia siitä, että he ovat poikia.

Kotitöissä ei ole miesten töitä tai naisten töitä, kaikki tekevät kaikkea ja jos jostain hommasta tykkää paljon, siihen saa panostaa (meidän 13v tyttö pitää nurmikon leikkaamisesta eikä käy mielessä sitä häneltä kieltää).

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 09:21"]

Tuli tästä http://yle.fi/uutiset/paivakodin_todellisuus_voi_hammentaa_tasa-arvoisesti_kasvatettua_lasta/7249859 Ylen uutisten jutusta mieleen: miten sinä suhtaudut kasvatuksessa sukupuolta koskeviin asioihin?

Mulla ei ole mitään kauhean valmista ajattelumallia siinä, miten sukupuoli näkyy kasvatuksessa. Jos jotenkin tiivistäisi, sanoisin ehkä, että asiaa ei korosteta, mutta sitä ei myöskään häivytetä. Esim. sanon kyllä lasta pojaksi ja mieheksi ja kutsun noista väännetyillä erilaisilla helittelynimillä, mutta en kuvaile poikaani tekemisiä miehekkääksi, poikamaiseksi tai äijämäiseksi, ja jos suoraan sanon, mua ihan vähän rasittaa, jos joku muu määrittelee poikaani noin (minusta hän on pieni palleroinen taapero, ei mikään äijä). Puhun myös muista ihmisistä poikina, tyttöinä, miehinä ja naisina.

Lapsen lelut ja leikit ovat hänen oman kiinnostuksensa mukaisia. En erityisesti rohkaise häntä leikkimään "toisen sukupuolen leikkejä", enkä kiellä häntä niitä leikkimästä, vaan lapsi voi ihan itse määritellä, mitkä leikit ja lelut kiinnostavat. 

Jos vielä pukeutuminen otetaan mukaan, välttelen sukupuolta korostavaa vaatetusta. Tykkään pukea lapsen iloisiin ja kirkkaisiin väreihin, ja jostain syystä näitä ei hirveästi tarjota pojille.

Näin mä suhtaudun tähän asiaan, mites te?

[/quote]

Kuvauksesi sopii hyvin siihen,miten omassa lapsuudenkodissani toimittiin.Eli ei korosteta eikä häivytetä sukupuolta.Mielestäni se on ihan hyvä kasvatustapa,kultainen keskitie. Ihmettelen ääripäitä,siis että on pakko värikoodata lapset ja ostaa lelut sukupuolen mukaan,mutta myös sitä että ei olisi muka sukupuolta ollenkaan.Esimerkiksi ossain ruotsalaisessa päiväkodissa ei ole poikia ja tyttöjä,on vain "ystäviä".Ja kannustetaan kotileikeissä siihen että voi olla monta äitiä ja isää.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 17:59"]

Onko se niin ettei SUOMESSA vaan ole? Muualla on.

http://image.dhgate.com/albu_270364591_00/1.0x0.jpg

[/quote]

No siis juuri näin asia taitaa olla. 

Itse yritin löytää pari vuotta sitten pikkupojalle kivaa keltaista toppatakkia. Ei missään liikkeissä. Netistä katsoin että benettonilla on, liikkeeseen siis hakemaan. Juu ei, SUOMEEN tilattu vain tummansinistä (ylläriylläri) ja punaista (joka oli varmaan se tytöille tarkoitettu vaihtoehto). Nettikaupasta ei voinut tilata suomeen, "katso lähin liikkeesi kartasta". Blääh.

Lapseni ovat jo aikuisia, eli voisin sanoa kasvatuksen tuloksestakin jotain.

Samalla periaatteella on kasvatettu, eli ei ole kielletty jos eikä käskettykään. Joku lapsista on ollut pienestä pitäen ns. toisen sukupuolen asioista ja pukeutumisesta kiinnostunut. Jonkunlaista epäselvyyttä sukupuoli-identiteetin suhteen voi olla vieläkin, mutta en usko että niitä olisi sen vähempää, vaikka olisi painostettu enemmän oman sukupuolen stereotypioiden suuntaan vastoin tahtoaan lapsena.

up

Kyse on paljon hienovaraisemmista asioista kuin vaatteiden väreistä. Kehottaisin ap:ta suhtautumaan poikaansa yhden päivän ajan kuin hän olisi yttö, jolloin voisi huomata, että pojille sallitaan enemmän vapauksia, riehakkuutta, sotkuisuutta ja tytön oletetaan olevan kiltisti, selaavan rauhassa kirjaa jne. (nämä siis äärimmäisen kärjistetysti, mutta esimerkinomaisesti siitä, mitä se kasvattajan käytös ja odotukset ovat). Esim. päiväkodissa tytölle voidaan ulkoilun jälkeen sanoa, että "laitetaanpa sun hiukset nätisti" ja harjataan pahimmat "töyhdöt" pois, poikien hiuksiin ei kiinnitetä huomiota.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:14"]

Kyse on paljon hienovaraisemmista asioista kuin vaatteiden väreistä. Kehottaisin ap:ta suhtautumaan poikaansa yhden päivän ajan kuin hän olisi yttö, jolloin voisi huomata, että pojille sallitaan enemmän vapauksia, riehakkuutta, sotkuisuutta ja tytön oletetaan olevan kiltisti, selaavan rauhassa kirjaa jne. (nämä siis äärimmäisen kärjistetysti, mutta esimerkinomaisesti siitä, mitä se kasvattajan käytös ja odotukset ovat). Esim. päiväkodissa tytölle voidaan ulkoilun jälkeen sanoa, että "laitetaanpa sun hiukset nätisti" ja harjataan pahimmat "töyhdöt" pois, poikien hiuksiin ei kiinnitetä huomiota.

[/quote]

Avaukseni tarkoitus ei ollut kysyä, mitä mieltä kukin on minun tavastani kasvattaa lasta, vaan kertoa, miten kukakin tämän asian on tykönään ajatellut.

En tiedä, miten suhtautuisin lapseeni kuin tyttöön, koska mulla ei ole tyttölasta.

Ap

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:17"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:14"]

Kyse on paljon hienovaraisemmista asioista kuin vaatteiden väreistä. Kehottaisin ap:ta suhtautumaan poikaansa yhden päivän ajan kuin hän olisi yttö, jolloin voisi huomata, että pojille sallitaan enemmän vapauksia, riehakkuutta, sotkuisuutta ja tytön oletetaan olevan kiltisti, selaavan rauhassa kirjaa jne. (nämä siis äärimmäisen kärjistetysti, mutta esimerkinomaisesti siitä, mitä se kasvattajan käytös ja odotukset ovat). Esim. päiväkodissa tytölle voidaan ulkoilun jälkeen sanoa, että "laitetaanpa sun hiukset nätisti" ja harjataan pahimmat "töyhdöt" pois, poikien hiuksiin ei kiinnitetä huomiota.

[/quote]

Avaukseni tarkoitus ei ollut kysyä, mitä mieltä kukin on minun tavastani kasvattaa lasta, vaan kertoa, miten kukakin tämän asian on tykönään ajatellut.

En tiedä, miten suhtautuisin lapseeni kuin tyttöön, koska mulla ei ole tyttölasta.

Ap

[/quote]

En arvostele tapaasi kasvattaa, haluan vain avata silmäsi huomaamaan, että "asiaa ei korosteta eikä häivytetä" merkitsee sinulle tiedostettuja asioita, ei tiedostamattomia. Miten usein sanot poikaasi sieväksi, miten usein kehut nättejä silmiään, siistejä vaatteitaan jne. - pienet teot ovat sukupuolittuneempia kuin joku vaatteen väri tai lempilelun valinta.

Vähän arvelen, että eniten sukupuolirooleihin kiinnittävät huomiota ne, jotka eivät mene kivasti niihin perinteisiin rooleihin ja sitten taas ne, joille roolit ovat luontevia ja rooleissa olo on tiedostamatonta, eivät koe tarpeelliseksi kritisoida niitä.

 Mut arvelen myös, että lapsi ja nuori myös testaa noita rooleja eikä ole vahingollista, että tyttö pukeutuu prinsessaksi. On siis mahdollista, että joku kokee olevansa tukahdutettu, koska oletus on että "tytöt pitävät prinsessaleikeistä" mutta joku voisi kokea olevansa tukahdutettu myös siksi, että ei ole saanut leikkiä prinsessaleikkejä.

Minusta on myös hyvä kysymys, kumpi sukupuoli haluaa enemmän kontrolloida sukupuolirooleja, onko kyseessä miehet, jotka haluavat nähdä naiset seksin kautta (jolloin esimerkiksi lesbous on uhka) vai naiset itse, koska toteuttavat jonkinlaista jatkumoa siitä, millaisia naisten "kuuluu" olla.

Mulla on suurinpiirtein samanlainen suhtautuminen kuin ap:llä. 

Poikani tykkää autoista, mutta hänellä on myös nukke jota joskus laittaa nukkumaan pieneen kehtoon. 

Kovasti tykkää kokkailuista ja keittiövälineitä ollaan paljon osteltu. 

Tuo vaatejuttu on mua jatkuvasti hämmentävä juttu. Miksi ihmeessä (Suomessa) ollaan yhä niin jumittuneita tähän tummansininen-vaaleansininen-musta-harmaa -väritykseen pientenkin poikien vaatteissa? 

Yritin juuri löytää kaksvuotiaalle kivoja pyjamia, t-paitoja ja alushousuja, mutta tarjolla oli vain hämähäkkimiestä, angry-birdsejä, vihaisen näköisiä isohampaisia hirviöitä, dinosauruksia tai lohikäärmeitä. Poika pelkää noita vihaisia hahmoja! 

Tykkää söpöistä eläinhahmoista. Ja iloisista väreistä.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:17"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 10:14"]

Kyse on paljon hienovaraisemmista asioista kuin vaatteiden väreistä. Kehottaisin ap:ta suhtautumaan poikaansa yhden päivän ajan kuin hän olisi yttö, jolloin voisi huomata, että pojille sallitaan enemmän vapauksia, riehakkuutta, sotkuisuutta ja tytön oletetaan olevan kiltisti, selaavan rauhassa kirjaa jne. (nämä siis äärimmäisen kärjistetysti, mutta esimerkinomaisesti siitä, mitä se kasvattajan käytös ja odotukset ovat). Esim. päiväkodissa tytölle voidaan ulkoilun jälkeen sanoa, että "laitetaanpa sun hiukset nätisti" ja harjataan pahimmat "töyhdöt" pois, poikien hiuksiin ei kiinnitetä huomiota.

[/quote]

Avaukseni tarkoitus ei ollut kysyä, mitä mieltä kukin on minun tavastani kasvattaa lasta, vaan kertoa, miten kukakin tämän asian on tykönään ajatellut.

En tiedä, miten suhtautuisin lapseeni kuin tyttöön, koska mulla ei ole tyttölasta.

Ap

[/quote]

En arvostele tapaasi kasvattaa, haluan vain avata silmäsi huomaamaan, että "asiaa ei korosteta eikä häivytetä" merkitsee sinulle tiedostettuja asioita, ei tiedostamattomia. Miten usein sanot poikaasi sieväksi, miten usein kehut nättejä silmiään, siistejä vaatteitaan jne. - pienet teot ovat sukupuolittuneempia kuin joku vaatteen väri tai lempilelun valinta.

[/quote]

Todella usein, lähes päivittäin. Huomaatko, että sinä teet minusta oletuksia, jotka eivät perustu yhtään mihinkään? Miksi et kysy, miten asiat ovat, haluat vain "avata silmäni", koska olet päättänyt minun käyttäytyvän tietyllä tavalla.

Taisit lukea avauksestani vain viimeisen kappaleen.

Ap

Ja muuten, mä en ole sitä mieltä, että vaatteiden tai lelujen valinta olisi ihan yhdentekevää. Mun mielestä ainakin olisi outoa kieltää lasta leikkimästä tietyillä leluilla sukupuolen takia, tai vastaavasti tuputtaa lapselle jotain leikkiä. Mä oon myös sitä mieltä, että vaatteilla ei olisi väliä, oon huomannut, että sekä lapset että aikuiset suhtautuvat varsin eri tavalla selkeästi pojaksi puettuun poikaan kuin lapsellisiin vaatteisiin puettuun. Ja tämä ei ole pelkästään oma havaintoni.

Ap

Stereotyyppisen miehekäs mies saa naisia, menestyy työelämässä, viihtyy poikaporukoissa, tulee toimeen koulussa ja urheilujoukkueessa jne. Sääliksi käy niitä poikia, joiden vanhemmat ovat päättäneet kasvattaa lapsestaan lassuk... siis sukupuolirooleista vapaan "miehen".

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 11:27"]

Stereotyyppisen miehekäs mies saa naisia, menestyy työelämässä, viihtyy poikaporukoissa, tulee toimeen koulussa ja urheilujoukkueessa jne. Sääliksi käy niitä poikia, joiden vanhemmat ovat päättäneet kasvattaa lapsestaan lassuk... siis sukupuolirooleista vapaan "miehen".

[/quote]

Tämä on juuri se tympeä malli johon en halua lastani kasvattaa. 

Kiitos hienosta esimerkistä! ;)

Jos poikalasta kasvattaa johonkin tiettyyn miehen malliin eikä hän koe sitä omakseen, kehittyy itsetunto-ongelmia, kyvyttömyyttä toimia oman tahdon mukaisesti ja paineita ja katkeruutta muita miehiä kohtaan. Lapsi, joka on saanut kasvaa yksilönä eikä sukupuolena, on varmempi itsestään ja siten menestyy myös ihmissuhteissa, kun ei yritä olla jotakin joka miellyttää.

On toki niitä joille perinteiset mallit sopivat, ja heidän tulisi antaa hakeutua niihin kuten itse haluavat.