Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalinen paine syödä epäterveellisesti on hirmuinen
19.05.2014 |
Kun menee kylään, pöytä notkuu toinen toistaa makeammista ja rasvaisemmista herkuista. Kieltäydy siinä nyt sitten kohteliaasti tai syö terveellisesti.
Kun olet reissussa ja piipahdat huoltoasemalla, vitriinin ainoa terveellinen vaihtoehto on se iänikuinen muna-anjovisvoileipä nuupahtaneella tillillä..
Jouluna sinun oletetaan kokkaavan sen seitsemän sorttia ja kesällä pitäisi tietysti grillata makkaraa ja syödä jäätelöä.
Työpaikkaruokalan ruuat kelluvat rasvassa ja ovat miltei kivettyneitä suolan määrästä. Terveellistä.
Kaupassa on hyviä tarjouksia: rasvaista jauhelihaa, marinoitua possua ja einespitsoja tai hampurilaisia.
Karppaa, karppaa, syö rasvaa - älä turhaan noudata virallisterveellistä ruokavaliota - se on aivan junttia.
Huoh. Laihduta tässä nyt sitten.
Olen muuten onnistunut, mutta työtä se vaatii.
Kommentit (192)
Tosiaan tästäkin ketjusta näkee, miten suuri ongelma herkuista kieltäytyminen voi olla sille emännälle/isännälle. Omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat juuri tällaisia, pitää syödä kakkuapullaakeksiäpiirakkaasuklaata ja ottaa lisää koko ajan. Kieltäytyminen ei käy, kun ainahan vähän voi ottaa, ja kun olet niin hoikkakin (normaalipainon ylärajoilla). Juu, saan pysyteltyä normaalipainossa, kun katson kaikki syömiseni tarkkaan, pienetkin herkuttelut näkyvät kutistuvina vaatteina. Eniten kuitenkin pelottaa miten käy sitten, kun on lapsia. Miten järjettömiä määriä heille tuputetaan kaikkea turhaa herkkua, kun pitäähän lastenkin saada herkutella. Aargh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miten voi syöminen ja siihen liittyvät asiat olla jollekin näin kamalia? Herranen aika! Pitää tulla tänne riitelemään, saako ottaa kakkua vai onko sitä pakko ottaa, voiko sokeriin jäädä riippuvaiseksi ja miten naistenlehdet huijaa suklaamainoksilla salijuttujen välissä :D Voi luoja! Nyt vasta tajusin miten terve suhtautuminen mulla kai on ollu ruokaani ja vartalooni kun en ole koskaan ajatellut moisia, tai törmännyt vastaavaan ajatteluun kavereideni keskuudessa! Onneksi, jää enemmän energiaa muihin asioihin...
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 10:51"]
Te, jotka sanotte, että nykypäivänähän sosiaalinen paine on syödä terveellisesti ja treenata: tuleeko teille jonain uutena yllätyksenä, että kulttuurimme on hyvin ristiriitainen?
Selatkaa mitä tahansa naistenlehteä ja ristiriita näkyy heti. "Näin karistat kesäkilot"... seuraavalla sivulla kermaisia herkkureseptejä... Nutrilett-mainos... sitten Magnum-mainos... fitness-intoilua... sitten taas itsensä hemmottelua... hoikkia valokuvamalleja joka toisella sivulla... joka toisella sivulla taas suklaapatukoita ja jätskiä. Mmmmhhh, syntisen hyvää! Hemmottele itseäsi. Mutta muista olla hoikka. Mutta hemmottele silti! Ihaile fitness-intoilijoiden itsekuria, katso miten masentavilla proteiinipannukakuilla he elävät, ja jaksavat silti käydä salilla treenaamassa. Masentavan ankaraa elämää! Pystytkö sinä siihen? Et pysty, joten sinua varten meillä onkin tämä Kinder Bueno -mainos tässä. Lohduta itseäsi sillä, kun et muuhun kykene!
Tämä nykypäivän fitness-ihanne (kuten viime vuosien hoikkuusihannekin) on useimmille tavallisille ihmisille aika epärealistinen. Se kummittelee mielessä ihanteena, mutta tavallisen ihmisen arkielämässä se ei oikeastaan näy. Jos "hurahdat" täysin, sitä ehkä joten kuten ymmärretään, mutta mitään kohtuullisempia terveellisen elämän malleja ei taviksille ole aktiivisesti tarjolla. Vaihtoehdoiksi tarjotaan yleensä joko äärimmäistä itsekuria tai ei mitään. Ei ihme, että suurin osa dieeteistä menee pieleen.
Kukaan ei ihmettele, jos fitness-pimu syö pelkän salaatin ja protskupirtelön ja lähtee heti lounaan jälkeen salille treenaamaan. Jos Pirkko Perustantta syö salaattia kun me muut vedetään hampurilaisia ja pullaa, niin mikä se oikein luulee olevansa? Ei ole tervettä tuommoinen, kyllä pitäisi kaikkea kohtuudella eikä olla mikään wannabe-anorektikko. Ihan naurettavaa, eihän tuo Pirkko muutenkaan mikään missi ole.
[/quote]
Hei ihan tosi, kuka muka noin ajattelee? Mä annan ainakin kavereideni ja työkavereideni syödä just sitä mitä tykkää. Harvemmin tulee edes vilkaistua mitä on lautasella. Enkä todellakaan lue naistenlehtiä tuolla tavalla. Mainoksia ei tule vilkaistua, koska ne on mainoksia - maksetaan siitä että saadaan oma tuote esiin. Salijututkin on aika tylsiä, niissä ei ole mitään uutta, enkä todellakaan skannaa ruokaohjeita heti sillä silmällä että mikä on epäterveellistä. Vaikka olisi itse noin paranoidi niin on ihan turha yleistää että kaikki muut olisivat noin hulluja! Eiköhän aika monella ole ihan terve suhde ruokaan, oli kyse omasta ruoasta tai muiden - en ole myöskään koskaan kuullut tällaisesta tuputtamisesta saatika siitä että suututtaisiin, jos vieras ei maista joka ruokalajia.
Tiedän olevani vahva ihminen ja osaan kieltäytyä ja pitääkin kieltäytyä. Olen sairauden vuoksi gluteeniton, mutta en tee siitä numeroa eli ei ole tarvetta selostaa jokaiselle, miksen ota piirakkaa.
Jos kiitos ein sanominen loukkaa jotakin, on se hänen tunteensa ja siitä en ole vastuussa. Jos kanssakäyminen osittautuu niin hankalaksi, en ole tekemisissä sellaisten kanssa.
Jokainen tietää rajoitteensa ja mikä on hyväksi itselleen. Elää sitten sen mukaan tekemättä haloota minäminä-puheillaan. Kohtelias saa olla, itseriittoinen herättää vastareaktiota.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 10:51"]
Te, jotka sanotte, että nykypäivänähän sosiaalinen paine on syödä terveellisesti ja treenata: tuleeko teille jonain uutena yllätyksenä, että kulttuurimme on hyvin ristiriitainen?
Selatkaa mitä tahansa naistenlehteä ja ristiriita näkyy heti. "Näin karistat kesäkilot"... seuraavalla sivulla kermaisia herkkureseptejä... Nutrilett-mainos... sitten Magnum-mainos... fitness-intoilua... sitten taas itsensä hemmottelua... hoikkia valokuvamalleja joka toisella sivulla... joka toisella sivulla taas suklaapatukoita ja jätskiä. Mmmmhhh, syntisen hyvää! Hemmottele itseäsi. Mutta muista olla hoikka. Mutta hemmottele silti! Ihaile fitness-intoilijoiden itsekuria, katso miten masentavilla proteiinipannukakuilla he elävät, ja jaksavat silti käydä salilla treenaamassa. Masentavan ankaraa elämää! Pystytkö sinä siihen? Et pysty, joten sinua varten meillä onkin tämä Kinder Bueno -mainos tässä. Lohduta itseäsi sillä, kun et muuhun kykene!
Tämä nykypäivän fitness-ihanne (kuten viime vuosien hoikkuusihannekin) on useimmille tavallisille ihmisille aika epärealistinen. Se kummittelee mielessä ihanteena, mutta tavallisen ihmisen arkielämässä se ei oikeastaan näy. Jos "hurahdat" täysin, sitä ehkä joten kuten ymmärretään, mutta mitään kohtuullisempia terveellisen elämän malleja ei taviksille ole aktiivisesti tarjolla. Vaihtoehdoiksi tarjotaan yleensä joko äärimmäistä itsekuria tai ei mitään. Ei ihme, että suurin osa dieeteistä menee pieleen.
Kukaan ei ihmettele, jos fitness-pimu syö pelkän salaatin ja protskupirtelön ja lähtee heti lounaan jälkeen salille treenaamaan. Jos Pirkko Perustantta syö salaattia kun me muut vedetään hampurilaisia ja pullaa, niin mikä se oikein luulee olevansa? Ei ole tervettä tuommoinen, kyllä pitäisi kaikkea kohtuudella eikä olla mikään wannabe-anorektikko. Ihan naurettavaa, eihän tuo Pirkko muutenkaan mikään missi ole.
[/quote]
Hei ihan tosi, kuka muka noin ajattelee? Mä annan ainakin kavereideni ja työkavereideni syödä just sitä mitä tykkää. Harvemmin tulee edes vilkaistua mitä on lautasella. Enkä todellakaan lue naistenlehtiä tuolla tavalla. Mainoksia ei tule vilkaistua, koska ne on mainoksia - maksetaan siitä että saadaan oma tuote esiin. Salijututkin on aika tylsiä, niissä ei ole mitään uutta, enkä todellakaan skannaa ruokaohjeita heti sillä silmällä että mikä on epäterveellistä. Vaikka olisi itse noin paranoidi niin on ihan turha yleistää että kaikki muut olisivat noin hulluja! Eiköhän aika monella ole ihan terve suhde ruokaan, oli kyse omasta ruoasta tai muiden - en ole myöskään koskaan kuullut tällaisesta tuputtamisesta saatika siitä että suututtaisiin, jos vieras ei maista joka ruokalajia.
[/quote]
Noh, noh, kenellä nyt on se kuuluisa "MINÄ MINÄ MINÄ" -asenne? "Kun en minä, niin ei muutkaan"?
Ei naistenlehtiä tarvitse LUKEA tuolla tavalla. Harvaa lukeekaan (ja silti ne voivat alitajuisesti vaikuttaa). Syvä ristiriita niissä viesteissä kuitenkin on, kuten ympäröivässä kulttuurissamme ylipäätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:48"]
Siis miten voi syöminen ja siihen liittyvät asiat olla jollekin näin kamalia? Herranen aika! Pitää tulla tänne riitelemään, saako ottaa kakkua vai onko sitä pakko ottaa, voiko sokeriin jäädä riippuvaiseksi ja miten naistenlehdet huijaa suklaamainoksilla salijuttujen välissä :D Voi luoja! Nyt vasta tajusin miten terve suhtautuminen mulla kai on ollu ruokaani ja vartalooni kun en ole koskaan ajatellut moisia, tai törmännyt vastaavaan ajatteluun kavereideni keskuudessa! Onneksi, jää enemmän energiaa muihin asioihin...
[/quote]
No voihan se olla! Ei välttämättä sulle mutta jollekin muulle, sun ongelmat ovat sitten jossain muualla.
Olen todella onnellinen sun puolesta, että suhtautumisesi ruokaan ja vartaloosi on tervettä eikä sun tarvitse kuluttaa energiaa syömistesi miettimiseen. Ihana kuulla.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 10:45"]
Joku mainitsi etta sokerihimo ei ole verrattavissa alkoholismiin, koska se ei pilaa ihmissuhteita, aiheuta tyopaikanmenetyksia yms. Heilla ei taida olla kokemusta kyseisesta ongelmasta. Tiedan etta alkoholismi on selkeampi ongelma ja helpompi nahda suora syy-seuraussuhde. Itsellani jatkuva sokerinsyominen aiheutti lihavuuden lisaksi masennusta. Valttelin kavereiden tapaamistakin, etenkin jos olin ahminut sokeriherkkuja edeltavasti paivalla. Rahaa meni uskomattoman paljon herkkuihin. Tyonteko ei kiinnostanut yhtaan. Tarvitsin monta yritysta sokerin syonnin lopettamiseen, toistaiseksi olen ollut "kuivilla" 2kk. Vaikka lihavuus on jaljella on mieliala taysin erilainen jo nyt. Haluan olla sosiaalinen ja en malta odottaa toihin menoa. Sokerinhimo on edelleen vahva, mietin joka paiva pitaisiko menna kauppaan ostamaan karkkipussi. Varmaan ymmarratte mihin se johtaa jos ostan edes sen yhden herkun. Onneksi tahdonvoimani riittavat juuri ja juuri taman estamiseen.
[/quote]
Tsemppiä. Tiedän kokemuksesta, että sokerin syöminen ihan oikeasti aiheuttaa masennus- ja ahdistusoireita, sekä sekavaa ajattelua. Eikä ole kyse siitä, että ihminen menee sekaisin syyllisyydestä, kun on syönyt sokeria ja dieetti taas pilalla. Kyllä ne verensokerin vaihtelut itsessään vaikuttavat noin, ihan tutkitustikin. Jotkut ovat sille herkempiä kuin toiset.
Muiden on varmaan tätä vaikea ymmärtää, jos ei ole sitä kokenut.
[/quote]
Kyllä aika loukkaavaa rinnastaa sokeri ja alkoholismi. Kuinka monta väkivaltatilannetta on tullut munkin syömisestä tai avioeroa irkkarikarkkien jatkuvastakaan syönnistä. Kuinka monta liikennerikkomusta tappoineen on tullut sokerimehun juonnin jälkeen tai huostaanottoa. Kuka voi sanoa joutuneensa terapiaan isän suklaan syömisen takia. Tai pelkäsi äidin tulevan hakemaan hoidosta pullalta tuoksuen.
Pikkuisen voisi miettiä kirjoituksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:48"]
Siis miten voi syöminen ja siihen liittyvät asiat olla jollekin näin kamalia? Herranen aika! Pitää tulla tänne riitelemään, saako ottaa kakkua vai onko sitä pakko ottaa, voiko sokeriin jäädä riippuvaiseksi ja miten naistenlehdet huijaa suklaamainoksilla salijuttujen välissä :D Voi luoja! Nyt vasta tajusin miten terve suhtautuminen mulla kai on ollu ruokaani ja vartalooni kun en ole koskaan ajatellut moisia, tai törmännyt vastaavaan ajatteluun kavereideni keskuudessa! Onneksi, jää enemmän energiaa muihin asioihin...
[/quote]
Juuri näin, hyvä!
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 10:45"]
Joku mainitsi etta sokerihimo ei ole verrattavissa alkoholismiin, koska se ei pilaa ihmissuhteita, aiheuta tyopaikanmenetyksia yms. Heilla ei taida olla kokemusta kyseisesta ongelmasta. Tiedan etta alkoholismi on selkeampi ongelma ja helpompi nahda suora syy-seuraussuhde. Itsellani jatkuva sokerinsyominen aiheutti lihavuuden lisaksi masennusta. Valttelin kavereiden tapaamistakin, etenkin jos olin ahminut sokeriherkkuja edeltavasti paivalla. Rahaa meni uskomattoman paljon herkkuihin. Tyonteko ei kiinnostanut yhtaan. Tarvitsin monta yritysta sokerin syonnin lopettamiseen, toistaiseksi olen ollut "kuivilla" 2kk. Vaikka lihavuus on jaljella on mieliala taysin erilainen jo nyt. Haluan olla sosiaalinen ja en malta odottaa toihin menoa. Sokerinhimo on edelleen vahva, mietin joka paiva pitaisiko menna kauppaan ostamaan karkkipussi. Varmaan ymmarratte mihin se johtaa jos ostan edes sen yhden herkun. Onneksi tahdonvoimani riittavat juuri ja juuri taman estamiseen.
[/quote]
Tsemppiä. Tiedän kokemuksesta, että sokerin syöminen ihan oikeasti aiheuttaa masennus- ja ahdistusoireita, sekä sekavaa ajattelua. Eikä ole kyse siitä, että ihminen menee sekaisin syyllisyydestä, kun on syönyt sokeria ja dieetti taas pilalla. Kyllä ne verensokerin vaihtelut itsessään vaikuttavat noin, ihan tutkitustikin. Jotkut ovat sille herkempiä kuin toiset.
Muiden on varmaan tätä vaikea ymmärtää, jos ei ole sitä kokenut.
[/quote]
Kyllä aika loukkaavaa rinnastaa sokeri ja alkoholismi. Kuinka monta väkivaltatilannetta on tullut munkin syömisestä tai avioeroa irkkarikarkkien jatkuvastakaan syönnistä. Kuinka monta liikennerikkomusta tappoineen on tullut sokerimehun juonnin jälkeen tai huostaanottoa. Kuka voi sanoa joutuneensa terapiaan isän suklaan syömisen takia. Tai pelkäsi äidin tulevan hakemaan hoidosta pullalta tuoksuen.
Pikkuisen voisi miettiä kirjoituksiaan.
[/quote]
En sanonut etta alkoholismi olisi jotenkin pienempi/yhta suuri ongelma (siitakin kokemusta loytyy ihan lahipiirista), enemmankin tarkoitin etta kylla sokerinsyominenkin on riippuvuus, johon liittyy ongelmia. Tietenkaan sokerinsyonti ei aiheuta kanssaihmisille yhta pahoja ongelmia kuin alkoholi, enka sellaista ole vaittanytkaan. Enemmankin sita etta sokeririippuvuutta vahatellaan, eika uskota sen olemassaoloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:54"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 10:51"]
Te, jotka sanotte, että nykypäivänähän sosiaalinen paine on syödä terveellisesti ja treenata: tuleeko teille jonain uutena yllätyksenä, että kulttuurimme on hyvin ristiriitainen?
Selatkaa mitä tahansa naistenlehteä ja ristiriita näkyy heti. "Näin karistat kesäkilot"... seuraavalla sivulla kermaisia herkkureseptejä... Nutrilett-mainos... sitten Magnum-mainos... fitness-intoilua... sitten taas itsensä hemmottelua... hoikkia valokuvamalleja joka toisella sivulla... joka toisella sivulla taas suklaapatukoita ja jätskiä. Mmmmhhh, syntisen hyvää! Hemmottele itseäsi. Mutta muista olla hoikka. Mutta hemmottele silti! Ihaile fitness-intoilijoiden itsekuria, katso miten masentavilla proteiinipannukakuilla he elävät, ja jaksavat silti käydä salilla treenaamassa. Masentavan ankaraa elämää! Pystytkö sinä siihen? Et pysty, joten sinua varten meillä onkin tämä Kinder Bueno -mainos tässä. Lohduta itseäsi sillä, kun et muuhun kykene!
Tämä nykypäivän fitness-ihanne (kuten viime vuosien hoikkuusihannekin) on useimmille tavallisille ihmisille aika epärealistinen. Se kummittelee mielessä ihanteena, mutta tavallisen ihmisen arkielämässä se ei oikeastaan näy. Jos "hurahdat" täysin, sitä ehkä joten kuten ymmärretään, mutta mitään kohtuullisempia terveellisen elämän malleja ei taviksille ole aktiivisesti tarjolla. Vaihtoehdoiksi tarjotaan yleensä joko äärimmäistä itsekuria tai ei mitään. Ei ihme, että suurin osa dieeteistä menee pieleen.
Kukaan ei ihmettele, jos fitness-pimu syö pelkän salaatin ja protskupirtelön ja lähtee heti lounaan jälkeen salille treenaamaan. Jos Pirkko Perustantta syö salaattia kun me muut vedetään hampurilaisia ja pullaa, niin mikä se oikein luulee olevansa? Ei ole tervettä tuommoinen, kyllä pitäisi kaikkea kohtuudella eikä olla mikään wannabe-anorektikko. Ihan naurettavaa, eihän tuo Pirkko muutenkaan mikään missi ole.
[/quote]
Hei ihan tosi, kuka muka noin ajattelee? Mä annan ainakin kavereideni ja työkavereideni syödä just sitä mitä tykkää. Harvemmin tulee edes vilkaistua mitä on lautasella. Enkä todellakaan lue naistenlehtiä tuolla tavalla. Mainoksia ei tule vilkaistua, koska ne on mainoksia - maksetaan siitä että saadaan oma tuote esiin. Salijututkin on aika tylsiä, niissä ei ole mitään uutta, enkä todellakaan skannaa ruokaohjeita heti sillä silmällä että mikä on epäterveellistä. Vaikka olisi itse noin paranoidi niin on ihan turha yleistää että kaikki muut olisivat noin hulluja! Eiköhän aika monella ole ihan terve suhde ruokaan, oli kyse omasta ruoasta tai muiden - en ole myöskään koskaan kuullut tällaisesta tuputtamisesta saatika siitä että suututtaisiin, jos vieras ei maista joka ruokalajia.
[/quote]
Noh, noh, kenellä nyt on se kuuluisa "MINÄ MINÄ MINÄ" -asenne? "Kun en minä, niin ei muutkaan"?
Ei naistenlehtiä tarvitse LUKEA tuolla tavalla. Harvaa lukeekaan (ja silti ne voivat alitajuisesti vaikuttaa). Syvä ristiriita niissä viesteissä kuitenkin on, kuten ympäröivässä kulttuurissamme ylipäätään.
[/quote]
No olipa typerä heitto. Koko keskustelu on lähtenyt liikkeelle minä-asenteesta. Kun MINUN ei anneta laihduttaa rauhassa. Naurettavaa tulla kesken keskustelun heittämään minä-korttia.
Juuri eilen kaupassa tokaisin että ei ihme että suomessa on paljon ylipainoa ja diabetesta. Jouduin kaupassa jugurttihyllyllä tutkimaan suurinpiirtein suurennuslasin kanssa kun etsin sokeroimatonta luonnonjugurttia ja mustikkakeittoa. Ei muuten löytynyt kumpaakaan sokerittomana versiona (ja ilman keinotekoisia makeutusaineita, ne ei oo yhtään sen parempi). Jokaiseen turkkilaiseen jugurttiin ja maustamattomaan jugurttiinkin on tungettu sokeria. Päällä lukee isolla että LOW FAT mutta sitten sokeria on töötätty senkin edestä mukaan. MIKSI. On tehty vaikeaksi. En itse siis yritä laihduttaa, mutta syön sokerini ennemmin kunnon herkkuina kuin piilosokerina jossain jugurtissa.. Sama homma appelsiinimehujen ym kanssa.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 10:51"]
Te, jotka sanotte, että nykypäivänähän sosiaalinen paine on syödä terveellisesti ja treenata: tuleeko teille jonain uutena yllätyksenä, että kulttuurimme on hyvin ristiriitainen?
Selatkaa mitä tahansa naistenlehteä ja ristiriita näkyy heti. "Näin karistat kesäkilot"... seuraavalla sivulla kermaisia herkkureseptejä... Nutrilett-mainos... sitten Magnum-mainos... fitness-intoilua... sitten taas itsensä hemmottelua... hoikkia valokuvamalleja joka toisella sivulla... joka toisella sivulla taas suklaapatukoita ja jätskiä. Mmmmhhh, syntisen hyvää! Hemmottele itseäsi. Mutta muista olla hoikka. Mutta hemmottele silti! Ihaile fitness-intoilijoiden itsekuria, katso miten masentavilla proteiinipannukakuilla he elävät, ja jaksavat silti käydä salilla treenaamassa. Masentavan ankaraa elämää! Pystytkö sinä siihen? Et pysty, joten sinua varten meillä onkin tämä Kinder Bueno -mainos tässä. Lohduta itseäsi sillä, kun et muuhun kykene!
Tämä nykypäivän fitness-ihanne (kuten viime vuosien hoikkuusihannekin) on useimmille tavallisille ihmisille aika epärealistinen. Se kummittelee mielessä ihanteena, mutta tavallisen ihmisen arkielämässä se ei oikeastaan näy. Jos "hurahdat" täysin, sitä ehkä joten kuten ymmärretään, mutta mitään kohtuullisempia terveellisen elämän malleja ei taviksille ole aktiivisesti tarjolla. Vaihtoehdoiksi tarjotaan yleensä joko äärimmäistä itsekuria tai ei mitään. Ei ihme, että suurin osa dieeteistä menee pieleen.
Kukaan ei ihmettele, jos fitness-pimu syö pelkän salaatin ja protskupirtelön ja lähtee heti lounaan jälkeen salille treenaamaan. Jos Pirkko Perustantta syö salaattia kun me muut vedetään hampurilaisia ja pullaa, niin mikä se oikein luulee olevansa? Ei ole tervettä tuommoinen, kyllä pitäisi kaikkea kohtuudella eikä olla mikään wannabe-anorektikko. Ihan naurettavaa, eihän tuo Pirkko muutenkaan mikään missi ole.
[/quote]
Tässähän sitä totuutta olisi.
Tällainen pitäisi olla ja kun et kuitenkaan ole niin tässä sinulle tällainen ratkaisu joka ei ole hyvä kun pitäisi olla tuollainen toisenlainen mutta sähän et semmoinen ollut niin ota tästä mutta kun tämä ei ole sinulle hyväksi niin menepäs ja teepäs noin mutta ethän sä sitä kovin pitkään jaksa niin...