Lue keskustelun säännöt.
Kirjoitin tänne äskettäin odottavani yllätyskaksosia, ja mieheni
15.05.2014 |
toivovan aborttia ainakin toisen vauvan kohdalla. Sain paljon kannustusta, hyviä neuvoja ja ihania viestejä. Olen nyt osannut ottaa yhteyttä "oikeisiin tahoihin" selvittääkseni kaikki mahdollinen käytännön tuki mitä saisimme, ja ei se ihan vähäistä olisi, itse asiassa paljon enemmän kuin ikinä kuvittelin - jo tässä tilanteessani missä olen nyt, olisin saanut apua, jos olisin tajunnut hakea (mies masennuksesta/ burn outista sairaslomalla, tukiverkot kaukana, 4 alle kouluikäistä lasta + kotityöt lähes täysin yksin mun vastuulla).
Mieheni on uhkaillut aiemmin lähtemisellä, jos pidän vauvan/etenkin molemmat vauvat, siis en osa-abortoi. Tuo uhkaus vielä jotenkin... Siis, ajattelin, että sen "riskin" voisin mahdollisesti ottaa, että se on vaan painostusta, uhkailua, halua vääntää mut tekemään oman tahtonsa mukaan. En haluaisi että perheemme hajoaisi ja lapsemme menettäisivät isän (vaikkei kauheasti ole sairastumisensa jälkeen jaksanut käytännön tasolla isä ollakaan, silti rakas ja tärkeä meille kaikille).
Nyt viimeisimmän keskustelumme jälkeen itken vaan. Eroamisuhkauksen voisin vielä riskeerata, kuten sanoin, mutta nyt mies sanoi mulle, että tappaa itsensä jos synnytän enää yhtään lasta. Että on niin loppu, niin poikki, ei vaan jaksa, ei halua. Haluaa pitää nykyisen perheensä, siis minut ja meidän jo syntyneet 4 lasta, ei halua erota ja lupasi tosissaan hakea apua jos teen nyt abortin näille molemmille sikiöille. Hiljaiseksi veti, todella. Sinänsä positiivista että vihdoin saimme kontaktin toisiimme, ja hän otti jotain vastuuta omasta tilastaan, teki jopa lupauksia (joihin voinko luottaa?, en tiedä). Mutta yhtään lasta enää ei halua, ja kuulemma jos pidän tämän/nämä, tulee ero, ja sen myötä hänellä ei mitään syytä enää elää, siis tappaa itsensä.
Että näin meillä. Voisin vielä kaikki muut riskit ottaa, mutta en syytä toisen itsemurhasta. Olen ihan rikki, poikki ja loppu. Huomenna pääsen diakonille keskustelemaan tästä onneksi, mutta ihan kaaos sisälläni nyt. En ikinä kuvitellut, että miehen tilanne ois noin vakava. Googlettelin ja selvisi, että jos toinen on "vahingoksi itselleen tai muille", voisi soittaa ambulanssin, siis ihan joku pakkohoitolähete? Mutta onko tää sellanen tilanne? Ei oo uhannu mua eikä lapsia, eikä itseäänkään suoraan muuten kuin sitten jos en tee aborttia, sanoi tappavansa itsensä?
Mulla ei ole mitään kokemusta mistään vastaavasta ja taas niin paha olla etten varmasti saa unta, osaako joku sanoa mitään viisasta omasta kokemuksesta tai muuten? Tuntuu että hajoan tähän paikkaan.
Kommentit (146)
Mies on av mammojen mielestä kusipää, jos sairastuu, mutta jokainen av mamma saa masentua synnytyksen jälkeen ja pitää ymmärtää. Naiset on helvetin julmia eläimiä. Sinulla ap on nyt tasan yksi vaihtoehto ja tiedät sen itsekin. Neljän äiti ja sairaan miehen vaimo ei voi olla noin itsekäs. Ihan samantekevää kuinka pahalta se sinusta tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas feminatsit huutelevat sikamiestä ja haukkuvat kusipääksi. Mies on selvästi _LOPPUUNPALANUT_ ja masentunut ja tarvitsee APUA. Mutta ilmeisesti teidän mielestänne masentunut mies on myytti ja kaikki miehet ovat automaattisesti vastuuta pakoilevia kusipäitä. Hohhoijaa taas.
Ap, miehesi tarvitsee selvästi psykiatrista apua. Itsemurhauhkaus on selvä hätähuuto, mies ei enää tiedä mitä tehdä. Ota vastaan kaikki apu mitä saatte, puhu miehellesi että hän menisi puhumaan esim. työterveyslääkärille tms. Kerro itse tilanteenne tapaamillesi auttajille ja tee selväksi, että apua on nyt saatava.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:55"]Tosiaan tarvitsette ulkopuolista apua noin haastavaan tilanteeseen. Mutta ainakin voisitte laittaa kaikki isommat lapset päivähoitoon. Sitten perhetyöntekijä voisi tulla auttamaan sinua vauvojen kanssa. Sosiaalitoimesta voisitte saada tukiperheen, missä osa lapsista kävisi viikonloppuja. Monia mahdollisuuksia on, miten saatte perheen pidettyä kasassa. Kun saatte miehelle hoitoa, niin ehkä hän ajattelee aivan eri tavalla parin kuukauden päästä. Tsemppiä teill!!!
[/quote]
Tajuatkohan nyt yhtään kuinka huutava pula noista tukiperheistä on? Olemme jonottaneet jo vuoden ja toinen mokoma saattaa vielä mennä. Näin pirkanmaalla. Alkakaa ihmiset tukiperheiksi, jos oikeaa auttamishalua löytyy.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:55"]Tosiaan tarvitsette ulkopuolista apua noin haastavaan tilanteeseen. Mutta ainakin voisitte laittaa kaikki isommat lapset päivähoitoon. Sitten perhetyöntekijä voisi tulla auttamaan sinua vauvojen kanssa. Sosiaalitoimesta voisitte saada tukiperheen, missä osa lapsista kävisi viikonloppuja. Monia mahdollisuuksia on, miten saatte perheen pidettyä kasassa. Kun saatte miehelle hoitoa, niin ehkä hän ajattelee aivan eri tavalla parin kuukauden päästä. Tsemppiä teill!!!
[/quote]
Tajuatkohan nyt yhtään kuinka huutava pula noista tukiperheistä on? Olemme jonottaneet jo vuoden ja toinen mokoma saattaa vielä mennä. Näin pirkanmaalla. Alkakaa ihmiset tukiperheiksi, jos oikeaa auttamishalua löytyy.
[/quote] en todellakaan halua alkaa kenenkään tukiperheeksi. Lapseni tänävuonna 18 vee ja alan olemaan nyt itsekäs, matkustelen, kyläilen, velttoillen jne
Menkööt hoitoon mutta pidä kaksoset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, aluksi haluaisin antaa sulle suuren halauksen!! Tilanteesi on kammottavan raastava ja kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot ovat tuskallisia. Uskon kuitenkin siihen että tiedät jo sydämessäsi ratkaisun asiaan. Vaihtoehdon tuskallisuus saa sinut silti epäröimään. Tee ratkaisu ensisijaisesti kaikkien lastesi vuoksi, heidän parastaan ajatellen. Aikuiset voivat tehdä omia ratkaisujaan, mutta lapsesi eivät, vielä. Heidän hyvinvointinsa on täysin riippuvainen sinun ja miehesi valinnoista. Toivotan sinulle paljon voimaa ja jaksamista, päätöksesi seuraukset ovat raskaat kantaa, päätit sitten mitä vain. Kuuntele sydäntäsi!
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:34"]
Jos mies on noin loppu ja väsynyt niin ehkä sen olisi mentävä huomenna aamulla työterbeyshuoltoon hakemaan sairaslomaa. Sen saa jos kertoo nuo samat asiat mitkäkertonut sinulle. Järjestävät sieltä myös keskusteluapua,masennuslaakitystä ym.
[/quote]
Mies on jo sairaslomalla, juurikin työterveyshuollon kautta. Masennuslääkkeitään ei ole hakenut, eikä halua terapiaan koska se on hänen mielestään "turhaa lässytystä", eikä kuulemma myöskään halua kertoa henk.koht. asioitaan kellekään vieraalle ( syy miksi ei lähde myöskään mun kans keskustelemaan tilanteestamme mihinkään)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä jo noin monta lasta aiemmin, jos ekatkin ovat olleet haastavia? Mieti nyt vielä, jaksatko hoitaa vielä kahta vauvaa. Ja miestäkin siinä ohessa.
En yleensä kannata minkäänlaista kiristystä, mutta tässä tapauksessa antaisin maistaa omaa lääkettään; jos ei suostu hoitoon (terapia ja lääkkeet), jätät sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:34"]
Jos mies on noin loppu ja väsynyt niin ehkä sen olisi mentävä huomenna aamulla työterbeyshuoltoon hakemaan sairaslomaa. Sen saa jos kertoo nuo samat asiat mitkäkertonut sinulle. Järjestävät sieltä myös keskusteluapua,masennuslaakitystä ym.
[/quote]
Mies on jo sairaslomalla, juurikin työterveyshuollon kautta. Masennuslääkkeitään ei ole hakenut, eikä halua terapiaan koska se on hänen mielestään "turhaa lässytystä", eikä kuulemma myöskään halua kertoa henk.koht. asioitaan kellekään vieraalle ( syy miksi ei lähde myöskään mun kans keskustelemaan tilanteestamme mihinkään)
ap
[/quote]
Ja sinun pitää jaksaa kotitöiden ja lastenhoidon lisäksi sitten katsoa tuota murheenkryyniä? Seksi silti maistui vaikka on kovasti masentunut. Minä olen tehnyt keran abortin miehen painostuksesta, siitä on jo aikaa mutta asian kanssa on yhä vaikea elää
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:34"]
Jos mies on noin loppu ja väsynyt niin ehkä sen olisi mentävä huomenna aamulla työterbeyshuoltoon hakemaan sairaslomaa. Sen saa jos kertoo nuo samat asiat mitkäkertonut sinulle. Järjestävät sieltä myös keskusteluapua,masennuslaakitystä ym.
[/quote]
Mies on jo sairaslomalla, juurikin työterveyshuollon kautta. Masennuslääkkeitään ei ole hakenut, eikä halua terapiaan koska se on hänen mielestään "turhaa lässytystä", eikä kuulemma myöskään halua kertoa henk.koht. asioitaan kellekään vieraalle ( syy miksi ei lähde myöskään mun kans keskustelemaan tilanteestamme mihinkään)
ap
[/quote] älä tapata kaksosia. Vain syystä että miehesi ei halua. Jätä koko ukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:34"]
Jos mies on noin loppu ja väsynyt niin ehkä sen olisi mentävä huomenna aamulla työterbeyshuoltoon hakemaan sairaslomaa. Sen saa jos kertoo nuo samat asiat mitkäkertonut sinulle. Järjestävät sieltä myös keskusteluapua,masennuslaakitystä ym.
[/quote]
Mies on jo sairaslomalla, juurikin työterveyshuollon kautta. Masennuslääkkeitään ei ole hakenut, eikä halua terapiaan koska se on hänen mielestään "turhaa lässytystä", eikä kuulemma myöskään halua kertoa henk.koht. asioitaan kellekään vieraalle ( syy miksi ei lähde myöskään mun kans keskustelemaan tilanteestamme mihinkään)
ap
[/quote] toivoton tapaus, lue madonluvut jos ei mene hoitoon niin lähtee koko ukko ulos just
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:34"]
Jos mies on noin loppu ja väsynyt niin ehkä sen olisi mentävä huomenna aamulla työterbeyshuoltoon hakemaan sairaslomaa. Sen saa jos kertoo nuo samat asiat mitkäkertonut sinulle. Järjestävät sieltä myös keskusteluapua,masennuslaakitystä ym.
[/quote]
Mies on jo sairaslomalla, juurikin työterveyshuollon kautta. Masennuslääkkeitään ei ole hakenut, eikä halua terapiaan koska se on hänen mielestään "turhaa lässytystä", eikä kuulemma myöskään halua kertoa henk.koht. asioitaan kellekään vieraalle ( syy miksi ei lähde myöskään mun kans keskustelemaan tilanteestamme mihinkään)
ap
[/quote]
Ja sinun pitää jaksaa kotitöiden ja lastenhoidon lisäksi sitten katsoa tuota murheenkryyniä? Seksi silti maistui vaikka on kovasti masentunut. Minä olen tehnyt keran abortin miehen painostuksesta, siitä on jo aikaa mutta asian kanssa on yhä vaikea elää
[/quote] kyllähän ne huhkii ku aropuput mutta kun tulee vastuunaika niin sitten itketään yhtä su n toista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asettukaapa nyt hetkeksi miehen asemaan. Luullut että ehkäisy pitää, taloudessa 4 elätettävää lasta + nainen. Luultavasti käy töissä, uskallan väittäää että talouskin on ollut tiukalla.
Itsemurhalla abortin kiristäminen on aika viimeinen keino, miehen täytyy olla todella loppu. Saisitko hänet juttelemaan ulkopuoliselle henkilölle, joka ei olisi teidän tuttunne vaan täysin puolueeton, ulkopuolinen ihminen? Täällä palstalla naiset / äidit jatkuvasti valittavat väsymystään ja loppuunpalamistaan, mutta kun se voi tulla myös miehelle. Työt, koti, lapset - yhtälailla ne miehelle stressiä aiheuttavat.
Ja entä jos olisi niin että miehet olisivat niitä, ketkä odottaisivat lapsia? Me naiset vain tyytyisimme siihen päätökseen mitä miehet haluaisivat tehdä..
et selkeästikään halua tehdä aborttia, joten sulkisin sen vaihtoehdon pois. olet todella ikävässä tilateessa, voimia täältäkin! mies tarvitsee selkeästi apua, sinä tarvitset myös tukea. ehkä mies seuraa esimerkkiäsi avun hakemisesta, taitaa tuo luovuttaminen olla masennuksen yksi suuri merkki. sanoisin, että mies tarvitsee apua melkein erityisesti siksi, ettei sitä itse halua, merkki oikeasta hädästä!
soita päivystykseen ja kerro että mies uhkailee itsemurhalla ja on pitkään ollut masentunut. pidä lapset, et koskaan voisi antaa aborttia itsellesi anteeksi, kun olet jo oppinut heitä rakastamaan. ota vastaan kaikki apu mitä saat, hienoa että selvitit.ne nyt valmiiksi. uskon että jos nyt menet ja teet abortin saattaa myös mies sitä katua kun tulee tolkkuihinsa. elä siis nyt oman suunnitelmasi mukaan ja koita saada mies hoitoon!
Voi ei, kauhea tilanne teillä enkä usko että kukaan voi sinulle ratkaisun avainta ojentaa. Vaikeita päätöksiä suuntaan taikka toiseen.
Neuvoisin ehkä kuitenkin että olisit yhteydessä omalääkäriinne sillä miehesi tarvitsee apua. Pelkkä sairausloma ei nyt taida auttaa ja mikäli perhetilanne häntä nyt noin paljon ahdistaa niin tämän sl:n mukanaan tuoma kotiaika saattaa jopa pahentaa tilannetta. Masennus voi kärjistyessään aiheuttaa psykoosin jolloin ihminen ei enää tiedosta omaa toimintaansa. Jos tilanne menee niin pahaksi, niin itsemurha voi olla pienin murhe ja pahimmillaan koko perhe on vaarassa. Enkä tarkoita tällä sitä että miehesi olisi paha ihminen, vaan että masennus ja burn out ovat vakavasti otettavia sairauksia.
Toivon teille kaikkea hyvää ja että saatte tilanteen jollain keinolla haltuun! ❤️
Puhukaa ammattilaisille. Heti kun mahdollista. Kamala tilanne sinulla. Tulevia ajatuksia ei voi tietää: helpotuksen tunteita, iloa, syyllisyyttä, surua, katumusta tai välinpitämätöntä suhtautumista elämään? Vaikka päätyisitkin itsekin aborttiin, abortin jälkeen voi sairastua masennukseen itsekin. Tai voit olla todella huojentunut vähemmästä työmäärästä. Seurauksia ei voi tietää miehesi etkä sinä.
Meillä lapsia saatu neljä. Kaikki pikkuiset tuolla nukkuvat. Jokainen yksilö, oma persoonansa, peiton alla omassa sängyssään. Elämän arki ja juhla samaa, mutta nyt jo helpottaa. Lapsiluku täynnä, miehellä nyt sterilisaatio ja seksielämä vilkastunut, kun ei tarvitse jännittää raskaaksituloa enää. Nuorimmat ovat kaksoset. Kaksosista on liikaa kauhukuvia. Työtä toki kerralla enemmän, mutta he toistensa parhaat kaverit. Kumpaa minulla ei olisi? Tai jos kumpaakaan ei olisi. Ja nyt jo onneksi omatoimisuutta paljon.
Kuusilapsinen perhe ei ole kummajainen. Jaksamiseen apua, tukitoimet käyttöön ja perheellenne parantumista ja onnea!
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta sinä et ole vastuussa miehesi itsemurhasta, hän itse sen tekee, jos tekee. Todella itsekästä ja karmivaa, kuinka hän painostaa sinua noin suuressa asiassa itsemurhalla..Hän todella on avun tarpeessa, soita vaikka ambulanssi, jos ei muuten mene. Voisi mennä vaikka laitokseen lepäilemään hetkeksi. Lääkitys kohdilleen. Jos hän ei muutu, jätä hänet. Ihan oikeasti, miehesi kuullostaa todella sairaalta ja tuo miten hän sinua kiristää, tuskin enteilee hyvää tulevaisuudessakaan.Hän tulee aina saamaan tahtonsa läpi tuolla tavoin. Pidä vauvasi, molemmat ja hanki apua tilanteeseen, sitä tarvitset jaksaaksesi. Vaikka helppoa ei varmasti aina tule olemaan, niin vielä paljon vaikeampaa voi olla se ikuinen hautaan asti jatkuva katumus ja suru omien lapsien abortoimisesta. Voimia sinulle niin mahdottoman paljon, kyllä sinä selvitä!<3
Tällaisista kuormittumisista tulevat sitten ne hirveät lööppiotsikot joita kauhistellaan. Kun kaikkihan oli "hyvin" ja "normaalia".
Hae akuuttia apua miehellesi heti. Älä enää salaa ahdinkoanne, ette ole siihen syyllisiä. Noin masentuneena miehesi ei voi vastata mielipiteistään eikä ehkä teoistaankaan. Abortti ei ongelmaa ratkaise, vaan miehen hoito takaisin terveeksi puolisoksi. Masennus on sairaus, joka hoitamattomana voi viedä hengen. Jos sinäkin menetät (mielen)terveytesi, lapsilla ei ole ketään.
Kun suurin uhka ja hätä on poissa, perhekuviota pitää miettiä ammattilaisten kanssa.