Lue keskustelun säännöt.
Kirjoitin tänne äskettäin odottavani yllätyskaksosia, ja mieheni
15.05.2014 |
toivovan aborttia ainakin toisen vauvan kohdalla. Sain paljon kannustusta, hyviä neuvoja ja ihania viestejä. Olen nyt osannut ottaa yhteyttä "oikeisiin tahoihin" selvittääkseni kaikki mahdollinen käytännön tuki mitä saisimme, ja ei se ihan vähäistä olisi, itse asiassa paljon enemmän kuin ikinä kuvittelin - jo tässä tilanteessani missä olen nyt, olisin saanut apua, jos olisin tajunnut hakea (mies masennuksesta/ burn outista sairaslomalla, tukiverkot kaukana, 4 alle kouluikäistä lasta + kotityöt lähes täysin yksin mun vastuulla).
Mieheni on uhkaillut aiemmin lähtemisellä, jos pidän vauvan/etenkin molemmat vauvat, siis en osa-abortoi. Tuo uhkaus vielä jotenkin... Siis, ajattelin, että sen "riskin" voisin mahdollisesti ottaa, että se on vaan painostusta, uhkailua, halua vääntää mut tekemään oman tahtonsa mukaan. En haluaisi että perheemme hajoaisi ja lapsemme menettäisivät isän (vaikkei kauheasti ole sairastumisensa jälkeen jaksanut käytännön tasolla isä ollakaan, silti rakas ja tärkeä meille kaikille).
Nyt viimeisimmän keskustelumme jälkeen itken vaan. Eroamisuhkauksen voisin vielä riskeerata, kuten sanoin, mutta nyt mies sanoi mulle, että tappaa itsensä jos synnytän enää yhtään lasta. Että on niin loppu, niin poikki, ei vaan jaksa, ei halua. Haluaa pitää nykyisen perheensä, siis minut ja meidän jo syntyneet 4 lasta, ei halua erota ja lupasi tosissaan hakea apua jos teen nyt abortin näille molemmille sikiöille. Hiljaiseksi veti, todella. Sinänsä positiivista että vihdoin saimme kontaktin toisiimme, ja hän otti jotain vastuuta omasta tilastaan, teki jopa lupauksia (joihin voinko luottaa?, en tiedä). Mutta yhtään lasta enää ei halua, ja kuulemma jos pidän tämän/nämä, tulee ero, ja sen myötä hänellä ei mitään syytä enää elää, siis tappaa itsensä.
Että näin meillä. Voisin vielä kaikki muut riskit ottaa, mutta en syytä toisen itsemurhasta. Olen ihan rikki, poikki ja loppu. Huomenna pääsen diakonille keskustelemaan tästä onneksi, mutta ihan kaaos sisälläni nyt. En ikinä kuvitellut, että miehen tilanne ois noin vakava. Googlettelin ja selvisi, että jos toinen on "vahingoksi itselleen tai muille", voisi soittaa ambulanssin, siis ihan joku pakkohoitolähete? Mutta onko tää sellanen tilanne? Ei oo uhannu mua eikä lapsia, eikä itseäänkään suoraan muuten kuin sitten jos en tee aborttia, sanoi tappavansa itsensä?
Mulla ei ole mitään kokemusta mistään vastaavasta ja taas niin paha olla etten varmasti saa unta, osaako joku sanoa mitään viisasta omasta kokemuksesta tai muuten? Tuntuu että hajoan tähän paikkaan.
Kommentit (146)
En nyt tiedä helpottaako tämä päätöstäsi, mutta mun mummoni (80v) katuu ja itkee edelleen aikoinaan tekemäänsä aborttia. Hänellä oli jo ennestään 3 lasta ja teki abortin vain koska mies painosti. Eli mieti vain ja ainoastaan omaa jaksamistasi ja mitä itse haluat. Itsemurhalla uhkailu on miehen viimeinen "valttikortti" pitää langat käsissään. Hankkikaa apua miehelle ja käytännön apua arjen pyöritykseen, ennen kuin sullakin on voimat loppu!
Paljon voimia ja tsemppiä sulle! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Suomessa tehdä mitään yhden sikiön abortteja mukavuustoiveesta.
Lukekaa,kierukka petti.lukee yhdessä viestissä
Lukekaa,kierukka petti.lukee yhdessä viestissä
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:03"]
Vastaisitko tuohon kysymykseen, että mikä ehkäisy teillä petti? Tämän minäkin haluaisin tietää.
[/quote]
Ettekö osaa lukea? HORMONIKIERUKKA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni lapsen pitäminen on hyväksyttävää vain, jos myös mies tahtoo pitää sen. Jos ap haluaa lapsen, olisi kaikkien kannalta mukavampaa että tekisi sen myötämielisen miehen kanssa.
Yritä saada mies lähtemään kanssasi vapaaehtoisesti psykiatrian päivystykseen. Osastolle ei tarvitse jäädä, ellei lääkäri katso M1 lähetettä tarpeelliseksi (ns. Pakkohoito), mutta vapaaehtoisesti voi jäädä jos ottavat. Jos osastohoito ei tule kyseeseen, voidaan päivystyksessä ohjata avohuollon palveluiden piiriin pikaisesti ja alottaa/tarkistaa lääkitys! Tsemppiä, vaikea tilanne sinulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johan se luki aiemmin, että kierukka petti
Kaksosraskaus hormonikierukan kanssa on kyllä negatiivinen lottovoitto. ( sori, ei varmasti lohduta yhtään)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista taas. Meillä siis oli ehkäisy käytössä, mulle kuopuksen jälkeen suositeltu hormonikierukka joka petti. Jo heti plussattuani mies sanoi ettei halua lasta, "ylipuhuin" sen lupaamalla että hoidan vauvan ihan yksinäni (kuten olen viime aikoina hoitanut lähes kaikki lapsemme), sitten ultrassa selvisi että vauvoja kaksi :(
Adoptiota olen miettinyt myös, mutta helpolta ei sekään tunnu. Tuntuu, että huonoja vaihtoehtoja vain, ja mietin miksi meille piti käydä näin?? Olen tosi vahvasti tunneihminen ja joka lasta rakastanut jo plussatestistä asti, ihan kamalaa tämä on..
Kesti vastaus, taapero heräsi ja piti ottaa tähän syliin keikkumaan, lauletaan "Saku Sammakko kosiomatkallaan AA AA
Ja nyt Äitiä itkettää AA AA..."
Voi helvetti tätä elämää. Kiitos että saan kirjoittaa teille. Jotkut ymmärtävät naiset, äidit, siellä jossain.
Minä täällä NIIN YKSIN.
ap
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 20:43"]Apua miehellesi heti! Itsemurhalla uhkaaminen on hätähuuto. ios luulet että et saa miestäsi hakeutumaan itse hoitoon niin soita a,bulanssi. Ammattilaiset tulevat auttamaan ja miehesi tulee kiittämään sinua. On jo ehkä niin syvällä masennuksessa ettei osaa/ymmärrä hakea itse apua. Älä abortoi lapsia, hanki apUa miehellesi. kun miehesi kuntoutuu niin ihanat pienet kaksoset voivat olla ihana lisä perheeseenne. Paljon tsemppiä ja mieti mitä sanoin! :)
[/quote]
Riisu jo noi kakkulat nenältäsi. Kuulostat todella ylimieliseltä. Mieti kokonaiskuvaa, aika paska yhtälö.
Terveisin se, joka viimeketjussa varoitin miehesi voivan tehdä itsemurhan päätöksesi seurauksena. Puolisollasi on burnout etkä ole edes vaivautunut selvittämään miten vakava tilanne se on...? Ap, rivien välistä voin lukea teksteistäsi, että sinulla on kuitenkin tolkku päässäsi toisin kuin suurimmalla osalla ketjuun vastanneista. Päädyt varmasti oikeaan ratkaisuun, vaikutat kuitenkin omalla tavallasi välittävän miehestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia! Tunnen yhden kuusilapsisen perheen, jossa nuorimmat kaksosia. Raskasta ollut, mutta hyvin ovat pärjänneet. Kaksoset heillä jo koululaisia. Olen varma, että saatte kunnalta tukea tilanteeseen, kodinhoitajan tai tukiperheen tms. Älä tee aborttia ellet itse nimenomaisesti halua. Miehesi ei ole nyt raiteillaan, jos tuollaisia ehtoja ja uhkauksia jakelee. Hän tarvitsee ihan yksilöllistä apua.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:03"]Vastaisitko tuohon kysymykseen, että mikä ehkäisy teillä petti? Tämän minäkin haluaisin tietää.
[/quote] lukekaa viesti 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:03"]
Vastaisitko tuohon kysymykseen, että mikä ehkäisy teillä petti? Tämän minäkin haluaisin tietää.
[/quote]
Ettekö osaa lukea? HORMONIKIERUKKA!
[/quote]
Aha ja mistähän tämä tieto olisi LUETTAVISSA! Ei ainakaan tästä viestistä.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 20:43"]
Apua miehellesi heti! Itsemurhalla uhkaaminen on hätähuuto. ios luulet että et saa miestäsi hakeutumaan itse hoitoon niin soita a,bulanssi. Ammattilaiset tulevat auttamaan ja miehesi tulee kiittämään sinua. On jo ehkä niin syvällä masennuksessa ettei osaa/ymmärrä hakea itse apua. Älä abortoi lapsia, hanki apUa miehellesi. kun miehesi kuntoutuu niin ihanat pienet kaksoset voivat olla ihana lisä perheeseenne. Paljon tsemppiä ja mieti mitä sanoin! :)
[/quote] se on vaan vastuunpakoilua
Mietipä mitä teidän suhteellenne käy, jos miehen toiveesta abortoit sikiöt. Pystytkö jatkamaan elämääsi hänen kanssaan? Taitaa jäädä vähän katkeruutta ilmaan.
Mies tarvitsee ihan oikeasti nyt jotain apua. Hän ei ajattele selkeästi. Uhkaileeko muutenkin tuolla itsemurhalla?
Hulahtiko hormoonit vessanpöntöstä ulos vai miten hormoonikierukka petti. Lapsiluku täynnä niin miksi ei miehelle v
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 20:56"]Minäkin ymmärrän miestäsi. Hän on väsynyt. Kaksoset ovat liian rankka juttu tuohon tilanteeseen. Ja monikkoraskaus on jo valmiiksi riskiraskaus, siihen vielä sinun todella stressaava tilanteesi. Mieti nykyisiä lapsiasi, jos teille tulee kaksoset, miten he jaksavat? Tulee mieleen se perhe jossa vanhempien huomio oli mennyt sairaille kaksosille ja sen seurauksena perheen vanhemmat lapset sairastuivat vakaviin mielenterveysongelmiin.
Keskity omaan, miehesi, ja teidän jo olemassaolevien lastenne hyvinvointiin.
[/quote]
Vähän samoilla linjoilla...En haluaisi maalailla piruja seinille, mutta neljä alle kouluikäistä lasta, siihen vielä kaksoset, masentunut isä... En todellakaan voi syyttää miestäsi niin paljon kuin lapsia rakastankin enkä aborttia kannata. Kuulostaa siltä, että miehesi tulee olemaan jossain vaiheessa tuota vauhtia laitoshoidossa. Tuo miehen töksäytys oli todella väsyneen ihmisen hätähuuto.
Luulen että tarvitsette joka tapauksessa päivisin yhden lastenhoitajan lisää kotiinne, onko sellaiseen mahdollisuuksia? Vai jaksatko itse hoitaa kodin ja kuusi alle kouluikäistä...? Pelkään että tuollaiseen työmäärään väsyisi kuka tahansa varsinkin jos on jo valmiiksi allergisia, uhmaikäisiä jne lapsia. Jos teillä on saatavilla todella paljon konkreettista apua, ja mies hakeutuu hoitoon ja pääsee toipumaan masennuksestaan, voi yhtälö ollakin toteutettavissakin... Abortti on vihonviimeinen keino ja sen täytyisi olla molempien yhteinen päätös. Toivon teille kaikkea hyvää ja rutkasti tukea ja apua tilanteeseenne!!
Kirjoitit, että olet ottanut jo selville, mistä kaikkialta voisitte apua hankkia. Nyt on todellakin se hetki, että pyydät, haet ja otat vastaan kaiken avun, mitä yhteiskunnalla ja kolmannella sektorilla on annettavana. Mies psykiatriselle osastolle hoitoon. Jos aborttipäätöstä ei tarvitse nyt aivan heti tehdä, niin koittakaa järjestää elämäänne edes hieman, koittakaa avun kautta saada vähän hengähdystä ja voimia. Tällä hetkellä ja teidän tilanteessanne aborttipäätöksen tekeminen on aika mahdotonta -- ette varmasti kumpikaan oikein pysty ajattelemaan ns. normaalisti. Siksi olisi tosi hyvä, jos saisitte pikaisesti asioitanne vähän parempaan kuntoon, edes siinä mielessä, että olisitte vähemmän stressaantuneita ja ahdistuneita.
Voimia teille kaikille, sinulle, miehellesi, ja jo olemassa oleville lapsillesi !
Vastaisitko tuohon kysymykseen, että mikä ehkäisy teillä petti? Tämän minäkin haluaisin tietää.