Ohhoh, kerrankin yksi asia, josta olen vihreiden kanssa 100% samaa mieltä! "Suomessa on siirryttävä kaikille yhteiseen katsomusopetukseen"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetus on kieltämättä hankalaa lukujärjestysten ym kannalta. Silti se oman uskonnon opetus kouluissa on hyvin tärkeää, sillä maahamme on muuttanut kymmeniä tuhansia syvästi uskonnollisia lapsia, joiden vanhempien käsitys omasta uskonnosta on jotain ke hi tys maalaista aivopesua ja voodoota. Mielummin korkeakoulutettu opsia noudattava uskonnonope kuin joku radikaali kellarimoskeija.

Sitäpaitsi kantiksienkin yleissivistykselle tekee hyvää tutustua länsimaisen kulttuurin perustaan, eli kristinuskoon.

t. Ope

Minusta länsimaisen kulttuurin perusta on ennemmin antiikin Kreikassa, josta tulee mm. demokratia. Mielestäni tämä on yksittäinen suurin tekijä, joka on vaikuttanut yhteiskuntamme muodostumiseen sellaisena kuin se on, sillä merkittävimmät päätökset jotka ovat oikeita Suomessa on tehty demokratialla. Mielestäni demokraattiset arvot ovat tärkeämpiä kuin kristilliset.

Puolestaan kristinuskon tulo Suomeen on Ruotsin kuninkaan, monarkin päätös. En koe keskiaikaisen kuninkaan tekemää päätöstä pakottaa kansalaisille uskonto samaistuttavana. Ennemmin olen kiinnostunut Suomen muinaisuskosta, johon sisältyi mm. luonnon kunnioittaminen tärkeänä periaatteena. Mielestäni kaikki uskonnot, niin suomen muinaisusko, kristinusko kuin islam ja monet muut pitäisi sisällyttää opetussuunnitelmaan. Olen vasta itse aikuisena alkanut tutustua erilaisiin uskontoihin, sillä sivistyksessäni on tässä kohtaa ammottava aukko. Sen sijaan osaan ulkoa virsiä ja rukouksia, joita opeteltiin koulussa. En edes tiedä kristinuskosta juuri mitään! Tuntuu, että ymmärtäisin muita ihmisiä ja maailmaa paljon paremmin, jos koulussa olisi kerrottu maailman uskonnoista.

Kyllä meidän lainsäädännön perusta on Ruotsin vallan aikaisessa luterilaisessa kulttuuriperimässä. Meillä on jopa voimassa 1700-luvulle pohjautuvaa lainsäädäntöä. Arvomme ja moraalimme pohjautuvat luterilaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetus on kieltämättä hankalaa lukujärjestysten ym kannalta. Silti se oman uskonnon opetus kouluissa on hyvin tärkeää, sillä maahamme on muuttanut kymmeniä tuhansia syvästi uskonnollisia lapsia, joiden vanhempien käsitys omasta uskonnosta on jotain ke hi tys maalaista aivopesua ja voodoota. Mielummin korkeakoulutettu opsia noudattava uskonnonope kuin joku radikaali kellarimoskeija.

Sitäpaitsi kantiksienkin yleissivistykselle tekee hyvää tutustua länsimaisen kulttuurin perustaan, eli kristinuskoon.

t. Ope

Oletko tosiaan noin naiivi? Ne "syvästi uskonnolliset lapset" imevät joka tapauksessa oppinsa ja asenteensa kotoa, ei koulusta. Kristinuskoon voidaan tutustua myös yhteisessä opetuksessa, ja siinä samalla menee muutkin uskonnot.

Kyllä koulujen uskonnonopetus kelpaa valtaosalle näistä vanhemmista. Jos sitä ei olisi, niin nykyistä suurempi määrä lapsia päätyisi näihin kellarimoskeijoihin jonkun itseoppineen radikaalin hatustaan vetämiä uskonnontulkintoja omaksumaan.

Is is kin värväsi itähelsinkiläisen ostarin entisessä pankkisalissa...

t. Ope

Vierailija kirjoitti:

Pahoin pelkään, että tuollainen uusi yhteinen oppiaine olisi hyvin uskontopainotteinen, jolloin nykyistä et:tä opiskelevat kärsisivät, toisin sanoen heidän opiskelemansa aine yksipuolistuisi. Nykyisessä et:ssä kun käsitellään hyvin laajasti erilaisia asioita.

Tuo laajuus kai riippuu koulusta ja opettajasta. Olin itse elämänkatsomustiedossa pikkupaikkakunnalla ekaluokasta lähtien, ja ryhmässä oli 3 oppilasta oikeastaan koko peruskouluaikani ajan. Lukiosta jouduinkin sitten käymään isommassa kaupungissa ET:n tunneilla, koska olin lukion ainut et:n opiskelija.

Joka tapauksessa, ET:n tunneilla ei koskaan käsitelty mitään maailmanuskontoja tai kristinuskoa miltään kantilta. Eikä niitä käsitelty missään muuallakaan, esimerkiksi historiassa, koska yleensä se oli uskonnontuntien juttu. Voin suoralta kädeltä tunnustaa, että valmistuin ylioppilaaksi tietämättä juuri mitään kristinuskosta tai muista uskonnoista, edes uskontojen historiasta. En tiedä Raamatun sisällöstä mitään, osaan nimetä pari henkilöä kuten Mooseksen ja Juudaksen, mutta en tarkalleen tiedä, keitä he olivat ja mitä tekivät. Aikuisiällä ei ole ollut mitään intressiä opiskella, koska pärjään hyvin ilman tuota tietoa. Lisäksi täytyy tunnustaa, että olen ahdaskatseinen ja tuomitseva uskovia kohtaan, koska en ymmärrä heitä. Mielestäni en kovin hyvää peruskoulutusta saanut tuolla saralla. Tunnustuksellisuudesta en välitä, mutta kyllä lapsille voi opettaa, mihin joku uskoo ja miksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahoin pelkään, että tuollainen uusi yhteinen oppiaine olisi hyvin uskontopainotteinen, jolloin nykyistä et:tä opiskelevat kärsisivät, toisin sanoen heidän opiskelemansa aine yksipuolistuisi. Nykyisessä et:ssä kun käsitellään hyvin laajasti erilaisia asioita.

Tuo laajuus kai riippuu koulusta ja opettajasta. Olin itse elämänkatsomustiedossa pikkupaikkakunnalla ekaluokasta lähtien, ja ryhmässä oli 3 oppilasta oikeastaan koko peruskouluaikani ajan. Lukiosta jouduinkin sitten käymään isommassa kaupungissa ET:n tunneilla, koska olin lukion ainut et:n opiskelija.

Joka tapauksessa, ET:n tunneilla ei koskaan käsitelty mitään maailmanuskontoja tai kristinuskoa miltään kantilta. Eikä niitä käsitelty missään muuallakaan, esimerkiksi historiassa, koska yleensä se oli uskonnontuntien juttu. Voin suoralta kädeltä tunnustaa, että valmistuin ylioppilaaksi tietämättä juuri mitään kristinuskosta tai muista uskonnoista, edes uskontojen historiasta. En tiedä Raamatun sisällöstä mitään, osaan nimetä pari henkilöä kuten Mooseksen ja Juudaksen, mutta en tarkalleen tiedä, keitä he olivat ja mitä tekivät. Aikuisiällä ei ole ollut mitään intressiä opiskella, koska pärjään hyvin ilman tuota tietoa. Lisäksi täytyy tunnustaa, että olen ahdaskatseinen ja tuomitseva uskovia kohtaan, koska en ymmärrä heitä. Mielestäni en kovin hyvää peruskoulutusta saanut tuolla saralla. Tunnustuksellisuudesta en välitä, mutta kyllä lapsille voi opettaa, mihin joku uskoo ja miksi.

Tässäkin hyviä perusteluita siihen, että koko oppiaine tulisi lakkauttaa ja siirtää sisältö osaksi historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahoin pelkään, että tuollainen uusi yhteinen oppiaine olisi hyvin uskontopainotteinen, jolloin nykyistä et:tä opiskelevat kärsisivät, toisin sanoen heidän opiskelemansa aine yksipuolistuisi. Nykyisessä et:ssä kun käsitellään hyvin laajasti erilaisia asioita.

Tuo laajuus kai riippuu koulusta ja opettajasta. Olin itse elämänkatsomustiedossa pikkupaikkakunnalla ekaluokasta lähtien, ja ryhmässä oli 3 oppilasta oikeastaan koko peruskouluaikani ajan. Lukiosta jouduinkin sitten käymään isommassa kaupungissa ET:n tunneilla, koska olin lukion ainut et:n opiskelija.

Joka tapauksessa, ET:n tunneilla ei koskaan käsitelty mitään maailmanuskontoja tai kristinuskoa miltään kantilta. Eikä niitä käsitelty missään muuallakaan, esimerkiksi historiassa, koska yleensä se oli uskonnontuntien juttu. Voin suoralta kädeltä tunnustaa, että valmistuin ylioppilaaksi tietämättä juuri mitään kristinuskosta tai muista uskonnoista, edes uskontojen historiasta. En tiedä Raamatun sisällöstä mitään, osaan nimetä pari henkilöä kuten Mooseksen ja Juudaksen, mutta en tarkalleen tiedä, keitä he olivat ja mitä tekivät. Aikuisiällä ei ole ollut mitään intressiä opiskella, koska pärjään hyvin ilman tuota tietoa. Lisäksi täytyy tunnustaa, että olen ahdaskatseinen ja tuomitseva uskovia kohtaan, koska en ymmärrä heitä. Mielestäni en kovin hyvää peruskoulutusta saanut tuolla saralla. Tunnustuksellisuudesta en välitä, mutta kyllä lapsille voi opettaa, mihin joku uskoo ja miksi.

Tässäkin hyviä perusteluita siihen, että koko oppiaine tulisi lakkauttaa ja siirtää sisältö osaksi historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Mitä älyä siinä sitten on, että on sama sisältö mutta vain nimetään se "historiaksi"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahoin pelkään, että tuollainen uusi yhteinen oppiaine olisi hyvin uskontopainotteinen, jolloin nykyistä et:tä opiskelevat kärsisivät, toisin sanoen heidän opiskelemansa aine yksipuolistuisi. Nykyisessä et:ssä kun käsitellään hyvin laajasti erilaisia asioita.

Tuo laajuus kai riippuu koulusta ja opettajasta. Olin itse elämänkatsomustiedossa pikkupaikkakunnalla ekaluokasta lähtien, ja ryhmässä oli 3 oppilasta oikeastaan koko peruskouluaikani ajan. Lukiosta jouduinkin sitten käymään isommassa kaupungissa ET:n tunneilla, koska olin lukion ainut et:n opiskelija.

Joka tapauksessa, ET:n tunneilla ei koskaan käsitelty mitään maailmanuskontoja tai kristinuskoa miltään kantilta. Eikä niitä käsitelty missään muuallakaan, esimerkiksi historiassa, koska yleensä se oli uskonnontuntien juttu. Voin suoralta kädeltä tunnustaa, että valmistuin ylioppilaaksi tietämättä juuri mitään kristinuskosta tai muista uskonnoista, edes uskontojen historiasta. En tiedä Raamatun sisällöstä mitään, osaan nimetä pari henkilöä kuten Mooseksen ja Juudaksen, mutta en tarkalleen tiedä, keitä he olivat ja mitä tekivät. Aikuisiällä ei ole ollut mitään intressiä opiskella, koska pärjään hyvin ilman tuota tietoa. Lisäksi täytyy tunnustaa, että olen ahdaskatseinen ja tuomitseva uskovia kohtaan, koska en ymmärrä heitä. Mielestäni en kovin hyvää peruskoulutusta saanut tuolla saralla. Tunnustuksellisuudesta en välitä, mutta kyllä lapsille voi opettaa, mihin joku uskoo ja miksi.

Tässäkin hyviä perusteluita siihen, että koko oppiaine tulisi lakkauttaa ja siirtää sisältö osaksi historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Ei vaan perusteluja siihen, että se nimenomaan pitää säilyttää.

Koulussa opetettu islamin opetus on sentään opetussuunnitelman mukaista.

Jos muslimilapset eivät saa oman uskonnonopetusta koulussa, opetus siirtyy moskeijoihin, joissa kukaan ei valvo, miten äärimmäisiä ajatuksia lapsille opetetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas ateistit tyrkyttävät uskomustaan yhtä ärsyttävästi kuin jehovat aikoinaan. Suomi on kristillinen maa joten tietenkin maan arvot pitää olla pääasiallisena aiheena. Kyllä sitä elämänkatsomustakin ja muita uskontoja on tähänkin asti opetettu peruskoulussa.

Aika teennäiseltä se suomalainen tapakristillisyys tuntuu. Vanhemmat jotka kokevat kristillisen maailmankuvan opettamisen tärkeäksi, voivat tehdä sen itse omalla ajallaan. 

Myönnän kuitenkin että raamattu on kulttuurihistoriallisesti tärkeä opus jonka pääpiirteet olisi lapsen ihan hyvä tietää - ihan siksikin että niitä käytetään niin paljon länsimaisessa popkulttuurissa yms. Mutta kaikenlaiset kristilliset aamunavaukset yms voisi kouluista jättää pois. 

Niinpä. Mutta uskontoa on järkyttävän iso määrä: vähintään yksi tunti viikossa koko peruskoulun ajan 1-9 luokilla ja vielä lukiossakin. On uskomatonta, miten tiukassa tuo pakkopulla on! Kirkko pitää aamunavauksia, oppilaita viedään joulu- ja pääsiäiskirkkoon jne. Pakkosyöttöä kyllä on ja uskonnon harjoittamista kouluaikana. Kuulun itse ev. lut.kirkkoon ja olen opettaja mutta uskonnon pakkosyöttö saisi loppua jo kouluista. Tietopohjaista uskkonnonopetusta muutama kurssi riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetus on kieltämättä hankalaa lukujärjestysten ym kannalta. Silti se oman uskonnon opetus kouluissa on hyvin tärkeää, sillä maahamme on muuttanut kymmeniä tuhansia syvästi uskonnollisia lapsia, joiden vanhempien käsitys omasta uskonnosta on jotain ke hi tys maalaista aivopesua ja voodoota. Mielummin korkeakoulutettu opsia noudattava uskonnonope kuin joku radikaali kellarimoskeija.

Sitäpaitsi kantiksienkin yleissivistykselle tekee hyvää tutustua länsimaisen kulttuurin perustaan, eli kristinuskoon.

t. Ope

Minusta länsimaisen kulttuurin perusta on ennemmin antiikin Kreikassa, josta tulee mm. demokratia. Mielestäni tämä on yksittäinen suurin tekijä, joka on vaikuttanut yhteiskuntamme muodostumiseen sellaisena kuin se on, sillä merkittävimmät päätökset jotka ovat oikeita Suomessa on tehty demokratialla. Mielestäni demokraattiset arvot ovat tärkeämpiä kuin kristilliset.

Puolestaan kristinuskon tulo Suomeen on Ruotsin kuninkaan, monarkin päätös. En koe keskiaikaisen kuninkaan tekemää päätöstä pakottaa kansalaisille uskonto samaistuttavana. Ennemmin olen kiinnostunut Suomen muinaisuskosta, johon sisältyi mm. luonnon kunnioittaminen tärkeänä periaatteena. Mielestäni kaikki uskonnot, niin suomen muinaisusko, kristinusko kuin islam ja monet muut pitäisi sisällyttää opetussuunnitelmaan. Olen vasta itse aikuisena alkanut tutustua erilaisiin uskontoihin, sillä sivistyksessäni on tässä kohtaa ammottava aukko. Sen sijaan osaan ulkoa virsiä ja rukouksia, joita opeteltiin koulussa. En edes tiedä kristinuskosta juuri mitään! Tuntuu, että ymmärtäisin muita ihmisiä ja maailmaa paljon paremmin, jos koulussa olisi kerrottu maailman uskonnoista.

Kyllä meidän lainsäädännön perusta on Ruotsin vallan aikaisessa luterilaisessa kulttuuriperimässä. Meillä on jopa voimassa 1700-luvulle pohjautuvaa lainsäädäntöä. Arvomme ja moraalimme pohjautuvat luterilaisuuteen.

Ahdaskatseisuus, ihmisarvon sitominen vakituiseen palkkatyöhön, suvaitsemattomuus ja tuomitsevuus ja pilkun nussiminen. Hyviä arvoja todella?