Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Suomalaisvanhemmat uupuneita
18.12.2020 |
"Vanhempien uupumusta on ensimmäistä kertaa vertailtu eri maiden välillä. Laajassa kansainvälisessä vertailututkimuksessa havaittiin, että vanhemmuuden uupumuksen esiintyvyydessä on huomattavia eroja eri maiden välillä.
Suomi sijoittui listauksessa seitsemänneksi, mikä oli tutkimuksen Suomen osuudesta vastaavan Jyväskylän yliopiston professorin Kaisa Aunolan mielestä yllättävää.
– Suomi on kuitenkin hyvinvointivaltio ja meillä on moni asia paremmin kuin useissa muissa maissa, mutta uupumuksen näkökulmasta sijoituimmekin aika kärkipäähän.
Suomea enemmän uupumusta raportoitiin Puolassa, Belgiassa, Sveitsissä, Egyptissä, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Vähiten uupumusta esiintyi Thaimaassa ja Kuubassa.
Maiden välisiä eroja vanhemmuuden uupumuksessa selittivät ennen kaikkea kulttuuriset arvot.
Individualistisissa eli yksilökeskeisissä maissa uupumusoireet olivat tyypillisempiä kuin yhteisöllisissä maissa. Myös vakavaa uupumusta esiintyi yksilökeskeisissä maissa yhteisöllisiä maita yleisemmin.
Yksilökeskeisyydellä oli suurempi rooli vanhempien uupumuksen selittäjänä kuin muilla kulttuurisilla arvoilla, maiden välisillä taloudellisilla eroilla tai yksilöön ja perheeseen liittyvillä taustatekijöillä.
Siinä mielessä yksilökeskeisiin maihin lukeutuvan Suomen sijoitus uupumuslistan kärkipäässä on hyvin ymmärrettävä, Aunola sanoo.
– Yksilökeskeisissä maissa ajatellaan, että yksilö on vastuussa lähinnä itsestään ja ihan lähimmästä perhepiiristään. Yhteisöllisissä kulttuureissa toimitaan yhdessä ja kannetaan vastuuta laajemmasta ympäristöstä. On ehkä enemmän tällaista koko kylä kasvattaa -henkeä."
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ihmettele. Itsekin olen saanut lähisukulaisilta kommentteja kuten ”itsepä olet lapset hankkinut” sen sijaan, että olisi tarjottu vaikka apua, kun äiti itkee väsymystä.
Paljonko olet tarjonnut itse apua väsyneelle?
Tämä on yksi ongelma, ei pyydetä apua, sitä pitäisi aina tarjota. Apua ei voi tarjota jos toinen ei halua sitä ottaa vastaan, ei sille läheisimmälle ihmisellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä ihmettele. Itsekin olen saanut lähisukulaisilta kommentteja kuten ”itsepä olet lapset hankkinut” sen sijaan, että olisi tarjottu vaikka apua, kun äiti itkee väsymystä.
Mutta tottahan se on. Nykyään on niin paljon tietoa tarjolla, että kyllä se lasten väsyttävyys pitäisi olla jo selvillä etukäteen. Jokainen siis tekee ihan tietoisesti valinnan tehdä lapsia ja kärsiä se väsymys.
Itse valitsin toisin enkä lapsia ole hankkinut, enkä todellakaan ala myöskään muiden päinvastaisen valinnan seurauksia korjaamaan. En halunnut omien lasten hankaluuksia enkä todellakaan halua muiden lasten hankaluuksia kontolleni.
Vierailija kirjoitti:
Täällä arvostetaan omaa rauhaa. Kylään ei mennä ellei siitä ole erityisesti sovittu, ovea ei avata, ellei tiedä, kuka siellä on ja kotiin ei juuri kutsuta vieraita, kun halutaan olla omassa rauhassa.
Ja sitten ihmetellään, että ollaan yksin ja ehkä uuvutaan. Suomesta puuttuu se, että ymmärrettäisi että suurin osa saa kuitenkin sosiaalisista tilanteista virtaa, nimenomaan positiivista sellaista.
Tämä kulttuuri ei kyllä ole kovin vanha. Vielä 90-luvulla oli tavallista mennä kylään ilmoittamatta. Istuttiin naapureilla ja sukulaiset saattoi tulla milloin vaan ja jäädä yöksi. Sitten tuli kännykät, ja ne jotenkin söi tämän kaiken luontevan suunnittelemattoman yhdessä olon. Tähän liittyi myös se että vieraita varten ei tarvinnut siivota tai leipoa, olivat tottuneet siihen että heitä ei osata odottaa. Nykyään pitää kodin olla kuin Avotakasta jos joku tulee.
Alankomaiden väri vaalea, siellä vanhemmat osa-aikatöissä. Kokoaikatyöt kiellettävä.
Vanhemmilta vaaditaan nyky-Suomessa jäätävän paljon.
Kaikki vaativat, koko ajan.
Samaan aikaan kuin palvelut on surkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ihmettele. Itsekin olen saanut lähisukulaisilta kommentteja kuten ”itsepä olet lapset hankkinut” sen sijaan, että olisi tarjottu vaikka apua, kun äiti itkee väsymystä.
Mutta tottahan se on. Nykyään on niin paljon tietoa tarjolla, että kyllä se lasten väsyttävyys pitäisi olla jo selvillä etukäteen. Jokainen siis tekee ihan tietoisesti valinnan tehdä lapsia ja kärsiä se väsymys.
Itse valitsin toisin enkä lapsia ole hankkinut, enkä todellakaan ala myöskään muiden päinvastaisen valinnan seurauksia korjaamaan. En halunnut omien lasten hankaluuksia enkä todellakaan halua muiden lasten hankaluuksia kontolleni.
Eikä kukaan sitä varmastikkaan sinulta odota tai halua. Joka suvussa on tällaisia nuivia henkilöitä, kukaan tuskin pyytää heiltä mitään, koska tietää että haluavat keskittyä johonkin postimerkkien järjestelemiseen tai vastaavaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on myös yksi maailman tasa-arvoisimpia maita eli meillä on itsestäänselvää, että naiset eivät jää pois työelämästä. Jostain kumman syystä kotiäitivaltaisissa Euroopan maissa ei uuvuta, koska siellä on aikaa olla oman lapsen kanssa ihan eri tavalla kuin meillä.
Tuossa puhuttiin vanhemmista, ei äideistä. Mutta kun välttämättä haluat puhua juuri naisista, niin suomalainen äiti-ihminen näyttää jäävän kotiin EU-maiden keskiarvoa useammin. Ruotsalainen painaa töissä, eikä ahdista, samoin esim. Alankomaissa. Eli tilastojen perusteella kotiäitiys uuvuttaa, vanhemmuuden jakaminen ei.
https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=1196&newsId=2337&f…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ihmettele. Itsekin olen saanut lähisukulaisilta kommentteja kuten ”itsepä olet lapset hankkinut” sen sijaan, että olisi tarjottu vaikka apua, kun äiti itkee väsymystä.
No onhan se raskasta, kun siinä vuodepotilasvanhuksen, karjanhoidon, vesien- ja puidenkannon lomassa joutuu vielä huolehtimaan lapsista ja rahaa saadakseen leipomaan tai ompelemaan myyntiin.
Suomalaisilla on uskomattoman hyvä tukijärjestelmä neuvolasta päivähoidon kautta kouluun. Koko ajan perhettä autetaan yhteiskunnan toimesta suorastaan järkyttävän paljon, mutta äiti uupuu, kun isä käy töissä eikä joka päivä olekaan kahdeksaa tuntia omaa aikaa. Totta kai sitä itkee väsymystään, kun täytyy koko ajan olla ihokontaktissa vauvaan ensimmäisen 2v ajan, vessaankaan ei uskalleta mennä, ettei lapsi vain koe tulleensa hylätyksi.
Meidän tukimuodoista on 99% kädet sylissä istumista ja jeesustelua. Kukaan ei auta konkreettisesti. Tuki on pelkkää kaavakkeiden täyttöä ja vikojen etsimistä ja selvittelyä ilman päämäärää. Niillä selvityksen tuloksilla ei ikinä saada aikaan toimintaa eikä auta perheitä mitenkään.
Sinustako kunnallinen päivähoito ei ole konkreettista apua? Eikä lapsilisä? Perheneuvola?
Ai niin, sinä halusit maksuttoman siivoojan kotiin, jotta voit keskittyä puhelimeesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on myös yksi maailman tasa-arvoisimpia maita eli meillä on itsestäänselvää, että naiset eivät jää pois työelämästä. Jostain kumman syystä kotiäitivaltaisissa Euroopan maissa ei uuvuta, koska siellä on aikaa olla oman lapsen kanssa ihan eri tavalla kuin meillä.
Tuossa puhuttiin vanhemmista, ei äideistä. Mutta kun välttämättä haluat puhua juuri naisista, niin suomalainen äiti-ihminen näyttää jäävän kotiin EU-maiden keskiarvoa useammin. Ruotsalainen painaa töissä, eikä ahdista, samoin esim. Alankomaissa. Eli tilastojen perusteella kotiäitiys uuvuttaa, vanhemmuuden jakaminen ei.
https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=1196&newsId=2337&f…
Alankomaissa käydään osa-aikatöissä, yleensä äiti. Siellä päivähoito on niin kallista, ettei siihen ole mitenkään varaa perusperheillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on myös yksi maailman tasa-arvoisimpia maita eli meillä on itsestäänselvää, että naiset eivät jää pois työelämästä. Jostain kumman syystä kotiäitivaltaisissa Euroopan maissa ei uuvuta, koska siellä on aikaa olla oman lapsen kanssa ihan eri tavalla kuin meillä.
Tuossa puhuttiin vanhemmista, ei äideistä. Mutta kun välttämättä haluat puhua juuri naisista, niin suomalainen äiti-ihminen näyttää jäävän kotiin EU-maiden keskiarvoa useammin. Ruotsalainen painaa töissä, eikä ahdista, samoin esim. Alankomaissa. Eli tilastojen perusteella kotiäitiys uuvuttaa, vanhemmuuden jakaminen ei.
https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=1196&newsId=2337&f…
Ruotsissa vanhemmilla on myös oikeus milloin vaan ilmoittaa työnantajalle että haluaakin tehdä osa-aikatyötä ja työnantajan on tämä hyväksyttävä. Sairaan lapsen hoito on myös järjestetty mutkattomaksi. Ilmoitus työnantajalle riittää ja korvauksen lapsen sairausajalta saa valtiolta. Mitään lääkärintodistuksia ei vaadita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ihmettele. Itsekin olen saanut lähisukulaisilta kommentteja kuten ”itsepä olet lapset hankkinut” sen sijaan, että olisi tarjottu vaikka apua, kun äiti itkee väsymystä.
Mutta tottahan se on. Nykyään on niin paljon tietoa tarjolla, että kyllä se lasten väsyttävyys pitäisi olla jo selvillä etukäteen. Jokainen siis tekee ihan tietoisesti valinnan tehdä lapsia ja kärsiä se väsymys.
Itse valitsin toisin enkä lapsia ole hankkinut, enkä todellakaan ala myöskään muiden päinvastaisen valinnan seurauksia korjaamaan. En halunnut omien lasten hankaluuksia enkä todellakaan halua muiden lasten hankaluuksia kontolleni.
Eikä kukaan sitä varmastikkaan sinulta odota tai halua. Joka suvussa on tällaisia nuivia henkilöitä, kukaan tuskin pyytää heiltä mitään, koska tietää että haluavat keskittyä johonkin postimerkkien järjestelemiseen tai vastaavaan.
Jos minä haluan järjestellä niitä postimerkkejä enkä hoitaa muiden itse tekemiään lapsia, niin siihen minulla tosiaan on oikeus. Juuri siksi jätin lapset tekemättä ettei minun tarvitsisi hoitaa lapsia.
Ei siis pitäisi myöskään vihjailla kuinka lisääntyneitä pitäisi auttaa, kun he eivät jaksakaan itse vastata ihan omista valinnoistaan. Järjestäkööt lisääntyneet keskenään hoitorinkejä, kun kerran niin lapsista tykkäävät ja kuulema ovat niiiiin epäitsekkäitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä röihin lähden 5.10 bussilla jotta olen 7.30 töissä. Töistä pääsen 16.30-17.00 riippuen päivästä (sis tunnin ruokatauto omaa ruokailutuntia). Siitä bussiin ja yleensä myöhästyn kuuden jatkobussista jolloin mies tulee hakemaan mut keskustasta tai tilaan taksin. Kotona olen jos hyvin menee 18.45.
Sit onkin jo ihan poikki ku heränny ennen neljää eli suorana nukkumaan. En jaksa ruokaa laittaa tai seurustella kenenkään kanssa. Huomio lapselle jää vähiin. Viikonloput menee siivotessa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta vaaditaan nyky-Suomessa jäätävän paljon.
Kaikki vaativat, koko ajan.
Samaan aikaan kuin palvelut on surkeita.
Suomessa vanhemmuus on ihan ikioma tietoinen arvovalinta ja 100% vapaaehtoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ihmettele. Itsekin olen saanut lähisukulaisilta kommentteja kuten ”itsepä olet lapset hankkinut” sen sijaan, että olisi tarjottu vaikka apua, kun äiti itkee väsymystä.
Mutta tottahan se on. Nykyään on niin paljon tietoa tarjolla, että kyllä se lasten väsyttävyys pitäisi olla jo selvillä etukäteen. Jokainen siis tekee ihan tietoisesti valinnan tehdä lapsia ja kärsiä se väsymys.
Itse valitsin toisin enkä lapsia ole hankkinut, enkä todellakaan ala myöskään muiden päinvastaisen valinnan seurauksia korjaamaan. En halunnut omien lasten hankaluuksia enkä todellakaan halua muiden lasten hankaluuksia kontolleni.
Eikä kukaan sitä varmastikkaan sinulta odota tai halua. Joka suvussa on tällaisia nuivia henkilöitä, kukaan tuskin pyytää heiltä mitään, koska tietää että haluavat keskittyä johonkin postimerkkien järjestelemiseen tai vastaavaan.
Jos minä haluan järjestellä niitä postimerkkejä enkä hoitaa muiden itse tekemiään lapsia, niin siihen minulla tosiaan on oikeus. Juuri siksi jätin lapset tekemättä ettei minun tarvitsisi hoitaa lapsia.
Ei siis pitäisi myöskään vihjailla kuinka lisääntyneitä pitäisi auttaa, kun he eivät jaksakaan itse vastata ihan omista valinnoistaan. Järjestäkööt lisääntyneet keskenään hoitorinkejä, kun kerran niin lapsista tykkäävät ja kuulema ovat niiiiin epäitsekkäitäkin.
En todellakaan sitä vihjaillut. Olet sitä ihmistyyppiä, jonka apua ei kaivata. Ei niitä lapsia ihan kelle tahansa ämpärinsankanaamalle haluta jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on myös yksi maailman tasa-arvoisimpia maita eli meillä on itsestäänselvää, että naiset eivät jää pois työelämästä. Jostain kumman syystä kotiäitivaltaisissa Euroopan maissa ei uuvuta, koska siellä on aikaa olla oman lapsen kanssa ihan eri tavalla kuin meillä.
Tuossa puhuttiin vanhemmista, ei äideistä. Mutta kun välttämättä haluat puhua juuri naisista, niin suomalainen äiti-ihminen näyttää jäävän kotiin EU-maiden keskiarvoa useammin. Ruotsalainen painaa töissä, eikä ahdista, samoin esim. Alankomaissa. Eli tilastojen perusteella kotiäitiys uuvuttaa, vanhemmuuden jakaminen ei.
https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=1196&newsId=2337&f…
Ruotsalainen tai vaikka belgialainen äiti tekee osa-aikatyötä, tilastoissahan ei näy se, ollaanko osa- vai kokoaikaisesti poissa lasten luota. Suomalainen äiti ei jää kotiin muita useammin, mutta meillä tilastointi tehdään kotihoidontukiperusteisesti eli sen mukaan, oletko hoitovapaalla vai et. Muualla työtön äiti tilastoidaan työttömäksi, meillä hän on usein hoitovapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilta vaaditaan nyky-Suomessa jäätävän paljon.
Kaikki vaativat, koko ajan.
Samaan aikaan kuin palvelut on surkeita.
Suomessa vanhemmuus on ihan ikioma tietoinen arvovalinta ja 100% vapaaehtoista.
Aivan. Siksi lisääntyminen Suomessa onkin kriisissä ja nälkävuosien tasolla.
Se taas ei ole sinunkaan etusi.
Tuo uu-es-aa ihmetyttää erityisesti, siellähän on hyvinkhin renthoa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ihmettele. Itsekin olen saanut lähisukulaisilta kommentteja kuten ”itsepä olet lapset hankkinut” sen sijaan, että olisi tarjottu vaikka apua, kun äiti itkee väsymystä.
Mutta tottahan se on. Nykyään on niin paljon tietoa tarjolla, että kyllä se lasten väsyttävyys pitäisi olla jo selvillä etukäteen. Jokainen siis tekee ihan tietoisesti valinnan tehdä lapsia ja kärsiä se väsymys.
Itse valitsin toisin enkä lapsia ole hankkinut, enkä todellakaan ala myöskään muiden päinvastaisen valinnan seurauksia korjaamaan. En halunnut omien lasten hankaluuksia enkä todellakaan halua muiden lasten hankaluuksia kontolleni.
Eikä kukaan sitä varmastikkaan sinulta odota tai halua. Joka suvussa on tällaisia nuivia henkilöitä, kukaan tuskin pyytää heiltä mitään, koska tietää että haluavat keskittyä johonkin postimerkkien järjestelemiseen tai vastaavaan.
Jos minä haluan järjestellä niitä postimerkkejä enkä hoitaa muiden itse tekemiään lapsia, niin siihen minulla tosiaan on oikeus. Juuri siksi jätin lapset tekemättä ettei minun tarvitsisi hoitaa lapsia.
Ei siis pitäisi myöskään vihjailla kuinka lisääntyneitä pitäisi auttaa, kun he eivät jaksakaan itse vastata ihan omista valinnoistaan. Järjestäkööt lisääntyneet keskenään hoitorinkejä, kun kerran niin lapsista tykkäävät ja kuulema ovat niiiiin epäitsekkäitäkin.
En todellakaan sitä vihjaillut. Olet sitä ihmistyyppiä, jonka apua ei kaivata. Ei niitä lapsia ihan kelle tahansa ämpärinsankanaamalle haluta jättää.
Kenenkäs apua ne lisääntyneet sitten kaipaa? Jos toisten lisääntyneiden, niin miksi sitä ei sitten järjesty? Eihän suinkaan lisääntyneet pyhimykset voi itsekkäitä tai laiskoja olla auttamaan, eihän 😱?!
Minäkin olen kuullut tuon itsehän sä sen lapsen halusit. Enkä ole edes kokenut itseäni erityisen väsyneeksi tai uupuneeksi tms. Joskus vaan, kun lapsi valvottanut, toivonut, että sais edes yhden yön nukkua kunnolla.
Vanhemmuuden ja työelämän yhdistäminen ei ole helppoa. Joo, meillä on päiväkodit, niihin vedotaan. Ei ne oikeasti tee asiasta sen helpompaa. Lapsi kaipaa vanhempiaan, vanhempi lasta, ratkaisu ei ole se, että onhan se lapsi päiväkodissa, paina vaan duunia.
Päiväkodissa ei myöskään oteta asioita todesta. Puhuin yli vuoden yhdestä lapsen päiväkodissa kokemasta ongelmasta, jota hän usein itki kotona. Päiväkodin henkilökunta vaan totesi, että lapset nyt puhuu kaikenlaista, on niin reipas lapsi päiväkodissa. Mitta tämä ongelma oli kotina koko akan esillä.
Lopulta ylsi kerta päiväkodissa lapsi lopulta toi asian itse esille. Alkoi siellä itkeä asiaa kuten kotona. No, sitten alkoi tapahtua, ottivat asian todesta. Sanoin vaan, että niin, puhuin tästä vuosi sitten jo, kohautitte vaan olkianbe.
Ei kaikki tarvitse apua. Toivottavasti he kuitenkin kiittivät ajatuksesta. Mitään tylyä kieltäytymisessä ei ole, tietty äänensävy voi olla.