Juttutoiveita toimittajille

Hyvä tietää et myös ruka on oulun seutua. Jos te jumankauta tahotte nuo alueittaa nii pistäkää Pohjois-Pohjanmaa! Mut ette pistä merilappia siihe! Pistäkää vaikka uusimaa koska se on yhtä oikein ky Oulun seutu!!!

Julkisen terveydenhoidon toimimattomuus. Hoidon saamisen vaikeus yleensä, lääkärien asenne, tapa määrätä lääkkeet listalta jokaiselle alkaen listan ykkösestä jatkuen kunnes tärppää. Jos ei tärppää ensimmäisen kolmen kokeilun aikana, oletetaan, että potilaalla on mielenterveysongelma.

Hoitoon pääsyn vaikeus, kuinka sairastunut ihminen jaksaa jonottaa tunteja puhelimessa tai odottaa päiviä yhteydenottoa? Päivystykseen pitäisi mennä vasta akuutissa henkeä uhkaavassa tilanteessa. Kova kipu on useimmille ihmisille syy todella hyvä syy lähteä päivystykseen, jos ei ole mahdollisuutta mennä yksityiselle.

Jotain artikkeleita on ollut yksittäisistä ihmisistä, jotka on leimattu mielenterveysongelmaisiksi kun lääkäri ei osaa etsiä syytä ongelmille (esim. nainen, jolla oli lopulta molemminpuolinen keuhkoveritulppa). Viime vuonna oli tapauksia, joissa pitkittynyt korona oireili, ja avuksi työkyvyttömyyteen tarjottiin mielialalääkkeitä ja sen jälkeen puhuttiin terapian tarpeesta. Kun lääkäri oletti, että potilaat valehtelivat oireistaa, miksi?

Samaan aikaan lasten ja nuorten mt- hoito "viivästyy", eli jää kokonaan saamatta. Jos jotain "hoitoa" edes saa, se on tk-listalääke, joka saattaa lisää itsetuhoisuutta, ja siihenkin saa vain välttämättömän akuuttihoidon.

Yllättävän paljon löytyy ihmisiä, joiden tapaturman tai somaattisen vaivan takaa löytyy lääkärin mielestä masennus, varsinkin jos ihminen on nuorena erehtynyt hakemaan keskusteluapua parisuhteen päättymisen, työttömäksi joutumisen tms. vuoksi ja hänelle on lätkäisty ensimmäisellä käynnillä pilleriresepti käteen.

Joskus lehdissä ohotellaan, kun ihmiset ei älyä lähteä vakavan vaivan (suolisto-ongelmat, sepelvaltimotauti, kova päänsärky, jotkut epämääräiset oireet) takia lääkäriin. Ennemminkin eivät lähde, koska jo aikaa soittaessa saa kehotuksen ottaa kuituvalmistetta, panadolia tai ehkä jopa buranaa, vastaanotolla sama.

Osalla lääkäreistä on paha asennevamma avun tarvitsijoita kohtaan, ja kyynistyessä Hippokrateen vala on ilmeisesti käynyt tarpeettomaksi ja vanhanaikaiseksi? Budjetti saattaa olla tiukka, mutta sen takia ei saisi kohdella ihmisiä huonosti. Toisekseen voisi kertoa julkisesti, jos ihmisiä priorisoidaan siinä, ketä on rahallisesti kannattavaa hoitaa ja ketä ei, ja mikä logiikka siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Psykoterapiasopimus. Mikä se on, miksi se tehdään, ketä se palvelee eniten (terapeuttia vai asiakasta, olen lukenut että terapeuttia, vaikka pitäisi olla toisinpäin), miten sopimuskäytäntöä voisi kehittää paremmin asiakasta palvelevaksi, miten sopimus toimii sopimusoikeiden näkökulmasta esimerkiksi sopimusrikkomuksissa, voiko sopimukseen pyytää kirjattavaksi tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä seikkoja (vastaamo-tapauksen jälkeen moni ehkä haluaisi varmuutta näihin), mitä asiakas ylipäätään voi vaatia sopimukseen kirjattavaksi vai voiko pyytää mitään kun taitaa olla terapeuttien markkinat (asiakas ottaa terapeutiksi melkeinpä kenet tahansa, jos vain sattuu hyvällä tuurilla saamaan kontaktin edes yhteen henkilöön), kuinka monet käyttävät sopimusta eli onko yleinen käytäntö alalla, jos sopimus vaikuttaa olevan enemmän terapeutille eduksi ja asiakkaalle haitaksi, niin voiko sen tekemisestä kieltäytyä, voiko terapeutti kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi jos joku kieltäytyy sopimuksesta (ehkä kukaan ei kieltäydy, mutta kiinnostaisi silti), onko terapeutilla velvollisuus ottaa hoidettavaksi kieltäytymisestä huolimatta (kuten terveydenhoitoalalla luulisi olevan) vai voiko terapeutti kieltäytyä ottamasta asiakkaaksi tästä syystä (tai mistä tahansa muusta syystä), jne jne...

Katsotaanko potilaalla olevan mitään itsemääräämisoikeutta missään mielenterveyteen liittyvässä asiassa, vai voidaanko se ohittaa nykyisinkin? Pääsääntöisesti se taidetaan ohittaa, koska voidaan. Jos sitä joutuu perustelemaan, potilaan tilanne ja tila on aina pätevä syy ohittaa hänet.

Jos asiakas haluaa kritisoida lääkitystä, kirjaustapaa, hoidon vaikuttavuutta yms, hän on hankala, ja se johtuu hänen psyykkisestä voinnistaan. Harha-ajatuksia, pakko-oireisuutta, psykoottisuutta.

Sivusta kun olen seurannut hoito/terapiajuttuja niin laittaa ajattelemaan, että toivottavasti en ikinä tarvitse mitään noita palveluita, eikä kukaan läheinenkään.

Palstan keskustelun innoittama toivon juttua naisista, jotka ovat saavuttaneet menestystä tai nousseet uransa huipulle vasta kypsemmällä iällä.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3625141/huipulle-vanhana-tuleeko-mielee…

Vierailija kirjoitti:

Palstan keskustelun innoittama toivon juttua naisista, jotka ovat saavuttaneet menestystä tai nousseet uransa huipulle vasta kypsemmällä iällä.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3625141/huipulle-vanhana-tuleeko-mielee…

Judi Dench. Nancy Pelosi. Anna Mary Robertson Moses. Helen Mirren. Veera Telenius. Susan Boyle. Elena Ferrante. Räp-mummo Eila. Maija-Liisa Peuhu aka Salkkarien Ulla. Cher. Tina Turner. Helene Sch jerf beck. Astrid Lindgren. Sikke Sumari. Anne Kukko hovi. Nina Mikkonen. J. K. Row ling. Julia Child. Sia Furler. Annie Proulx. Laura Ingalls Wilder. Toni Morrison. Anni mari Korte. Joan Collins. Karen Blixen. Carmen Herrera. Debbie Harry. Delia Owens. Mary Delany. Isabella Rossellini...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan keskustelun innoittama toivon juttua naisista, jotka ovat saavuttaneet menestystä tai nousseet uransa huipulle vasta kypsemmällä iällä.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3625141/huipulle-vanhana-tuleeko-mielee…

Judi Dench. Nancy Pelosi. Anna Mary Robertson Moses. Helen Mirren. Veera Telenius. Susan Boyle. Elena Ferrante. Räp-mummo Eila. Maija-Liisa Peuhu aka Salkkarien Ulla. Cher. Tina Turner. Helene Sch jerf beck. Astrid Lindgren. Sikke Sumari. Anne Kukko hovi. Nina Mikkonen. J. K. Row ling. Julia Child. Sia Furler. Annie Proulx. Laura Ingalls Wilder. Toni Morrison. Anni mari Korte. Joan Collins. Karen Blixen. Carmen Herrera. Debbie Harry. Delia Owens. Mary Delany. Isabella Rossellini...

...Jane Austen. Minna Canth. Anette Olzon. Saa ra Aalto. Estelle Getty. Martha Steward. Cyndi Lauper. Marja-Leena Suku la aka Kassi-Alma. Macy Gray. Sisko Istanmäki. Kaija Koo. Arja Havakka. Linda Hunt. Monica Bellucci. E. L. James. Helvi Hämäläinen. Sigrid Sc hau man. Sylvi Salonen. Sharon Stone. Maggie Smith. Kim Cattrall. Vera Wang. Lucille Ball. Jane Lynch. Kathryn Bigelow. Betty White Arianna Huffington.  Äiti Teresa. Viola Davis. Kathy Bates. Louise Bourgeois. Phyllida Barlow. Lubaina Himid. Betty Tompkins. Lyn Slater. Dorrie Jacobson...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan keskustelun innoittama toivon juttua naisista, jotka ovat saavuttaneet menestystä tai nousseet uransa huipulle vasta kypsemmällä iällä.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3625141/huipulle-vanhana-tuleeko-mielee…

Judi Dench. Nancy Pelosi. Anna Mary Robertson Moses. Helen Mirren. Veera Telenius. Susan Boyle. Elena Ferrante. Räp-mummo Eila. Maija-Liisa Peuhu aka Salkkarien Ulla. Cher. Tina Turner. Helene Sch jerf beck. Astrid Lindgren. Sikke Sumari. Anne Kukko hovi. Nina Mikkonen. J. K. Row ling. Julia Child. Sia Furler. Annie Proulx. Laura Ingalls Wilder. Toni Morrison. Anni mari Korte. Joan Collins. Karen Blixen. Carmen Herrera. Debbie Harry. Delia Owens. Mary Delany. Isabella Rossellini...

...Jane Austen. Minna Canth. Anette Olzon. Saa ra Aalto. Estelle Getty. Martha Steward. Cyndi Lauper. Marja-Leena Suku la aka Kassi-Alma. Macy Gray. Sisko Istanmäki. Kaija Koo. Arja Havakka. Linda Hunt. Monica Bellucci. E. L. James. Helvi Hämäläinen. Sigrid Sc hau man. Sylvi Salonen. Sharon Stone. Maggie Smith. Kim Cattrall. Vera Wang. Lucille Ball. Jane Lynch. Kathryn Bigelow. Betty White Arianna Huffington.  Äiti Teresa. Viola Davis. Kathy Bates. Louise Bourgeois. Phyllida Barlow. Lubaina Himid. Betty Tompkins. Lyn Slater. Dorrie Jacobson...

Tuossa keskustelusta copy-pastettuja naisten nimiä (ei kaikkia). En kuitenkaan ota kantaa minkä ikäinen ihmisen täytyy olla, jotta hänen voisi sanoa saavuttaneen kypsemmän iän.

Tietoturvaa käsitteleviä juttuja saisi olla nykyään huomattavasti paljon enemmän! Artikkeleita, joissa asiantuntijat opastavat kansalaisia parempaan tietoturvaan, ja joissa tulisi vastauksia samanlaisiin kysymyksiin mitä on tässä ketjussa: https://www.vauva.fi/keskustelu/4119398/teille-jotka-olette-huolissanne…

Vierailija kirjoitti:

Tietoturvaa käsitteleviä juttuja saisi olla nykyään huomattavasti paljon enemmän! Artikkeleita, joissa asiantuntijat opastavat kansalaisia parempaan tietoturvaan, ja joissa tulisi vastauksia samanlaisiin kysymyksiin mitä on tässä ketjussa: https://www.vauva.fi/keskustelu/4119398/teille-jotka-olette-huolissanne…

Ketju oli poistettu! Siinä oli erittäin monta hyvää kysymystä tietoturvasta. Sitäkin suuremmalla syyllä, nyt äkkiä joku paikka mistä kuka tahansa voi kysellä ohjeita tietoturva-asioissa.

Usein näkee kansainvälisten julkisuuden henkilöiden titteleinä muoti-ikoni tai tyyli-ikoni, mutta ketkä suomalaiset ansaitsevat nämä tittelit?

On helppo löytää lehtijuttuja koko maailman yhteisistä tyyli-ikoneista, kuten alla oleva listaus, johon mukaan ovat päässeet seuraavat kymmenen naista: Coco Chanel, Katharine Hepburn, Bettie Page, Jacqueline Kennedy Onassis, Prinsessa Diana, Debbie Harry, Twiggy, Madonna, Herttuatar Catherine ja Lady Gaga.

Vaikutusvaltaisimmat tyyli-ikonit vuosien varrelta – tämä tekee heistä muodin edelläkävijöitä (MTV Lifestyle) (Julkaistu 08.03.2014)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaikutusvaltaisimmat-tyyli-ikonit-v….

Mutta voisiko joku tehdä samanlaisen listauksen suomalaisista tyyli-ikoneista.

Vierailija kirjoitti:

Usein näkee kansainvälisten julkisuuden henkilöiden titteleinä muoti-ikoni tai tyyli-ikoni, mutta ketkä suomalaiset ansaitsevat nämä tittelit?

On helppo löytää lehtijuttuja koko maailman yhteisistä tyyli-ikoneista, kuten alla oleva listaus, johon mukaan ovat päässeet seuraavat kymmenen naista: Coco Chanel, Katharine Hepburn, Bettie Page, Jacqueline Kennedy Onassis, Prinsessa Diana, Debbie Harry, Twiggy, Madonna, Herttuatar Catherine ja Lady Gaga.

Vaikutusvaltaisimmat tyyli-ikonit vuosien varrelta – tämä tekee heistä muodin edelläkävijöitä (MTV Lifestyle) (Julkaistu 08.03.2014)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaikutusvaltaisimmat-tyyli-ikonit-v….

Mutta voisiko joku tehdä samanlaisen listauksen suomalaisista tyyli-ikoneista.

Palstallakin keskustelua tyyli-ikoneista.

https://www.vauva.fi/keskustelu/4125698/ketka-kaikki-ovat-tyyli-ikoneit…

Kiinnostaisi lukea miten SIVEYS määriteltäisiin, jos se olisikin vaatimuksena miehille, eikä aina vain naisille. Miten käyttäytyisi siveä mies?

(Ei pettäisi puolisoaan...? Ei ahdistelisi tai häiritsisi ketään seksuaalisesti...? Mitä muuta...?)

Tutkimustietoon perustuva juttu siitä, miten voisi syödä muuten vegaanisesti, mutta lisäten ruokavalioon vain sen verran eläinperäistä ruokaa, että ei tarvitsisi ottaa purkista vitamiineja tai hivenaineita. Lukuunottamatta tietenkään D-vitamiinia, jota kaikki suomalaiset ruokavaliosta riippumatta joutuvat käyttämään. Paljonko olisi sopiva määrä ei-vegaanista ravintoa per painokilo esimerkiksi tyypillistä toimistotyötä tekevällä mieshenkilöllä?

Suomalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita millaisena meidän maamme nähdään ulkomailla. Suomea kuvaillaan usein sanoilla "Land of a hundred thousand lakes" tai "Land of a thousand lakes". Helsingistä käytetään ilmaisuja "Daughter of the Baltic" ja the "Pearl of the Baltic Sea". Meri ja järvet ovat olennainen osa suomalaisuutta - ainakin ulkomaalaisten silmissä. Suomalaisten myös luullaan tämän vuoksi syövän paljon järvikalaa, merikalaa sekä muita mereneläviä. Monet uskovat, että Suomi on nykyaikainen sivistynyt pohjoismainen valtio, jossa enemmistö väestöstä noudattaa kalapainotteista ruokavaliota. Onkin hävettänyt meidän suomalaisten puolesta todella paljon, kun monille ulkomaalaisille on lopulta selvinnyt totuus, että emme me suomalaiset olekaan enää meren ja tuhansien järvien äärellä elävä kansa, joka syö paljon omista vesistä pyydettyä terveellistä kalaa, kuten maan perinteisiin on joskus kuulunut, vaan olemme nykyään tehotuotettua lihaa mussuttava kansa. Lukisin mielelläni valtamediasta jonkun tähän aiheeseen liittyvän jutun.

Helsingin Sanomissa oli juttu "Pitäisikö Helsingin oikeasti näyttää tulevaisuudessa enemmän tältä? Timo Ronkainen hahmotteli Elielinaukiolle puolitosissaan pienen metsikön" https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007923863.html.

Jutussa kerrottiin:

Mutta 40 vuoden ikäisiä lehtipuita emme mistään saa, sanovat puuasiantuntija Juha Raisio Helsingin kaupungin kaupunkiympäristöstä ja suunnitelman tehnyt Timo Ronkainen. Ja kuka jaksaa nykymaailmassa odottaa, että puut ovat kasvaneet metsäksi? Se vie vuosikymmeniä. ”Puita ei voi tehdä, eikä niitä voi ostaa. Isot komeat puut ovat kasvaneet täällä jo kauan ennen kuin minä synnyin. Kun puu kaadetaan, on se aina peruuttamatonta, toista et saa heti tilalle”, Raisio huomauttaa.

Lisäksi jutun loppupuolella kerrottiin:

Elielinaukiolla kasvaa jo nyt lukuisia puita, vaikka niitä ei tähän aikaan vuodesta välttämättä tule huomanneeksi. Aukiota reunustavat huomaamattomat puistolehmukset molemmilla sivuilla. Yhdessä ihmisiässäkään ei ehdi nähdä puiden koko elinkaarta, sillä jopa Helsingin kaduilla, myllerryksen keskellä, ne voivat elää 150–200 vuotta. Hyvässä kasvupaikassa ehkä satojakin vuosia. ”Elielinaukion puut ovat noin 25-vuotiaita. Menee vielä noin 40 vuotta, että ne ovat komeimmassa vaiheessaan”, Raisio kertoo. Toistaiseksi on epäselvää, pääsevätkö ne sinne asti.

Jäinkin miettimään sitä, että kun kerran puita ei voi ostaa eikä mistään voi saada noin 40 vuoden ikäisiä lehtipuita, ja toisaalta nämä Elielinaukion puut ovat jo ehtineet 25 vuoden ikään, niin mitä niille tapahtuu jos aukiolle tulee liikerakennuksia? Pystytäänkö tuon ikäisiä puita siirtämään toiseen kasvupaikkaan onnistuneesti, jotta ei menetettäisi puiden kasvamaa 25 vuoden aikaa?

 

Siviilihautajaisten järjestäminen, siis ei kirkollisia hautajaisia.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Sanomissa oli juttu "Pitäisikö Helsingin oikeasti näyttää tulevaisuudessa enemmän tältä? Timo Ronkainen hahmotteli Elielinaukiolle puolitosissaan pienen metsikön" https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007923863.html.

Jutussa kerrottiin:

Mutta 40 vuoden ikäisiä lehtipuita emme mistään saa, sanovat puuasiantuntija Juha Raisio Helsingin kaupungin kaupunkiympäristöstä ja suunnitelman tehnyt Timo Ronkainen. Ja kuka jaksaa nykymaailmassa odottaa, että puut ovat kasvaneet metsäksi? Se vie vuosikymmeniä. ”Puita ei voi tehdä, eikä niitä voi ostaa. Isot komeat puut ovat kasvaneet täällä jo kauan ennen kuin minä synnyin. Kun puu kaadetaan, on se aina peruuttamatonta, toista et saa heti tilalle”, Raisio huomauttaa.

Lisäksi jutun loppupuolella kerrottiin:

Elielinaukiolla kasvaa jo nyt lukuisia puita, vaikka niitä ei tähän aikaan vuodesta välttämättä tule huomanneeksi. Aukiota reunustavat huomaamattomat puistolehmukset molemmilla sivuilla. Yhdessä ihmisiässäkään ei ehdi nähdä puiden koko elinkaarta, sillä jopa Helsingin kaduilla, myllerryksen keskellä, ne voivat elää 150–200 vuotta. Hyvässä kasvupaikassa ehkä satojakin vuosia. ”Elielinaukion puut ovat noin 25-vuotiaita. Menee vielä noin 40 vuotta, että ne ovat komeimmassa vaiheessaan”, Raisio kertoo. Toistaiseksi on epäselvää, pääsevätkö ne sinne asti.

Jäinkin miettimään sitä, että kun kerran puita ei voi ostaa eikä mistään voi saada noin 40 vuoden ikäisiä lehtipuita, ja toisaalta nämä Elielinaukion puut ovat jo ehtineet 25 vuoden ikään, niin mitä niille tapahtuu jos aukiolle tulee liikerakennuksia? Pystytäänkö tuon ikäisiä puita siirtämään toiseen kasvupaikkaan onnistuneesti, jotta ei menetettäisi puiden kasvamaa 25 vuoden aikaa?

 

Timo Ronkaisen Elielinaukion puistosuunnitelmasta tuli mieleen Japanin Osakassa sijaitsevan Namba Parks ostoskekuksen kattopuutarha. Netistä löytyy siitä paljon hyviä kuvia, paikka hahmottuu parhaiten selailemalla useita kuvia.

Toimisiko samanlainen Suomessa? HS:n jutussakin mainittiin, että viherkansien rakentaminen on mahdollista. Joten jos nostaisikin Timo Ronkaisen havainnekuvassa olevan puiston liikerakennuksen katolle?

KUVA: https://hs.mediadelivery.fi/img/978/3f09409c356e4831981c1f286a4d83c6.jp…

Ylellä julkaistiin 14.4.2021 juttu psykoterapiaan hakeutumisen vaikeuksista. Siinä kerrotaan muun muassa, että psykoterapeutit valikoivat asiakkaitaan. Eikä ihme, koska heistä on nyt huutava pula, joten tällä hetkellä on myyjän markkinat.

Yle: Terapiaa kalvaa epätasa-arvo: hoitoon pääsevät korkeasti koulutetut naiset kuten Laura, mutta hänkään ei jaksa etsiä terapeuttia

(Toimittaja: Satu Miettinen)

https://yle.fi/uutiset/3-11879429

Ylen jutussa kerrotaan myös terapeutin etsimisen työläydestä, siitä miten valtavaa salapoliisityötä vaatii selvittää kenellä terapeuteista on mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita. Jutussa puhutaan sähköpostirumbasta, johon tuhannet suomalaiset ryhtyvät vuosittain.

Tässä Ylen jutussa ei kuitenkaan mainittu sitä kuinka ehdottoman tärkeää on löytää itselleen sopiva terapeutti.

Psykoterapeutin valintaan löytyy ohjeita esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilta:

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/ps…

Sivuilla sanotaan heti ensimmäisenä seuraavaa:

Psykoterapiasuhde vaikuttaa olennaisesti psykoterapian tuloksellisuuteen. Tällä tarkoitetaan työskentelysuhdetta, joka psykoterapiassa luodaan.

Terapiasuhteen kannalta on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys siitä, mihin terapiassa pyritään ja millä keinoilla, sekä yhteensopivuus vuorovaikutuksessa. Arkikielessä puhutaan siitä, miten asiakkaan ja psykoterapeutin kemiat kohtaavat.

Psykoterapian luonne riippuu siis viitekehyksen lisäksi paljon terapeutista ja siitä, millaisen suhteen asiakas ja psykoterapeutti muodostavat.

Psykoterapia-asiakkaat ovat tutkimuksissa nimenneet terapiassa vaikuttavaksi tekijäsi sen, että ovat tulleet kuulluksi ja ymmärretyksi.

Mielenterveystalon sivustolla neuvotaan terapeutin valintavaiheessa kysymään itseltään onko seuraavilla tekijöillä merkitystä: psykoterapeutin sukupuoli, ikä, pohjakoulutus, erikoistumisala, työkokemusvuosien määrä, vastaanoton sijainti.

Haasttelukäynneillä pitäisi arvioida lisäksi seuraavia tekijöitä: psykoterapeutin työskentelytavat ja niiden soveltuvuus omaan tilanteeseen,  onko psykoterapeutilla juuri omiin ongelmiin soveltuvaa asiantuntemusta, pystyykö puhumaan hänelle, syntyykö kokemus, että hän voisi olla avuksi omassa tilanteessa.

Tätä asiakkaalta vaadittavaa arviointityötä voisi verrata siihen, että kun menee lääkärille fyysisten vaivojen vuoksi, niin joutuisi tekemään vastaavan arvioinnin lääkärin soveltuvuudesta omien vaivojen hoitamisessa. Miksi Suomessa ei ole onnistuttu luomaan tasa-arvoa somaattisten ja psykosomaattisten terveysongelmien hoidossa.

Itselle sopivan psykoterapeutin löytäminen olisi siis tärkeää, koska se vaikuttaa terapian tuloksellisuuteen. Voidaankin kysyä, kannattaako terapiaan edes mennä ollenkaan, mikäli ei onnistu löytämään omasta mielestään sopivaa terapeuttia. Varsinkin kun terapiasta jää aina itselle maksettavia kuluja. Ylen jutussa kerrotaan, että opiskelijat ovat toiseksi suurin ryhmä Kela-terapian asiakkaista. Kannattaako opiskelijan tai kenenkään vähävaraisen käyttää 120-200 euroa tuloistaan mahdollisesti tuloksettomaan terapiaan epäsopivan terapeutin kanssa? Jos rahat menevät hukkaan, niin ei voi edes vaatia palautusta.

Ja miten ylipäätään voidaan olettaa kenenkään löytävän sopivaa terapeuttia nyt vallitsevassa tilanteessa, kun vaikuttaisi olevan todella hankalaa päästä edes haastattelukäynneille asti?

Terapia-alan vaikeuksista on jo kirjoitettu paljon, mutta enemmänkin saisi vielä olla juttuja. Voisi olla artikkeli esimerkiksi juuri tästä sopivan psykoterapeutin löytämisen tärkeydestä ja sen vaikutuksesta terapian tuloksellisuuteen, aiheesta varmasti löytyy kansainvälistäkin tutkimustietoa.

Alla oleva juttu Helsingin Sanomissa valitettavasti maksumuurin takana, joten pääsy kielletty vähävaraisilta :(

Toivottavasti vaikkapa Yle voisi kirjoittaa myös taiteilijoiden työhyvinvoinnista. Stressiä taiteen alan ammattilaisille aiheuttaa HS:n otsikossa mainittu epävarma toimeentulo, mutta on monia muitakin tekijöitä. Monet niistä liittyvät toisiinsa, esimerkiksi vähäiset ansaintamahdollisuudet aiheuttavat taidealoilla valtavaa kilpailua kollegoiden kesken, mikä tuo väistämättä mukana erittäin ikäviä lieveilmiöitä, ja vaikuttaa monien jaksamiseen ammatissa.

HS: Stressi toimeentulosta pitää taiteilijoissa yllä ”kroonista ahdistusta ja epäonnistumisen tunnetta” – Taiteen rahoitusjärjestelmä saa monet uupumaan ja vaihtamaan alaa

Taiteen rahoitusjärjestelmän ongelmat kuormittavat vapaita taiteilijoita myös normaalioloissa. Tutkijat ja taiteilijat haastavat yhteiskunnan ottamaan vastuuta taiteilijoiden hyvinvoinnista.

Tilaajille

Kristiina Sarasti

18.4. 17:00

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007926771.html

Mitä tehdä, jos opettaja on kiusaaja?