Lue keskustelun säännöt.
Juttutoiveita toimittajille
17.12.2020 |
Tännehän ne toimittajat tulevat usein etsimään jutunjuurta, joten miksipä ei ehdotettaisi heille suoraan omasta mielestämme hyviä aiheita.
Kommentit (255)
Tästä aiheesta täytyisi olla enemmän juttuja suomenkielisessä mediassa.
When a Rape Victim Is Kind to Her Attacker After the Crime
Seeking redemption through redefining rape.
Jul 17, 2020
https://www.psychologytoday.com/us/blog/why-bad-looks-good/202007/when-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä toivoisin että joku lehti ottaisi asiakseen oikein syväluodata maskien vaikutusta ympäristöön tulevien vuosien aikana. Kuinka paljon kertakäyttömaskeja on jo nyt maailman valtamerissä, ja miten eläimet niistä kärsivät.
Iltap*skan toimittajat sun muut vois tajuta joskus ettei Meri-Lappi ole Oulun seutua
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta täytyisi olla enemmän juttuja suomenkielisessä mediassa.
When a Rape Victim Is Kind to Her Attacker After the Crime
Seeking redemption through redefining rape.
Jul 17, 2020
https://www.psychologytoday.com/us/blog/why-bad-looks-good/202007/when-…
Moni ulkomainen media on kirjoittanut aiheesta, alla pari esimerkkiä, joten todellakin Suomessakin pitäisi saada näkyvyyttä tälle aiheelle.
Writing a love letter instead of a police report: why victims contact sex attackers
https://www.theguardian.com/world/2016/feb/13/jian-ghomeshi-trial-sexua…
Victims of Sexual Violence Often Stay in Touch With Their Abusers. Here’s Why.
https://www.nytimes.com/2018/09/07/style/domestic-sexual-abuse-relation…
Why assault victims stay in touch with attackers, in light of Weinstein defense
https://abcnews.go.com/US/sexual-assault-victims-continue-relationships…
Joku voisi laskea autojen todellisen keski-iän Suomessa, niin että harrasteautot jätetään pois.
Jatkuvasti käytetään lukuja missä on museoautotkin mukana. Tottakai niin saadaan luvut huonommiksi.
Trafista tammikuussa liikenteessä olevat autot ja niiden keski-ikä. Tuolloin saadaan rajattua harrasteautot pois.
Olisi mielenkiintoista tietää todellinen ikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko koskaan ollut lehtijuttua hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen sisällöstä? Kiinnostaisi tietää miten heitä koulutetaan soittajien kohtaamiseen.
Lehdissä on ollut useita juttuja soittajien itse kertomista huonoista kokemuksista, samoin palstalla on aiheesta ketjuja. Luulisi hätäkeskuspäivystäjillä olevan esimerkiksi hätääntyneiden soittajien rauhoittelemiseksi useita vaihtoehtoisia selkeitä ja toimivia lauseita. Näin ei kuitenkaan taida olla?
Yhdessä palstan ketjuista luki, että päivystäjä oli nostanut ääntään ja ärähtänyt "Rauhotu!". Jos kysyttäisiin ammattitaitoiselta psykologi-psykoterapeutilta konsultointia miten päivystäjien kannattaisi toimia hätääntyneiden soittajien kanssa, niin tuskin neuvona olisi ärähtää. On varmasti monia muita paljon parempia lauseita, joita voi sanoa soittajalle, jotta hänelle ei jää soitosta traumatisoivaa kokemusta.
Eräs tuttu myös kertoi, että oli joutunut soittamaan hätänumeroon ja oli ollut syystäkin hätääntynyt, ja hän sanoi jälkikäteen, ettei aio enää ikinä soittaa sinne, jos joku muu voi sen tehdä hänen puolesta, palvelu oli kuulemma ollut niin tylyä.
Eikö ne siellä hätäkeskusessa ja hätäkeskuspäivystäjien koulutuksessa tee yhteistyötä juuri näiden ihmismielen ammattilaisten kanssa silloin, kun kehittävät päivystäjien koulutusta. Eihän se voi niinkään mennä, että jätetään jokaisen päivystäjän itse päätettäväksi mitä suustansa päästää haastavassa tilanteessa. Jos vaikeiden tilanteiden hoitamista ei johdeta todella jämptisti, vaan jätetään jokaisen päivystähän oman harkintakyvyn varaan miten muotoilee viestinsä, niin tuskin tulee kovinkaan hyvää palautetta asiakaspalvelusta.
No, onneksi hätäkeskukseen voi aina laittaa palautetta huonoista kokemuksista heidän nettisivujen kautta. Sekin muuten kiinnostaisi, että millaista palautetta sinne tulee ja miten se huomioidaan toiminnan kehittämisessä.
Paljon hyvä aiheita. En jaksanut selata ihan koko ketjua.
Karu-sanaa tosin käytän jatkossakin, mikäli se tuntuu otsikkoon sopivan. Lyhyt ja toimii hyvin otsikossa toisin kuin moni muu laimeampi ilmaus. Myös tyly on hieman vastaava. Ne ovat yleistyneet otsikoissa, koska data näyttää niiden toimivan.
t. toimittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä toivoisin vielä jonain päivänä lukevani laajemman jutun afrikkalaisesta elokuvascenestä.
Miten se asunnoton mies jolle tehtiin muidonmuutos voi nykyään. Mitä hänelle kuuluu.
Muutenkin jos tehdään juttu olisi kiva kuulla päivitys vaikka vuoden päästä miten tilanne muuttunut ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta täytyisi olla enemmän juttuja suomenkielisessä mediassa.
When a Rape Victim Is Kind to Her Attacker After the Crime
Seeking redemption through redefining rape.
Jul 17, 2020
https://www.psychologytoday.com/us/blog/why-bad-looks-good/202007/when-…
Toinen tähän teemaan liittyvä kysymys, joka usein nousee esille:
Why Don't Victims of Sexual Harassment Come Forward Sooner?
https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-compassion-chronicles/20171…
Vierailija kirjoitti:
Puhelimet pois penikoilta koulussa. Kuvaavat toisiaan ja sitten maalitetaan. Kouluissa pitäisi opettaa yksityisyydensuojaa näissä kuva-asioissa. Siitä juttua, kiitos.
Meillä ei ole yksityisyydensuojaa. Julkisella paikalla saat kuvata ketä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun joku vielä tilaisikin noita lehtiä.
"Julkisella paikalla saat kuvata ketä vain."
Totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku voisi tehdä vertailevaa juttua niistä maista, joissa ei saa kuvata vapaasti ketä tahansa julkisilla paikoilla tai muutenkaan ilman suostumusta. Ehkäpä olisi aika päivittää näitä lakeja Suomessakin.
Systemaattinen työlainsäädännön kiertäminen, mukaan lukien kunnat ja valtio työnantajina.
Vierailija kirjoitti:
--En jaksanut selata ihan koko ketjua.
---
t. toimittaja
Ihailtavaa paneutumista.
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi tehdä vertailevaa juttua niistä maista, joissa ei saa kuvata vapaasti ketä tahansa julkisilla paikoilla tai muutenkaan ilman suostumusta. Ehkäpä olisi aika päivittää näitä lakeja Suomessakin.
Siis lähinnä Pohjois-Korea, Saudi Arabia, Keski Afrikan Tasavalta ja pari vastaavaa. Miten lakien päivittäminen tähän suuntaan auttaa ketään (paitsi vallanpitäjiä ja muita etuoikeutettuja)?
On puhuttu somen "kuplista". Voitaisiinko ihan konkreettisin esimerkein näyttää, millaisena todellisuus näyttäytyy netissä eri ihmisille?
Paljon on keskusteltu julkisuudessa taideyiopistojen ongelmista, kuten henkilökunnan opiskelijoita kohtaan suuntaamasta seksuaalisesta häirinnästä ja muusta epäasiallisesta käytöksestä. Mutta miksi aina jätetään keskustelun ulkopuolelle taidealojen ammattikorkeakoulut? Niissä on aivan samoja ongelmia kuin yliopistoissakin.
Ammattikorkeakoulut ovat ihan yhtä lailla osa koko alan kattavaa ongelmaa. Jos mietitään vaikkapa Taideyliopistoa, niin ammattikorkeakouluista menee sinne paljon väkeä maisteriohjelmiin. Ja jos näitä ongelmia ei nosteta esiin ja julkiseen keskusteluun myös ammattikorkeakoulujen taiteen alojen osastojen ja koulutusohjelmien ongelmana, vaan ne sen sijaan hiljaisesti hyväksytään ja ammattikorkeakouluissa huonosti käyttäytyvät henkilöt pääsevät luikahtamaan ilman seuraamuksia kuin koirat veräjästä, niin silloin amk-opiskelijat turtuvat näihin epäkohtiin, eivätkä siten ehkä yhtä helposti uskalla nostaa niitä esiin edes maisteriopinnoissakaan. Eikä jatkossa työelämässäkään. Eikä kyse ole pelkästään amk-ajan jälkeisestä ajasta, vaan myös opiskeluajasta. Myös amk-tason taideopiskelijoiden tulisi saada opiskella ilman pelkoa henkilökunnan taholta tulevasta häirinnästä, kiusaamisesta, sortamisesta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä.
Olen keskustellut monen amk-taustaisen taidealan edustajan kanssa ja kuullut aivan hirvittäviä tarinoita heidän opiskeluajoilta (esimerkiksi emotionaalista manipulointia, käsiksi käymistä, opettajien harrastamaa seksiä opiskelijoiden kanssa, jne). Heidän puheissa on myös toistunut se valitettava seikka, että amk:sta valmistuneet kokevat olevansa alalle valmistuessaan hieman altavastaajina verrattuna maisteritutkinnon suorittaneisiin ja monet myös haaveilevat saavansa opintopaikan myöhemmin maisteriohjelmista, mikä tietenkin estää heitä nostamasta kissaa pöydälle yhtä rohkeasti kuin vaikkapa Taideyliopiston opiskelijat ovat viime aikoina tehneet. Toivottavasti toimittajat voisivat olla tässä aktiivisia ja selvittää myös ammattikorkeakoulujen tilannetta. Taustatyötä tehdessä tulee huomaamaan, että aika nopeasti löytyvät ne henkilöt, joilla on aiheesta omakohtaista kokemusta.
Vapaana toimittajana voisin tehdä jutun mistä tahansa edellä mainitusta aiheesta. Esimerkiksi kiusaamisesta voisi helposti saada muutaman osan mittaisen sarjan vaihtelevilla teemoilla. Klikkivarma juttu.