Juttutoiveita toimittajille

Erittäin akuutti ja kaikkein tärkein aihe tänä vuonna kaikille suomalaisille ja koko maailmalle, tämä:

Toivon, että rokotteisiin liittyvät erittäin vakavat haittavaikutukset ja kuolemat Suomessa, näistä tehtäisiin lehtijuttu. Jymyuutinen.

Fimean tilastossa niitä on jo lähes 800. Vasta muutama kuukausi mennyt, vasta ensimmäinen injektio annettu.

Fimea on Suomen virallinen lääkevalvontavirasto, sivustolle on päässyt THL:n kautta.

Tämän jymyuutisen julkaiseminen olisi sankariteko ja sitä ei tämä kansa koskaan unohtaisi.

Mikä valtava määrä ihmisiä pelastuisi kuolemalta ja läheisiä surulta.

Oikeudenmukaisuutta vaativat ns. aktivistihenkiset henkilöt työpaikoilla ja oppilaitoksissa - ja miksi heidän ponnistelut epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi liian usein vielä nykypäivänäkin leimataan hankaluudeksi, mielenterveysongelmiksi, elämänhallinan puutteeksi, luonneviaksi, muiden häiritsemiseksi, tai muuksi vastaavaksi. Ja miten erottaa toisistaan organisaation epäkohtiin muutosta toivova aktivisti ja pelkkää omaa etuaan ajava opportunisti.

Kun nyt on noita koronavariantteja, niin tarkoittaako koronapassi sitä, että pitää olla koko loppuelämän ajan voimassaoleva rokotus kulloistakin koronavarianttia vastaan? Ja vaatiiko passin voimassaolo sen, että rokotus on max puoli vuotta vanha? Vai tehdäänkö niin, että tuleville varianteille annetaan uusi nimi ja unohdetaan vähitellen koko juttu? Millaista kehitystyötä ja testejä tehdään uusia variantteja silmälläpitäen? Pitääkö tyytyä siihen, etyä joka puolen vuoden välein ottaa piikin, jonka haittavaikutuksia ei ole testattu huolellisesti?

Vierailija kirjoitti:

Oikeudenmukaisuutta vaativat ns. aktivistihenkiset henkilöt työpaikoilla ja oppilaitoksissa - ja miksi heidän ponnistelut epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi liian usein vielä nykypäivänäkin leimataan hankaluudeksi, mielenterveysongelmiksi, elämänhallinan puutteeksi, luonneviaksi, muiden häiritsemiseksi, tai muuksi vastaavaksi. Ja miten erottaa toisistaan organisaation epäkohtiin muutosta toivova aktivisti ja pelkkää omaa etuaan ajava opportunisti.

Tämä! Tähän liittyen voisi syventyä yhteiskunnalliseen aktivismiin yleensä ja sen taustalla vaikuttaviin motiiveihin enemmänkin. Kuinka moni ajaa jotain asiaa siksi, että oikeasti pitää sitä tärkeänä ja kuinka moni taas tekee niin vain imagoaan parantaakseen? Nythän esim. tässä muuan kalaparvessa vaikuttaa olevan mukana paljon aggressiivisia ja ahdasmielisiä hyvesignaloijia, joille etusijalla on oma agenda eikä vihapuheen tai syrjimisen vähentäminen.

Mistä TIkTokin noitabuumissa oikein on kyse?

(tämä vain tilaajille: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007937200.html)

Listausta Instagramin hyvistä suomalaisista live streamien tekijöistä, joita kannattaa seurata (koska striimaus on yhä edelleen nosteessa).

Onko jo ollut juttua suomenkielisissä valtamedioissa vuonna 2020 julkaistusta, suureen suosioon nousseesta, kutsuperiaatteella toimivasta, sosiaalisen median sovelluksesta nimeltä CLUBHOUSE?

Miten ymmärtää paremmin ihmistä, jonka sairaus ei näy päällepäin. Miten kommunikoida paremmin hänen kanssaan (esimerkiksi vitsikkäät, vähättelevät, mitätöivät kommentit olisi syytä jättää sanomatta).

Voisko olla samanlainen suomalaisista elokuvista?

https://www.vulture.com/article/the-101-best-movie-endings-of-all-time-…

Julkisuuden hinta sosiaalisen median aikakaudella ja sitä ennen.

Miten nuorten lisääntynyt ympäristötietoisuus ja siihen liittyvä ympäristöahdistus vaikuttavat heidän ammatinvalintapäätöksiin.

Vähän niin kuin vastapainona tälle jutulle:

Helsingin Sanomat

Luetuimmat:

3 Palkat | Mitä kannattaa opiskella ja mihin mennä töihin, jos haluaa tienata hyvin?

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007944388.html

Miten päästä hyville palkoille?

Koulutus- ja alavalinnalla voi vaikuttaa paitsi alkupalkkaan myös siihen, miten palkka myöhemmin uralla kehittyy. Alojen välillä on suuret erot siinä, miten palkka nousee työkokemuksen karttuessa.

Tilaajille

Juha Riihimäki

28.4.2021 2:00 |

Päivitetty 28.4.2021 8:37

Moni nuori sitä miettii, mutta silti aiheesta keskustellaan melko kainosti, jos ollenkaan. Nimittäin palkasta ja sen kehittymisestä työvuosien saatossa. (...)

Vierailija kirjoitti:

Ennen vappua olisi kiva sellainen juttu, jossa näytetään miten perhe tai ystäväporukka käy noutamassa kahvilasta tai ravintolasta ruoat ja menee nauttimaan ne piknikille. Noutoruoka & piknik -combo tarjoaa innokkaille instailijoille mahdollisuuden saada "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" eli kaksi kuvaa yhden sijaan, ensin yksi noutoreissulta ja sitten vielä toinen piknikiltä :) Nyt olisi hyvä kaikkien kynnelle kykenevien kannattaa varsinkin pieniä ruokapaikkoja, niin eivät menisi nurin. Noutoateriat tuovat paremmin tuloja ravintola- ja kahvilayrittäjille kuin paikan päällä nautitut, koska asiakaspaikkoja on tällä hetkellä rajoitettu määrä. Kaikenlaiset noutoruokiin houkuttelevat lehtijutut olisivat nyt plussaa.

Vahva suositus kokoontumisten välttämisestä kaupunkien keskustoissa ja puistoissa sekä vapun sääennuste on saanut meidän siirtämään noutoruokapiknikin olohuoneen lattialle :)

Taloyhtiöiden isännöitsijät:

* jotka pyytävät hallitukselta valtakirjat ja toimivat sen jälkeen itsevaltiaasti;

* jotka blokkaavat kaiken yhteydenpidon asukkailta ja osakkailta hallitukselle;

* jotka tekevät näin hallituksen toimeen kuuluvan isännöitsijän työn valvomisen mahdottomaksi;

* jotka eivät anna kenenkään tehdä valitusta isännöitsijän toiminnasta, vaan hiljentävät jokaisen kriittisen äänen esimerkiksi uhkailemalla ja syyttelemällä.

Uskaltaisiko joku tehdä jutun, jossa neuvoisi miten voi toimia epäeettisesti toimivan isännöitsijän kanssa?

Miten psykoterapia-asiakas voi arvioida prosessin aikana itsenäisesti oman hoidon vaikuttavuutta, terapeutin soveltuvuutta, terapiasuuntauksen toimivuutta omissa haasteissa, jne. Usein asiakkaat saattavat ottaa ensimmäisen terapeutin, jonka onnistuvat saamaan, ja entä jos myöhemmin alkaakin nousta mieleen ajatus, että valinta saattoi olla väärä. Kysehän voi olla vain terapiaan olennaisena osana kuuluvasta vaikeudesta, mutta miten tunnistaa onko kyse siitä vai jostakin muusta. Ihanteellisinta tietenkin, jos voisi puhua asiasta oman terapeutin kanssa, mutta entä jos ei pysty. Voiko arviointiin saada ulkpuolista ammattimaista apua vai pitääkö vain pärjätä omin avuin.

Tunnetuimmat suomalaiset elokuvasitaatit.

Netti täynnä listoja englanninkielisisten elokuvien tunnetuimmista sitaateista, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt vastaavaa kotimaista versiota.

Teidelle terveiset, eräältä   virtasen palstasuvun jäseneltä josta teit joskus tosi kauan sitten  anonyymin jutun

Onko ylioppilasjuhlat usein enemmän äidin ja isän juhlat kuin ylioppilaan omat juhlat eli onko esim vieraat kutsuttu vanhempien toiveiden mukaisesti.

Listausta helpoista mahdollisimman vähän vaivannäköä vaativista aterioista (muut kuin valmisateriat), jotka silti ovat niin terveellisiä kuin vain mahdollista (terveysfaktat mukaan!). Eli mitä kiireisen ja/tai väsyneen ilman lapsia elävän eli lähinnä vain itselleen kokkailevan ihmisen kannattaisi ostaa kaupasta, jotta saisi ruokittua itsensä niin, ettei siihen mene kohtuuttomasti vähissä olevaa energiaa ja aikaa.

HS:n otsikossa, vesijeteillä retkeillään nykyään jopa Helsingistä Tallinnaan. Juttu maksumuurin takana, joten voisiko Ilta-Sanomat kirjoittaa vinkit miten vesijetillä Tallinnaan?

Tämä juttu aukenee vain Hesarin tilaajille.

Kuka hyötyy psykoterapiasta?

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008189114.html

Eikö muutkin lehdet voisi tarttua näin tärkeään aiheeseen?