Nolot mokat työhaastattelussa

Hauskoja! 

Itse kerroin ettei minulla ole hoivaviettiä vaikka olen terveydenhuoltoalan koulut käynyt ja hain töihin sairaalaan. En kylläkään hoidollisiin töihin, mutta kuitenkin kai minunkin kuuluu edes vähän potilaista välittää tai olla kiinnostunut - tuli vähän nolo olo kun tajusin minkä sammakon menin möläyttämään :)

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 00:03"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 23:39"]

??? Jos menen kysymään jotain yrityksen hengestä ja kulttuurista niin luuletko että joku kertoo että täällä on niiiiiiiin paska henki että porukka on valmis tappamaan toisensa. Ihan sama homma kuin haastattelijan pitää yrittää lukea työnhakijaa rivien välistä millainen tyyppi tämä on.'

tv. edelleen se joka on saanut 99,9% kaikki paikat joihin on hakenut

[/quote]

Olet siis hakenut tuhanteen työpaikkaan ja yhteen et päässyt?

Onhan se saavutus sekin, onnea!

[/quot

Häh? Selitä?

Haastateltava kertoi että tykkää työpäivän aikana olla paljon facessa, se on niin rentouttavaa.

Hain myyntityöhön ja normaalisti olen hyvin sosiaallinen, fiksu ja hyvä myyjä. :) Minut oli kutsuttu ryhmähaastatteluun ja istuimme tuoleissa ympyrässä. Koin tilanteen jostain syystä painostavaksi. Minulta kysyttiin että myy minulle 200 e takki, kaikki tuijottivat, menin ihan lukkoon, muutuin punaiseksi enkä pystynyt puhumaan yhtään mitään järkevää tokaisin vain että anteeksi mua jännittää kauheasti. Samassa haastattelussa piti kertoa myös englanniksi itsestään ja perheestään ja lukossa olin taas. Aivan kamala tilanne kun ei normaalisti jännitä ja sitten onnistuukin mokaamaan kaiken perinpohjaisesti :D En tosiaan saanut sitä paikkaa.. :)

Minulta kysyttiin laskutoimitus 13x13, joka on normaalisti helppo laskea päässä. Menin kuitenkin lukkoon ja kesti yli puoli minuuttia.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 21:57"]

Kerran kun olin kertonut olevani tahditon, kärsimätön, huolimaton ja helposti kyllästyvä, haastattelija kysyi että uskonko myös muiden kuvailevan minua näin negatiivisesti... sopertelin siihen että ei varmaan sentään, kyllä ne varmaan puhuisivat minusta vähän mukavammin, mutta en ollut yhtään yllättynyt etten saanut sitä paikkaa.

[/quote]

Voit myös kertoa itsestäsi yleisemmällä tasolla esim. miten päädyit tälle alalle tai mikä saa sut syttymään (siis mikä niissä työtehtävissä on mielestäsi mielenkiintoista).

Up

Hain kohtalaisen suureen ja virkamiesmäiseen yritykseen asiantuntijatehtäviin ja odottelin sitten yrityksen pääaulassa haastattelijaa. Yrityksen toimitusjohtaja tuli sitten jossain vaiheessa mut aulasta noutamaan haastatteluhuoneeseen, esitteli itsensä ja kätellessään totesi "tervetuloa". Minähän sitten kättelin ja vastasin kaverille, että "tervetuloa ..."  . :D   Sen jälkeen meni ihan soperteluksi.  Sain paikan kuitenkin.

Menin möläyttämään viimeksi, että vihaan siivoamista kun tarjolla olevan työn työtehtäviin kuului siivous. No, ei paikkaa irronnut..

Hakemuksessa väärän firman nimi.

Sain paikan. Ihme kyllä.

Paikan pomo kysyi miksi haluan heille töihin ja sanoin, että haluan ammattiin X. Pomo kysyi miksi, vastasin etten tiedä. Sain paikan, olin teini.

Up

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 07:46"]

Olin työhaastattelussa ja kehuin että herään aina ajoissa ja pidän aamu vuoroista jne. Haastattelia kysyi sitten että missä minun pitäisi parantaa että olisin 'täydellinen' työntekijä niin menin lukkoon ja vastasin että voisin parantaa aamu heräilyä.... En todella tiedä miksi niin vastasin koska aamu vuorot ovat oikeasti lempi vuoroja ja olen hyvä heräämään :D En saanut paikkaa. Taisin vain hämmentää haastatteliaa.... Hermostuneena olen kova höpöttämään ja puhun mitä sattuu.

[/quote]

Juu, kyllä me kaikki tiedämme miksi et saanut työpaikkaa, jos nimittäin hakemuksessakin on ollut näin paljon virheitä. Siis oikeesti, kuinka joku voi kirjoittaa näin perseelleen koko kommentin?

(Tiedän myös, että on vanha ketju, joten tuskin saan vastausta koskaan.)

Itse olin omissa maailmoissani työhaastattelun aikana. Sopersin kaikkea mahdollista mitä vain voi :D. Kaks viikkoa meni ettei paikasta kuulunut mitään ja luovuin jo toivosta, mutta sitten puhelin pärähti ja sain paikan! Työkokemus peittosi heikot sosiaaliset taitoni :D

Oma moka liittyy ulkoiseen olemukseen. Oli kevät, ja olin mennyt käytännössä koko talven pipo päässä ja oli aika ottaa pipo pois. Eikä talven pimeydessä edes huomaa hiusten huonoa kuntoa. Itsehän päätin huomata sen vasta pari tuntia ennen haastattelua. Mitkä etuhiukset - aivan kamala hamppukasa! Noh siinä sitten leikkasin karvaa vähän siistimmäksi eli aika päin persettä ja mallailin päälleni takkia. Ei hitto kun nyt turvottaakin, en voi laittaa tuota trenssiä päälle.. Mennään sitten toppatakilla. Muutenkin näytin ihan pallinaamalta juuri sinä päivänä. Tiedätte varmasti kaikki ne päivät. Lämmintä oli joku 12-15 astetta kun tukka suorana porhalsin pallinaama hehkeänä haastattelupaikalle kun alkoi olla kiire. Minulla on myös sellainen ominaisuus että hikoan mm. ylähuulesta. Siinä vähän kiusallisena kuumassa toppatakissa vähän punakkana ja ylähuuli märkänä vakuuttelin että joo olen hyvä joo ottakaa mut töihin joo. Oli aivan äärettömän homssuinen olo, eikä se takuulla jäänyt siihen oloon. Haastattelijatkin loi vähän vinoja katseita. En saanut paikkaa (tarviiko mainta).

En tajua miten edes mahdollista, mutta unohdin haastattelijan kysymyksen kun olin alkanut vastaamaan siihen (!). Sopersin jotain mitä oletin hänen kysyneen, ja haastattelijan ilme oli vähän outo, niin ei tainnut ihan nappiin mennä..

Itse en ole työnhaussa mitenkään erityisesti mokaillut. Joskus kyllä on mennyt hermo haastattelijoihin ja ovat ihmetelleet, kun kysyn "Miksi minun pitäisi tulla teille töihin?" siihen iänikuiseen kysymykseensä "Olisko sulla jotain kysyttävää meiltä". 

Toimin rekrytoijana oman työni ohessa usein, ja suurin moka monella hakijalla on se, ettei yhtään tiedä mitä paikkaa ovat hakemassa. Ymmärrän, että monilla on kokopäiväisesti haku päällä ja satoja hakemuksia pistetty sisään, mutta minimivaatimus minusta olisi, että lukee uudelleen sen hakuilmoituksen (joka on tietysti tallessa :-)) ennen haastatteluun tuloa ja mielellään tutustuu yritykseen nettisivujen kautta. Yllättävän moni tulee haastatteluun hoomoilasena, että mikäs paikka se tämä olikaan, jota haen. Ei anna hirveä ammattimaista kuvaa, ei. Sitten porataan av:lla tai kavereille, kun en taaskaan saanut paikkaa, vaikka olen täydellinen... Joopa joo,

Itse myös rekrytointeja tekevänä olen yllättynyt siitä, miten paljon tulee tuppisuisia hakijoita, jotka eivät keksi edes yhtä kysymystä mitä haluaisivat työpaikasta tietää tai osaa itse vastata kysymyksiin kahta sanaa pidemmillä lauseilla. Hieman haastavaa muodostaa käsitystä siitä, olisiko kyseessä meille sopiva henkilö. Mitään yksittäisiä mokia nyt ei tule kuitenkaan mieleen.

Yhdessä haastattelussa menin sanomaan että työpaikkailmoitus oli ollut vaikesti havaittava, pistivät paikan hakuun sen jälkeen vielä kolmannen kerran paremmalla näkyvyydellä. Enpä hakenut toista kertaa, pomo vaikutti melko mulkulta, vaikka työ sinänsä olisi varmaan ollut mieleinen.

Itseltäni lipsahti kirosana haastiksessa, enkä ole edes paljon kiroileva ihminen. Mut kuvailin jotain sanomalla "vitun haastava" vaikka piti sanoa "todella haastava".

Kyseessä siisti akatemiinen työ ja haastattelen naisenkin ilme värähti kun kuuli kiroiluni. Vitsi tuli niin nolo ja juntti fiilis, ihan hermojen piikkiin meni toi lipsahdus. : (