Lue keskustelun säännöt.
Ero yli kymmenen vuoden jälkeen
Hajalla
15.12.2020 |
Mies pudotti kunnon pommin sunnuntaina sanomalla että ei rakasta mua enää ja haluaa erota. Ollaan oltu yli kymmenen vuotta yhdessä, ja vaikka on ollut ylä- ja alamäkiä, niin ihan puskista tuo tuli.
Mies oli viikonlopun kavereiden kanssa ja kotiintullessaan oli heti pahalla päällä ja yritti tehdä riitaa ihan mitättömistä asioista. Vielä viikko sitten suunniteltiin mitä tehdään ensi kesänä ja ensi talvena (lähinnä matkustusjuttuja, jos pandemia hellittää), ja sit yksi viikonloppu kavereiden kanssa ja haluaa erota. Epäilen ettei mitään kavereita ole edes nähnyt, vaan ollut jonkun muijan kans tai tavannut jonkun muijan. Ei soittanut tai viestittänyt koko viikonloppuna, enkä minäkään, koska en halua antaa sellasta kuvaa että vahtisin toisen menoja.
Me muutettiin ihan vähän aikaa sitten omakotitaloon (mies osti, onneks mun rahoja ei ole tässä kiinni) ja nyt mun pitäisi sitten muuttaa yksin johonkin yksiöön. En tule tässä kaupungissa saamaan lainaa yksin niin paljon että edes kaksion voisin ostaa, ja vuokrat on niin älyttömiä, että yksiö on ainoa vaihtoehto. Yli nelkytvuotiaana. En ole sitten opiskeluaikojen joutunut asumaan yhdessä huoneessa, ja hemmetin kiva kun just asetuttu asumaan näihin pariinsataan neliöön.
Vuoroin itken ja vuoroin haudon kostoa, mutta mikäs tässä auttaa.
Kommentit (384)
Mun mielestä avovaimo ei saa tasinkoa kun ei ole yhteistä lasta.
Ainakin pitää olla jotain todisteita, esimerkiksi kuitteja, että on osallistunut johonkin isompaan hankintaan.
Lakimiehen ottaminen maksaa ja prosessi vie todella paljon energiaa ja tulos voi olla ihan mitä tahansa. Ja on joskus inhottavaa ja jopa nöyryyttävää. Vastapuolen lakimies voi olla röyhkeä ja tahallaan provosoida ja saada puhumaan itsensä pussiin. Siinä pitää itse olla kylmäpäinen, vahva ja ajatukset koossa, siis oma jaksaminen hyvällä tasolla ettei murru.
Tietysti voi jostain kysellä, mutta ilmaista ei ole kait sekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani, surullinen juttu.
Kai sinulle kuitenkin jää erossa puolet talosta jos olette naimisissa? Niillä rahoilla voit ostaa oman kämpän. Vai onko avioehto? Sori en ehtinyt lukea koko ketjua.
=====
Eivät ole naimisissa. Talo kokonaan miehen nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, olen tosi pahoillani puolestasi. Luulen että sun miehelläsi on toinen nainen.
Mutta myös minä annan vinkin, älä koskaan suostu siihen että puoliso omistaa asunnon ja maksaa lainaansa (eli kartuttaa omaa omaisuuttaan) ja sinä vastaat juoksevista kuluista (eli sinulla ei jää mitään säästöön). Sinua käytettiin nyt hyväksi.
Mulla sama tilanne, että mies TAAS ilmoitti haluavansa eron. Tämä on tapahtunut jo viimeiset 15 vuotta aina parin vuoden jälkeen. Kun käsken miestä laittamaan hakemuksen jos kerran ei halua elää mun ja lasten kanssa niin peruu puheensa ja siitä ei enää keskustella, kunnes taas... Tässä mä taas kolmen lapsen kanssa ihmettelen että miten hitossa joulu hoidetaan. Onko kattoa pään päällä vai ei. Mikä noita miehiä vaivaa?!
Kuulostaa ihan minun exältäni. Hän tosin halusi eron noin kerran vuodessa. Kehitti tyhjästä megalomaanisen riidan, jonka päätteeksi halusi erota. Itse parin ensimmäisen eroilmoituksen jälkeen aloin suhtautua tähän sellaisella ”just joo, höpöhöpö” -asenteella ja monta vuotta mentiinkin näitä kummallisia eroilmoituksia lukuunottamatta sopuisina ja jopa onnellisen oloisina eteenpäin. Kunnes mies sitten rakastui työkaveriinsa ja todella otti sen eron. Kun kerroin tämän tulleen minulle puskista, hän oli sitä mieltä, että onhan siitä erosta puhuttu...
AP:lle tsemppiä! Et ole ainoa etkä yksin. Jos jotain positiivista tässä ajoituksessa on, niin se, että ehdit käsitellä eron ennen kuin työt taas alkavat. Kokemuksesta tiedän, että on aivan helvetillistä olla töissä eron jälkeen jätettynä ja petettynä.
Jos se syy oli sinun mielestä höpöhöpöä, selvästi se ei ollut sitä hänelle. Jos hän aina uudelleen päätti yrittää, mutta sinä et edes yrittänyt tehdä asioille mitään, miten voit ajatella että ero tuli puskista? Jos hän on kerta toisensa jälkeen nostanut asiat edelle. Olet siis ihmisiä, joille vasta toteutettu ero otetaan tarpeeksi vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka nyt on vaikeeta! ❤️
Tämä on foorumi, jossa pelkästään se että sanot asuvasi omakotitalossa aiheuttaa kateutta ja siihen yhdistettynä hyvät tulot on se miksi saat alapeukkuja. Kyllä monilla on tuollainen asumisjärjestely mikä teillä on/oli eikä siinä ole mitään ihmeellistä.Itse erosin lähemmäs 10 vuoden suhteesta reilu vuosi sitten ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jos joudut hetkeksi muuttamaan yksiöön niin so what! Se ei tarkoita sitä, että asut koko lopun elämääsi. Kun pääset erosta yli niin panosta kauneuteen ja hanki uusi parempi puoliso. Niin mäkin tein ja nyt elämä hymyilee taas.
Monella naisella tuntuu tosiaan olevan tällainen asumisjärjestely ja sitten kun ero tulee, miehellä on iso omaisuus ja naisella ei mitään (paitsi oikeustaistelun kautta tosiaan voi olla jotain osinkoa mahdollista saada, jos on säästänyt kuitit ym).
Tämähän on ihan järjetön tilanne ja naiset asettavat itsensä näin taloudelliseen ansaan. Onko mukavaa huomata vaikkapa 50-vuotiaana olevansa tyhjätasku ja joutuvansa muuttamaan kaupungin vuokrayksiöön, kun mies löytääkin nuoremman ja kaikki yhdessä kerätty omaisuus on miehen nimissä?
Nyt valoja päälle, naiset.
No mihin sen naisen rahat sitten vuosien aikana ovat menneet, kun ei asumisesta ole tarvinnut juuri mitään maksaa?
Hän on shoppaillut, päivitti itse. Mies on elänyt nuukasti. Nainen on laittanut rahansa käsilaukkuihin ja mies asunnon käsirahaan.
Onhan tuossa nyt niin suuri ero arvoissa, etten yhtään ihmettele että ero tuli. Ei siihen tarvita edes toista naista. Minäkin olisin kaverina miehelle sanonut, että tuolle sinun avokille ei raha tule ikinä tekemään pesää, kyllä sinun kannattaisi etsiä kumppani jonka kanssa yhdessä rakennatte elämää. Mies haluaa vaikka joskus ostaa mökin tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä, kyllä kaikki
No mihin sen naisen rahat sitten vuosien aikana ovat menneet, kun ei asumisesta ole tarvinnut juuri mitään maksaa?
(((((((
Kosmetiikkasn, kampaajaan, irtoripsiin, vaatteisiin, käsilaukkuihin, kenkiin, sohviin, nojatuoleihin, ruokapöytiin, tauluihin, mattoihin, gourmetruokaan, ravintolailtoihin, taksilla ajeluun, alkoholiin, viinilaseihin, lentolippuihin, hotelliyöpymisiin, teatteriin, oopperaan.
Tämä kaikki Suomessa ja ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en jaksais tuhlarin kanssa. Koko ajan tietoisuus siitä että olen yksin talousvastuussa jos tulee ylläreitä, vaikka arjen kulut sujuisivat. Auto hajoaa, minun on pakko ostaa uusi. Pesukone hajoaa, minun on pakko ostaa uusi. Haluaisin kesämökin, minä ja vain minä joutuisin sen rahoittamaan. Minä ja vain minä maksaisin kiinteistöverot, jätemaksut, remontin.
Toiseen ei voisi yhtään luottaa talousasioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Sä niin varmana siellä tiedät, mitä tulee tapahtumaan oikeudessa. Ehkä olet oikeassa, ehkä et.
Kuka niin on sanonut? Tasinkoa haetaan tarvittaessa sen vuoksi että ei tarvitse arvailla palstalla miten asia tulee menemään. Menee niin kuin on lakien mukaan säädetty.
Mutta ne jotka pelkää että keplotellun omaisuuden voi menettää ymmärrettävästi vastustaa kaikkea laskemista ja yrittää vedota tunteisiin.
Ihan tuttu juttu, onhan siinä tuntikorvaus kohdallaan jos saa toisen luopumaan tasajaon hakemisesta syyllistämällä, puhumalla rakkaudesta ja kohtuudesta ja yhteisistä vuosista. Vielä parempi jos on jo aiemmin istutettu se käsitys että et sinä näistä mitään ymmärrä, anna kun minä hoidan ja jatka laukkujen ostelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Muijan” sanooko joku oikeasti naista muijaksi....
Vierailija kirjoitti:
Okei.Pakko olla provo..
Miksi provoilisin näin kipeällä asialla? Meillä on aina ollut tietynlainen dynamiikka ja tapa toimia asioissa. Mies on hyvin tarkka raha-asioissa ja halusi että talo on hänen nimissään kuten myös laina. Ihan yhtä lailla minä olen aina ollut se joka päättää minne matkustetaan ja mihin majoitutaan, tai millainen sohva ja keittiönpöytä meille tulee.
Ap.
Anteeksi, että sanon näin, mutta tuo on sinulta tyhmyyden huippu, että olet suostunut laittamaan talon pelkästään miehen nimiin. Sinähän myös osallistut talon kustannuksiin ja se pitäisi huomioida talon omistusoikeudessa. Sinuna ottaisin yhteyttä lakimieheen ja jos pelkäät siitä tulevan suuria kustannuksia, kuntasi/kaupunkisi oikeusavustajaan. Oletteko naimisissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti mies osti talon yksin, koska naiselle ei vain koskaan kertynyt säästöjä. Sitten hän ehkä masentuneena totesi, ettei naisella tule ikinä olemaan rahoja sen kummemmin. On raskasta huomata, että tämän kumppanin kanssa ei ikinä pysty toteuttamaan unelmiaan. Jollekin se unelma on saada oma talo, jollekin saada omat lapset, kelle mitäkin. Mutta sellaista luovuttamatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka nyt on vaikeeta! ❤️
Tämä on foorumi, jossa pelkästään se että sanot asuvasi omakotitalossa aiheuttaa kateutta ja siihen yhdistettynä hyvät tulot on se miksi saat alapeukkuja. Kyllä monilla on tuollainen asumisjärjestely mikä teillä on/oli eikä siinä ole mitään ihmeellistä.Itse erosin lähemmäs 10 vuoden suhteesta reilu vuosi sitten ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jos joudut hetkeksi muuttamaan yksiöön niin so what! Se ei tarkoita sitä, että asut koko lopun elämääsi. Kun pääset erosta yli niin panosta kauneuteen ja hanki uusi parempi puoliso. Niin mäkin tein ja nyt elämä hymyilee taas.
Monella naisella tuntuu tosiaan olevan tällainen asumisjärjestely ja sitten kun ero tulee, miehellä on iso omaisuus ja naisella ei mitään (paitsi oikeustaistelun kautta tosiaan voi olla jotain osinkoa mahdollista saada, jos on säästänyt kuitit ym).
Tämähän on ihan järjetön tilanne ja naiset asettavat itsensä näin taloudelliseen ansaan. Onko mukavaa huomata vaikkapa 50-vuotiaana olevansa tyhjätasku ja joutuvansa muuttamaan kaupungin vuokrayksiöön, kun mies löytääkin nuoremman ja kaikki yhdessä kerätty omaisuus on miehen nimissä?
Nyt valoja päälle, naiset.
No mihin sen naisen rahat sitten vuosien aikana ovat menneet, kun ei asumisesta ole tarvinnut juuri mitään maksaa?
Hän on shoppaillut, päivitti itse. Mies on elänyt nuukasti. Nainen on laittanut rahansa käsilaukkuihin ja mies asunnon käsirahaan.
Onhan tuossa nyt niin suuri ero arvoissa, etten yhtään ihmettele että ero tuli. Ei siihen tarvita edes toista naista. Minäkin olisin kaverina miehelle sanonut, että tuolle sinun avokille ei raha tule ikinä tekemään pesää, kyllä sinun kannattaisi etsiä kumppani jonka kanssa yhdessä rakennatte elämää. Mies haluaa vaikka joskus ostaa mökin tai jotain.
Melko turha siinä sitten ulista, jos mies on kartuttanut omaisuutta. Olisihan sitä itsekin voinut kartuttaa, jos olisi halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisesti ottaen silloin kun on avoliitossa ja ei lapsia on heikoilla jos ei pidä varaa. Eli jos hankitaan yhteistä niin nimi paperille ja maksaa myös osansa. Sanotaan nyt että mies nakkii talon omiin nimiin ja maksattaa naisella elämisen niin sehän on selvää hyväksikäyttöä. Eri asia jos puoleksi maksetaan sähkölasku, osaketalossa yhtiövastike puoleksi, ei rahoitusvastiketta, rempat maksaa se joka omistaa, ruoat puokkiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Jos seurustellessani tarjoan pari matkaa kumppanille ja hemmottelen hyvällä ruualla, niin eipä tulisi mielenkään pyytää niistä tasinkoa eron jälkeen. Ihan vapaaehtoisesti tuo on tehty eikä missään pakossa
Kymmeneen vuoteen mahtuu hieman enemmän kuin pari matkaa ja muutama hemmotteluateria jos koko talous on suunniteltu tukemaan miehen säästämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei.Pakko olla provo..
Miksi provoilisin näin kipeällä asialla? Meillä on aina ollut tietynlainen dynamiikka ja tapa toimia asioissa. Mies on hyvin tarkka raha-asioissa ja halusi että talo on hänen nimissään kuten myös laina. Ihan yhtä lailla minä olen aina ollut se joka päättää minne matkustetaan ja mihin majoitutaan, tai millainen sohva ja keittiönpöytä meille tulee.
Ap.
Anteeksi, että sanon näin, mutta tuo on sinulta tyhmyyden huippu, että olet suostunut laittamaan talon pelkästään miehen nimiin. Sinähän myös osallistut talon kustannuksiin ja se pitäisi huomioida talon omistusoikeudessa. Sinuna ottaisin yhteyttä lakimieheen ja jos pelkäät siitä tulevan suuria kustannuksia, kuntasi/kaupunkisi oikeusavustajaan. Oletteko naimisissa?
Ap: hän nimenomaan ei ole osallistunut talon hankintaan, vain omiin suoriin juoksevien kuluihin. Kai sitä pitää oma osuus maksaa sentään vedestä ja sähköistä ja vakuutuksesta ym, ei kai sillä voi tulla siivellä talon omistajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei.Pakko olla provo..
Miksi provoilisin näin kipeällä asialla? Meillä on aina ollut tietynlainen dynamiikka ja tapa toimia asioissa. Mies on hyvin tarkka raha-asioissa ja halusi että talo on hänen nimissään kuten myös laina. Ihan yhtä lailla minä olen aina ollut se joka päättää minne matkustetaan ja mihin majoitutaan, tai millainen sohva ja keittiönpöytä meille tulee.
Ap.
Anteeksi, että sanon näin, mutta tuo on sinulta tyhmyyden huippu, että olet suostunut laittamaan talon pelkästään miehen nimiin. Sinähän myös osallistut talon kustannuksiin ja se pitäisi huomioida talon omistusoikeudessa. Sinuna ottaisin yhteyttä lakimieheen ja jos pelkäät siitä tulevan suuria kustannuksia, kuntasi/kaupunkisi oikeusavustajaan. Oletteko naimisissa?
Talo on ihan vasta ostettu, koten ei kyllä ole ehtinyt osallistua talon kustannuksiin. Pari sataa euroa kertpi maksaneensa juoksevia kuluja. Halpaa on ollut asua.
Mies on hyvin tarkka raha-asioissa ja halusi että talo on hänen nimissään kuten myös laina. Ihan yhtä lailla minä olen aina ollut se joka päättää minne matkustetaan ja mihin majoitutaan, tai millainen sohva ja keittiönpöytä meille tulee.
Ap.[/quote]
=======
Naiset, älkää toimiko näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Jos seurustellessani tarjoan pari matkaa kumppanille ja hemmottelen hyvällä ruualla, niin eipä tulisi mielenkään pyytää niistä tasinkoa eron jälkeen. Ihan vapaaehtoisesti tuo on tehty eikä missään pakossa
Kymmeneen vuoteen mahtuu hieman enemmän kuin pari matkaa ja muutama hemmotteluateria jos koko talous on suunniteltu tukemaan miehen säästämistä.
Ap itse myönsi, että olisi voinut myös säästää, mutta ei ole sen tyyppinen, vaan on halunnut hankkia kivoja tavaroita ja mukavuuksia. Mies jopa joutui syömään kalliimman koska ap halusi. Ei se ole miehen säästämisen tukemista. Mies on säästänyt talorahat HUOLIMATTA ap:n tuhlailevammasta elämäntyylistä, eikö häntä pitäisi oikeastaan vähän kehua eikä rankaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Jos seurustellessani tarjoan pari matkaa kumppanille ja hemmottelen hyvällä ruualla, niin eipä tulisi mielenkään pyytää niistä tasinkoa eron jälkeen. Ihan vapaaehtoisesti tuo on tehty eikä missään pakossa
Kymmeneen vuoteen mahtuu hieman enemmän kuin pari matkaa ja muutama hemmotteluateria jos koko talous on suunniteltu tukemaan miehen säästämistä.
Ja kuka pakotti matkustamaan ja maksamaan hemmoteltuaterioita? Mulla särähti heti että ap nimenomaan määräsi ne matkakohteet. Minulta jäisi tuollaiset reissut väliin jos yhdessä ei suunnitella tai voin lähteä seuraksi jos niin vaaditaan, mutta en kyllä matkaa maksaisi.
Mä olisin taatusti saanut mun mieheltä kenkää jos olisin toiminut kuin Ap. Mun miehen unelma oli ja on okt. Hän on siihen tähdännyt aina. Kun päätettiin lyödä hynttyyt yhteen ja ostettiin talo niin laitoin kaikki säästöni siihen proggikseen. Omistan tietyn prosentin talosta ja se näkyy kauppakirjassa. Kulut ja remontit jaetaan omistus %n mukaan. Kiinteistövero tulee kummallekin erikseen.
Ja koska talon tulee aina jotain remonttia, minunkin on pakko pitää rahaa jemmassa vaikka kaupat notkuu mitä kiusauksia.
No mihin sen naisen rahat sitten vuosien aikana ovat menneet, kun ei asumisesta ole tarvinnut juuri mitään maksaa?