Lue keskustelun säännöt.
Ero yli kymmenen vuoden jälkeen
Hajalla
15.12.2020 |
Mies pudotti kunnon pommin sunnuntaina sanomalla että ei rakasta mua enää ja haluaa erota. Ollaan oltu yli kymmenen vuotta yhdessä, ja vaikka on ollut ylä- ja alamäkiä, niin ihan puskista tuo tuli.
Mies oli viikonlopun kavereiden kanssa ja kotiintullessaan oli heti pahalla päällä ja yritti tehdä riitaa ihan mitättömistä asioista. Vielä viikko sitten suunniteltiin mitä tehdään ensi kesänä ja ensi talvena (lähinnä matkustusjuttuja, jos pandemia hellittää), ja sit yksi viikonloppu kavereiden kanssa ja haluaa erota. Epäilen ettei mitään kavereita ole edes nähnyt, vaan ollut jonkun muijan kans tai tavannut jonkun muijan. Ei soittanut tai viestittänyt koko viikonloppuna, enkä minäkään, koska en halua antaa sellasta kuvaa että vahtisin toisen menoja.
Me muutettiin ihan vähän aikaa sitten omakotitaloon (mies osti, onneks mun rahoja ei ole tässä kiinni) ja nyt mun pitäisi sitten muuttaa yksin johonkin yksiöön. En tule tässä kaupungissa saamaan lainaa yksin niin paljon että edes kaksion voisin ostaa, ja vuokrat on niin älyttömiä, että yksiö on ainoa vaihtoehto. Yli nelkytvuotiaana. En ole sitten opiskeluaikojen joutunut asumaan yhdessä huoneessa, ja hemmetin kiva kun just asetuttu asumaan näihin pariinsataan neliöön.
Vuoroin itken ja vuoroin haudon kostoa, mutta mikäs tässä auttaa.
Kommentit (384)
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Etkö lukenut muuta kuin aloituksen? Ap on useaan kertaan todennut, kuinka on lamaantunut, ja kaikelta on pudonnut pohja, ja LISÄKSI taloudellinen tilanne kurjistaa elämää entisestään. Riittää varmaan normaaliälyiselle yksi kerta, ei ehkä tarvitse joka kommentissa vollottaa? Rakastettu jätti, hirvittävä tunne, mutta aika selvää on, että aletaan myös miettiä kuinka selviää, asunnon etsintä, lomautus jne.
Useaan kertaan on myös todennut, ettei ole ajatellut, että näin käy, ja heillä on nuo maksut jne. suunniteltu eri tavoin, ja selittikin miten on toiminut. Mies on pihimpi ja itse tuhlaavaisempi, eikä niin säästäväinen. Useimmilla varmaan on vaan joku muutaman kuukauden puskuri, harvalla kymppitonnien säästöjä.
Kertoi myös, että ovat matkustelleet jne. Tuollaiseen elämään kuuluu aika usein ulkona syömiset ja laadukkaat tuotteet. Pointti ei ole nyt mitkään säästöt. Ja asia jankattu moneen kertaankin jo. ohis
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Sä niin varmana siellä tiedät, mitä tulee tapahtumaan oikeudessa. Ehkä olet oikeassa, ehkä et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin murhe taitaa olla se kun joudut muuttamaan pieneen asuntoon.
Ajatus yksiöön muuttamisesta on shokki kaikiille, joilla on tavaraa kolmion edestä.
Kauhea tilanne ap:lle.
Jos järkytykseltäsi pystyt niin ehkä kannattaa just alkaa miettiä tulevaa ja SUN omaa etua. Mies haluaa erota ja näyttää haluavan että hommat hoituu hänen osaltaan mahdollisimman helposti. Sinä häivyt hissukseen etuovesta ja kenties toinen on jo samaan aikaan tulossa takaovesta sisään.
Mitä jos et tee erosta hänelle helppoa? Se on sinunkin kotisi, tuskin saa sinua ulos ajaa tosta noin vaan. Asut siellä ja kerrytät uutta puskuria itsellesi. Eihän sun tarvi esim selitellä miehellesi enää yhtään mitään. Katsot kauan pystyt siellä olemaan ja yrität saada omat asiat mahd. parhaaseen jamaan. Turha kiireessä ja suruisena asuntoakaan etsiä, jos mies sitä haluaa niin hoitakoot itse asiat eri tavalla. En kyllä päästäisi tuollaisen pommin jälkeen ukkoa kovin helpolla enää eron suhteen. Nyt kova kovaa vasten vaan, mikäli siis voimat riittää. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi.
Jos ja jos niin lehmätkin lentäis. Voidaan pysyä ap:n erityisessä tapauksessa tai yleisessä. Sanottu pätee kummassakin. Asumismenot henkeä kohti ovat aina käytännössä pienemmät isommalla perheellä, vaikka olisi puolta isompi asuntokin. Useimmat muutkin elämän perusmenot jakautuvat. Esimerkiksi erilaisia sopimuksia ja liittymiä on yksi kahden sijaan, autonkin voi jakaa tai nk. kakkosauto voi olla pieni ja halpa. Jopa ruokamenot yleensä ovat pienemmät isommassa perhekunnassa, kun suuremmat määrät yleensä ovat edullisempia joko paljousalennusten ja pakkauskokohinnoittelun tai ihan vaan hävikin vuoksi.
Olen pahoillani puolesrasi, aloittaja.
Tulee se aika, kun pääset taas normaaliin tuloihin käsiksi. Pääset vielä nelikymppisenä helposti jaloillesi, mutta ostapa nyt ihan ensin muutama talous- ja sijoitusopas. Tutustu esim. Terhi Majasalmen kirjoihin.
Nykypäivänä naiset EIVÄT voi tuudittaa talouttaan sen varaan, että mies omistaa ja nainen makselee pikkukuluja. Ihan heti kun kynnelle kykenee, on ruvettava pitämään huoli oman varallisuuden karttumisesta.
1. Sijoita rahastoihin
2. Hanki omistusasunto, vaikka se pieni yksiö ensi alkuun. Kun olet sitä maksanut riittävästi pois, osta isompi asunto itsellesi ja laita yksiö vuokralle.
3. Älä enää ikinä sorru samaan virheeseen uudessa suhteessa. KAIKKI yhteiset asiat autosta lähtien yhteisiin tai ihan omiin nimiin. Ja hankinnat sen mukaan, että molemmilla on varaa.
Älä enää ikinä ole Muurahainen ja heinäsirkka -sadun heinäsirkka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säännöt pilaa romantiikan, vetäkää fiilispohjalta, mutta älkää odottako mitään pitkäikäistä. Soulmatet on narsisteille, jotka rakstuu mielikuvaansa.
Pitkä suhde on pelkkä normi, johon kukaan ei enää sovi. Listaa voi jatkaa loputtomasti..
Miksi näin luulet? Olen ollut 16v aviomieheni kanssa ja edelleen olemme todella onnellisia, intohimoisia ja rakastuneita. Rahankäytöstä sovittiin heti alkuun, samoin naimisiinmenon yhteydessä tehtiin avioehto jolla taataan kummallekin hyvä tilanne.
Voihan se ero tulla, puoliso voi vaikka kuolla. Mutta en todellakaan sanoisi että pitkä suhde on normi johon kukaan ei enää sovi. Omassa lähipiirissäni suurin osa suhteista on pitkäikäisiä. Meidän kanssamme samoihin aikoihin pariutuneista ystävistä ja läheisistä on edelleen yhdessä 6/5. Äitini on ollut 25v naimisissa, molemmat enoni ovat olleet vaimojensa kanssa yhdessä jo kohta 40v. Kolme eronnutta tunnen, toinen erosi 1v naimisiinmenon jälkeen ja toinen on kolmatta kertaa naimisissa ja toinen erosi 15v jälkeen.
Eli ihan puhtaasti oman lähipiirini kokemuksella voin kumota sen etteikö pitkiä suhteita enää olisi. Varmasti eroja tapahtuu nykyään enemmän kuin 1900-luvun alussa, nykyään kun eroaminen on helpompaa ja taloudellisesti mahdollista. Mutta eivät pitkät suhteet mihinkään ole hävinneet.
Minä en jäisi roikkumaan miehen taloon, olisin senverran ylpeä. Väkisin siinä roikkumisesta tulisi vielä kurjempi olo, säilyttäisin ainakin itsetuntoni jos en muuta.
Tasinkoa lapseton ihminen tuskin tulee saamaan kun olivat vuokralla tähän saakka asuneet. Muutaman kuukauden asuminen miehen talossa ei siihen riitä.
Jos aloittaja ottaa lakimiehen niin lopputulos on aivan epävarmaa. Jos miehellä on varaa maksaa lakimiehestään ja aloittajalla on varaa vain johonkin kunnalliseen oikeusapuun voin sanoa kokemuksesta, että häviää. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen on usein vain harhaa tämänkaltaisissa oikeusprosesseissa.
Jos aloittajalla on paljon tavaraa niin kannattaa myydä netissä tms. osa pois, siitä saa ainakin hiukan rahaa. Muuttaa aluksi yksiöön tai pieneen kaksioon, siitä sitten jatkossa katsoo miten elämä menee.
Jos nyt on pienet tulot, niin saattaa saada asumistukea vuokraan.
Jos on kultakoruja joita ei käytä tai rikkinäisiä, niin myy nekin pois, saattaa saada jopa satasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Jos seurustellessani tarjoan pari matkaa kumppanille ja hemmottelen hyvällä ruualla, niin eipä tulisi mielenkään pyytää niistä tasinkoa eron jälkeen. Ihan vapaaehtoisesti tuo on tehty eikä missään pakossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette ollut yli 10 v yhdessä ja sun ainoa harmituksen aihe on se, että joudut luopumaan miehen maksamasta omakotitalosta muuttamaan, yksiöön ja maksaa itse asunnosta? Et jää siis kaipaamaan mitään muuta? Kai sulle säästöjä on kertynyt, jos et ole lainaa tai vuokraa maksanut? Niinhän se on muillakin sinkuilla, että ei ole varaa isompaan kämppään yksin.
Sepä se. Olipa tulojen suhteet tai kustannusten jako ihan mitä tahansa kahdestaan eläen, yksin on aina kalliimpaa. Tämä on luonnonlaki, josta ei pääse yli eikä ympäri. Ihan turha siitä on ketään alkaa syyttämään ja yrittää keplotella toiselta vaikka jotain tasinkoja siksi että on itse ollut lyhytnäköinen hölmö, joka ei ymmärrä säästää kohtuullisesta palkasta edullisesti eläessä yhtään mitään vaan jää puille paljaille eron sattuessa. Ei kannattaisi sellaiseen riippuvuussuhteeseen itseään alkuunsakaan asettaa toisesta ihmisestä taloudellisessa mielessä, mutta jos silti niin on valinnut aikanaan tehdä ja nauttinut luksuselämästä 10 vuotta, niin pitää vaan hyväksyä että kaikki voi myös loppua aikanaan.
Aivan naurettavaa julistaa omia teorioita luonnonlakina. Yksin ei todellakaan ole aina kalliimpaa jos kaksin maksaa kahden puolesta ja tekee rahaa maksavia asioita omien kiinnostuksenkohteiden lisäksi toisen seurana ja mieliksi. Ositus on juridinen toimi joka tehdään jotta keplottelut tasataan. Jos ei ole keploteltu ei ole mitä tasata. Ja kyllä, keplottelusta saa syyttää keplottelijaa, sädekehää ei saa vaikka jalosti antaisi viedä tuhkatkin pesästä ja muuttaa Kontula-aukiolla yksiöön.
Kuulostat siltä että aloittajan mies on saapunut paikalle vakuuttelemaan ettei omien taloudellisten oikeuksien turvaaminen tooodddellakaan kannata.
Ap on ihan itse hukannut rahansa ties minne omiin juttuihinsa. Ei silloin kuulu parkua mistään tasingoista.
Tasinkoa ei tarvitse ”parkua”. Jos keskustelu ei auta niin käräjäoikeus päättää. Täysin läpinäkyvää tuo vouhkaamisesi. Jokainen saa pitää omina juttuinaan mitä haluaa mutta miesten ruoat ei monille varsinaisesti ole sellaisia. Jos edes olisit lukenut ap:n viestit, tietäisit että niitä on makseltu.
Jos seurustellessani tarjoan pari matkaa kumppanille ja hemmottelen hyvällä ruualla, niin eipä tulisi mielenkään pyytää niistä tasinkoa eron jälkeen. Ihan vapaaehtoisesti tuo on tehty eikä missään pakossa
Mutta jos maksaisit esim kumppanin ruoat suhteessa 10v ja sillä välin hän makselisi asuntolainaansa samalla rahalla, olisi tasingolle ehkäpä paikkansakin?
Vierailija kirjoitti:
Suhteeseenne en ota kantaa, mutta silmiin pistää heti, että miksi 40+ lapseton nainen, jolla on tulot 3k/kk, ei ole saanut mitään säästöön ennen koronaa? Korona on kestänyt alle vuoden, työelämää sinulla varmasti takana vuosia.
Voi kuule, on niitä miehissäkin. Tiedän töistä yhden joka on yli 20 vuotta ollut hyväpalkkaisessa työssä ja aina ihan pa. Ei niin mitään joustovaraa mihinkään.
Olen todella pahoillani, surullinen juttu.
Kai sinulle kuitenkin jää erossa puolet talosta jos olette naimisissa? Niillä rahoilla voit ostaa oman kämpän. Vai onko avioehto? Sori en ehtinyt lukea koko ketjua.
Laittaa miettimään, ettei ikinä kannattaisi joutua tilanteeseen missä on taloudellisesti toisesta riippuvainen. Silloin herkästi käy niin; että on ihan kusessa jos toinen päättääkin vaihtaa sinut toiseen. Tiedän todella paljon naisia, jotka jääneet kotiin miehen elätettäväksi ja ei mitään omaa varallisuutta, ei kunnon koulutusta. Sitten kun ikää se 40-50 ja puoliso jättää, on aika tukala tilanne jäädä tyhjän päälle, etenkin jos avioehto, eikä jää mitään käteen
Vierailija kirjoitti:
Säännöt pilaa romantiikan, vetäkää fiilispohjalta, mutta älkää odottako mitään pitkäikäistä. Soulmatet on narsisteille, jotka rakstuu mielikuvaansa.
Pitkä suhde on pelkkä normi, johon kukaan ei enää sovi. Listaa voi jatkaa loputtomasti..
Pitkä suhde sopii hyvinkin useille. Itse olen mieheni kanssa ollut 30 vuotta, hyvin menee edelleen, huumoria riittää ja viihdytään toistemme seurassa. Paljon on koettu niin hyvää kuin huonoakin ja toistemme rinnalla seisty. Veljeni ovat olleet vaimojensa kanssa 35 v ja 40 v. Omat vanhempamme lähes 60 vuotta. Ystäväpiirissämme on myös paljon pitkiä parisuhteita, toki erottukin, mutta vähän.
Ei se aina vaihtamalla parane.
Vierailija kirjoitti:
Ap avaatko vielä vähän sitä, miten yhteisten menojenne (asuminen = huonekalut, sisustus, remontit, juoksevat kulut, syöminen, matkat ja nyt tämän uuden talon remontit) on 10 vuoden aikana jaettu? Jos näyttää siltä, että mies on kerännyt omaisuutta/säästänyt taloon tms. sinun kustannuksellasi, eli olet maksanut yhteisistä kustannuksista enemmän kuin hän, tai olet maksanut uuden talon remontteja, huonekaluja, sisustusta, niin sinulla on oikeus saada häneltä rahaa ennen kuin muutat pois. Älä missään tapauksessa muuta mihinkään, ennen kuin olette saaneet nämä raha-asiat hoidettua pois alta, eli sinulle kuuluvat rahat tilillesi ennen kuin edes kuvittelet etsiväsi uutta asuntoa. Kaiva esiin tiliotteesi yhteisten vuosien ajalta ja varaa aika oikeusapuun. Sinne ei ole pakko mennä jos ukko suostuu maksamaan mitä sinulle kuuluu, mutta on se aika hyvä olla, sillä voi vihjailla jos ei asiat ala sujua.
Se miten kuvailit miehesi säästäväisyyttä ja omaa suurpiirteisyyttäsi voi viitata siihen, että sinä olet käyttänyt enemmän rahaa yhteiseen elämäänne, huvit/matkat mukaanlukien. Jos näin on, niin koveta itsesi siksi aikaa, että saat sen mitä sinulle oikeudenmukaisuuden nimisissä kuuluu. Älä päästä häntä vähällä. Voi olla että hän kuvittelee voivansa pitää kaiken yhdessä hankkimanne omaisuuden, mutta älä anna periksi. Avopuolisolla on oikeuksia myös yhteiselämän purkautuessa.
Olen itse lähtenyt vain vaatteiden kanssa ja maksellut eksän velkoja (takaajana) vuosia, vain siksi, että en kestänyt kohdata tilannetta ja vaatia minulle kuuluvia asioita. Jos rakkaus loppuu, niin se loppuu, siitä ja mahdollisesta pettämisestä ylipääseminen voi kestää pitkään, mutta arvosta itseäsi niin paljon, että et suostu hyväksikäytettäväksi. Pidä puolesi ja lähde sitten pystypäin uuteen elämään. Ansaitset varmasti parempaa ja tulet sitä myös saamaan. Ukkosi tulee vielä ruikuttamaan perääsi, kun tajuaa minkä erehdyksen on tehnyt.
Oma mieheni ehdotti yhteen muuttaessa juuri tuollaista järjestelyä että hän maksaa talon ja minä juoksevat kulut. Aivan järjetön diili, johon ei YHDENKÄÄN puolison pidä suostua. Jos ero tulee vuosien jälkeen, tosi kiva ettei itsellä ole mitään kiinteää omaisuutta, kun rahat menneet kodinhoitoon ja remontteihin. Lopulta mekin otimme 50-50 asuntolainan ja hyvä niin. Aivan älyttömän monessa perheessä mies omistaa yksin talon vielä nykyäänkin ja kun suunnilleen kaikilla on nykyään vielä se avioehtokin...
Mistä kuvitelma, että pitkä suhde on jonkin normin mukaan sääntöjä, tapoja, kaavoihin kangistuneisuutta tai jotain pakkopullaa?
Jokaisella saa olla oma elämänsä, vaikka sen yhdistääkin sivuamaan itselleen "sopivan" ja miellyttävän ihmisen elämää. Ei parisuhde ole vankila tai loppuelämän tuomio olemaan ja elämään säännönmukaisten normien mukaan, paitsi tietenkin kun halutaan sopia joistain ydinperiaatteista yhdessä, esim. fyysisestä uskollisuudesta. Jos molemmat näin haluavat, on tämä jo tosi hyvä lähtökohta. Monet kuitenkin pitävät tätä asiaa parisuhteessa yhtenä tärkeimmistä kriteereistä. Ne joille tämä ei sovi, eläkööt omien normiensa mukaan, eli vaihtakoot lennosta sänkykumppaniakin vaikka halutessaan. Tai polyamorisesti.
Ihminen ei ole mikään normi, ja meitä on moneksi. Itse en vaihtaisi omaa pitkää suhdettani mihinkään muuhun. Yhteiset muistot ja kokemukset, toisen ihmisen tapojen ja mieltymysten tunteminen, ja jopa se ihana arkikin antavat lämpimän turvallisuuden tunteen. On hyvä olla. Kunnon perusta mille rakentaa. Silti ei tarvitse riippua tai roikkua kumppanin varassa, vaan pärjää itsekseenkin, jos yksin jää. Elämä on kuitenkin riskejä täynnä.