Lue keskustelun säännöt.
Ero yli kymmenen vuoden jälkeen
Hajalla
15.12.2020 |
Mies pudotti kunnon pommin sunnuntaina sanomalla että ei rakasta mua enää ja haluaa erota. Ollaan oltu yli kymmenen vuotta yhdessä, ja vaikka on ollut ylä- ja alamäkiä, niin ihan puskista tuo tuli.
Mies oli viikonlopun kavereiden kanssa ja kotiintullessaan oli heti pahalla päällä ja yritti tehdä riitaa ihan mitättömistä asioista. Vielä viikko sitten suunniteltiin mitä tehdään ensi kesänä ja ensi talvena (lähinnä matkustusjuttuja, jos pandemia hellittää), ja sit yksi viikonloppu kavereiden kanssa ja haluaa erota. Epäilen ettei mitään kavereita ole edes nähnyt, vaan ollut jonkun muijan kans tai tavannut jonkun muijan. Ei soittanut tai viestittänyt koko viikonloppuna, enkä minäkään, koska en halua antaa sellasta kuvaa että vahtisin toisen menoja.
Me muutettiin ihan vähän aikaa sitten omakotitaloon (mies osti, onneks mun rahoja ei ole tässä kiinni) ja nyt mun pitäisi sitten muuttaa yksin johonkin yksiöön. En tule tässä kaupungissa saamaan lainaa yksin niin paljon että edes kaksion voisin ostaa, ja vuokrat on niin älyttömiä, että yksiö on ainoa vaihtoehto. Yli nelkytvuotiaana. En ole sitten opiskeluaikojen joutunut asumaan yhdessä huoneessa, ja hemmetin kiva kun just asetuttu asumaan näihin pariinsataan neliöön.
Vuoroin itken ja vuoroin haudon kostoa, mutta mikäs tässä auttaa.
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap avaatko vielä vähän sitä, miten yhteisten menojenne (asuminen = huonekalut, sisustus, remontit, juoksevat kulut, syöminen, matkat ja nyt tämän uuden talon remontit) on 10 vuoden aikana jaettu? Jos näyttää siltä, että mies on kerännyt omaisuutta/säästänyt taloon tms. sinun kustannuksellasi, eli olet maksanut yhteisistä kustannuksista enemmän kuin hän, tai olet maksanut uuden talon remontteja, huonekaluja, sisustusta, niin sinulla on oikeus saada häneltä rahaa ennen kuin muutat pois. Älä missään tapauksessa muuta mihinkään, ennen kuin olette saaneet nämä raha-asiat hoidettua pois alta, eli sinulle kuuluvat rahat tilillesi ennen kuin edes kuvittelet etsiväsi uutta asuntoa. Kaiva esiin tiliotteesi yhteisten vuosien ajalta ja varaa aika oikeusapuun. Sinne ei ole pakko mennä jos ukko suostuu maksamaan mitä sinulle kuuluu, mutta on se aika hyvä olla, sillä voi vihjailla jos ei asiat ala sujua.
Se miten kuvailit miehesi säästäväisyyttä ja omaa suurpiirteisyyttäsi voi viitata siihen, että sinä olet käyttänyt enemmän rahaa yhteiseen elämäänne, huvit/matkat mukaanlukien. Jos näin on, niin koveta itsesi siksi aikaa, että saat sen mitä sinulle oikeudenmukaisuuden nimisissä kuuluu. Älä päästä häntä vähällä. Voi olla että hän kuvittelee voivansa pitää kaiken yhdessä hankkimanne omaisuuden, mutta älä anna periksi. Avopuolisolla on oikeuksia myös yhteiselämän purkautuessa.
Olen itse lähtenyt vain vaatteiden kanssa ja maksellut eksän velkoja (takaajana) vuosia, vain siksi, että en kestänyt kohdata tilannetta ja vaatia minulle kuuluvia asioita. Jos rakkaus loppuu, niin se loppuu, siitä ja mahdollisesta pettämisestä ylipääseminen voi kestää pitkään, mutta arvosta itseäsi niin paljon, että et suostu hyväksikäytettäväksi. Pidä puolesi ja lähde sitten pystypäin uuteen elämään. Ansaitset varmasti parempaa ja tulet sitä myös saamaan. Ukkosi tulee vielä ruikuttamaan perääsi, kun tajuaa minkä erehdyksen on tehnyt.
Oma mieheni ehdotti yhteen muuttaessa juuri tuollaista järjestelyä että hän maksaa talon ja minä juoksevat kulut. Aivan järjetön diili, johon ei YHDENKÄÄN puolison pidä suostua. Jos ero tulee vuosien jälkeen, tosi kiva ettei itsellä ole mitään kiinteää omaisuutta, kun rahat menneet kodinhoitoon ja remontteihin. Lopulta mekin otimme 50-50 asuntolainan ja hyvä niin. Aivan älyttömän monessa perheessä mies omistaa yksin talon vielä nykyäänkin ja kun suunnilleen kaikilla on nykyään vielä se avioehtokin...
No se riipppuu juoksevien kulujen suuruudesta. Ihan hyvin voisin maksaa 200-300 euroa kuussa ja loput rahat sijoittaisin Ei mitään tarvetta ottaa 50-50 asuntolainaa ja maksaa korkoja ja remonttikuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauhea tilanne ap:lle.
Jos järkytykseltäsi pystyt niin ehkä kannattaa just alkaa miettiä tulevaa ja SUN omaa etua. Mies haluaa erota ja näyttää haluavan että hommat hoituu hänen osaltaan mahdollisimman helposti. Sinä häivyt hissukseen etuovesta ja kenties toinen on jo samaan aikaan tulossa takaovesta sisään.Mitä jos et tee erosta hänelle helppoa? Se on sinunkin kotisi, tuskin saa sinua ulos ajaa tosta noin vaan. Asut siellä ja kerrytät uutta puskuria itsellesi. Eihän sun tarvi esim selitellä miehellesi enää yhtään mitään. Katsot kauan pystyt siellä olemaan ja yrität saada omat asiat mahd. parhaaseen jamaan. Turha kiireessä ja suruisena asuntoakaan etsiä, jos mies sitä haluaa niin hoitakoot itse asiat eri tavalla. En kyllä päästäisi tuollaisen pommin jälkeen ukkoa kovin helpolla enää eron suhteen. Nyt kova kovaa vasten vaan, mikäli siis voimat riittää. Tsemppiä.
Höpö höpö.
Parasta on aloittajan edun kannalta lähteä heti kun pystyy. En alkaisi tappelemaan tai olemaan hankala. Siitä ei valitettavasti hyödy mitään, menettää vain oman energiansa. Nyt kaikki energia omaan uuteen elämään ja parempaan tulevaisuuteen. Sitä toista ei valitettavasti hetkauta pätkääkään vaikka kuinka kostaisit. Paras kosto on mennä eteenpäin. Mitä pikemmin saat itsesi jaloillesi, tulet sen huomaamaan. Ja kiität itseäsi myöhemmin ettet tuhlannut enää sekunttiakaan tuollaiseen ukkoon.
Hommaa pieni asunto alkuun ja myy kaikki ylimääräinen, vaatteista lähtien. Ihminen pärjää yllättävän vähällä. Hae asumistukea, työpaikkaa, kaikki mahdollinen. Vaihdat sitten isompaan asuntoon kun sinulla varaa. Älä tuhraa enää ajatustakaan siihen miekkoseen. Tiedän, vaikeaa mutta mieti nyt vain itseäsi ja koita saada itsesi ja elämäsi kuntoon. Kun siinä onnistut, sinua ei pysäytä mikään. Kokemuksesta voin kertoa. Pystyt kyllä siihen ja jatkossa jos tulee vaikeita paikkoja elämässä, voit luottaa siihen että pystyt ihan itse omin kätösin toimimaan ja jaloin seisomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap avaatko vielä vähän sitä, miten yhteisten menojenne (asuminen = huonekalut, sisustus, remontit, juoksevat kulut, syöminen, matkat ja nyt tämän uuden talon remontit) on 10 vuoden aikana jaettu? Jos näyttää siltä, että mies on kerännyt omaisuutta/säästänyt taloon tms. sinun kustannuksellasi, eli olet maksanut yhteisistä kustannuksista enemmän kuin hän, tai olet maksanut uuden talon remontteja, huonekaluja, sisustusta, niin sinulla on oikeus saada häneltä rahaa ennen kuin muutat pois. Älä missään tapauksessa muuta mihinkään, ennen kuin olette saaneet nämä raha-asiat hoidettua pois alta, eli sinulle kuuluvat rahat tilillesi ennen kuin edes kuvittelet etsiväsi uutta asuntoa. Kaiva esiin tiliotteesi yhteisten vuosien ajalta ja varaa aika oikeusapuun. Sinne ei ole pakko mennä jos ukko suostuu maksamaan mitä sinulle kuuluu, mutta on se aika hyvä olla, sillä voi vihjailla jos ei asiat ala sujua.
Se miten kuvailit miehesi säästäväisyyttä ja omaa suurpiirteisyyttäsi voi viitata siihen, että sinä olet käyttänyt enemmän rahaa yhteiseen elämäänne, huvit/matkat mukaanlukien. Jos näin on, niin koveta itsesi siksi aikaa, että saat sen mitä sinulle oikeudenmukaisuuden nimisissä kuuluu. Älä päästä häntä vähällä. Voi olla että hän kuvittelee voivansa pitää kaiken yhdessä hankkimanne omaisuuden, mutta älä anna periksi. Avopuolisolla on oikeuksia myös yhteiselämän purkautuessa.
Olen itse lähtenyt vain vaatteiden kanssa ja maksellut eksän velkoja (takaajana) vuosia, vain siksi, että en kestänyt kohdata tilannetta ja vaatia minulle kuuluvia asioita. Jos rakkaus loppuu, niin se loppuu, siitä ja mahdollisesta pettämisestä ylipääseminen voi kestää pitkään, mutta arvosta itseäsi niin paljon, että et suostu hyväksikäytettäväksi. Pidä puolesi ja lähde sitten pystypäin uuteen elämään. Ansaitset varmasti parempaa ja tulet sitä myös saamaan. Ukkosi tulee vielä ruikuttamaan perääsi, kun tajuaa minkä erehdyksen on tehnyt.
Oma mieheni ehdotti yhteen muuttaessa juuri tuollaista järjestelyä että hän maksaa talon ja minä juoksevat kulut. Aivan järjetön diili, johon ei YHDENKÄÄN puolison pidä suostua. Jos ero tulee vuosien jälkeen, tosi kiva ettei itsellä ole mitään kiinteää omaisuutta, kun rahat menneet kodinhoitoon ja remontteihin. Lopulta mekin otimme 50-50 asuntolainan ja hyvä niin. Aivan älyttömän monessa perheessä mies omistaa yksin talon vielä nykyäänkin ja kun suunnilleen kaikilla on nykyään vielä se avioehtokin...
Tässä on YKSI puoliso, jolle tuollainen diili sopii. Syynä se, että sillä toisella puolisolla on oma velaton talo. En halua asua loisena, enkä myöskään rasitteeksi osuutta vanhasta talosta vastuineen. Talo vaatii kuitenkin ylläpitoa, remontointia yms. säännöllisesti ja mahdollisen eron tultua olisi kummallekin vain isompi riesa alkaa sitä jakamaan, ehkä pakolla myymäänkin. Talo oli ennen minua ja saa jäädä jälkeenikin, kävipä minulle tai suhteelle mitä tahansa. En haluaisi puolisolleni edes sitä rasitetta, että puolet hänen talostaan jäisi perintönä omille rintaperillisilleni riidanaiheeksi, jos vaikka kuolen. Omaa kiinteää omaisuutta minulla on kyllä erikseen.
Että eipä se koskaan ole niin mustavalkoista.
Seuraatkohan ap vielä tätä keskustelua? Ensinnäkin olen tosi pahoillani puolestasi, onhan toi kamala asia. Ei erot koskaan ole kivoja. Mutta olet vielä melko nuori ja sulla on paljon paljon ihanaa jäljellä elämässäsi, uusia suhteitakin niin halutessasi. Moni ikäisesi asuu yksiössä pääkaupunkiseudulla, koska asuntojen hinnat ovat järkyt.
Jos sulla on voimia, voisit jutella jonkun juristin kanssa asioita läpi. Noin pitkässä suhteessa sulla saattaa olla oikeus johonkin osaan miehen teidän yhdessä olon aikana kerryttämään varallisuuteen. Pidä kiinni oikeuksistasi, mutta älä turhaan lähde kostoretkelle, se on vaan tyylitöntä ja asiat pahenee.
Ihminen on sellainen, että hakee syitä erolle. Aina niitä ei saa ja se jää kaivelemaan. Miehelläsi on ilmeisesti ollut vaikeuksia puhua itselleen tärkeistä asioista jo pitkään ja näkee tämän eron nyt ainoana tienä muutokseen. Jos hänellä on jo uusi nainen odottamassa, samat ongelmat jatkuvat todennäköisesti siinäkin suhteessa. Sinulle tämä voi olla ovi johonkin ihan uuteen ja upeaan, kunhan olet ensin surrut vanhan loppuun ja itkenyt itkut ihan ansaitusti. Kaikkea hyvää ja parempaa vuotta 2021 ❤️
Vierailija kirjoitti:
Koska ap ja mies eivät ole olleet naimisissa, ei ap saa mitään tasinkoa mieheltä. Tyhjän päälle hän jää. Eikä siihen auta mitkään oikeusavut. Tyhmyydestä sakotetaan rankalla kädellä.
Pitkässä avoliitossa omaisuutta voidaan myös jakaa. Ap on kuitenkin ollut pari vuotta myös ulkomailla mahdollistaen miehen uran siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhea kun heräsi ajatus että täydellinen aika siirtyä muihin kuvioihin kun kumppani on ensin auttanut rahoittamaan omakotitalon hankinnassa, ollut mukana sitä etsimässä, ollut muuttoapuna ja sisustanut kivaksi. Äkkiäkös sinne uuden misukan hommaa. Oli se sitten suunniteltua tai ei.
Nihkeää sanoa tuota edes ääneen. Mutta ehkä joku muu herää ajoissa siihen että hyvä miettiä että minkä eteen näkee vaivaa. Jos nimittäin on mahdollisuus että jonain kauniina päivänä joku asianosainen ilmoittaa että täällä ei ole sinulle enää mitään ja se pitää juridisesti paikkaansa.
Ei mitään sellaisia kuvioita että rahoita sinua nyt kymmenen vuotta ja sitten sinä teet minulle jotain kivaa.
Ikävämpi juttu tosiaan aloittajalle. Olisi kannattanut edes mennä naimisiin. Mies olisi myös voinut kuolla ja aloittaja olisi samanlaisessa pinteessä nyt. Oppirahat on nyt maksettu ja jatkossa kannattaa pitää huolta siitä, että turvaa oman tulevaisuutensa myös taloudellisesti olipa sitten sinkku, parisuhteessa tai naimisissa.
Oma mieheni kuoli ja kiitän luojaani siitä, että olin kerännyt itselleni säästöjä pahan päivän varalle. Onneksi olimme myös naimisissa, siitäkin oli iso apu taloudellisessa mielessä.
Tämä. Tällä palstalla on hirveän eritasoisia keskusteluja. Yleensä ne, joissa nainen haluaa naimisiin ja mies odotuttaa, tai ei halua on täynnä kommentteja, joissa ihmetellään "miksi pitää mennä naimisiin" jne. syytetään naista epäkypsäksi ja itsekkääksi. Silti lain edessä on ihan eri asia ollaanko avopuolisoita, vai aviopuolisoita. On oman edun turvaamista olla naimisissa. Se helpottaa kaikkea juridista.
Mielestäni se kertoo myös sen, että mies on tosimielellä liikkeellä ja haluaa rakentaa yhteisen elämän yhdessä. Avoliitossa voi olla aina toinen jalka ovesta jo ulkona. Nytkin mies vaan ilmoitti ap:lle, että pakkaa kimpsut ja kampsut ja lähtee. Niin helppoa. Ehkä jo aikaisemmin petasi suhteen näin, jotta ap:sta on helppoa päästä eroon, jos siltä alkaa tuntua. Se että mies ei halunnut naimisiin, ei edes kihloihin, yhteisestä omaisuudesta mitään ei ilmeisesti ole laitettu molempien nimiin, tai ap:n nimiin kertoo valitettavasti aika paljon.
Kyllä! Tässä olisi yksi erinomainen syy, miksi kannattaa mennä naimisiin. Näistä omaisuuden jako-asioista tulee paljon selkeämpiä silloin. Jos ei ole naimisissa, ei kannata kustantaa sille toiselle yhtään mitään eikä varsinkaan tehdä tuommoista diiliä, että maksaa sisustuksen, ruuat ja juoksevat kulut, joista ei jää itselle mitään.
Ap:lle kaikki tsempit! Varmaan sait ne liiton rahat takautuvasti? Mies ei voi heittää sinua pihalle, joten etsi rauhassa mukavaa kotia ja säästä, nyt suostut maksamaan enää puolet juoksevista menoista ja vain omat ruokasi, että saat säästöön rahaa. Tuon kokoisessa talossa mahtunee asumaan kämppiksinäkin. Ja kun muutat, otat mukaasi/myyt joka ikisen omilla rahoillasi hankkiman sisustusesineen ja huonekalun, etkä jätä tuolle miehelle mitään, koska ei hänkään jättänyt mitään sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ap ja mies eivät ole olleet naimisissa, ei ap saa mitään tasinkoa mieheltä. Tyhjän päälle hän jää. Eikä siihen auta mitkään oikeusavut. Tyhmyydestä sakotetaan rankalla kädellä.
Pitkässä avoliitossa omaisuutta voidaan myös jakaa. Ap on kuitenkin ollut pari vuotta myös ulkomailla mahdollistaen miehen uran siellä.
Anteeksi, mutta miten mahdollistaen? Todennäköisesti on elänyt mukavaa elämää miehen kustannuksella siellä. Ei ulkomaille lähtöön tarvitse kumppanin lupaa, kun ei ole lapsia. Minä muutin ulkomaille ja silloinen kumppani jäi Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, jos sinulla ei nelikymppisenä ole mitään säästössä etkä pysty yksiötä isompaa asuntoa vuokramaan?
Ymmärtänet nyt itsekin, että diili, jossa sinä maksat talon juoksevat kulut (sähkö ja vesi) ja mies lyhentää lainaa (= kartuttaa omaisuuttaan) on todella huono sinulle. Älä ikinä tuollaiseen enää lähde.
Työni ei tähän kuulu, mutta jos en maksaisi mitään asumiskuluja, niin hyeenat olisivat kimpussani että olen loinen joka käyttää miestä hyväkseen. Asuu ilmaiseksi eikä maksa lainaa tai mitään kuluja. Enkä näe siinä mitään pahaa, jos kustannan sen pari sataa mitä sähkö ja vesi vie (ainakaan ekan kuukauden laskut eivät tuon isompia olleet). Jos tilanne olisi toisinpäin, niin olisi mielestäni reilua että minä lyhennän lainaa ja puoliso maksaa kokonaan tai puoliksi lämmityksen, veden, netin tms.
Ap.
Ymmärrät varmaan ettei yli 40v naisella ole oikein mitään annettavaa miehelle. Hänen kaverinsa ovat varmasti sanoneet, että hän saa vielä nuoremman naisen ja perheen. Kun olet lapsetkin jättänyt tekemättä, niin elä nyt sitten yksin.
Et voi olla tosissasi? Ihan hirveä kommentti! Yhdessä tämä on aikoinaan sovittu, että lapsia ei haluta eikä tehdä. Sinun mielestäsi siis kaikki 40+ ikäiset naiset voisi samantien ampua tai viedä jollekin autiolle saarelle, kun ei heistä ole mitään hyötyä tai iloa miehille? Mistä olet saanut noin kyynisen asenteen?
Ap.
Älä ota ap noista nokkiisi, kunhan aukovat päätään, kun ei muutakaan elämää ole.
Minusta nainen on nelikymppisenä vasta parhaimmillaan.
Tuohon tilanteeseesi oma veikkaus on, että lapsiasia voi hyvinkin olla se ydinsyy. Ehkä miehen mieli on muuttunut, mutta hänellä ei ole munaa sitä sinulle tunnustaa. Itse olen ollut 10 vuotta suhteessa ja olemme myös vapaaehtoisesti lapsettomia. Tai minä olen, minkä tein erittäin selväksi miehelleni jo ennen kuin alettiin seurustella. Hän valitsi minut ja lapsettomuuden tuolloin, mutta myönnän, että ajoittain pelottaa, josko mielensä muuttuukin ja käy samoin kuin sinulle.
Ymmärrän hyvin tunteesi. Meillä on myös okt, jota ollaan yhdessä laitettu muutama vuosi. Olisi hirveää tulla noin vain jätetyksi ja joutua muuttamaan tästä jonnekin pikkuyksiöön. Tosin omistamme talon 50/50, mutta ainakaan nykyisellään mulla ei olisi varaa lunastaa miestä ulos, joten joko talo jäisi hänelle tai jouduttaisiin myymään jollekin muulle.
Voimia sinulle! Toivottavasti työtilanteesi paranee ja saat hankittua itsellesi asunnon, jossa viihdyt. Suru helpottaa jossain vaiheessa, vaikka nyt tuntuukin ylitsepääsemättömältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka nyt on vaikeeta! ❤️
Tämä on foorumi, jossa pelkästään se että sanot asuvasi omakotitalossa aiheuttaa kateutta ja siihen yhdistettynä hyvät tulot on se miksi saat alapeukkuja. Kyllä monilla on tuollainen asumisjärjestely mikä teillä on/oli eikä siinä ole mitään ihmeellistä.Itse erosin lähemmäs 10 vuoden suhteesta reilu vuosi sitten ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jos joudut hetkeksi muuttamaan yksiöön niin so what! Se ei tarkoita sitä, että asut koko lopun elämääsi. Kun pääset erosta yli niin panosta kauneuteen ja hanki uusi parempi puoliso. Niin mäkin tein ja nyt elämä hymyilee taas.
Monella naisella tuntuu tosiaan olevan tällainen asumisjärjestely ja sitten kun ero tulee, miehellä on iso omaisuus ja naisella ei mitään (paitsi oikeustaistelun kautta tosiaan voi olla jotain osinkoa mahdollista saada, jos on säästänyt kuitit ym).
Tämähän on ihan järjetön tilanne ja naiset asettavat itsensä näin taloudelliseen ansaan. Onko mukavaa huomata vaikkapa 50-vuotiaana olevansa tyhjätasku ja joutuvansa muuttamaan kaupungin vuokrayksiöön, kun mies löytääkin nuoremman ja kaikki yhdessä kerätty omaisuus on miehen nimissä?
Nyt valoja päälle, naiset.
Olisi kyllä kohtuutonta, että avoerossa se, joka on yhdessä ollessa maksanut enemmän kuluja joutuisi maksamaan vielä lisähyvitystä exälle.
Jokaisen terveen aikuisen tulee tulla toimeen omillaan. Minun ex-avomieheni ei tätä tajunnut ja joutui lähtemään parikymmentä vuotta kestäneestä liitostamme pelkkä irtaimisto mukanaan. Jatkaa nyt elämäänsä yksin pitkäaikaistyöttömänä valittajana, jolle kotityötkin olivat suhteen 10 viimeisenä vuotena liian raskaita tehtäviksi. Mies maksoi minulle avoliiton aikana vähintään 100 000 euroa, paljonko olisi näiden ositusintoilijoiden mielestä pitänyt minun vielä antaa omaisuudestani hänelle lisäksi erossa?
Mies maksoi sinulle 100 000 euroa vai mies tuli sinulle maksamaan tuon verran? Jos mies jo maksaa noin paljon sulle ihan muuten vaan, niin miksi valitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka nyt on vaikeeta! ❤️
Tämä on foorumi, jossa pelkästään se että sanot asuvasi omakotitalossa aiheuttaa kateutta ja siihen yhdistettynä hyvät tulot on se miksi saat alapeukkuja. Kyllä monilla on tuollainen asumisjärjestely mikä teillä on/oli eikä siinä ole mitään ihmeellistä.Itse erosin lähemmäs 10 vuoden suhteesta reilu vuosi sitten ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jos joudut hetkeksi muuttamaan yksiöön niin so what! Se ei tarkoita sitä, että asut koko lopun elämääsi. Kun pääset erosta yli niin panosta kauneuteen ja hanki uusi parempi puoliso. Niin mäkin tein ja nyt elämä hymyilee taas.
Monella naisella tuntuu tosiaan olevan tällainen asumisjärjestely ja sitten kun ero tulee, miehellä on iso omaisuus ja naisella ei mitään (paitsi oikeustaistelun kautta tosiaan voi olla jotain osinkoa mahdollista saada, jos on säästänyt kuitit ym).
Tämähän on ihan järjetön tilanne ja naiset asettavat itsensä näin taloudelliseen ansaan. Onko mukavaa huomata vaikkapa 50-vuotiaana olevansa tyhjätasku ja joutuvansa muuttamaan kaupungin vuokrayksiöön, kun mies löytääkin nuoremman ja kaikki yhdessä kerätty omaisuus on miehen nimissä?
Nyt valoja päälle, naiset.
Olisi kyllä kohtuutonta, että avoerossa se, joka on yhdessä ollessa maksanut enemmän kuluja joutuisi maksamaan vielä lisähyvitystä exälle.
Jokaisen terveen aikuisen tulee tulla toimeen omillaan. Minun ex-avomieheni ei tätä tajunnut ja joutui lähtemään parikymmentä vuotta kestäneestä liitostamme pelkkä irtaimisto mukanaan. Jatkaa nyt elämäänsä yksin pitkäaikaistyöttömänä valittajana, jolle kotityötkin olivat suhteen 10 viimeisenä vuotena liian raskaita tehtäviksi. Mies maksoi minulle avoliiton aikana vähintään 100 000 euroa, paljonko olisi näiden ositusintoilijoiden mielestä pitänyt minun vielä antaa omaisuudestani hänelle lisäksi erossa?
Mies maksoi sinulle 100 000 euroa vai mies tuli sinulle maksamaan tuon verran? Jos mies jo maksaa noin paljon sulle ihan muuten vaan, niin miksi valitat?
Minä elätin miestä 100 000 eurolla, mikä kyllä tulee asiayhteydestä selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on rahaa ostaa satojen tuhansien eurojen taloja. Samaan aikaan tämä aloituksen sankari on persaukinen. Miksi mies haluaisi tällaista perässävedettävää taakkaa katsella?
Kaunista tekstiä muutaman kommentin perusteella. Tällä hetkellä olen kyllä hieman vähissä varoissa,, koska minut on lomautettu koronan aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi ja säästöt hupenivat liiton rahoja odotellessa. Eihän se sinulle kuulu, mutta töissä ollessani ansaitsin yli 3k/kk. Vielä ei ole tietoa koska työt jatkuvat. Jos mies tästä syystä on lakannut rakastamasta, niin sille en mahda mitään.
Ap.
Ihmettelen sitä että miksi sinulla ei ole säästöjä ja omaisuutta kun palkka on ollut noin hyvä? Olet kuitenkin jo nelikymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, mikäli teidän avoliitto on yli viisi vuotta kestänyt ja olet mielestäsi kuitenkin osallistunut yhteisen kodin kustannuksiin reilusti, niin olet oikeutettu hyvityksiin. Mutta tämä siis siinä tapauksessa että miehen rahat on menneet oman omaisuuden kerryttämiseen ja sinun muihin yhteisiin asumiskuluihin.
Kun avoliitto päättyy, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta. Mikäli jompikumpi puolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä puolisoltaan. Hyvityksestä on osapuolten mahdollista sopia itse tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajan määräämistä ei ole haettu, tulee asiassa nostaa kanne käräjäoikeudessa.
Itse tulin jätetyksi toisen naisen vuoksi 15 vuoden jälkeen (toki oli lapsia) ja miehen uuden naisen kanssa valmiiksi tehdyt tulevaisuudensunnitelmat olivat niin utopistisia, että otin lakimiehen jotta sain erossa oman osuuteni. En katunut.
Vierailija kirjoitti:
Voimia sinulle ap. Tuollainen ilmoitus on hirveä shokki, mene ihmeessä hakemaan lääkäristä lääkitys, että pystyt nukkumaan ja hoitamaan asioitasi. Varaa paikka perheasiainneuvottelukeskuksen eroryhmään (joutuu jonottamaan), se on ilmainen ja hakeudu sinne myös terapiaan (ilmaista, ei uskonnollista, vaikka kirkon palvelu onkin). Diakonin kanssa voit suunnitella raha-asioitasi.
Valitettavasti avoliitossa asuessa ei synny minkäänlaista oikeutta toisen omaisuuteen tai tasinkoon, siihen ei kannata ruutia tuhlata. Sellainen oikeus voi syntyä vain yhteisten lasten ja paljon pitemmän avoliiton kautta.
Saat kaupungin asunnon ja asumistukea, kun asut yksin ja olet varaton. Selvitä mahdollisuus myös toimeentulotukeen. Sinuna miettisin voitko muuttaa pois jo aiemmin, mahdollisimman pian, koska yhdessä asuminen erottua on raskasta. Kaikkea hyvää sinulle, muista puhua läheisille ja ystäville ja hakea itsellesi ammattiapua.
Älä anna väärää tietoa. Esim. Helsingistä ap:lla tuskin olisi mitään mahdollisuutta kaupungin vuokra-asuntoon, koska voi asua ex-avomiehensä luona myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ap ja mies eivät ole olleet naimisissa, ei ap saa mitään tasinkoa mieheltä. Tyhjän päälle hän jää. Eikä siihen auta mitkään oikeusavut. Tyhmyydestä sakotetaan rankalla kädellä.
Pitkässä avoliitossa omaisuutta voidaan myös jakaa. Ap on kuitenkin ollut pari vuotta myös ulkomailla mahdollistaen miehen uran siellä.
Eri asia, jos on lapset ja toinen hoitaa niitä lapsia kotiäitinä. Mutta mikä tehtävä puolisolla on lapsettomassa liitossa ulkomaille muuton mahdollistamisessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on rahaa ostaa satojen tuhansien eurojen taloja. Samaan aikaan tämä aloituksen sankari on persaukinen. Miksi mies haluaisi tällaista perässävedettävää taakkaa katsella?
Kaunista tekstiä muutaman kommentin perusteella. Tällä hetkellä olen kyllä hieman vähissä varoissa,, koska minut on lomautettu koronan aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi ja säästöt hupenivat liiton rahoja odotellessa. Eihän se sinulle kuulu, mutta töissä ollessani ansaitsin yli 3k/kk. Vielä ei ole tietoa koska työt jatkuvat. Jos mies tästä syystä on lakannut rakastamasta, niin sille en mahda mitään.
Ap.
Ihmettelen sitä että miksi sinulla ei ole säästöjä ja omaisuutta kun palkka on ollut noin hyvä? Olet kuitenkin jo nelikymppinen.
Turhaa mielestäni nyt haukkua ap:ta rahankäytöstä. Kuten hän itsekin sanoi, niin oli täysin yllättäen joutunut lomautetuksi koronan takia. Tämän kohtalon on toki kärsinyt moni muukin, mutta onhan se totta että kukaan ei koronaa olisi osannut vuosi sitten ennustaa! Ja kyllä olen samaa mieltä, että nelikymppisellä olisi hyvä jo olla säästöjä kerrytettynä. Suositukset on kuitenkin eri asia kuin todellisuus. Aina on tyyppejä, jotka on nuoresta asti säästäneet, mutta suurin osa näistäkin on tulleet kodeista jossa on annettu joko alkupääomaa säästöille tai vähintäänkin hyvää talouskasvatusta. Itse heräsin tähän säästämisasiaan hieman ennen kolmeakymmentä ikävuotta, nyt ollessani 32 olen jo muutaman vuoden aikana saanut ihan kivasti säästöön. Mutta harmittaa, etten esimerkiksi ole omasta lapsuudenkodistani saanut koskaan mitään talouskasvatusta tai minkään sortin neuvoja, miten talous kannattaisi hoitaa. Olisin varmasti herännyt tähän jo nuorempana, jos ei olisi tarvinnut oppia kantapään kautta. Nyt olen kuitenkin tajunnut, että todella moni kaveripiiristäni elää edelleen täysin ilman mitään säästöjä. Ja nämä ovat pääasiassa koulutettua porukkaa ja vähintään keskipalkan tienaavia. Mietinkin, että Suomessa todella moni varmasti elää täysin kädestä suuhun. Jos keskimääräistä koulutetummassa kaveriporukassani ei juurikaan säästetä, niin miten mahtaa olla matalapalkka-aloilla keskimäärin? Veikkaan että moni on ainoastaan kerännyt velkaa. Ap tekstin perusteella ole velkaantunut, joten hän kuuluu tässä suhteessa jo hyväosaisiin. Varsin tavallista, että nelikymppisellä on säästössä juurikin se muutaman kk:n palkka eikä enempää. Toki ne huutelevat, joilla on isot osakesalkut ja asunnot melkein maksettu.
Ja sori ohis, mutta mielestäni kaikki keskustelut joissa aloittaja kertoo ongelmistaan, yritetään kääntää niin että aloittaja olisi aina itse sössinyt asiansa ja ansaitseekin kohtalonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ap ja mies eivät ole olleet naimisissa, ei ap saa mitään tasinkoa mieheltä. Tyhjän päälle hän jää. Eikä siihen auta mitkään oikeusavut. Tyhmyydestä sakotetaan rankalla kädellä.
Pitkässä avoliitossa omaisuutta voidaan myös jakaa. Ap on kuitenkin ollut pari vuotta myös ulkomailla mahdollistaen miehen uran siellä.
Mies muuttti töiden takia ulkomaille kahdeksi vuodeksi, mutta minä päätin jäädä kotiin, koska en halunnut ottaa virkavapaata työstäni. Hyvin sai luotua uraa siellä ilman minuakin. Nähtiin kuitenkin kerran kuussa, joten nopeasti meni tuo kaksi vuotta lopulta. Sitten muutti takaisin ja sai heti paremman työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on rahaa ostaa satojen tuhansien eurojen taloja. Samaan aikaan tämä aloituksen sankari on persaukinen. Miksi mies haluaisi tällaista perässävedettävää taakkaa katsella?
Kaunista tekstiä muutaman kommentin perusteella. Tällä hetkellä olen kyllä hieman vähissä varoissa,, koska minut on lomautettu koronan aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi ja säästöt hupenivat liiton rahoja odotellessa. Eihän se sinulle kuulu, mutta töissä ollessani ansaitsin yli 3k/kk. Vielä ei ole tietoa koska työt jatkuvat. Jos mies tästä syystä on lakannut rakastamasta, niin sille en mahda mitään.
Ap.
Ihmettelen sitä että miksi sinulla ei ole säästöjä ja omaisuutta kun palkka on ollut noin hyvä? Olet kuitenkin jo nelikymppinen.
Turhaa mielestäni nyt haukkua ap:ta rahankäytöstä. Kuten hän itsekin sanoi, niin oli täysin yllättäen joutunut lomautetuksi koronan takia. Tämän kohtalon on toki kärsinyt moni muukin, mutta onhan se totta että kukaan ei koronaa olisi osannut vuosi sitten ennustaa! Ja kyllä olen samaa mieltä, että nelikymppisellä olisi hyvä jo olla säästöjä kerrytettynä. Suositukset on kuitenkin eri asia kuin todellisuus. Aina on tyyppejä, jotka on nuoresta asti säästäneet, mutta suurin osa näistäkin on tulleet kodeista jossa on annettu joko alkupääomaa säästöille tai vähintäänkin hyvää talouskasvatusta. Itse heräsin tähän säästämisasiaan hieman ennen kolmeakymmentä ikävuotta, nyt ollessani 32 olen jo muutaman vuoden aikana saanut ihan kivasti säästöön. Mutta harmittaa, etten esimerkiksi ole omasta lapsuudenkodistani saanut koskaan mitään talouskasvatusta tai minkään sortin neuvoja, miten talous kannattaisi hoitaa. Olisin varmasti herännyt tähän jo nuorempana, jos ei olisi tarvinnut oppia kantapään kautta. Nyt olen kuitenkin tajunnut, että todella moni kaveripiiristäni elää edelleen täysin ilman mitään säästöjä. Ja nämä ovat pääasiassa koulutettua porukkaa ja vähintään keskipalkan tienaavia. Mietinkin, että Suomessa todella moni varmasti elää täysin kädestä suuhun. Jos keskimääräistä koulutetummassa kaveriporukassani ei juurikaan säästetä, niin miten mahtaa olla matalapalkka-aloilla keskimäärin? Veikkaan että moni on ainoastaan kerännyt velkaa. Ap tekstin perusteella ole velkaantunut, joten hän kuuluu tässä suhteessa jo hyväosaisiin. Varsin tavallista, että nelikymppisellä on säästössä juurikin se muutaman kk:n palkka eikä enempää. Toki ne huutelevat, joilla on isot osakesalkut ja asunnot melkein maksettu.
Ja sori ohis, mutta mielestäni kaikki keskustelut joissa aloittaja kertoo ongelmistaan, yritetään kääntää niin että aloittaja olisi aina itse sössinyt asiansa ja ansaitseekin kohtalonsa.
Lisäys vielä tähän, että vähän yli 3k€ palkka ei kyllä vielä mielestäni ole hyvä. Jos palkka on bruttona esim 3100€/kk niin puhutaan jopa hieman alle keskipalkan olevasta palkasta. Vaikkei olisi isoja asumiskuluja, niin kyllä muutaman satasen yli kahden tonnin nettopalkka menee ihan helposti tavalliseen elämiseen. Esim autoilu syö helposti useita satasia kuussa, vaikka ihan tavallinen auto olisikin.
Koko ketjun läpi kahlattuani tulin tähän välitilinpäätökseen:
Ap.lla on 10 vuoden jälkeen omaisuus 0 euroa.
Exän omaisuus riippuu ostamastaan ja omistamastaan ok-talosta.
10 vuoden aikana MOLEMMAT ovat nauttineet ap.n kustannuksella matkailusta,
sisustuksesta ja laadukkaista aterioista. Ex EI OLE kieltäytynyt näistä, muttei osallistunut niiden rahoitukseen.
Ap on "saanut" asua yhteisesti sopien vuokra-asunnossa ennen muuttoa.
Lopputulema: Mies on saanut KAIKEN 10 vuoden aikana, minkä ap.kin (jota syytetään tuhlariksi nyt),
MUTTA sen lisäksi: Hänellä on omaisuutta ok-talonsa arvon verran (vähennettynä velat, luonnollisesti).
Em. seikasta johtuen ap.n olisi kohtuullista saada tasinkoa ex-avopuolisoltaan. Muussa tapauksessa näyttää siltä, että hän on saanut huomattavan taloudellisen edun JOUTUMATTA ITSE luopumaan suhteen aikana vallinneesta, hyvästä elintasosta.
Voimia ja toivoa ap.lle! Tuo eron ajankohta näyttää LIIAN ilmeiseltä. Hän on tarkka rahoistaan, joten antoi sinun avittaa itsensä ilman kummempaa kurjuutta, nykytilanteeseensa.
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjun läpi kahlattuani tulin tähän välitilinpäätökseen:
Ap.lla on 10 vuoden jälkeen omaisuus 0 euroa.
Exän omaisuus riippuu ostamastaan ja omistamastaan ok-talosta.
10 vuoden aikana MOLEMMAT ovat nauttineet ap.n kustannuksella matkailusta,
sisustuksesta ja laadukkaista aterioista. Ex EI OLE kieltäytynyt näistä, muttei osallistunut niiden rahoitukseen.
Ap on "saanut" asua yhteisesti sopien vuokra-asunnossa ennen muuttoa.
Lopputulema: Mies on saanut KAIKEN 10 vuoden aikana, minkä ap.kin (jota syytetään tuhlariksi nyt),
MUTTA sen lisäksi: Hänellä on omaisuutta ok-talonsa arvon verran (vähennettynä velat, luonnollisesti).Em. seikasta johtuen ap.n olisi kohtuullista saada tasinkoa ex-avopuolisoltaan. Muussa tapauksessa näyttää siltä, että hän on saanut huomattavan taloudellisen edun JOUTUMATTA ITSE luopumaan suhteen aikana vallinneesta, hyvästä elintasosta.
Voimia ja toivoa ap.lle! Tuo eron ajankohta näyttää LIIAN ilmeiseltä. Hän on tarkka rahoistaan, joten antoi sinun avittaa itsensä ilman kummempaa kurjuutta, nykytilanteeseensa.
Mistä hänen pitäisi maksaa tasinkoa? Ap on halunnut matkustaa ja on määrännyt matkakohteet. Ap on ostellut laukkuja ja vaatteita ja myös kallista ruokaa, joka ei ole ollut tarpeellista ostaa. Miksi tekee tuollaisia ostoksia ja sitten valittaa jälkikäteen? Ap olisi hyvin voinut jättää nuo ostokset ja matkat maksamatta halutessaan. Miksi miehen nyt pitää maksaa tasinkoa, kun ap on itse noin halunnut tehdä eikä nuo ole olleet mitään välttämättömiä menoja?
He ovat olleet vuokralla eikä mies mitään asuntolainaa ole maksanut. Toisekseen en olisi niin tyhmä, että toisen ruokia maksaisin muuten vaan 10 vuotta.