Lue keskustelun säännöt.
Ero yli kymmenen vuoden jälkeen
Hajalla
15.12.2020 |
Mies pudotti kunnon pommin sunnuntaina sanomalla että ei rakasta mua enää ja haluaa erota. Ollaan oltu yli kymmenen vuotta yhdessä, ja vaikka on ollut ylä- ja alamäkiä, niin ihan puskista tuo tuli.
Mies oli viikonlopun kavereiden kanssa ja kotiintullessaan oli heti pahalla päällä ja yritti tehdä riitaa ihan mitättömistä asioista. Vielä viikko sitten suunniteltiin mitä tehdään ensi kesänä ja ensi talvena (lähinnä matkustusjuttuja, jos pandemia hellittää), ja sit yksi viikonloppu kavereiden kanssa ja haluaa erota. Epäilen ettei mitään kavereita ole edes nähnyt, vaan ollut jonkun muijan kans tai tavannut jonkun muijan. Ei soittanut tai viestittänyt koko viikonloppuna, enkä minäkään, koska en halua antaa sellasta kuvaa että vahtisin toisen menoja.
Me muutettiin ihan vähän aikaa sitten omakotitaloon (mies osti, onneks mun rahoja ei ole tässä kiinni) ja nyt mun pitäisi sitten muuttaa yksin johonkin yksiöön. En tule tässä kaupungissa saamaan lainaa yksin niin paljon että edes kaksion voisin ostaa, ja vuokrat on niin älyttömiä, että yksiö on ainoa vaihtoehto. Yli nelkytvuotiaana. En ole sitten opiskeluaikojen joutunut asumaan yhdessä huoneessa, ja hemmetin kiva kun just asetuttu asumaan näihin pariinsataan neliöön.
Vuoroin itken ja vuoroin haudon kostoa, mutta mikäs tässä auttaa.
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Ap avaatko vielä vähän sitä, miten yhteisten menojenne (asuminen = huonekalut, sisustus, remontit, juoksevat kulut, syöminen, matkat ja nyt tämän uuden talon remontit) on 10 vuoden aikana jaettu? Jos näyttää siltä, että mies on kerännyt omaisuutta/säästänyt taloon tms. sinun kustannuksellasi, eli olet maksanut yhteisistä kustannuksista enemmän kuin hän, tai olet maksanut uuden talon remontteja, huonekaluja, sisustusta, niin sinulla on oikeus saada häneltä rahaa ennen kuin muutat pois. Älä missään tapauksessa muuta mihinkään, ennen kuin olette saaneet nämä raha-asiat hoidettua pois alta, eli sinulle kuuluvat rahat tilillesi ennen kuin edes kuvittelet etsiväsi uutta asuntoa. Kaiva esiin tiliotteesi yhteisten vuosien ajalta ja varaa aika oikeusapuun. Sinne ei ole pakko mennä jos ukko suostuu maksamaan mitä sinulle kuuluu, mutta on se aika hyvä olla, sillä voi vihjailla jos ei asiat ala sujua.
Se miten kuvailit miehesi säästäväisyyttä ja omaa suurpiirteisyyttäsi voi viitata siihen, että sinä olet käyttänyt enemmän rahaa yhteiseen elämäänne, huvit/matkat mukaanlukien. Jos näin on, niin koveta itsesi siksi aikaa, että saat sen mitä sinulle oikeudenmukaisuuden nimisissä kuuluu. Älä päästä häntä vähällä. Voi olla että hän kuvittelee voivansa pitää kaiken yhdessä hankkimanne omaisuuden, mutta älä anna periksi. Avopuolisolla on oikeuksia myös yhteiselämän purkautuessa.
Olen itse lähtenyt vain vaatteiden kanssa ja maksellut eksän velkoja (takaajana) vuosia, vain siksi, että en kestänyt kohdata tilannetta ja vaatia minulle kuuluvia asioita. Jos rakkaus loppuu, niin se loppuu, siitä ja mahdollisesta pettämisestä ylipääseminen voi kestää pitkään, mutta arvosta itseäsi niin paljon, että et suostu hyväksikäytettäväksi. Pidä puolesi ja lähde sitten pystypäin uuteen elämään. Ansaitset varmasti parempaa ja tulet sitä myös saamaan. Ukkosi tulee vielä ruikuttamaan perääsi, kun tajuaa minkä erehdyksen on tehnyt.
En usko, että ruikuttaa tuhlarin perään. Todennäköisesti haluaisi löytää säästeliään puolison. Ap on sanonut ostaneensa kallista ruokaa ja määrännyt niistä lomakohteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä ap ei ole lapsia?
Onko sinulla itselläsi lapsia? Jos on, niin olivatko vahinkoja? Mikset tehnyt a.b.o.rttia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli käytännössä olet miehen kanssa sen takia, että hän rahoitti sun asumismukavuutta. Sen käsityksen ap sun tekstistä saa.
No sitten kirjoitin huonosti. Olisit varmasti itsekin pettynyt, vihainen ja ihmeissäsi, jos olisit vastaavassa tilanteessa. Yhdessä tätä taloa etsittiin ja yhdessä suunniteltiin kauppoja pitkään, eli tämä nyt on vain osa tätä meidän tarinaa. Jos ei minua enää rakasta, niin miksei sanonut sitä siinä vaiheessa kun teki talokaupat. Että minä nyt muutan tuonne yksin ja sinä voit jäädä tähän vanhaan asuntoon ilman minua. Yhdessä tätä sisustettiin, suunniteltiin remontteja ja muuta mitä asiaan kuuluu. Kunnes yksi viikonloppu muutti kaiken.
Ap.
Ja miksi ihmeessä mies sitten osti talon yksin, jos kerran teidän piti YHDESSÄ jatkaa elämäänne? Eikö oikeasti hälytyskellot soineet sun päässä?
Ei soineet ei. Sovimme että minä maksan sähkön, veden ym juoksevat kulut ja hän lyhentää lainaa. Näin tekee moni muukin pariskunta.
Ap.
Mitä hittoa :D miten jotkut on noin tyhmiä...
Ketura kirjoitti:
"Avopuolisolla, joka on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta, on oikeus hyvitykseen, jos omaisuuden jakaminen pelkän omistussuhteen perusteella olisi kohtuutonta. Kyseisenä panoksena voidaan pitää muun muassa työtä yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoitusta toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen.
Avopuolisot voivat vapaasti sopia hyvityksestä. Jos he eivät pääse yhteisymmärrykseen, voi hyvitystä haluava tehdä hyvitysvaatimuksen omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajaa ei ole määrätty, voi asiasta nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Oikeus vaatia hyvitystä raukeaa, jos vaatimusta siitä ei ole esitetty omaisuuden erottelussa, eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos omaisuuden erottelua ei ole ollenkaan toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ei ole haettu kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä.
Avopuoliso, joka on panostanut yhteiseen talouteen enemmän kuin toinen puoliso, voi joissakin tapauksissa saada hyvitystä, jos toinen puoliso on saanut perusteetonta etua.
Avoliittolain säännökset koskevat vain avoliittoja, jotka ovat kestäneet yli viisi vuotta, sekä avoliittoja, joissa puolisoilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva yhteinen lapsi."
Ap ei tule jäämään tyhjän päälle. Jos hän on herkut ostanut (epäilemättä mies on ne myös omalta osaltaan ollut syömässä) ja maksanut enemmän juoksevia kuluja, matkoja ym. ym. ja mies vain kartuttanut omaa omaisuuttaan, on ap:lla todellakin oikeus saada hyvitystä.
Tämä kommentti on ihan älyttömän tärkeä. AP tuskin voimautuu ositusta hakemaan kun pitää taloudellisia menetyksiä ikävänä sattumana ja rikkoutunutta suhdetta elämän rakkauden päättymisenä vaikka mies on laskenut rahoja alusta asti.
Luulen myös että AP:n suhteessa on ollut hieman niin että AP:n tuhlailua on samalla hieman halveksittu tai hymähdelty mutta ei ole laitettu hanttiinkaan pientä Indonesian reissua. Ja nyt AP kokee että omaa tyhmyyttä että on ollut niin antelias. Miettimättä laisinkaan millainen mies ottaa yksipuolisena lahjana vastaan ruokaa, matkoja ja ties mitä. Osituksessa tuota ruoan ostamista yms pidettäisiin elättämisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ketura kirjoitti:
"Avopuolisolla, joka on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta, on oikeus hyvitykseen, jos omaisuuden jakaminen pelkän omistussuhteen perusteella olisi kohtuutonta. Kyseisenä panoksena voidaan pitää muun muassa työtä yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoitusta toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen.
Avopuolisot voivat vapaasti sopia hyvityksestä. Jos he eivät pääse yhteisymmärrykseen, voi hyvitystä haluava tehdä hyvitysvaatimuksen omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajaa ei ole määrätty, voi asiasta nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Oikeus vaatia hyvitystä raukeaa, jos vaatimusta siitä ei ole esitetty omaisuuden erottelussa, eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos omaisuuden erottelua ei ole ollenkaan toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ei ole haettu kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä.
Avopuoliso, joka on panostanut yhteiseen talouteen enemmän kuin toinen puoliso, voi joissakin tapauksissa saada hyvitystä, jos toinen puoliso on saanut perusteetonta etua.
Avoliittolain säännökset koskevat vain avoliittoja, jotka ovat kestäneet yli viisi vuotta, sekä avoliittoja, joissa puolisoilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva yhteinen lapsi."
Ap ei tule jäämään tyhjän päälle. Jos hän on herkut ostanut (epäilemättä mies on ne myös omalta osaltaan ollut syömässä) ja maksanut enemmän juoksevia kuluja, matkoja ym. ym. ja mies vain kartuttanut omaa omaisuuttaan, on ap:lla todellakin oikeus saada hyvitystä.
Tämä kommentti on ihan älyttömän tärkeä. AP tuskin voimautuu ositusta hakemaan kun pitää taloudellisia menetyksiä ikävänä sattumana ja rikkoutunutta suhdetta elämän rakkauden päättymisenä vaikka mies on laskenut rahoja alusta asti.
Luulen myös että AP:n suhteessa on ollut hieman niin että AP:n tuhlailua on samalla hieman halveksittu tai hymähdelty mutta ei ole laitettu hanttiinkaan pientä Indonesian reissua. Ja nyt AP kokee että omaa tyhmyyttä että on ollut niin antelias. Miettimättä laisinkaan millainen mies ottaa yksipuolisena lahjana vastaan ruokaa, matkoja ja ties mitä. Osituksessa tuota ruoan ostamista yms pidettäisiin elättämisenä.
Aika usein se mies on se elättäjä ja maksaa matkat ja ruuat. Kuinkahan moni nainen on maksanut tällaista osituksia miehelle takaisin erotessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketura kirjoitti:
"Avopuolisolla, joka on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta, on oikeus hyvitykseen, jos omaisuuden jakaminen pelkän omistussuhteen perusteella olisi kohtuutonta. Kyseisenä panoksena voidaan pitää muun muassa työtä yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoitusta toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen.
Avopuolisot voivat vapaasti sopia hyvityksestä. Jos he eivät pääse yhteisymmärrykseen, voi hyvitystä haluava tehdä hyvitysvaatimuksen omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajaa ei ole määrätty, voi asiasta nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Oikeus vaatia hyvitystä raukeaa, jos vaatimusta siitä ei ole esitetty omaisuuden erottelussa, eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos omaisuuden erottelua ei ole ollenkaan toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä ei ole haettu kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä.
Avopuoliso, joka on panostanut yhteiseen talouteen enemmän kuin toinen puoliso, voi joissakin tapauksissa saada hyvitystä, jos toinen puoliso on saanut perusteetonta etua.
Avoliittolain säännökset koskevat vain avoliittoja, jotka ovat kestäneet yli viisi vuotta, sekä avoliittoja, joissa puolisoilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva yhteinen lapsi."
Ap ei tule jäämään tyhjän päälle. Jos hän on herkut ostanut (epäilemättä mies on ne myös omalta osaltaan ollut syömässä) ja maksanut enemmän juoksevia kuluja, matkoja ym. ym. ja mies vain kartuttanut omaa omaisuuttaan, on ap:lla todellakin oikeus saada hyvitystä.
Tämä kommentti on ihan älyttömän tärkeä. AP tuskin voimautuu ositusta hakemaan kun pitää taloudellisia menetyksiä ikävänä sattumana ja rikkoutunutta suhdetta elämän rakkauden päättymisenä vaikka mies on laskenut rahoja alusta asti.
Luulen myös että AP:n suhteessa on ollut hieman niin että AP:n tuhlailua on samalla hieman halveksittu tai hymähdelty mutta ei ole laitettu hanttiinkaan pientä Indonesian reissua. Ja nyt AP kokee että omaa tyhmyyttä että on ollut niin antelias. Miettimättä laisinkaan millainen mies ottaa yksipuolisena lahjana vastaan ruokaa, matkoja ja ties mitä. Osituksessa tuota ruoan ostamista yms pidettäisiin elättämisenä.
Aika usein se mies on se elättäjä ja maksaa matkat ja ruuat. Kuinkahan moni nainen on maksanut tällaista osituksia miehelle takaisin erotessa.
Miten en yllättynyt tästä kommentista lainkaan. Koska mies useammin mielletään elättäjäksi niin on äärimmäisen tärkeää avoimesti keskustella siitä että usein se elättäjä onkin jopa huomaamattaan nainen juuri näissä tapauksissa joissa nainen ostaa ruoat ja mies asunnon. Tässä tapauksessa ap on saattanut jopa tuntea olonsa todella turvalliseksi kun on ollut mies joka ostaa meille talon. Ymmärtämättä että se on osittainen hänen rahoilla ostettu.
Jotta ihmiset olisivat rakastuneita rakkaudesta ja pysyisivät edes omissa varoissaan niin tästä pitää voida puhua.
Ja kovin usein niissä tapauksissa joissa mies tuo enemmän rahaa kotiin ne menevät lapsiin ja korvaukseksi vaimon tulon menetyksistä tämän hoitaessa lapsia.
Jos vela-avopariskunnan mies taas elättää kumppaniaan niin toivon että järjestelystä on keskusteltu. Jos naisella ei ole omakotitaloa yhteisillä rahoilla ostettuna niin ositusta ei tosiaan välttämättä tule koska se koskee yhdessä kerrytettyä omaisuutta.
Olkaa rakkaat naiset niin vanhanaikaisia että menette naimisiin. Avioehtokaan ei jätä teitä ihan puille paljaille. Ja itse asiassa vielä tärkeämpi mennä naimisiin jos ei ole lapsia kuin jos on. Lapseton avo-eronnut tai avoleski on surkeassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Sovimme että minä maksan sähkön, veden ym juoksevat kulut ja hän lyhentää lainaa. Näin tekee moni muukin pariskunta.”
Tuollaiseen sopimukseen ei kannata suostua. Samalla kun maksat juoksevia kuluja, kartuttaa toinen omaisuuttaan.
Vuosien päästä hänellä olisi velaton talo ja sinulla - ei mitään.
Avoerossakin tosin voi vaatia tasinkoa.
Vierailija kirjoitti:
”Sovimme että minä maksan sähkön, veden ym juoksevat kulut ja hän lyhentää lainaa. Näin tekee moni muukin pariskunta.”
Tuollaiseen sopimukseen ei kannata suostua. Samalla kun maksat juoksevia kuluja, kartuttaa toinen omaisuuttaan.
Vuosien päästä hänellä olisi velaton talo ja sinulla - ei mitään.
Avoerossakin tosin voi vaatia tasinkoa.
Miksi se talo on vain omaisuutta? Ap sanoi maksavansa vain pari sataa kuussa ja voisi ihan hyvin säästää ja sijoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
]
Miksi se talo on vain omaisuutta? Ap sanoi maksavansa vain pari sataa kuussa ja voisi ihan hyvin säästää ja sijoittaa. [/quote]
=====
Vaan ei sijoittanut. Osteli parfyymeja, laukkuja, vaatteita, sohvaryhmiä, mattoja, gourmetruokaa. Maksoi matkoja, hotelleja, vuokra-autoja.
Ja kaek mänj, eik piisantka.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Miksi näitä tapauksia ilmenee kokoajan, joissa mies on osannut pelata talousasiat edullisiksi itselleen? Oliko mies jo kerran eronnut ja nyt osasi miettiä talousasiat? Ikinä ei pidä luottaa siihen, että rakkaus on ikuista. Ostakaa aina asunnot puoliksi tai sijoittakaa johonkin muuhun!
Naiset ovat vähän tuhlareita ja pitää ostaa laukkua, laittaa ripset ja kynnet ja matkallekin olisi päästävä ja sisustuskin pitää olla tietynlainen. Nuo ei ole miehille niin tärkeitä ja tulee jo paljon säätöä naisiin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs on ymmärretty väärin aiemmat kommenttini. En törsää mihinkään ”luksusmerkkeihin”, eli jos kuvittelette että laukkuni ovat vain jotain Louis Vuittonia tai vastaavaa, niin metsään meni. Enkä osta laukkuja, parfyymeja tms joka kuukausi. Mutta silloin kun ostan, niin ostan sen minkä haluan, en sitä minkä saa edullisimmin. Edelleen ihmettelen miksi tämä nyt meni pelkästään rahasta ja sen käyttämisestä puhumiseen.
Ap.
Se meni siihen, koska aloituksessa nimenomaan mainitset sen itse ( en voi enää asua omakotitalossa, vaan joudun yksiöön). Ja luultavasti myös miehesi on halunnut eron syystä, että sun rahankäyttösi on erilaista kuin hänellä. Ja ihmetyttää sun tyhmyys siitä, että mikään ei koskaan voisi muuttua elämässä. Ero ei ole koskaan mikään shokki, olet vain kieltäytynyt näkemästä teidän todellista tilannettanne.
Kyllä, harmittaa vietävästi jos yksiö tai pieni kaksio on ainoa mahdollisuus. Eikö sinua harmittaisi, jos joutuisit pakon sanelemista syistä pienempään asuntoon kuin nykyinen keittiösi? Mutta menetän myös rakkaimpani, ihmisen jonka kanssa olen elänyt ilot ja surut vuosikausia. Sattuu ajatella että hän haluaa minut pois elämästään, etenkin kun yhdessä ja iloisina tätä kotia yhteiseksi on laitettu, olkoonkin että miehen nimi on papereissa.
Ap.
Näin ohiksena muistuttaisin minäkin, että olet nyt av-palstalla. Täällä ei saa armoa kuin eräs fitnessin maailmanmestari, jolla on joskus ollut jopa 100k tulot, mutta nyt on vaan kohta 60k velat, ja silti asia on ok, vaikka nainen on jo vuosia lokkeillut persaukisena elättinä tekemättä mitään. On suorastaan pyhäinhäväistys, jos ehdotellaan, että nainen vois mennä oikeisiin töihin. Prinsessan ei tarvitse. Kukaan ei kysele säästöjen perään. Kaikki liikenevä menee naama- ja hiushoitoihin jne. Joillekin tämä vaan kuuluu luonnostaan, toisille taas ei.
Sinun olis vähintään pitänyt saada se omakotitalon hinta säästöön ja maksaa tölli yksinäsi tietenkin, kaikkine kuluineen.
Vaikka olet useaan kertaan todennut, kuinka pahalta tuntuu, kun oma rakas jättää, ja kuinka olet surullinen ja tunteet sekaisin, ei sitä noteerata, koska suret myös kotisi menetystä ja sitä kuinka elämäsi menee taloutesikin osalta täysin uusiksi.
Sinua kehotetaan häipymään talosta ja nuolemaan haavasi, mutta maailmanmestarille suositellaan exän täyttä ylläpitoa ja osuutta Espoon asunnosta, vaikka ei olla edes naimisissa. Seurusteltu puoli vuotta.
Tsempit sulle, selviit kyllä, helpottaa vielä. -Melkeinpä saman kokenut.
Aika harvassa on nekään suhteet jotka kestää yli 10v, hyvä saavutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa on nekään suhteet jotka kestää yli 10v, hyvä saavutus.
Tästä tuli mieleeni yksi vanha juttu, kun oltiin miehen kans baarissa yhtenä mukavana iltana. Pöytäämme asteli eräs miehen työkaverin silloinen puoliso. Jutusteltiin niitä näitä, tai mitä nyt mies kyseli kuulumisia, ja kun olin veskissä, oli sanonut, että tekin olette jo iäisyyden olleet yhdessä, joten oiskohan sun jo aika vaihtaa? Oli itseään myös ehdottanut.
Meillä tais olla silloin jotain yli 10 vuotta takana. Uskon miehen sanaan, ja oli kyllä aika hölmistyneen näköinenkin kun palasin pöytään. Muidu lehahti minihameineen pois kuin haaskalintu. Minuahan se oli katsellutkin aika "tutkivasti" vastapäätä istuessaan.
Tuosta jäi sellainen olo, että miten ihmeessä pitkän suhteen pitäisi olla tylsä ja vaihtoa vailla? Me ainakin on harrastettu yhdessä kaikenlaista; koiranäyttelyitä, sienimetsää, leffoja, samoilua, biletystä ja mitä kaikkea. Huumori yhdistää, samat arvotkin. Jopa ulkonäkö miellyttää.
Tuntuis tosi oudolta, jos paras ja läheisin ihmiseni ja ystäväni pitäis laittaa vaihtoon. Tietty jos ei homma toimi, niin sitten erotaan, mutta niin kuin noin yleensä tuntuu, että joku 5 vuottakin on jo maksimiaika, ja päivitellään "kuinka te vaan jaksatte toisianne katsella, eikö kyllästytä"...
Jälkeenpäin nähtiin sitten se mieskin, ja kertoi, että kun oli työmatkalta tullut, oli koko asunto ja pankkitilikin tyhjennetty, ja typykkä haihtunut muihin maisemiin. Etsi kuulemma seuraavaa elättäjää, itse ei mihinkään työltä kuulostavaan tarttunut. Kaikkia niitä onkin. -Nykyään yli 20 yhteistä vuotta takana.
ei ap
Nainen on naiselle susi.
t.mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet työksesi, jos sinulla ei nelikymppisenä ole mitään säästössä etkä pysty yksiötä isompaa asuntoa vuokramaan?
Ymmärtänet nyt itsekin, että diili, jossa sinä maksat talon juoksevat kulut (sähkö ja vesi) ja mies lyhentää lainaa (= kartuttaa omaisuuttaan) on todella huono sinulle. Älä ikinä tuollaiseen enää lähde.
Työni ei tähän kuulu, mutta jos en maksaisi mitään asumiskuluja, niin hyeenat olisivat kimpussani että olen loinen joka käyttää miestä hyväkseen. Asuu ilmaiseksi eikä maksa lainaa tai mitään kuluja. Enkä näe siinä mitään pahaa, jos kustannan sen pari sataa mitä sähkö ja vesi vie (ainakaan ekan kuukauden laskut eivät tuon isompia olleet). Jos tilanne olisi toisinpäin, niin olisi mielestäni reilua että minä lyhennän lainaa ja puoliso maksaa kokonaan tai puoliksi lämmityksen, veden, netin tms.
Ap.
Jos te olette vasta juuri tuohon muuttaneet, niin missä te aiemmin asuitte? Jos yli 3k tuloilla ei jää juuri mitään säästöön, eikä lapsiakaan ole, niin kyllähän se vähän oudon kuvan elämänhallinnasta antaa...
Toistan itseäni jatkuvasti, mutta olen lomautettuna tällä hetkellä, liiton rahojen saamisessa kesti, ja säästöt ovat melkein kokonaan käytetty. Haluatko vielä tietää mihin ne on käytetty?
Minulla oli se suositeltu kolmen kuukauden puskuri, ja onneksi olikin. Ihan normaalit laskut erääntyneet kun odottelin liiton rahoja, muutosta ja sisustamisesta oli kuluja, autot ja kaikki vie rahaa yllättävän paljon kun vakituinen palkka ei juoksekaan ja liiton rahoja joutuu odottelemaan. Nyt sinun on varmaan päästävä sanomaan että yli 3k palkalla pitäisi säästöjä olla enemmän kuin se parin kolmen kuukauden puskuri? No, jälkiviisautta. Minulla ei ollut. Enkä missään vaiheessa osannut varautua siihen, että pitkä suhteeni päättyy ja elämä muuttuu.Ap.
Kyllä pitäisi olla. Olen myös yli nelikymppinen nainen ja bruttotulot pyörii siinä 3 k euron tienoilla. Yksi lapsikin on ja silti säästöjä on yli 20 k euroa. (Lisäksi omistan talostamme puolet). Olin myös koronan takia lomautettuna ja silloin piti hiukan säästöillä käydä, mutta ne liiton rahat kyllä maksetaan takautuvasti, joten ensimmäiseksi palautin säästöistä otetut rahat. Sen lisäksi laitoin toki kaiken ylimääräisen kulutuksen tauolle lomautuksen ajaksi, joten jäin lopulta plussan puolelle :). Jokaisen ihmisen (sekä miehen että naisen) tulisi aina varmistaa, että oma selusta on turvattu. Mitä vain voi sattua. Puoliso voi vaikka huomenna jäädä auton alle. Ymmärrän, että jos tulot on pienet, niin säästäminen on vaikeaa, mutta siitähän ei ollut kyse. Ihan mielenkiinnosta pakko kysyä, mitä ne on ne "laskut" joita vuokralla asuvalle tulee ja joihin menee tuhat euroa kuussa? (3 k brutto on 2 k netto, jos ruokaan ja asumiseen menee 1 k, niin minne loppu meni??) Tai itseasiassa 2 k euron edestä laskuja kuussa, koska oletettavasti miehesi on maksanut niistä puolet...
Miksi sinä takerrut johonkin epäolennaiseen? Tienaamme mieheni kanssa 100k vuodessa ja säästöön ei oikeastaan jää mitään, korkeintaan omaisuuden muodossa. Me elämme, emme varaudu. Elämän on valintoja, jokainen tavallaan.
Suhteeseenne en ota kantaa, mutta silmiin pistää heti, että miksi 40+ lapseton nainen, jolla on tulot 3k/kk, ei ole saanut mitään säästöön ennen koronaa? Korona on kestänyt alle vuoden, työelämää sinulla varmasti takana vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Suhteeseenne en ota kantaa, mutta silmiin pistää heti, että miksi 40+ lapseton nainen, jolla on tulot 3k/kk, ei ole saanut mitään säästöön ennen koronaa? Korona on kestänyt alle vuoden, työelämää sinulla varmasti takana vuosia.
=======
Tällaisia on. Teidän parikin, jotka jäivät eläkkeelle pennittömänä. Palkka ollut ihan ok. Sitten oltiin ihan pulassa kun työsuhdeasunto ja - auto meni. Terveysasemallekin piti mennä jonottamaan kun ei ollut enää työterveyshuoltoa.
Säännöt pilaa romantiikan, vetäkää fiilispohjalta, mutta älkää odottako mitään pitkäikäistä. Soulmatet on narsisteille, jotka rakstuu mielikuvaansa.
Pitkä suhde on pelkkä normi, johon kukaan ei enää sovi. Listaa voi jatkaa loputtomasti..
Samaa mieltä että ei välttämättä järkeä. Mutta jos luet tuon ap:n ylemmän viestin jossa kerrotaan että lähinnä asumiskulut on puolitettu ja omat laskut maksettu itse, niin ap:n panostus suhteeseen voi olla ihan kuinka paljon vain hänen tulojen puitteissa. Jos omia laskuja mietin niin ainoat omat niistä on puhelin, liikkuminen, harrastukset, terveydenhoito, omat vakuutukset ja tilinhoitokulut.
Sellaisia kuluja mitkä suhteessa maksetaan usein yhdessä, vuorotellen tai jäisi taloudellisesti sulle tai mulle vähän sinnepäin on kaikki muut. Ruoka, sähkö, kotivakuutus, Spotify, Netflix, leffaliput, ravintolakäynnit, reissut, yhteiset viemiset ja lahjat, kotitaloustarvikkeet, kodin sisustus, konserttiliput, illat ulkona yms.
Jos toinen puoliso on vielä antelias, tykkää antaa lahjoja ja tykkää ostella kivoja asioita ja ilahduttaa, niin mukaan ostosreissulla saattaa tarttua puolisolle jopa kalsareita ja vaatteita, kivan tuoksuinen deodorantti, toivottua elektroniikkaa yms koska halu ilahduttaa.
Ja kaikki tämä samalla kun toinen sanoo että ostaisi muuten enemmän vastalahjoja ja osallistuisi, mutta hänen mielestä tämä kaikki on turhaa ja säästää mieluummin. Ja ostaa samalla niitä asioita mitkä on varmasti omia eli harrastusvälineitä, auton, talon. Mutta saa toki tarjota ensi kerrallakin jos kumppani saa siitä iloa!
Siitä voi laskea että riittääkö edes 500.
-oppirahoista puhunut