Lue keskustelun säännöt.
Huoh.. Miten vakuuttaa iäkkäät vanhemmat siitä, että kyllä YHDEN joulun voi viettää ilman perinteisiä menojakin?
11.12.2020 |
Eivät suostu millään uskomaan :( Vieraita pitää olla, ruokaa samat valtavat määrät kuin jokaikinen joulu ennen tätä, joulupukki oltava lapsenlapsille jne.
Kovasti olen yrittänyt sanoa, välillä kovemmin ja välillä varovammin, että nyt on niin että tämä joulu menee nyt eri merkeissä ja että JOKAINEN, myös iäkäs ihminen, sen pystyy kestämään.
Miten olette onnistuneet tässä?
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on se tilanne, että mummolla on nyt varmaankin viimeinen joulu, eihän tulevaisuutta kukaan voi oikeasti ennustaa, mutta sairaudet tietäen ennuste on lyhyt. Käytännössä tilanne on siis se, että jos vielä haluamme nähdä hänet, joudumme riskiin että tartutamme hänet. Toki voimme lyhentää vierailumme lyhyeen, käyttää maskeja ja turvavälejä. Mutta hänen toiveensa olisi vielä yhteinen viimeinen joulu, kaikkine traditioineen suuren suvun kanssa. Tavallaan siitä tulisi ennakkohautajaistilaisuus vainajan läsnäolessa ja lisäksi riski koronan leviämisestä.
Eli nyt jätätte väliin, muistatte häntä muilla keinoin. Viette kukat, suklaata yms ja ruokaa. Ette jää pitkäksi aikaa. Soitatte hänelle ja kestätte ruikutuksen. Lupaatte korvaavan tilaisuuden, jos tilanne kevemmällä hellittää.
Miksi ihmeessä pitäisi jättää väliin? Jos osataan sanoa, että on melko suurella varmuudella viimeinen joulu, niin sitten on joku sellainen perussairaus jonka vuoksi on elvytyskielto ja sovittu pidättäytyminen tehohoidosta ja elämän keinotekoisesta pidentämisestä. Eihän sillä sitten ole suorastaan niin kauheasti väliä, että tuleeko se kuolema koronan vuoksi tammikuussa jossain perustason hoivasairaalassa vai siellä samassa paikassa kahden/neljän/kahdeksan kuukauden päästä siksi, että perussairaus tappaa. Kuolintapakin voi olla hyvin sama, henkeä ahdistaa kuollessa oli kyse sitten koronasta, keuhkoahtaumataudista tai sydämen vajaatoiminnasta. Jos taas on vaikka joku aivolevinnyt syöpä, niin eikö koronakuolema ole sen rinnalla onni ja autuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, jos se yksi on heidän viimeinen joulu?
Varmaan onkin, jos saavat vierailta koronan.
Tai sitten voivat kuulua siihen hyvin suureen osaan, joka ei kuole koronaan, vaikka sen saa. Aika yllättävää, että korona ei automaattisesti tapa ihmisiä, eikö olekin?
Vanhat on eri asia, ja hekin voivat tartuttaa muita.
Millä tavalla eri asia? Juuri kerrottiin uutisissa, että ylipaino on ikää suurempi riski, kun puhutaan koronakuolemista. Miksi et ole huolissasi ylipainoisista? Tottakai kuka tahansa voi tartuttaa. Aika vajaa ymmärryskyky, jos sitä ei vielä tiennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhatkin ihmiset ovat aikuisia, jotka ovat viettäneet kymmeniä jouluja.
He pärjäävät hyvin ilman. Jos on loppukiri menossa, niin sittenhän se on sitäkin yhdentekevämpi asia.Ne vanhatkin aikuiset pärjäävät parhaiten, kun saavat ihan itse valita, miten joulunsa viettävät. Ei vanhuus tee ihmisestä holhottavaa ellei ikään liity vakavaa muistisairautta tms. Terveet vanhukset kykenevät tekemään itsenäisiä päätöksiä ilman lastensa tai kenenkään muunkaan kauhisteluja ja paapomisia.
Mutta jos he pakottavat muut tekemään tahtonsa mukaan, vaikka se on järjetöntä?
Kannattaa kasvaa aikuiseksi niin vanhemmat eivät voi pakottaa yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä draamaa joulusta, parista päivästä. Sen nyt voi jokainen viettää vähän toisellalailla mihin on tottunut. Voi olla jopa antoisaakin ja rauhoittavaa.
Keväällä sanottiin, että voi kai sitä nyt pari viikkoa olla kotona liehumatta kylillä. Sen jälkeen, että voi kai sitä kerran olla ylioppilasjuhliin menemättä. Kesällä ei kenenkään oleminen pitänyt olla yhdestä festariviikonlopusta tai lomamatkasta kiinni. Nyt on joulu tulossa, ja ihmetellään, eikä voi kahta päivää olla tapaamatta sukulaisia.
Pari päivää tai pari viikkoa nyt varmaan kestääkin mitä vain. Tätä nyt on vain kestänyt jo kymmenen kuukautta eikä loppua näy. Voi mennä vielä pitkä, pitkä aika ja edessä voi olla uusia pandemioita koska vain. Itse olen sitä mieltä, että on löydettävä tapa elää virusten kanssa, eikä sulkeutua määrättömäksi ajaksi kotiin ja lakata elämästä. Tietyt riskit on vain jossain kohtaa pakko hyväksyä. Kuolemattomia emme ole kukaan.
Oletko miettiny miksi sinä et kestä tätä kymmentä kuukautta? Monet kestävät aivan hyvin, jopa lomautuksista/työttömyydestä, sairauksista, yksinäisyydestä jne. huolimatta. Lakkaatko sinä elämästä kotona ollessa koronarajoitusten puitteissa? Monet kokevat elävänsä täyttä elämää, vaikka asuisivat pienessä asunnossa kerrostalossa mielikuvitusta ja luovuutta käyttäen, jottei aika käy pitkäksi.
Eipä siihen paljoa miettimistä tarvitse. Yhteiskunnan pysähtymisen vuoksi olen menettänyt työni ja tulonlähteeni, ammattiani en voi harjoittaa enkä tiedä milloin parannusta tilanteeseen on tiedossa. Minulle ihmissuhteiden hoito ei ole puheluita ja skypeä, vaan koen, että elämäni on merkityksetöntä jos en saa olla läheisteni kanssa, ihmisten kanssa yhdessä. Vaikeaa on henkisesti. Olen kuitenkin iloinen niiden puolesta, joille tämä sopii. Itse olen maksanut kalliisti mutta yritän silti olla sättimättä ja tuomitsematta muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhatkin ihmiset ovat aikuisia, jotka ovat viettäneet kymmeniä jouluja.
He pärjäävät hyvin ilman. Jos on loppukiri menossa, niin sittenhän se on sitäkin yhdentekevämpi asia.Ne vanhatkin aikuiset pärjäävät parhaiten, kun saavat ihan itse valita, miten joulunsa viettävät. Ei vanhuus tee ihmisestä holhottavaa ellei ikään liity vakavaa muistisairautta tms. Terveet vanhukset kykenevät tekemään itsenäisiä päätöksiä ilman lastensa tai kenenkään muunkaan kauhisteluja ja paapomisia.
Mutta jos he pakottavat muut tekemään tahtonsa mukaan, vaikka se on järjetöntä?
Aseellako uhkaavat? Vai ihanko köyttävät nippu siteellä patteriin ja väkisin työntävät kinkkua suuhun?
Mäntti....
Kiva, että esittäydyit :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, jos se yksi on heidän viimeinen joulu?
Tätä menoa voi hyvin ollakin :(
AP
Ja sinustako olisi kiva, että viettäisivät mahdollisesti viimeisen joulunsa yksin surren sitä, ettei kukaan tullut juhlimaan? Minusta ainakin olisi julmaa kieltää vanhemmiltani vapaus itse valita, miten joulunsa viettävät. Tai edes nillittää heidän valinnoistaan. Heidän elämänsä, heidän päätöksensä.
Entä ne kaikki aiemmat joulut, kun suku on ollut yhdessä, nekö menettää nyt merkityksensä tämän yhden joulun takia?
En ikinä tule ymmärtämään näitä ihmisiä, jotka elää vain joulusta jouluun, ja minäkin sentään tykkään joulun vietosta! Ihan yhtä lailla merkityksellisiä yhdessä olon hetkiä syntyy uutena vuotena, hiihtolomalla, pääsiäisenä, juhannuksena, kesälomalla, syyslomalla, synttäreillä, ihan tavallisena viikonloppuna... Mutta ei, ainoastaan joulusta jää muistoja, ainoastaan joululla on merkitystä.
No ei tietenkään menetä. Mutta TÄMÄ joulu menettää merkityksensä, jos joutuu kökkimään yksin kotona (olettaen että on tottunut sukujouluihin). Se, että sinä, että ymmärrä erilaisia näkemyksiä, on vain sinun ongelmasi. Ei luulisi olevan kovin mahdotonta käsittää, että eri ihmisille eri asiat ovat merkityksellisiä.
No mitäs jos alkaisitte elää muulloinkin kun jouluna? Ja tänä jouluna muistelette menneitä jouluja. Enkä nyt koe erityisen suurena ongelmana etten ymmärrä miksi joillekin vuoden 365 päivästä vain yksi ilta (ehkä seuraavakin päivä) on merkityksellinen. Ja ihan koko ikäni olen viettänyt sukujouluja. Meidän lähisuvussa tämän vuoden muistot rakentuu muutamista yhdessä vietetyistä päivistä helmikuussa ja heinäkuussa. Tänä jouluna ollaan erillään, mutta ajatuksissa, ja selvitään kyllä siitä.
No mitäpä jos se muistelu ei ole ollenkaan sama asia kuin yhdessä oleminen? Miten voi olla noin vaikeaa ymmärtää muita kuin omia näkemyksiä? Ei luulisi olevan sinulta pois, jos joku nauttii jouluna nimenomaan yhdessäolosta. Teidän suvulla teidän tavata, toisilla suvuilla omansa. Joko meni perille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, jos se yksi on heidän viimeinen joulu?
Tätä menoa voi hyvin ollakin :(
AP
Ja sinustako olisi kiva, että viettäisivät mahdollisesti viimeisen joulunsa yksin surren sitä, ettei kukaan tullut juhlimaan? Minusta ainakin olisi julmaa kieltää vanhemmiltani vapaus itse valita, miten joulunsa viettävät. Tai edes nillittää heidän valinnoistaan. Heidän elämänsä, heidän päätöksensä.
Entä ne kaikki aiemmat joulut, kun suku on ollut yhdessä, nekö menettää nyt merkityksensä tämän yhden joulun takia?
En ikinä tule ymmärtämään näitä ihmisiä, jotka elää vain joulusta jouluun, ja minäkin sentään tykkään joulun vietosta! Ihan yhtä lailla merkityksellisiä yhdessä olon hetkiä syntyy uutena vuotena, hiihtolomalla, pääsiäisenä, juhannuksena, kesälomalla, syyslomalla, synttäreillä, ihan tavallisena viikonloppuna... Mutta ei, ainoastaan joulusta jää muistoja, ainoastaan joululla on merkitystä.
No ei tietenkään menetä. Mutta TÄMÄ joulu menettää merkityksensä, jos joutuu kökkimään yksin kotona (olettaen että on tottunut sukujouluihin). Se, että sinä, että ymmärrä erilaisia näkemyksiä, on vain sinun ongelmasi. Ei luulisi olevan kovin mahdotonta käsittää, että eri ihmisille eri asiat ovat merkityksellisiä.
No mitäs jos alkaisitte elää muulloinkin kun jouluna? Ja tänä jouluna muistelette menneitä jouluja. Enkä nyt koe erityisen suurena ongelmana etten ymmärrä miksi joillekin vuoden 365 päivästä vain yksi ilta (ehkä seuraavakin päivä) on merkityksellinen. Ja ihan koko ikäni olen viettänyt sukujouluja. Meidän lähisuvussa tämän vuoden muistot rakentuu muutamista yhdessä vietetyistä päivistä helmikuussa ja heinäkuussa. Tänä jouluna ollaan erillään, mutta ajatuksissa, ja selvitään kyllä siitä.
Minusta on hyvinkin suuri ongelma, jos ei ymmärrä, että joku itselle merkityksetön asia voi olla toisella hyvinkin merkityksellinen. Se kertoo kyvyttömyydestä asettua toisen ihmisen asemaan ja kyvyttömyydestä nähdä asioita muualta kuin omasta navasta käsin. Nytkin vain jauhat oman sukusi tavoista edes yrittämättä ymmärtää, että kaikissa suvuissa ei ole samoja tapoja.
Kerron esimerkin, joka ehkä voi avata silmäsi: Lähipiirissäni on henkilö, joka menetti pienokaisensa 24.12. jotain vuosia sitten. Hänelle jouluaatto on hyvin vaikeaa aikaa. Läheisten läsnäolo lievittää pohjatonta surua edes hieman. Onko siis väärin, jos hän haluaisi tänäkin vuonna olla läheistensä ympäröimänä sen sijaan että itkee yksin kotonaan? Onko väärin, että maailman kamalimman asian kokenut saa edes hieman lohtua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä draamaa joulusta, parista päivästä. Sen nyt voi jokainen viettää vähän toisellalailla mihin on tottunut. Voi olla jopa antoisaakin ja rauhoittavaa.
Keväällä sanottiin, että voi kai sitä nyt pari viikkoa olla kotona liehumatta kylillä. Sen jälkeen, että voi kai sitä kerran olla ylioppilasjuhliin menemättä. Kesällä ei kenenkään oleminen pitänyt olla yhdestä festariviikonlopusta tai lomamatkasta kiinni. Nyt on joulu tulossa, ja ihmetellään, eikä voi kahta päivää olla tapaamatta sukulaisia.
Pari päivää tai pari viikkoa nyt varmaan kestääkin mitä vain. Tätä nyt on vain kestänyt jo kymmenen kuukautta eikä loppua näy. Voi mennä vielä pitkä, pitkä aika ja edessä voi olla uusia pandemioita koska vain. Itse olen sitä mieltä, että on löydettävä tapa elää virusten kanssa, eikä sulkeutua määrättömäksi ajaksi kotiin ja lakata elämästä. Tietyt riskit on vain jossain kohtaa pakko hyväksyä. Kuolemattomia emme ole kukaan.
Lääkefirmat olisivat varmaan tosi kiinnostuneita kuulemaan, mikä on tää sun patenttiratkaisu "virusten kanssa elämiseen". Nythän on ongelmana ollut paljolti se, että osa ihmisistä on pystynyt vain kuolemaan tämän viruksen kanssa, ja eläminen on ollut huomattavan vaikeaa.
Itse olen ollut lähinnä kotona koko vuoden. En silti sanoisi että olen lakannut elämästä. Päin vastoin, uusia harrastuksia on löytynyt, työt on hoitunut kuten ennenkin, perhe asuu yhä saman katon alla. Ihme draamakuningattaria te, joiden koko elämä loppuu siihen että ei pääse pariin juhliin. Teillä varmaan koko vuosi on pilalla jos ei saa kutsua yksiinkään ylioppilasjuhliin?
Uskomattoman itsekäs maailmankatsomus. Saat olla iloinen, jos itse olet joutunut vain luopumaan parista juhlista ja voit esimerkiksi tehdä työtäsi etänä. Itse olen kymmenien tuhansien muiden kanssa siinä tilanteessa, että työtä ja toimeentuloa ei ole, kun ihmiset eivät voi kokoontua. Kaikkia töitä ei voi tehdä etänä ja tapahtumateollisuus on aika iso toimiala. Kehtaatkin vielä väittää, että kyse olisi siitä, etten itse pääse juhliin.
Minulla ei ole omaa perhettä, ja kotonaolo yksin yhdistettynä toivottomuuteen ja synkkiin tulevaisuudenkuviin vaikuttaa jo pahasti hyvinvointiin ja mielenterveyteeni. Haluan tavata silloin tällöin äitiäni ja siskojani, ja jos heillä ei ole mitään sitä vastaan, en halua kuunnella tuomistemista niiltä, joilla on kaikki hyvin, työ ja perhe ympärillä. Ei sen tarvitse välttämättä joulu olla mutta miksi ei, jos kuitenkin aiomme nähdä.
Voisitko yrittää ymmärtää, että kaikilla tilanne ei ole tänä vuonna ollut ihan yhtä hyvä kuin sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä draamaa joulusta, parista päivästä. Sen nyt voi jokainen viettää vähän toisellalailla mihin on tottunut. Voi olla jopa antoisaakin ja rauhoittavaa.
Keväällä sanottiin, että voi kai sitä nyt pari viikkoa olla kotona liehumatta kylillä. Sen jälkeen, että voi kai sitä kerran olla ylioppilasjuhliin menemättä. Kesällä ei kenenkään oleminen pitänyt olla yhdestä festariviikonlopusta tai lomamatkasta kiinni. Nyt on joulu tulossa, ja ihmetellään, eikä voi kahta päivää olla tapaamatta sukulaisia.
Pari päivää tai pari viikkoa nyt varmaan kestääkin mitä vain. Tätä nyt on vain kestänyt jo kymmenen kuukautta eikä loppua näy. Voi mennä vielä pitkä, pitkä aika ja edessä voi olla uusia pandemioita koska vain. Itse olen sitä mieltä, että on löydettävä tapa elää virusten kanssa, eikä sulkeutua määrättömäksi ajaksi kotiin ja lakata elämästä. Tietyt riskit on vain jossain kohtaa pakko hyväksyä. Kuolemattomia emme ole kukaan.
Lääkefirmat olisivat varmaan tosi kiinnostuneita kuulemaan, mikä on tää sun patenttiratkaisu "virusten kanssa elämiseen". Nythän on ongelmana ollut paljolti se, että osa ihmisistä on pystynyt vain kuolemaan tämän viruksen kanssa, ja eläminen on ollut huomattavan vaikeaa.
Itse olen ollut lähinnä kotona koko vuoden. En silti sanoisi että olen lakannut elämästä. Päin vastoin, uusia harrastuksia on löytynyt, työt on hoitunut kuten ennenkin, perhe asuu yhä saman katon alla. Ihme draamakuningattaria te, joiden koko elämä loppuu siihen että ei pääse pariin juhliin. Teillä varmaan koko vuosi on pilalla jos ei saa kutsua yksiinkään ylioppilasjuhliin?
Uskomattoman itsekäs maailmankatsomus. Saat olla iloinen, jos itse olet joutunut vain luopumaan parista juhlista ja voit esimerkiksi tehdä työtäsi etänä. Itse olen kymmenien tuhansien muiden kanssa siinä tilanteessa, että työtä ja toimeentuloa ei ole, kun ihmiset eivät voi kokoontua. Kaikkia töitä ei voi tehdä etänä ja tapahtumateollisuus on aika iso toimiala. Kehtaatkin vielä väittää, että kyse olisi siitä, etten itse pääse juhliin.
Minulla ei ole omaa perhettä, ja kotonaolo yksin yhdistettynä toivottomuuteen ja synkkiin tulevaisuudenkuviin vaikuttaa jo pahasti hyvinvointiin ja mielenterveyteeni. Haluan tavata silloin tällöin äitiäni ja siskojani, ja jos heillä ei ole mitään sitä vastaan, en halua kuunnella tuomistemista niiltä, joilla on kaikki hyvin, työ ja perhe ympärillä. Ei sen tarvitse välttämättä joulu olla mutta miksi ei, jos kuitenkin aiomme nähdä.
Voisitko yrittää ymmärtää, että kaikilla tilanne ei ole tänä vuonna ollut ihan yhtä hyvä kuin sinulla?
Hali sinulle. <3 Minua on surettanut näinä aikoina ihmisten kahtia jakautuminen ja lisääntynyt ymmärtämättömyys toisten ihmisten elämäntilanteista. Jos on onnellinen perhe, turvalliset etätyöt, kivat kodit ja luotettavat autot, niin se on aivan turhan helppoa jeesustella muiden ihmisten elämäntilanteista ja valinnoista, joita he käytettävissä olevilla resursseillaan tekevät. Joku ei vaan voi olla käyttämättä julkisia, jonkun terveydelle yliopiston perioditauko kaukana kotoa on huomattavasti suurempi terveysuhka kuin korona. Joku on vaan luonteeltaan erilainen ihminen, joka elää kodin ulkopuolella tapahtuvasta kulttuurista, viihteestä, harrastamisesta ja osallistumisesta. Joku menettää työnsä ja toimeentulonsa, kun ihmiset eivät liiku normaaliin tapaan.
Töissä yksi nainen valitti, miten helsinkiläiset korkeakouluopiskelijat tuovat jouluna koronaa kotiseuduilleen pikkupaikkakunnille. Sanoin aika napakasti, että nuorimmat näistä opiskelijoista ovat reilusti alle kymmenen vuotta nuorempia kuin sinun vanhin lapsesi. Näkisitkö itsesi sanomassa seitsemän vuoden päästä tyttärellesi, että sori, et ole tervetullut kotiin jouluksi, vietä sinä sitä yksin siellä soluasunnossasi ja he soittele Zoom-puheluita välillä? Meni aika hiljaiseksi, eikä asiasta enää puhuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä draamaa joulusta, parista päivästä. Sen nyt voi jokainen viettää vähän toisellalailla mihin on tottunut. Voi olla jopa antoisaakin ja rauhoittavaa.
Keväällä sanottiin, että voi kai sitä nyt pari viikkoa olla kotona liehumatta kylillä. Sen jälkeen, että voi kai sitä kerran olla ylioppilasjuhliin menemättä. Kesällä ei kenenkään oleminen pitänyt olla yhdestä festariviikonlopusta tai lomamatkasta kiinni. Nyt on joulu tulossa, ja ihmetellään, eikä voi kahta päivää olla tapaamatta sukulaisia.
Pari päivää tai pari viikkoa nyt varmaan kestääkin mitä vain. Tätä nyt on vain kestänyt jo kymmenen kuukautta eikä loppua näy. Voi mennä vielä pitkä, pitkä aika ja edessä voi olla uusia pandemioita koska vain. Itse olen sitä mieltä, että on löydettävä tapa elää virusten kanssa, eikä sulkeutua määrättömäksi ajaksi kotiin ja lakata elämästä. Tietyt riskit on vain jossain kohtaa pakko hyväksyä. Kuolemattomia emme ole kukaan.
Lääkefirmat olisivat varmaan tosi kiinnostuneita kuulemaan, mikä on tää sun patenttiratkaisu "virusten kanssa elämiseen". Nythän on ongelmana ollut paljolti se, että osa ihmisistä on pystynyt vain kuolemaan tämän viruksen kanssa, ja eläminen on ollut huomattavan vaikeaa.
Itse olen ollut lähinnä kotona koko vuoden. En silti sanoisi että olen lakannut elämästä. Päin vastoin, uusia harrastuksia on löytynyt, työt on hoitunut kuten ennenkin, perhe asuu yhä saman katon alla. Ihme draamakuningattaria te, joiden koko elämä loppuu siihen että ei pääse pariin juhliin. Teillä varmaan koko vuosi on pilalla jos ei saa kutsua yksiinkään ylioppilasjuhliin?
Uskomattoman itsekäs maailmankatsomus. Saat olla iloinen, jos itse olet joutunut vain luopumaan parista juhlista ja voit esimerkiksi tehdä työtäsi etänä. Itse olen kymmenien tuhansien muiden kanssa siinä tilanteessa, että työtä ja toimeentuloa ei ole, kun ihmiset eivät voi kokoontua. Kaikkia töitä ei voi tehdä etänä ja tapahtumateollisuus on aika iso toimiala. Kehtaatkin vielä väittää, että kyse olisi siitä, etten itse pääse juhliin.
Minulla ei ole omaa perhettä, ja kotonaolo yksin yhdistettynä toivottomuuteen ja synkkiin tulevaisuudenkuviin vaikuttaa jo pahasti hyvinvointiin ja mielenterveyteeni. Haluan tavata silloin tällöin äitiäni ja siskojani, ja jos heillä ei ole mitään sitä vastaan, en halua kuunnella tuomistemista niiltä, joilla on kaikki hyvin, työ ja perhe ympärillä. Ei sen tarvitse välttämättä joulu olla mutta miksi ei, jos kuitenkin aiomme nähdä.
Voisitko yrittää ymmärtää, että kaikilla tilanne ei ole tänä vuonna ollut ihan yhtä hyvä kuin sinulla?
Hali sinulle. <3 Minua on surettanut näinä aikoina ihmisten kahtia jakautuminen ja lisääntynyt ymmärtämättömyys toisten ihmisten elämäntilanteista. Jos on onnellinen perhe, turvalliset etätyöt, kivat kodit ja luotettavat autot, niin se on aivan turhan helppoa jeesustella muiden ihmisten elämäntilanteista ja valinnoista, joita he käytettävissä olevilla resursseillaan tekevät. Joku ei vaan voi olla käyttämättä julkisia, jonkun terveydelle yliopiston perioditauko kaukana kotoa on huomattavasti suurempi terveysuhka kuin korona. Joku on vaan luonteeltaan erilainen ihminen, joka elää kodin ulkopuolella tapahtuvasta kulttuurista, viihteestä, harrastamisesta ja osallistumisesta. Joku menettää työnsä ja toimeentulonsa, kun ihmiset eivät liiku normaaliin tapaan.
Töissä yksi nainen valitti, miten helsinkiläiset korkeakouluopiskelijat tuovat jouluna koronaa kotiseuduilleen pikkupaikkakunnille. Sanoin aika napakasti, että nuorimmat näistä opiskelijoista ovat reilusti alle kymmenen vuotta nuorempia kuin sinun vanhin lapsesi. Näkisitkö itsesi sanomassa seitsemän vuoden päästä tyttärellesi, että sori, et ole tervetullut kotiin jouluksi, vietä sinä sitä yksin siellä soluasunnossasi ja he soittele Zoom-puheluita välillä? Meni aika hiljaiseksi, eikä asiasta enää puhuttu.
Kiitos sinulle! Mahtavaa, että joku pistää faktat tiskiin päin naamaakin. Mutta kuitenkin asiallisesti. Arvostan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan ilmoitusmenettelyllä. "Vietämme tämän joulun oman perheen kanssa."
Aikooko nämä vanhemmat tunkea teille väkisin, vai mikä on ongelma?
Kyllä aika kylmältä tuntuisi sanoa omalle äidilleni, että hän ei ole perhettä.
No eihän hän olekaan, vaan sukua.
Häh :D totta kai vanhemmat on perhettä. Ja sisarukset. Aina on olleet. Koska tää on muuttunut?? En mä nyt primääriperhettäni yhtäkkiä laske johonkin serkkujen ja setien kategoriaan vaikka omia lapsia onkin.
Höpö höpö.
Ei kaikilla ole niin huonot välit vanhempiinsa että perheside kielletään, ikävää jos sulla on.
AP, et sä mene mihinkään jouluksi. Saatat myös itse tai perheenjäsenesi saattaa saada taudin ja kuolla. Ihan näin yksinkertainen on asia. Odottakaa nyt sitä rokotetta ennen kun kokoonnutte isolla porukalla, ei siihen kauaa mene. Sano vanhemmille viikkoa ennen että olet sairas, jos ei fakta mene perille.
Olen erittäin hyvissä väleissä lasteni kanssa. Ovat aina lapsiani ja minä heille äiti, vaikka kummallakin oma perhe onkin.
Kuulostat aika läheisriippuvaiselta
Mitä oikein sönkötät. Ihan normaaali asia, että lapset aikuistuessaan perustavat omat perheensä.
Se, että jää aikuisena roikkumaan lapsuudenperheeseen on oikeastaan epänormaalia. Omiksi perheiksi eriytyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö välit voisi olla hyvät ja läheiset. Tai että ikääntyviä vanhempia ei voisi auttaa paljonkin sitten kun sen aika on, ottaa vaikka tarvittaessa luokseen asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä, jos se yksi on heidän viimeinen joulu?
Kun lähisuvussa on ihmisiä, jotka ovat käskyttäneet tähän vedoten jo vuosikaudet, niin ei hirveästi enää hetkauta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein paskinta on, että joulu 2021 voi mennä tämän saman koronan merkeissä.
Kaikki loput joulut menevät. Ei korona ole minnekään katoamassa. Se jää ikuisesti keskuuteemme. Jossain vaiheessa se tajutaan ja älytön tuulimyllyjä vastaan taistelu lopetetaan. Viruksia ei saa tukahdutettua ihmisvoimin.
Paljonko olet tavannut poliota ja isorokkoa esim.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan ilmoitusmenettelyllä. "Vietämme tämän joulun oman perheen kanssa."
Aikooko nämä vanhemmat tunkea teille väkisin, vai mikä on ongelma?
Kyllä aika kylmältä tuntuisi sanoa omalle äidilleni, että hän ei ole perhettä.
No eihän hän olekaan, vaan sukua.
Häh :D totta kai vanhemmat on perhettä. Ja sisarukset. Aina on olleet. Koska tää on muuttunut?? En mä nyt primääriperhettäni yhtäkkiä laske johonkin serkkujen ja setien kategoriaan vaikka omia lapsia onkin.
Höpö höpö.
Raamatussakin sanotaan, että kun mies ottaa vaimon, niin hän eroaa vanhemmistaanja perustaa uuden perheen (suomennettu huom!)
Ei kaikilla ole niin huonot välit vanhempiinsa että perheside kielletään, ikävää jos sulla on.
AP, et sä mene mihinkään jouluksi. Saatat myös itse tai perheenjäsenesi saattaa saada taudin ja kuolla. Ihan näin yksinkertainen on asia. Odottakaa nyt sitä rokotetta ennen kun kokoonnutte isolla porukalla, ei siihen kauaa mene. Sano vanhemmille viikkoa ennen että olet sairas, jos ei fakta mene perille.
Olen erittäin hyvissä väleissä lasteni kanssa. Ovat aina lapsiani ja minä heille äiti, vaikka kummallakin oma perhe onkin.
Kuulostat aika läheisriippuvaiselta
Mitä oikein sönkötät. Ihan normaaali asia, että lapset aikuistuessaan perustavat omat perheensä.
Se, että jää aikuisena roikkumaan lapsuudenperheeseen on oikeastaan epänormaalia. Omiksi perheiksi eriytyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö välit voisi olla hyvät ja läheiset. Tai että ikääntyviä vanhempia ei voisi auttaa paljonkin sitten kun sen aika on, ottaa vaikka tarvittaessa luokseen asumaan.
Mun iäkäs ja monisairas anoppi myös yrittää kovasti että matkustaimme miehen ja lasten kanssa viettämään joulua täältä helsingistä hänen luokseen, jonne on kutsuttu myös miehen sisarukset perheineen.! Olemme nätisti yrittäneet sanoa että ei onnistu, koska kukaan meistä ei halua koronaa, eikä että hän sen riskiryhmäläisenä saa, mutta ei millään meinaa uskoa.. totesi että pestään vaan hyvin käsiä.. 🙄 huoh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä draamaa joulusta, parista päivästä. Sen nyt voi jokainen viettää vähän toisellalailla mihin on tottunut. Voi olla jopa antoisaakin ja rauhoittavaa.
Keväällä sanottiin, että voi kai sitä nyt pari viikkoa olla kotona liehumatta kylillä. Sen jälkeen, että voi kai sitä kerran olla ylioppilasjuhliin menemättä. Kesällä ei kenenkään oleminen pitänyt olla yhdestä festariviikonlopusta tai lomamatkasta kiinni. Nyt on joulu tulossa, ja ihmetellään, eikä voi kahta päivää olla tapaamatta sukulaisia.
Pari päivää tai pari viikkoa nyt varmaan kestääkin mitä vain. Tätä nyt on vain kestänyt jo kymmenen kuukautta eikä loppua näy. Voi mennä vielä pitkä, pitkä aika ja edessä voi olla uusia pandemioita koska vain. Itse olen sitä mieltä, että on löydettävä tapa elää virusten kanssa, eikä sulkeutua määrättömäksi ajaksi kotiin ja lakata elämästä. Tietyt riskit on vain jossain kohtaa pakko hyväksyä. Kuolemattomia emme ole kukaan.
Lääkefirmat olisivat varmaan tosi kiinnostuneita kuulemaan, mikä on tää sun patenttiratkaisu "virusten kanssa elämiseen". Nythän on ongelmana ollut paljolti se, että osa ihmisistä on pystynyt vain kuolemaan tämän viruksen kanssa, ja eläminen on ollut huomattavan vaikeaa.
Itse olen ollut lähinnä kotona koko vuoden. En silti sanoisi että olen lakannut elämästä. Päin vastoin, uusia harrastuksia on löytynyt, työt on hoitunut kuten ennenkin, perhe asuu yhä saman katon alla. Ihme draamakuningattaria te, joiden koko elämä loppuu siihen että ei pääse pariin juhliin. Teillä varmaan koko vuosi on pilalla jos ei saa kutsua yksiinkään ylioppilasjuhliin?
Mulla on sellainen hurja patenttiratkaisu, että elän niin kuin ennenkin. Ainut muutos on, että käytän maskia julkisilla paikoilla (käsipesut osasin jo ennen korona-aikaa). Ei tämä "virusten kanssa eläminen" mitään rakettitiedettä ole, vaikka siitä sellaista yritetään kovasti tehdä. Jos sinä et tykkää juhlia, voit ihan vapaasti pysyä kotona. Mutta älä syyllistä niitä, jotka tykkäävät juhlista. Katsos kun jokaisella meistä on oikeus omaan mielipiteeseen.
Joo, eletään kaikki vaan niinkuin ennenkin. Se on toiminut niin hyvin kaikkialla muualla. Toki ruumisrekat kulkee ja jokaisen tuttavapiiristä on joku kuollut, mutta periaatteessa kaikki on niinkuin ennenkin. Paitsi toki jos olet sairaanhoitaja tai lääkäri. Silloin sun elämä on aivan kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä, jos se yksi on heidän viimeinen joulu?
Mitä sitten? Joskus se viimeinen joulu tulee kaikille anyway.
Nyt on vaan pyyntö, ettei tavattais isoissa porukoissa ja levitettäis tappavaa virusta.
Eipä tuo kovin tappava ole kun Suomessakin 85% selvinnyt siitä hengissä. Sunnilleen sama prosentti kuin selviää esim. rintasyövästä, jonka paranemisastetta pidetään hyvin suurena.
Oisko väestötasolla kuitenkin vähän eri asia? Rintasyöpään sairastuvat lähinnä pelkät naiset, joka on 50% väestöstä. Niistäkin sairastuu vain ehkä joka kymmenes. Eli 5% väestöstä. Ja niistä kuolee vain joka kymmenes, eli 0,5% väestöstä.
Koronan saavat oikeastaan kaikki. Jos kuolleisuus siihen on edes 1%, niin se on heti tuplat enemmän kuin rintasyöpään.
Tämä on se, mikä päättäjiä kiinnostaa. Vaikutukset populaatiotasolla. Ei sun henk.koht. riski kuolla koronaan vs. rintasyöpään vs. autokolarissa.
Ja ihan päätön asenne verrata, että "ei tää hei oo rintasyöpää kummempaa". Jostain syystä et kuitenkaan varmaan haluaisi kokea rintasyöpää, mutta korona on sulle ihan ok? Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä draamaa joulusta, parista päivästä. Sen nyt voi jokainen viettää vähän toisellalailla mihin on tottunut. Voi olla jopa antoisaakin ja rauhoittavaa.
Keväällä sanottiin, että voi kai sitä nyt pari viikkoa olla kotona liehumatta kylillä. Sen jälkeen, että voi kai sitä kerran olla ylioppilasjuhliin menemättä. Kesällä ei kenenkään oleminen pitänyt olla yhdestä festariviikonlopusta tai lomamatkasta kiinni. Nyt on joulu tulossa, ja ihmetellään, eikä voi kahta päivää olla tapaamatta sukulaisia.
Pari päivää tai pari viikkoa nyt varmaan kestääkin mitä vain. Tätä nyt on vain kestänyt jo kymmenen kuukautta eikä loppua näy. Voi mennä vielä pitkä, pitkä aika ja edessä voi olla uusia pandemioita koska vain. Itse olen sitä mieltä, että on löydettävä tapa elää virusten kanssa, eikä sulkeutua määrättömäksi ajaksi kotiin ja lakata elämästä. Tietyt riskit on vain jossain kohtaa pakko hyväksyä. Kuolemattomia emme ole kukaan.
Lääkefirmat olisivat varmaan tosi kiinnostuneita kuulemaan, mikä on tää sun patenttiratkaisu "virusten kanssa elämiseen". Nythän on ongelmana ollut paljolti se, että osa ihmisistä on pystynyt vain kuolemaan tämän viruksen kanssa, ja eläminen on ollut huomattavan vaikeaa.
Itse olen ollut lähinnä kotona koko vuoden. En silti sanoisi että olen lakannut elämästä. Päin vastoin, uusia harrastuksia on löytynyt, työt on hoitunut kuten ennenkin, perhe asuu yhä saman katon alla. Ihme draamakuningattaria te, joiden koko elämä loppuu siihen että ei pääse pariin juhliin. Teillä varmaan koko vuosi on pilalla jos ei saa kutsua yksiinkään ylioppilasjuhliin?
Uskomattoman itsekäs maailmankatsomus. Saat olla iloinen, jos itse olet joutunut vain luopumaan parista juhlista ja voit esimerkiksi tehdä työtäsi etänä. Itse olen kymmenien tuhansien muiden kanssa siinä tilanteessa, että työtä ja toimeentuloa ei ole, kun ihmiset eivät voi kokoontua. Kaikkia töitä ei voi tehdä etänä ja tapahtumateollisuus on aika iso toimiala. Kehtaatkin vielä väittää, että kyse olisi siitä, etten itse pääse juhliin.
Minulla ei ole omaa perhettä, ja kotonaolo yksin yhdistettynä toivottomuuteen ja synkkiin tulevaisuudenkuviin vaikuttaa jo pahasti hyvinvointiin ja mielenterveyteeni. Haluan tavata silloin tällöin äitiäni ja siskojani, ja jos heillä ei ole mitään sitä vastaan, en halua kuunnella tuomistemista niiltä, joilla on kaikki hyvin, työ ja perhe ympärillä. Ei sen tarvitse välttämättä joulu olla mutta miksi ei, jos kuitenkin aiomme nähdä.
Voisitko yrittää ymmärtää, että kaikilla tilanne ei ole tänä vuonna ollut ihan yhtä hyvä kuin sinulla?
No onko joku kieltänyt sua tapaamasta äitiä ja siskoja? Kuulostaa hyvinkin alle 10 hengen kokoontumiselta, joten anna palaa vaan. Työttömänä ja yksinasuvana sähän olet itseasiassa loistavassa asemassa tapaamaan vaikka riskiryhmäläisiä, koska voit helposti pitää 2 viikon karanteenin ennen joulua.
Ja sori jos en nyt ymmärtänyt telepaattisesti että sun ongelma on oikeasti masennus ja työttömyys. Katsos kun jos ihminen luettelee vaan jääneensä paitsi juhlista ja lomista, niin silloin toinen luulee että hän nyt valittaa vain juhlista ja lomista.
Mäntti....