RIVITALOASUMINEN ON HELVETTIÄ
Me muutettiin ihanan rauhallisesta kerrostaloasunnosta rivariin, haaveiltiin omasta takapihasta vuosia. Kyllä oli mielikuvat siitä miten grillataan ja lapsi puljaa pikkualtaassa yms. Harmiteltiin kun oli vaan parveke eikä omaa pihaa. No nyt on saatana rivitalo-osake ja myydään tää hevonvittuun alle vuoden asumisen jälkeen. Mitä tämä rivitalon autuus siis on? No se on sitä että istut takapihalla ja toisella puolella matalaa puuaitaa grillaa naapurin porsasukko naama punasena, höhöttää kavereittensa kanssa kovaan ääneen ja kuuntelee teknoa. Toisella puolella aitaa istuu äkäinen kotiäiti joka on pahalla päällä naapurin teknosta, ja vittuilee meille että ei olla haravoitu lehtiä omalta puoleltamme tarpeeksi ajoissa. Sen lapsi heittelee hiekkaa meidän patiolle ja takapihalla ei saa oleilla kun hänen lapsi nukkuu päikkäreitä. Asiasta on kanneltu ihan isännöitsijälle asti. Kaikki hoidetaan talkoilla, eli mitään ei hoideta. Takapihalla ei tee mieli olla koska molemmin puolin aitaa "alkuasukkaat" omistavat ilmatilan eikä mistään voi sanoa. Kun pyydetiin pienentämään teknoa, lopputuloksena meitä ei enää tervehditä. Ei saa kasata trampoliinia yhteiselle piha-alueelle koska naapurin rouvan lapsi haluaa sitten hyppiä siellä, ja lapsi voi kuulema loukkaantua. Tulee paha mieli. Ei asfaltoida pihaa koska se on kallista, ja piha on mutaliejua nämä tulevat märät syksyt ja keväät, jopa talvet. Katot pitää puhdistaa itse koska säästetään, ja itse täytyy hommata valjaat yms. Tässä on omakotitalon homma mutta ilman niitä oikeuksia! Muuttaisin koska tahansa takaisin kerrostaloon, tosin nyt etsitään omaa taloa. Jos jostain löytyy hullu joka haluaa asumaan tällaseen saatanan kommuuniin niin ihmettelen. Ilmeisesti joku viihtyy näissä tai sitten on olemassa ihania taloyhtiöitä joissa asiat toimii ja ammattilaiset tekee, eikä tarvitse itse henkensä kaupalla mennä keikkumaan tonne katolle, ja jossa otetaan huomioon muitakin asukkaita.
Huh helpotti kun sai avautua.
Kommentit (152)
En jaksa naapureita tai minkäänasteista kommuunielämää. Siksi muutin maalle, keskelle reilun hehtaarin kokoista aluetta. Saa tehdä asiat omien aikataulujensa mukaan, eikä kukaan ole röökaamassa vieressä.
Ihmiset eivät ole enää yhteisöllisiä,kuten ennen olivat. Jokaisella tulisi olla oma 2 m sementtiaidalla varustettu bunkkeri.
Rivarissa kannattaa aina yrittää pääty asuntoa. On ainakin toisella puolella rauhallista.
Itse kun asuin aikoinaan rivarissa niin meillä oli pääty mutta se ainoa naapuri otti päähän kahden edestä. Ulkona sen piti huutaa kaikki asiat niin kovaa että varmasti kaikki kuulee. Sama puheluissa. Ei vissiin tajunnut että puhelin välittään sen äänen. Oli pikkutarkka nipottaja mutta itse rikkoi sääntöjä auton oven edessä pihassa pitämisestä lähtien.
Vanha ketju, mutta eiväthän ne asiat ole siitä miksikään muuttuneet. Sitähän se rivitaloelämä on, ja varsinkin jos joutuu muiden silmätikuksi...
Rivitaloon ei sovellu kailottajat. Riippuu ihan minkälaiset naapurit.
Rivari on paras asumismuoto. Halvin kämppä tässä yhtiössä vajaa 400k€. Kaikki sujuu yhdessä sopimalla, kaikilla on varaa maksaa huoltofirmalle ja kaikki osaavat ottaa muut asujat huomioon.
Vanha ketju. Päätyasunto saattaa oll viileä.
Jos on suuriasuntoinen rivitalo, niin monilla on mökki eivätkä ole takapihoillaan juuri koskaan. Kun siis on varaa mökkiin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt lämpimän sään aikaan naapurit ovat taas kaikki ulkona omissa karsinoissaan...
Me jäähdyttelemme sisällä nauttien ilpistä.
Varsinkin päätyasunto on helvettiä. Meillä on seinässä koko talostan vesihana-ja letku. On kuin konekiväärillä ammuttaisiin, kun letku otetaan seinästä. Ja se voidaan tehdä myös yöllä, kun naapuri hoksaa alkaa kastella kukkia. Lisäksi tuota yhteistä aika isoa nurmikkoa ei kukaan muu kuin me leikkaa. Talvisin siihen kipataan kaikkien lumet eikä kukaan muu kuin me, sitä hiekkaa siitä puhdista pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lämpimän sään aikaan naapurit ovat taas kaikki ulkona omissa karsinoissaan...
Me jäähdyttelemme sisällä nauttien ilpistä.
Me jäähdytellään sisällä nauttien Lipistä.
Me valittiin päätyasunto ja naapurit on rauhallisia eläkeläisiä. Välillä pihan lapset metelöi vimmatusti vieressä, mutta silti täällä on ihana rauha verrattuna 90-luvulla rakennettuun kerrostalokämppään, jossa asuimme ennen.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin päätyasunto on helvettiä. Meillä on seinässä koko talostan vesihana-ja letku. On kuin konekiväärillä ammuttaisiin, kun letku otetaan seinästä. Ja se voidaan tehdä myös yöllä, kun naapuri hoksaa alkaa kastella kukkia. Lisäksi tuota yhteistä aika isoa nurmikkoa ei kukaan muu kuin me leikkaa. Talvisin siihen kipataan kaikkien lumet eikä kukaan muu kuin me, sitä hiekkaa siitä puhdista pois.
No voisko siihen vaihtaa toisenlaisen letkun? Onko se sellanen rullahärveli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin päätyasunto on helvettiä. Meillä on seinässä koko talostan vesihana-ja letku. On kuin konekiväärillä ammuttaisiin, kun letku otetaan seinästä. Ja se voidaan tehdä myös yöllä, kun naapuri hoksaa alkaa kastella kukkia. Lisäksi tuota yhteistä aika isoa nurmikkoa ei kukaan muu kuin me leikkaa. Talvisin siihen kipataan kaikkien lumet eikä kukaan muu kuin me, sitä hiekkaa siitä puhdista pois.
No voisko siihen vaihtaa toisenlaisen letkun? Onko se sellanen rullahärveli?
Minä kanssa mietin että eikö sille letku/hana härvelille voi tehdä jotain? Vaihtaa äänettömään, tai muuttaa sen paikkaa tai vähintään rajoittaa öistä käyttöä? Rohkeesti vaan asia esille yhtiökokouksessa. Onhan tuo väärin että yhdessä asunnossa joudutaan kärsimään tuollaisesta melusta.
Asumme omistamassani rivarissa. Olen ikäni asunut okt. (yli 30v.)Ikää tulee ja kotona halutaan asua mahd.pitkään. Mulla on ollut opettelmista tottua tähän "kolhoosi" asumiseen. Tehtiin mulle oma puutarha. Toisellapuolella asuu erakoitunut täti, joka joskus kolkutteli vesiputkia ja seinää. Onneks se loppui. Toisellapuolen asuu ihana leskirouva. Avokkini on asunut ennen rivarissa ja tietää nämä kuviot. Olin jo muuttamassa tästä pois, mutta olen alkanut kotiutua. Pienet kulut. Lämmintä on. Olen sitä mieltä, että on onni hyvät naapurit ja toimiva yhteisö. Isoin asia on OMA- ASENNE. Mukavia kotoiluhetkiä.
Missä ao asuu, kun mekin asutaan pääkaupunkiseudulla rivitalon päädyssä. Yksi naapuri ja hekin ovat hiljaisia. Tässä taloyhtiössä on huolto, joka hoitaa lähes kaiken, ulkopuolinen isännöitsijä ym.
Näin kylmällä ilmalla rivitalossa asuminenkin voi olla siedettävää, koska naapurit pysyvät sisällä.
Rivarissa asuttu aikoinaan 16 vuotta ja ei enää koskaan. Ei mitään omaa rauhaa, kun naapurien välillä vain matalat aidat.
Tupakansavut tulivat asuntoon, kun ovi oli auki. Ja sitten ne kyttäävät naapurit..vali, vali.
Nyt omassa talossa, hyvät naapurit. Paras asumismuoto.
Niin. Miten tämäkin saattoi tulla yllätyksenä?
Suosittelen ap sitten hankkimaan sen okt:n taajama-alueen ulkopuolelta, koska lähiöissä okt:ssa asuminen on aivan yhtä paskaa kuin rivitalossa, mutta yhtään mitään ei edes yritetä tehdä talkoilla. Naapurit on siinä viiden metrin päässä, mitään aitaa ei joko ole ollenkaan tai se on h*lvetin ruma ja jatkuvasti saa tapella, jos se sattuu olemaan pensasaita ja tiputtaa lehtiä sinne naapurinkin puolelle. Puiden kanssa sama juttu.
Naapurin tekno kuuluu niinikään, tosin sitä soitetaan vielä kovemmalla kuin rivitalossa, koska okt:ssahan saa elää just niin kuin lystää. Naapurin pihavalot paistaa yöllä suoraan sun makuuhuoneen ikkunaan, toisen naapurin hirvikoira haukkuu jäniksiä kaiket yöt ja kolmannen teinipoika pärrää mautolla kotikatua päästä päähän 24/7 jne. jne.
Ja tämä oli nyt ihan ystävällinen neuvo. Olen itse asunut niin kerros- rivi- kuin lähiötalossakin ja niistä todellakin ensimmäinen on ainoa likikään siedettävä vaihtoehto. Nyt asun okt:ssa maalla, enkä ikinä vaihtaisi tätä siihen paskaan mitä lähiössä asuminen okt:ssa oli, rivarista nyt puhumattakaan. Ja meillä sentään oli rivitalossa toisella puolella ihan ok naapuri.
Nyt lämpimän sään aikaan naapurit ovat taas kaikki ulkona omissa karsinoissaan...