Miehen kaverin ruokailut meillä
Vähän hassu aihe, mutta pakko päästä purkamaan höyryjä jonnekin.
Mieheni tekee töitä kotona, ja hänelle on rakennettu kunnon työtilat. Hänellä on useita samalla alalla työskenteleviä kavereita, jotka tulevat usein meille työskentelemään. Erityisesti yksi kaveri käy meillä 2-3 kertaa viikossa.
Meillä on ollut viime aikoina pahoja riitoja liittyen tämän kaverin ruokailuun meillä. Hän ei siis oikeastaan koskaan tuo mukanaan lounasta, tai käy itse ostamassa sellaista, vaan hän syö meidän laittamaamme ruokaa. Hän siis syö meillä lämpimän aterian jopa 3 kertaa viikossa, eikä mies pyydä häntä koskaan osallistumaan kustannuksiin mitenkään.
Minulla on usein tapana tehdä ruokaa sellainen annos, että siitä riittää kahdelle päivälle.
Esimeriksi; eilen tulin kotiin seitsemän jälkeen illalla ja tiesin jääkaapissa odottavan edellisenä päivänä valmistamaani ruokaa, jonka voisin vain pistää mikroon. Olin tukehtua kiukkuuni, kun ruokaa olikin jäljellä vain muutama haarukallinen, jotka mies ja hänen kaverinsa olivat minulle jättäneet lähinnä muodon vuoksi, jottei täytyisi sanoa, että he ovat pistelleet kaiken poskeensa.
Minulla on erikoisruokavalio, jonka vuoksi ostan hieman kalliimpia raaka-aineita.
Tilanne on johtanut siihen, että olen alkanut valmistaa suurempia annoksia ruokaa, mutta tämä tulee tietenkin kalliimmaksi. Olen laskenut, että miehen kaverin ruokailu kustantaa usein jopa 15-20 euroa viikossa, mikä on hurja summa kun sen suhteuttaa kuukauden tai jopa vuoden ajalle.
Olen sanonut miehelle, että kaveri voi toki syödä meillä, mutta olisi tosi jees jos hän osallistuisi hiukan kuluihin. Mies suuttui tästä, ja sanoi että hänen kodissaan saavat kaveritkin ruokaa, ja että kyse on vieraanvaraisuudesta.
Olen samaa mieltä, mutta mielestäni asia on eri siinä vaiheessa, kun kyse on periaatteessa siitä, että hän käy meillä työskentelemässä säännöllisesti joka viikko (huom. ei siis kuitenkaan niin, että tekee töitä meille).
Me emme vieraile tämän kaverin ja hänen vaimonsa luona kuin ehkä kerran kolmessa kuukaudessa, ja silloinkin viemme tullessamme pullon viiniä tms. joten ei voi puhua vastavuoroisuudesta.
Olen kurkkuani myöten täynnä sitä, että minun pitää kauppareissulla suunnitella ruoan määrää tämän yhden ”ylimääräisen suun” mukaan, ja käyttää enemmän rahaa ruokkiakseni aikuisen miehen, joka on vieläpä varakkaampi kuin mitä itse olen (asuu omistusasunnossa jne.). Samalla mies kuitenkin sanoo minun olevan ahne ja epävieraanvarainen. Minusta kyse ei ole vierailusta enää siinä vaiheessa, kun toinen käy meillä vähintään kolmesti viikossa.
Miten ratkaisisitte tilanteen?
Kommentit (568)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja miehensä ovat työssäkäyviä ihmisiä, en itse jaksaisi valittaa moisesta jos ei ole taloudellisia vaikeuksia. Tekisin niinkuin monet on neuvonutkin, omat annokset erilleen, loppuosan ruoasta mies saisi jakaa kuten parhaaksi näkee. Mutta jos jotain sotkuja tulisi tämän kaverin jäljiltä, siihen kyllä puuttuisin ja nostaisin äläkän.
Tulet nälkäisenä iltamyöhällä kotiin ja kaikki valmistamasi ruoka on syöty ja kaikki muukin on syöty, koska mies ja hänen kaverinsa ovat olleet kotona koko päivän. Ainakaan minulle tämä ei olisi ensisijaisesti rahakysymys. Pikemmin odottaisin, että mies olisi valmistanut minulle ruuan tullessani kotiin. En sietäisi mieheltä yhtään tuontapaista valitusta siitä, ettei ruokaa ole riittävästi.
No en usko että mun mies söisi kaikkia kaappeja tyhjäksi edes kaverin kanssa. Kyllä meillä aina jotakin syötävää löytyy. Ja kuten kirjoitin laittaisin itselleni erikseen ruoat johonkin rasiaan. Ei mun mies siihen kajoaisi, ja olisin todella kummissani jos joku meidän kaveri niin tekisi.
En tiedä onko tuo ap:n mies siis valittanut ettei ole tarpeeksi ruokaa? Sellaista en huomannut.
Kyllä ap kertoi miehen valittaneen, etteivät he kaverin kanssa saaneet syödä tarpeeksi, koska ap oli sanonut, että hänelle pitää jättää myös annos iltaruuaksi, jonka hän voi syödä tultuaan illalla töistä kotiin. Miehet olivat jättäneet ruokaa, muuta vain hyvin vähän.
"kertoi suorastaan dramaattisesti, miten he olivat hillinneet itseään ja ottaneet vähemmän kuin olisi tehnyt mieli, jotta minulle olisi jäänyt. 🙄" Ap kirjoitti näin tuossa toisessa kommentissa ja aloituksessa ei mitään miehen valituksesta ettei ruoka riittäisi.
Tuo on kyllä hyvin selkeä valitus siitä, ettei ruokaa ollut riittävästi.
No tuota.. jos teitä on taloudessa vain kaksi ihmistä niin kuvittelisi että yhdelle ylimääräisellekin ruokaa liikenee? 🤔
Toisaalta ihmettelen miehen kaveria,että eikö älyä ottaa omia eväitä mukaan. Tai voisiko mies vaikka syödä ennenkuin kaveri tulee tai hänen lähdön jälkeen.
Vähän kyllä kinkkinen tilanne kieltämättä.
Toisaalta kun mietin meidän 4: n hengen perheessä ,niin teen aina isot satsit ruokaa ja lasten kavereillekin aina tarjotaan.
Yleensä esim jauhelihapakkaukset ym on sellaisia että siitä tekee ruuan useammalle ja vielä jää seuraavallekin päivälle.
Tee itsellesi erikoisruokavalio-annos rasiaan ja nimi päälle. Ukoille ostat halvimmat valmispizzat.
Anna syödä! Mies tuo rahaa kuitenkin taloon.
Tää on tätä suomalaista vieraanvaraisuutta. Me muutettiin ulkomaalaisen perheen naapuriin ja ei aikaakaan kun ovelle alkoi ilmestymään vaikka mitä paistosta ja ihan ruokaa. Myös tarjottu ruokaa aina kun siihen tullut tilaisuus.
Köyhä antaa vähintäänkin. Näin on mulle jo lapsena opetettu. Se kaikki koituu itselle takaisin jollainlailla.
Vaikka apn mies olisi sanonut mitä tahansa kaverilleen, tyyppi on urpo, kun tällä tavalla hyväksikäyttää vieraanvaraisuutta. Alkeellisellakin sosiaalisella älyllä varustettu ihminen olisi edes joskus tuonut kahvipaketin ja pullaa, tilannut vaikka väkisin pizzat tms. kun on toista viikkoa ruokaillut ja kahvitellut kaverillaan.
Koska tyypi urpo, hänelle pitää tod.näk. sanoa melko suoraan, että vieraanvaraisuuden raja on ylitetty.
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä suomalaista vieraanvaraisuutta. Me muutettiin ulkomaalaisen perheen naapuriin ja ei aikaakaan kun ovelle alkoi ilmestymään vaikka mitä paistosta ja ihan ruokaa. Myös tarjottu ruokaa aina kun siihen tullut tilaisuus.
Köyhä antaa vähintäänkin. Näin on mulle jo lapsena opetettu. Se kaikki koituu itselle takaisin jollainlailla.
Köyhä antaa vähästäänkin *
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä suomalaista vieraanvaraisuutta. Me muutettiin ulkomaalaisen perheen naapuriin ja ei aikaakaan kun ovelle alkoi ilmestymään vaikka mitä paistosta ja ihan ruokaa. Myös tarjottu ruokaa aina kun siihen tullut tilaisuus.
Köyhä antaa vähintäänkin. Näin on mulle jo lapsena opetettu. Se kaikki koituu itselle takaisin jollainlailla.
Ymmärsittekö vastata kohteliaisuuteen eli kutsuitte perheen luoksenne kylään ja kestitsitte hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vaikka apn mies olisi sanonut mitä tahansa kaverilleen, tyyppi on urpo, kun tällä tavalla hyväksikäyttää vieraanvaraisuutta. Alkeellisellakin sosiaalisella älyllä varustettu ihminen olisi edes joskus tuonut kahvipaketin ja pullaa, tilannut vaikka väkisin pizzat tms. kun on toista viikkoa ruokaillut ja kahvitellut kaverillaan.
Koska tyypi urpo, hänelle pitää tod.näk. sanoa melko suoraan, että vieraanvaraisuuden raja on ylitetty.
Mistä tiedät ettei ole kieltäytynyt, mutta ap:n mies vaatinut että syö myöskin?
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä suomalaista vieraanvaraisuutta. Me muutettiin ulkomaalaisen perheen naapuriin ja ei aikaakaan kun ovelle alkoi ilmestymään vaikka mitä paistosta ja ihan ruokaa. Myös tarjottu ruokaa aina kun siihen tullut tilaisuus.
Köyhä antaa vähintäänkin. Näin on mulle jo lapsena opetettu. Se kaikki koituu itselle takaisin jollainlailla.
Niinpä aloittajan mies voi tarjota ja tehdä kaverilleen ruuat. Se kaveri ei kuitenkaan ole tainnut tarjota ap:lle yhtään mitään, joten miksi naisen pitää olla maksaja ja tekijä?
Nyt, ap, ois sulla vakava itsetutkiskelun paikka.
Miksi suostut siihen, että mies kohtelee sinua, kuin olisit hänen äitinsä etkä kumppaninsa? Sulla on aikuinen mies puolisona, ei pikkupoika joka tuo kaverinsa leikkimään ja tyhjentää teidän jääkaapin samalla. Sä olet selvästi hänelle nyt äidin tai taloudenhoitajan asemassa, et tasavertaisen puolison, jota kunnioitetaan ja joka otetaan huomioon.
Miten olet reagoinut, kun näitä tilanteita on ollut että kaappi on tyhjänä (ja synttärikakut syöty)? Multa ainakin menisi kuppi nurin alta aikayksikön. Se on myös sinun kotisi ja sun tilanne on nyt se, että et voi luottaa siihen, että puolisosi pitää sinun puoliasi. Hänelle kaverin ruokkiminen ja huoltaminen on tärkeämpää kuin sinun toiveistasi ja tarpeistasi huolehtiminen. Voin kertoa, että tilanne ei tule menemään paremmaksi ajan myötä, vaan pahenee.
Käytännössä voit valita kolmesta vaihtoehdosta: jatkat entiseen malliin ja lopulta alkaa tympiä niin paljon, että ero tulee (miehelle luultavasti yllätyksenä). Tai sitten nostat kissan pöydälle ja ilmoitat että tämä ei enää käy, ja vaadit, että sinut otetaan paremmin huomioon. Kolmantena vaihtoehtona on sitten se, että alat kuljettaa ruokiasi töihin kylmäkassissa, jolloin miehille kyllä vähitellen alkaa selvitä, että saavutetut edut on nyt menetetty. Siitä seuraa luultavasti joko tilanteen parantuminen tai riidat ja ero. Vaikea nähdä, miten voisit lopulta hävitä vaihtoehdoissa 2 ja 3, koska jos mies ei arvosta sinua, parisuhde tulee tuskin pidemmän päälle olemaan kovin onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
No tuota.. jos teitä on taloudessa vain kaksi ihmistä niin kuvittelisi että yhdelle ylimääräisellekin ruokaa liikenee? 🤔
Toisaalta ihmettelen miehen kaveria,että eikö älyä ottaa omia eväitä mukaan. Tai voisiko mies vaikka syödä ennenkuin kaveri tulee tai hänen lähdön jälkeen.Vähän kyllä kinkkinen tilanne kieltämättä.
Toisaalta kun mietin meidän 4: n hengen perheessä ,niin teen aina isot satsit ruokaa ja lasten kavereillekin aina tarjotaan.
Yleensä esim jauhelihapakkaukset ym on sellaisia että siitä tekee ruuan useammalle ja vielä jää seuraavallekin päivälle.
Munkin mielestä on kohteliasta tarjota lasten kavereille välillä ruoka, mutta ero on siinä ettei ne ole joka päivä kärkkymässä ruokaa teillä (koska luultavasti syövät myös kokonaan), ja myös siinä että lapset syövät vähemmän kuin 80kg painava mies.
Esimerkkinä vaikka Saarioisten maksalaatikkopaketti. Yhdestä paketista syö yksi mies aterian, tai kolme lasta.
ei tässä muuta voi kun täysin skitsoksi heittäytyminen! Erohan siiät vo tulla, mutta miehelläs ja kaverilla kuulostaa jo olevan jonkulainen homosuhde jokatapauksessa. ELi alat saada raivokohtauksia jolloin karjut huudat ja heität soppakulhot seinille sen kaverin edessä ja uhkaat että jos kerrankin astut jalallas tänne enää niin......!!
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole mikään provo. Olen töissä, joten en pysty notkumaan puhelimella koko ajan.
Ruoanlaitto on siis minulle oikeastaan myös harrastus, sillä etenkin erikoisruokavalioni myötä aloin kokeilla kaikenlaista. Pidän kokkaamisesta ja erilaisten reseptien kokeilusta. Miehellä on vähän sellainen ajatusmaailma, että minun tulisi olla imarreltu kun joku tykkää laittamastani ruoasta.
Mutta ei se, että pidän ruoanlaitosta tarkoita sitä, että haluaisin käyttää siihen ylimääräistä rahaa tai ryhtyä lounaskokiksi myös hänen kavereilleen.Meillä on ollut jo aiemmin vääntöä ruokaostoksista. Tilanne kun menee helposti siihen, että minä käyn kaupassa töistä tullessani, mutta kun mies tekee kotoa käsin töitä, hänen ei tule kuljettua samalla tavalla kaupan kautta. Yhtäkkiä saatan huomata, että mies ei ole käynyt viikkoon kaupassa, mutta minä olen käynyt monta kertaa. Olen yrittänyt lanseerata meille yhteistä ”ruokarahastoa” jonne kumpikin laittaisi saman summan kuukaudessa, mutta hän ei ole lämmennyt ajatukselle.
Mies on sanonut, että hänelle on kunnia-asia, että meillä saavat kaikki ruokaa, ja haukkunut minua ahneeksi ja halvaksi kun olen huomautettu kaverin säännöllisesti toistuvista ruokailuista meillä. Viimeksi sunnuntaina, kun tein laatikkoruokaa, sanoin miehelle painavasti, että oletan meidän syövän tästä kaksi kertaa, ja että odotan minulla olevan annos tätä jääkaapissa kun tulen töistä kotiin maanantaina. Kun jäljellä oli lähinnä rippeet, mies sanoi, että ”sinähän syöt muutenkin vähemmän” ja kertoi suorastaan dramaattisesti, miten he olivat hillinneet itseään ja ottaneet vähemmän kuin olisi tehnyt mieli, jotta minulle olisi jäänyt. 🙄
Miehen kaveri kyllä juo meillä myös monta kuppia kahvia/teetä päivässä, ja saatta syödä myös hedelmiä, välipalapatukoita yms. Olen monta kertaa löytänyt tyhjän laatikon kun olen aamulla hakenut itselleni välipalaa töihin otettavaksi, ja mies on kertonut antaneensa ostamiani myslipatukoita kaverilleen kun hänellä oli nälkä.
Kaikkein pahinta oli, kun mies oli syönyt minun syntymäpäiväkakkuni loppuun kaverinsa kanssa. Oletin saavani siitä vikan palasen illalla teen kanssa, mutta niin oli tyhjä lautanen odottamassa kun pääsin kotiin. Kuulemma jos kaapissa on kakkua, niin pitää siitä vieraalle tarjota. Minun olisi pitänyt olla iloinen, kun kaveri oli kehunut tekemääni kakkua...
Ap
Siis mitä helvettiä? Nyt joku roti tähän touhuun ja vähän äkkiä. Kenenkään ei tarvitse sietää tuollaista kohtelua puolisolta.
Nyt lopetat välittömästi sen ruoan laittamisen ja mieluusti alat katsella erillistä kämppääkin. Miehesi käytös on ihan sikamaista. Minkälainen ihminen vetelee ruoat naamaansa jos toinen vielä nimenomaan on pyytänyt, että hänellekin jätetään? Ja vielä toisen synttärikakun?
teet jäynän. Otat kattilan, paat pissaa sinne ja jotain muuta. Kiviä, ruohoa...jne. Lappu päälle että erikoistarjoilu miehelle ja kaverilleen. Skandaalihan siitä nousee mutta so what?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä suomalaista vieraanvaraisuutta. Me muutettiin ulkomaalaisen perheen naapuriin ja ei aikaakaan kun ovelle alkoi ilmestymään vaikka mitä paistosta ja ihan ruokaa. Myös tarjottu ruokaa aina kun siihen tullut tilaisuus.
Köyhä antaa vähintäänkin. Näin on mulle jo lapsena opetettu. Se kaikki koituu itselle takaisin jollainlailla.
Ymmärsittekö vastata kohteliaisuuteen eli kutsuitte perheen luoksenne kylään ja kestitsitte hyvin?
Tottakai! On viety pullaa ja leivonnaisia vastavuoroisesti
Kustantaa (Olen laskenut, että miehen kaverin ruokailu kustantaa usein jopa 15-20 euroa viikossa).
Opettele suomen kieltä.
Ei voi käyttää sanaa "kustantaa".
Olet hullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole mikään provo. Olen töissä, joten en pysty notkumaan puhelimella koko ajan.
Ruoanlaitto on siis minulle oikeastaan myös harrastus, sillä etenkin erikoisruokavalioni myötä aloin kokeilla kaikenlaista. Pidän kokkaamisesta ja erilaisten reseptien kokeilusta. Miehellä on vähän sellainen ajatusmaailma, että minun tulisi olla imarreltu kun joku tykkää laittamastani ruoasta.
Mutta ei se, että pidän ruoanlaitosta tarkoita sitä, että haluaisin käyttää siihen ylimääräistä rahaa tai ryhtyä lounaskokiksi myös hänen kavereilleen.Meillä on ollut jo aiemmin vääntöä ruokaostoksista. Tilanne kun menee helposti siihen, että minä käyn kaupassa töistä tullessani, mutta kun mies tekee kotoa käsin töitä, hänen ei tule kuljettua samalla tavalla kaupan kautta. Yhtäkkiä saatan huomata, että mies ei ole käynyt viikkoon kaupassa, mutta minä olen käynyt monta kertaa. Olen yrittänyt lanseerata meille yhteistä ”ruokarahastoa” jonne kumpikin laittaisi saman summan kuukaudessa, mutta hän ei ole lämmennyt ajatukselle.
Mies on sanonut, että hänelle on kunnia-asia, että meillä saavat kaikki ruokaa, ja haukkunut minua ahneeksi ja halvaksi kun olen huomautettu kaverin säännöllisesti toistuvista ruokailuista meillä. Viimeksi sunnuntaina, kun tein laatikkoruokaa, sanoin miehelle painavasti, että oletan meidän syövän tästä kaksi kertaa, ja että odotan minulla olevan annos tätä jääkaapissa kun tulen töistä kotiin maanantaina. Kun jäljellä oli lähinnä rippeet, mies sanoi, että ”sinähän syöt muutenkin vähemmän” ja kertoi suorastaan dramaattisesti, miten he olivat hillinneet itseään ja ottaneet vähemmän kuin olisi tehnyt mieli, jotta minulle olisi jäänyt. 🙄
Miehen kaveri kyllä juo meillä myös monta kuppia kahvia/teetä päivässä, ja saatta syödä myös hedelmiä, välipalapatukoita yms. Olen monta kertaa löytänyt tyhjän laatikon kun olen aamulla hakenut itselleni välipalaa töihin otettavaksi, ja mies on kertonut antaneensa ostamiani myslipatukoita kaverilleen kun hänellä oli nälkä.
Kaikkein pahinta oli, kun mies oli syönyt minun syntymäpäiväkakkuni loppuun kaverinsa kanssa. Oletin saavani siitä vikan palasen illalla teen kanssa, mutta niin oli tyhjä lautanen odottamassa kun pääsin kotiin. Kuulemma jos kaapissa on kakkua, niin pitää siitä vieraalle tarjota. Minun olisi pitänyt olla iloinen, kun kaveri oli kehunut tekemääni kakkua...
Ap
Siis mitä helvettiä? Nyt joku roti tähän touhuun ja vähän äkkiä. Kenenkään ei tarvitse sietää tuollaista kohtelua puolisolta.
Nyt lopetat välittömästi sen ruoan laittamisen ja mieluusti alat katsella erillistä kämppääkin. Miehesi käytös on ihan sikamaista. Minkälainen ihminen vetelee ruoat naamaansa jos toinen vielä nimenomaan on pyytänyt, että hänellekin jätetään? Ja vielä toisen synttärikakun?
Rauhoitu hyvä ihminen. Se on vaan ruokaa
No ei ne paljon ehdi töitä tekemään kaikelta syömiseltä. Mutta ok, annan periksi. Kyllä 5e hupenee helposti tuolla syömisellä (meillä ei kyllä olisi mitään kahvileipää tarjolla, eikä edes maitoa kahviin).