Erityislasten vanhempien vaatimukset ovat menneet kohtuuttomuuksiin
Jollei lapsi "sopeudu" muiden joukkoon varhaiskasvatuksessa tai alakoulussa, hänelle vaaditaan kokoaikaista henkilökohtaista avustajaa tai opastajaa. Yhteiskunnan varoillako tällainen henkilö palkataan?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen integroinnin tie on jo kuljettu loppuun. Integrointi voi teoriassa onnistua, jos 1) integroitava erityislapsi ei ole kovin vaikea-asteisesti "erityinen", 2) luokalla on vain 1-2 integroitua erityislasta ja 3) opettajalla on riittävää osaamista ja lisäapua näiden erityisten opettamiseen.
Nykyään on liian tavallista, että mikään em. ehdoista ei toteudu. Oman lapseni alakoululuokalla oli 1/4 erityisoppilaita, osalla hyvin vaikeita oppimisen ongelmia, kaikilla enemmän tai vähemmän käytöshäiriöitä ja yksi erittäin vakavasti häiriökäyttäytyvä, jonka paikka olisi ollut sairaalakoulussa. Opettajana oli ihan tavallinen luokanopettaja eikä luokassa ollut omaa avustajaa. Lopputuloksena opettaja paloi loppuun jo syyslukukaudella ja joutui pitkälle sairaslomalle, luokkaa opetti koko kevätlukukauden ajan joukko viikon-parin välein vaihtuvia sijaisia. Lopulta minun normaali kiltti koululaiseni alkoi oireilla fyysisesti, sai outoja pahoinvointikohtauksia ja mahakipua. Lastenlääkärin diagnoosi oli luokkatilanteen aiheuttama stressi.
Suuren enemmistön etujen mukaista olisi keskittää hankalammat erityistapaukset omiin ryhmiinsä tarkkailu- ja apukoululuokille. Lievästi erityiset voitaisiin integroida normiluokille jos heille saadaan lisätukea.
SInun lapsesi oli somaattisin oireiluneen myös yksi häiriölapsi. Niillä muillakin on voinut olla vastaavia kokemuksia, mikä on johtanut ongelmiin. Ympäristöllä ja stressittömyydellä voi vaikuttaa paljon lasten käytökseen ja oireiluun.
Lapsi, joka oireilee somaattisesti vatsakivulla ja kotona oksentaa pelosta kun pitäisi lähteä kouluun häiriköiden keskelle piinattavaksi, on viaton sivullinen uhri. Mitään apua hänelle ei ole tarjolla. Koulun puolelta tilannetta ei edes pahoitella saatika että sitä pyrittäisiin millään keinoilla korjaamaan.
Meidän ratkaisu oli hakea lapsi painotettuun opetukseen, johon haettiin soveltuvuuskokeella. Uusi luokka on selvästi rauhallisempi eikä luokalla ole ainoatakaan erityisoppilasta.
kukukukuks kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkkikset pitäisi saada takaisin niin nämä erityiset ei pilaisi normaalien lasten lapsuutta ja oikeutta oppimiseen. Pahin virhe ikinä integroida nuo uniikit lumihiutaleet muiden kanssa.
Aatteleppa vähän omalle kohdalle. Haluat siis että lapsesi on "tarkkailuluokalla". Mites sitten elvistelet koulumenestyksellä."meidänpäs jeppeli onkin kaikista pahin tapaus tarkkiksella,taatusti ekana kakolassa".
Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet tavalliseen oppimiseen.
Miten luulet, että keskittymiskyvytön ja työtaidoton lapsi selviää isossa perusryhmässä? Kaikki lapset eivät ole taidoiltaan ja kyvyiltään tasavertaisia. Jotkut eivät pärjää isossa ryhmässä, vaan päätyvät häiritsemään niitä, jotka pärjäävät. Ei sekään hyvä ole. T. yläkoulun ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi automaattisesti oletetaan että levoton ja väkivaltainen lapsi viihtyisi paremmin normiluokalla kuin tarkkiksella/erityisluokalla pienessä ryhmässä? Luulen että hän itse vähät välittää leimautumisesta, se on vanhempien ongelma. Pienryhmä ja erityisopettaja ehdottomasti parempi ongelmatapauksessa. Erityislapsi saa enenmmän tukea ja h
uomiota opettajalta ja opetusta voidaan rytmittää paremmin. Ja mikäli tilanne paranee, niin siirto normiluokkaan.Lapset oppivat myös ryhmässä ja valitettavasti pienryhmissä ja erityisluokissa on usein helpotettu vaatimuksia.
Missä on sen lahjakkaan lapsen paikka, joka jo tavallisessa luokassa tylsistyy ja on levoton? Laitetaan pienluokkaan, jossa oppisisältöjä eriytetään alaspäin. Tämä ei todellakaan ole ko. lapsen, eikä yhteiskunnan etu.
Helsingissä ei esim. ole erityiskouluja lahjakkaille tai normaaliälykkäille erityislapsille. On erityiskouluja, joissa on pidennetty oppivelvollisuus ja ei ns. normaaleja oppiaineita. On vaikeasti väkivaltaisten koulu (Toivola), jossa lapset myös asuvat. Lisäksi on lastensuojelutarpeista lähtevää erityiskoulua sekä vaikeasti oppimisvaikeuksiesten koulu. Tämän lisäksi sairaalakoulu.
Ei ole esim. Asperger-tyyppisille tai muille autisteille, joissa voisi jo alaluokilla olla yliopistosisältöjä.
Siksipä kaikki erityisryhmät omiin ryhmiin, pois oikeitten lasten elämää häiritsemästä.
Se on ihan turha täällä huudella, että tarkkikset takaisin. Jos on sitä mieltä, niin yhteys kaupungin/kunnan päättäjiin ja eduskuntaan. Ei vanhemmat päätä missä luokassa erityislapset koulunsa käy. Moni vanhempi toivoo pienryhmää lapselleen, mutta kun niitä paikkoja vaan ei ole.
Vierailija kirjoitti:
kukukukuks kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkkikset pitäisi saada takaisin niin nämä erityiset ei pilaisi normaalien lasten lapsuutta ja oikeutta oppimiseen. Pahin virhe ikinä integroida nuo uniikit lumihiutaleet muiden kanssa.
Aatteleppa vähän omalle kohdalle. Haluat siis että lapsesi on "tarkkailuluokalla". Mites sitten elvistelet koulumenestyksellä."meidänpäs jeppeli onkin kaikista pahin tapaus tarkkiksella,taatusti ekana kakolassa".
Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet tavalliseen oppimiseen.
Miten luulet, että keskittymiskyvytön ja työtaidoton lapsi selviää isossa perusryhmässä? Kaikki lapset eivät ole taidoiltaan ja kyvyiltään tasavertaisia. Jotkut eivät pärjää isossa ryhmässä, vaan päätyvät häiritsemään niitä, jotka pärjäävät. Ei sekään hyvä ole. T. yläkoulun ope
Ei ole hyvä, että jotkut erityislasten vanhemmat vastustavat pienryhmään asettamista esim. leimaamisen pelossa. Se on mielestäni todella itsekästä ja vastuutonta. Useimmat erityislasten vanhemmat nimenomaan haluavat lapsensa pienryhmään - mutta eivät vain usein saa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus se avustaja on välttämätön. Miten onnistuisi toiminta vaikka sokean lapsen kanssa, jos joku ei auttaisi? Kuurolla on hyvä olla viittomakielen taitoinen aikuinen apuna. Diabeetikkolapsi tarvitsee yleensä koko ajan jonkun vierelle, kun sokerit heittelee ylös ja alas. Liikuntavammainen ei pysy aina porukan mukana ilman apua. Kyllä avustaja monen erityisen kohdalla on välttämätön päiväkodissa ja koulussa.
Ei ollut mulla diabeetikkona avustajaa päiväkodissa eikä koulussa . Päiväkodissa äiti kävi kerran päivässä hoitamassa ja koulussa olin omillani. Opettajat eivät ottaneet diabetestani millään tapaa huomioon.
On kummallista syyttää erityislapsia ja heidän vanhempiaan tilanteesta. Vastuu on kuntapäättäjillä. Kouluissa vaan kaunistellaan tilannetta, kun tietävät, ettei resursseja ole. Tietämys neuropsykologisista häiriöistä on myös vähäistä, vaikka luulisi opettajienkin osaavan googlata.
Vierailija kirjoitti:
On kummallista syyttää erityislapsia ja heidän vanhempiaan tilanteesta. Vastuu on kuntapäättäjillä. Kouluissa vaan kaunistellaan tilannetta, kun tietävät, ettei resursseja ole. Tietämys neuropsykologisista häiriöistä on myös vähäistä, vaikka luulisi opettajienkin osaavan googlata.
Erityislasten vanhemmat ovat syyllisiä, laiskuuttaan jättävät penskansa kasvattamatta. Ollaan niin erityistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityspenikat omiin rakennuksiinsa kauaksi muista ihmisistä. Niillä ei ole mitään asiaa muitten pariin. Oikeille ihmisille pitää taata oppimisrauha.
Ne tavislapset riehuvat usein enemmän kuin erityislapset.
Ei pidä paikkaansa, valehtelet.
T. opettaja 25 vuotta virassa
Ps. karanteenissa, erityislapsen levittämään Koronan takia, erityinen äiti kun ei säännöistä välitä, ei kuulema koske heitä kun ovat erityisiä. 🤬Tämä käsiteltiin jo.
Ei käsitelty.
Mene muualle siitä ihnisemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se avustaja on välttämätön. Miten onnistuisi toiminta vaikka sokean lapsen kanssa, jos joku ei auttaisi? Kuurolla on hyvä olla viittomakielen taitoinen aikuinen apuna. Diabeetikkolapsi tarvitsee yleensä koko ajan jonkun vierelle, kun sokerit heittelee ylös ja alas. Liikuntavammainen ei pysy aina porukan mukana ilman apua. Kyllä avustaja monen erityisen kohdalla on välttämätön päiväkodissa ja koulussa.
Ei ollut mulla diabeetikkona avustajaa päiväkodissa eikä koulussa . Päiväkodissa äiti kävi kerran päivässä hoitamassa ja koulussa olin omillani. Opettajat eivät ottaneet diabetestani millään tapaa huomioon.
Sinä et olekaan nykyajan lapsi. Nykyajan lapset ovat paljon avuttomampia kuin mitä me olimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on tärkeämpää, saada erityislapsi viihtymään vaikka sitten isommin kustannuksin vai antaa muiden lasten mahdollisesti kärsiä?
Mutta jos se erityislapsi on se älykkäin (usein näin on), niin hänen kouluttamisensa voi tuottaa paljon enemmän rahaa kuin niiden tavisten. Monet Asperger- tai ADHD-henkilöt ovat huippuälykkäitä omalla alallaan.
Kehittykööt omissa ryhmässään, pois oikeitten ihmisten elämää kiusaamasta. Syrjään, jonnekin niin etteivät ole silmissä. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kummallista syyttää erityislapsia ja heidän vanhempiaan tilanteesta. Vastuu on kuntapäättäjillä. Kouluissa vaan kaunistellaan tilannetta, kun tietävät, ettei resursseja ole. Tietämys neuropsykologisista häiriöistä on myös vähäistä, vaikka luulisi opettajienkin osaavan googlata.
Erityislasten vanhemmat ovat syyllisiä, laiskuuttaan jättävät penskansa kasvattamatta. Ollaan niin erityistä.
Jaaha. Vai niin.
Mulla on tuo erityisaikuinen kotona edelleen. Maailman mukavin mukula, suorastaan helppo. Kiltti ja tottelevainen. Jos ei ollut johonkin asiaan sääntöä, hän keksi itse. Ei koskaan ole riehunut missään, ei edes korottanut ääntään. Käytännössä ylikiltti tossukka ilman puolustautumiskykyä. Ei vaan osannut piirtää mitään ennen kouluikää. Lukemaankaan ei oppinut kuin toisella kymmenellä. Tukevasti erityislapsi siis.
Vuosien saatossa on löytynyt useita diagnooseja, pahimpana kielellinen erityisvaikeus.
Miten tätä olisi pitänyt kasvattaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi automaattisesti oletetaan että levoton ja väkivaltainen lapsi viihtyisi paremmin normiluokalla kuin tarkkiksella/erityisluokalla pienessä ryhmässä? Luulen että hän itse vähät välittää leimautumisesta, se on vanhempien ongelma. Pienryhmä ja erityisopettaja ehdottomasti parempi ongelmatapauksessa. Erityislapsi saa enenmmän tukea ja h
uomiota opettajalta ja opetusta voidaan rytmittää paremmin. Ja mikäli tilanne paranee, niin siirto normiluokkaan.Lapset oppivat myös ryhmässä ja valitettavasti pienryhmissä ja erityisluokissa on usein helpotettu vaatimuksia.
Missä on sen lahjakkaan lapsen paikka, joka jo tavallisessa luokassa tylsistyy ja on levoton? Laitetaan pienluokkaan, jossa oppisisältöjä eriytetään alaspäin. Tämä ei todellakaan ole ko. lapsen, eikä yhteiskunnan etu.
Helsingissä ei esim. ole erityiskouluja lahjakkaille tai normaaliälykkäille erityislapsille. On erityiskouluja, joissa on pidennetty oppivelvollisuus ja ei ns. normaaleja oppiaineita. On vaikeasti väkivaltaisten koulu (Toivola), jossa lapset myös asuvat. Lisäksi on lastensuojelutarpeista lähtevää erityiskoulua sekä vaikeasti oppimisvaikeuksiesten koulu. Tämän lisäksi sairaalakoulu.
Ei ole esim. Asperger-tyyppisille tai muille autisteille, joissa voisi jo alaluokilla olla yliopistosisältöjä.
Siksipä kaikki erityisryhmät omiin ryhmiin, pois oikeitten lasten elämää häiritsemästä.
Mielestäni myös tavislapset tulisi jakaa ryhmiin lahjakkuuden mukaan. Mihin ryhmään äskeinen kommentoija joutuisi?
Sinä jäisit ryhmistä ulos. Toivottomana tapauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kummallista syyttää erityislapsia ja heidän vanhempiaan tilanteesta. Vastuu on kuntapäättäjillä. Kouluissa vaan kaunistellaan tilannetta, kun tietävät, ettei resursseja ole. Tietämys neuropsykologisista häiriöistä on myös vähäistä, vaikka luulisi opettajienkin osaavan googlata.
Erityislasten vanhemmat ovat syyllisiä, laiskuuttaan jättävät penskansa kasvattamatta. Ollaan niin erityistä.
Jaaha. Vai niin.
Mulla on tuo erityisaikuinen kotona edelleen. Maailman mukavin mukula, suorastaan helppo. Kiltti ja tottelevainen. Jos ei ollut johonkin asiaan sääntöä, hän keksi itse. Ei koskaan ole riehunut missään, ei edes korottanut ääntään. Käytännössä ylikiltti tossukka ilman puolustautumiskykyä. Ei vaan osannut piirtää mitään ennen kouluikää. Lukemaankaan ei oppinut kuin toisella kymmenellä. Tukevasti erityislapsi siis.
Vuosien saatossa on löytynyt useita diagnooseja, pahimpana kielellinen erityisvaikeus.Miten tätä olisi pitänyt kasvattaa?
Ihan sama, kunhan et tuo sitä meidän muitten elämää vaikeuttamaan. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on tärkeämpää, saada erityislapsi viihtymään vaikka sitten isommin kustannuksin vai antaa muiden lasten mahdollisesti kärsiä?
Mutta jos se erityislapsi on se älykkäin (usein näin on), niin hänen kouluttamisensa voi tuottaa paljon enemmän rahaa kuin niiden tavisten. Monet Asperger- tai ADHD-henkilöt ovat huippuälykkäitä omalla alallaan.
Kehittykööt omissa ryhmässään, pois oikeitten ihmisten elämää kiusaamasta. Syrjään, jonnekin niin etteivät ole silmissä. Kiitos!
Mistä ne nämä ryhmät löytyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kummallista syyttää erityislapsia ja heidän vanhempiaan tilanteesta. Vastuu on kuntapäättäjillä. Kouluissa vaan kaunistellaan tilannetta, kun tietävät, ettei resursseja ole. Tietämys neuropsykologisista häiriöistä on myös vähäistä, vaikka luulisi opettajienkin osaavan googlata.
Erityislasten vanhemmat ovat syyllisiä, laiskuuttaan jättävät penskansa kasvattamatta. Ollaan niin erityistä.
Jaaha. Vai niin.
Mulla on tuo erityisaikuinen kotona edelleen. Maailman mukavin mukula, suorastaan helppo. Kiltti ja tottelevainen. Jos ei ollut johonkin asiaan sääntöä, hän keksi itse. Ei koskaan ole riehunut missään, ei edes korottanut ääntään. Käytännössä ylikiltti tossukka ilman puolustautumiskykyä. Ei vaan osannut piirtää mitään ennen kouluikää. Lukemaankaan ei oppinut kuin toisella kymmenellä. Tukevasti erityislapsi siis.
Vuosien saatossa on löytynyt useita diagnooseja, pahimpana kielellinen erityisvaikeus.Miten tätä olisi pitänyt kasvattaa?
Ihan sama, kunhan et tuo sitä meidän muitten elämää vaikeuttamaan. Kiitos!
Joo en tuo. Ihan vaan sivuhuomautuksena, että tämä ihminen maksaa meille veronmaksajille n. 1 000 000 € elämänsä aikana, jos häntä ei saa mihinkään laittaa. Kansaneläkettä nostaa koko ikänsä, eikä koskaan tuota mitään. Toivottavasti olet iloinen veronmaksaja ja lompsa lyönnissä. Sillä näitähän tuolla opillasi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kummallista syyttää erityislapsia ja heidän vanhempiaan tilanteesta. Vastuu on kuntapäättäjillä. Kouluissa vaan kaunistellaan tilannetta, kun tietävät, ettei resursseja ole. Tietämys neuropsykologisista häiriöistä on myös vähäistä, vaikka luulisi opettajienkin osaavan googlata.
Erityislasten vanhemmat ovat syyllisiä, laiskuuttaan jättävät penskansa kasvattamatta. Ollaan niin erityistä.
Jaaha. Vai niin.
Mulla on tuo erityisaikuinen kotona edelleen. Maailman mukavin mukula, suorastaan helppo. Kiltti ja tottelevainen. Jos ei ollut johonkin asiaan sääntöä, hän keksi itse. Ei koskaan ole riehunut missään, ei edes korottanut ääntään. Käytännössä ylikiltti tossukka ilman puolustautumiskykyä. Ei vaan osannut piirtää mitään ennen kouluikää. Lukemaankaan ei oppinut kuin toisella kymmenellä. Tukevasti erityislapsi siis.
Vuosien saatossa on löytynyt useita diagnooseja, pahimpana kielellinen erityisvaikeus.Miten tätä olisi pitänyt kasvattaa?
Mitä aiot tehdä, kun tulet liian vanhaksi hoitamaan häntä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kummallista syyttää erityislapsia ja heidän vanhempiaan tilanteesta. Vastuu on kuntapäättäjillä. Kouluissa vaan kaunistellaan tilannetta, kun tietävät, ettei resursseja ole. Tietämys neuropsykologisista häiriöistä on myös vähäistä, vaikka luulisi opettajienkin osaavan googlata.
Erityislasten vanhemmat ovat syyllisiä, laiskuuttaan jättävät penskansa kasvattamatta. Ollaan niin erityistä.
Jaaha. Vai niin.
Mulla on tuo erityisaikuinen kotona edelleen. Maailman mukavin mukula, suorastaan helppo. Kiltti ja tottelevainen. Jos ei ollut johonkin asiaan sääntöä, hän keksi itse. Ei koskaan ole riehunut missään, ei edes korottanut ääntään. Käytännössä ylikiltti tossukka ilman puolustautumiskykyä. Ei vaan osannut piirtää mitään ennen kouluikää. Lukemaankaan ei oppinut kuin toisella kymmenellä. Tukevasti erityislapsi siis.
Vuosien saatossa on löytynyt useita diagnooseja, pahimpana kielellinen erityisvaikeus.Miten tätä olisi pitänyt kasvattaa?
Ihan sama, kunhan et tuo sitä meidän muitten elämää vaikeuttamaan. Kiitos!
Mikä sinun diagnoosista on?
Kyllä Suomella rahaa on. Kohdennukset vain ei mene oikein.
Lain mukaan apua on tarvitsevalle annettava.
Joudun minäkin kestämään "normaaleja" eli esim humalaisia ja tiesmitä ihmisvihaajia.
Kaikki vaan omaan saareen...
No nyt pääsenkin vain iltaisin lohduttamaan tervettä, hiljaista ja kiusattua lasta. Että ei hätää, sinun pitää kärsiä jotta uniikki erityinen ei pahoita mieltään.
Mieluummin muutama prosentti syrjäytyneitä kakolassa, kuin satakertainen määrä syyttömiä lapsia.