Lue keskustelun säännöt.
Naimisissa olevat, pelkäättekö koskaan että puolisonne jättää teidät?
07.12.2020 |
Luin tässä vanhoja lehtijuttuja ex-missi Tarja Smuran helvetistä, kun hänen aviomiehensä hylkäsi hänet heidän nuorimman lapsensa ristiäisten jälkeen vuonna 2012. Tarja järkyttyi siitä niin pahasti, että joutui sairaalahoitoon ja terapiaan. Tapahtui jotain, minkä ex-mies ja tämän uusi naisystävä kokivat häiriköinniksi, ja Tarjalle pamahti vielä oikeuden määräämä lähestymiskielto.
Kuulostaa hirveältä koettelemukselta. Olen itse sinkku, ja voin vain olla hyvilläni siitä, että noin ei voi käydä minulle. Mulla on kai taipumusta mustasukkaisuuteen/jätetyksi tulemisen pelkoon tms. Tai en tiedä miksi reagoin niin voimakkaasti kaikkeen tällaiseen.
Te jotka olette naimisissa, ajatteletteko koskaan että noin voisi käydä omalla kohdallanne? Uskotteko että selviäisitte ilman henkistä romahtamista tms.?
Kommentit (104)
En pelkää. Nuorempana pelkäsin, että mies löytää jonkun paremman. Sitten jossain vaiheessa ymmärsin, että haluan vain mieheni olevan onnellinen. Jos joku on ns. parempi, niin sen sitten kuuluu mennä.
Nykyään ajattelenkin, että vaikeampaa kuin tulla jätetyksi olisi tajuta itse, että meidän pitää erota. Tämä skenaario on mahdollinen, jos kasvamme eri suuntiin. En kuitenkaan usko eroomme. Jos ero tulisi, se ei muuttaisi sitä kaikkea, mitä olen tästä saanut ja oppinut.
Toisaalta tiedän, etten eron hetkellä varmaan muistaisi näitä jaloja ajatuksia, vaan rypisin jonkin aikaa itsesäälissä. Monista vaiheista ollaan selvitty aina vain vahvempina, mutta elämästä ei koskaan tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pelkoa. Olemme niin kummallinen yhdistelmä asioita, että ei tuolta maailmalta löydy toista jakamaan näitä. Ollaan hitsauduttu ja sopeuduttu toistemme bullshitteihin ja myös niihin useisiin kivoihin asioihin. Yksin jäisimme molemmat, jos ero tulisi.
N47
Rakkaus on pelon vastakohta kirjoitti:
Rakkaudesta:
Olemme syntyneet yksin, elämme yksin, kuolemme yksin. Vain rakkauden ja ystävyyden avulla voimme luoda illuusion tällä hetkellä, ettemme ole yksin.
Itsensä rakastaminen on elinikäisen romanssin alku.
'Parempi olla rakastanut ja menettänyt kuin ei koskaan rakastanut lainkaan.
Epäkypsä rakkaus sanoo: 'Rakastan sinua, koska tarvitsen sinua.' Aikuinen rakkaus sanoo 'Tarvitsen sinua, koska rakastan sinua'.
'Suru On Hinta, Jonka Maksamme Rakkaudesta.' - Kuningatar Elizabeth II
Näin on, ikä tuo perspektiiviä rakkaussuhteisiinkin
Sulla on aika suuret käsitykset itsestäsi.