Lue keskustelun säännöt.
Miten joillakin akateeminen tutkinto voi nousta ”päähän”...
07.12.2020 |
Tarina tutusta, joka siis jaksaa tuoda keskusteluissa esille tutkintonsa. On jämähtänyt tähän tutkintoonsa. Todella rasittavaa ja rasittava ihminen.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maisterin papereilla leijailu on vähän kuin olisi Japanissa yliopistossa ja alkaisi leijailemaan judon mustalla vyöllä.
Sielä kaikilla on judon mustavyö.
Näin myös Suomessa.
Aika harvassa on nykyään ne kouluttamattomat. Meillä on korkeastikoulutettujen inflaatio koko pohjoismaissa ja Euroopassa meneillään.
Paljon työttömyyttä.
Taidat olla kuplassa. Jos otetaan keskimääräinen 30 ihmisen koululuokka, niin näistä 4-5 valmistuu maisteriksi elämänsä aikana.
Minä lasken maisteriksi sellaisetkin jotka on hengailleet yliopistolla vähintään 10 vuotta ja vain gradu puuttuu.
Tällöin otantaan voi lisätä vielä enemmän ihmisiä.
Minusta sinä elät kuplassa. Se kertoo vain että olet vanha ja sinun nuoruudessa koulutusta arvostettiin ja koulutus oli vain harvoille. Nykyään jokainen on maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden turhanpäiväisen bloggaajan joka jokaisessa käänteessä toitottaa olevansa phd ja tohtori ja academic sun muuta. Myötähäpeä. Eikö elämässä tai itsessään ole mitään muuta mistä on ylpeä, kun jatkuvasti arvottaa itsensä pelkästään koulutuksensa kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maisterin papereilla leijailu on vähän kuin olisi Japanissa yliopistossa ja alkaisi leijailemaan judon mustalla vyöllä.
Sielä kaikilla on judon mustavyö.
Näin myös Suomessa.
Aika harvassa on nykyään ne kouluttamattomat. Meillä on korkeastikoulutettujen inflaatio koko pohjoismaissa ja Euroopassa meneillään.
Paljon työttömyyttä.
Taidat olla kuplassa. Jos otetaan keskimääräinen 30 ihmisen koululuokka, niin näistä 4-5 valmistuu maisteriksi elämänsä aikana.
No tämä.
Ihan nyt esimerkkinä, että äidilläni on 6 sisarusta, joten tätiä, enoa ja serkkua löytyy vaikka kuinka paljon.
Kukaan ei ole maisteri. Ei ole myöskään isäni sisko tai tämän poika.
Olkaa siis maisterit tyytyväisiä, sen on hyvä saavutus. Mutta ei toki anneta pissin nousta päähän. 😅
Andyspirit kirjoitti:
akateeminen tutkinto on lähinnä tiedon kopointia suomeksi wikipedioista ja kirjoista ja sitten tullaan muka johonkin tutkimustulokseen
No itse opiskelen englanniksi, mutta ei me ei kyllä edes käytetä kirjoja. Meillä lähteet on tutkimuspaprut/artikkelit, kirjoissa alkaa olla jo vanhaa tietoa.
Parilla kurssilla oli jonku "kurssikirja", mutta yhtä lukuunottamatta ei tehtävät/palautukset kyllä niihin liittynyt ja en lukenut niitä, tuskin muutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maisterin papereilla leijailu on vähän kuin olisi Japanissa yliopistossa ja alkaisi leijailemaan judon mustalla vyöllä.
Sielä kaikilla on judon mustavyö.
Näin myös Suomessa.
Aika harvassa on nykyään ne kouluttamattomat. Meillä on korkeastikoulutettujen inflaatio koko pohjoismaissa ja Euroopassa meneillään.
Paljon työttömyyttä.
Taidat olla kuplassa. Jos otetaan keskimääräinen 30 ihmisen koululuokka, niin näistä 4-5 valmistuu maisteriksi elämänsä aikana.
Mitä ihmettä? Minun käsittääkseni suunnilleen puolet ikäluokasta menee yliopistoon. Ehkä joku ei sitten koskaan valmistu, mutta tuskin noin moni jättää opiskelut kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, ei siinä ole mitään erikoista. En ole huomannut, että niitä erityisesti tuotaisiin esille. Mutta hyvin monet tohtorin tutkinnon suorittaneet ja varsinkin ne jotka ovat jonkin sortin tutkijoina, tuntuvat mielellään mainostavan asiaa. Ilmeisesti tämä on jotenkin heitä ihmisenä keskeisesti määrittävä asia ja se pitää siksi kertoa heti kaikille uusillekin tuttavuuksille. Tämä varmaan ärsyttää monia, hieman itseänikin, koska en ymmärrä miksi omaa koulutusta ja ammattia täytyy niin kovasti nostaa esiin.
Ja en ole kateellinen, itselläni on kaksikin korkeakoulututkintoa, joten ei ole edes mitään syytä kadehtia - nämä ovat vain huomioita.
Tohtorin ja tutkijan on myytävä osaamistaan jatkuvasti saadakseen töitä ja näkyvyyttä tiedeyhteisössä.
Miksi sitä pitää "myydä" kaikille muillekin sitten?! Esimerkiksi naapureille? Tai muille, jotka eivät mitenkään kuulu heidän yhteisöihinsä?
Et usko millaista on tällaisessa perheessä on lapsilla. "Minä minä, tärkeä henkilö, tärkeä tutkimus, minä poikkeuksellisen älykäs, muut tyhmiä..." Sama kela pyörii vanhemmalla vuosi toisensa jälkeen.
En tunnista kertomaasi. Omakin mies on tukija ja tohtori eikä todellakaan lapsille suolla tuollaista. Sen sijaan sinä et ymmärrä sitä, että monelle tutkijalle se tiede on elämän suurin intohimo. Tärkeämpi kuin puoliso ja lapset, tärkeämpää kuin rraha, tärkeämpää kuin mikään muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maisterin papereilla leijailu on vähän kuin olisi Japanissa yliopistossa ja alkaisi leijailemaan judon mustalla vyöllä.
Sielä kaikilla on judon mustavyö.
Näin myös Suomessa.
Aika harvassa on nykyään ne kouluttamattomat. Meillä on korkeastikoulutettujen inflaatio koko pohjoismaissa ja Euroopassa meneillään.
Paljon työttömyyttä.
Taidat olla kuplassa. Jos otetaan keskimääräinen 30 ihmisen koululuokka, niin näistä 4-5 valmistuu maisteriksi elämänsä aikana.
Mitä ihmettä? Minun käsittääkseni suunnilleen puolet ikäluokasta menee yliopistoon. Ehkä joku ei sitten koskaan valmistu, mutta tuskin noin moni jättää opiskelut kesken.
"Suomessa korkeakoulutettujen osuus on noin 41 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 44 prosenttia."
Tuostakin varmaan puolet (ehkä?) on ammattikorkeakoulun käyneitä. Ihan sairaanhoitajathan ovat sieltä, heitä ja vastaavia on paljon.
Ei millään logiikalla jatkuvasti puolet mene yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle se on valtava meriitti, koska olen tehnyt sen eteen valtavasti töitä (lisensiaattitaso). Tietyissä piireissä olen tuonut tutkintoni esille, koska minua on yritetty kyykyttää vähemmän pätevien toimesta. Yleensä pyrin salaamaan koulutukseni ja ammattini.
Sama. Olen ylpeä tutkinnostani, koska se osoittaa, että olen pystynyt sitoutumaan johonkin työlääseen ja haastavaan moneksi vuodeksi.
Nimim. ensi vuonna lääketieteen tohtoriksi
väittelevä
Toki minäkin olen jollakin tavalla ylpeä tutkinnosta, mutta en leuhki sillä. Siinä on vissi ero. On normaalia iloita saavutuksista. Tavoite on motivoinut saattamaan asioita valmiiksi. On ihana tunne kun kaikki on paketissa.
11% suomalaisista on tehnyt vähintään maisterin tutkinnon. Eli 89% ei ole. Tuo suuri enemmistö täällä itkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettet olisi ihan pikki pikki pikkiriikkisen kade? ;)))))
En minäkään tuollaista jaksaisi vaikka olen itsekin korkeastikoulutettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maisterin papereilla leijailu on vähän kuin olisi Japanissa yliopistossa ja alkaisi leijailemaan judon mustalla vyöllä.
Sielä kaikilla on judon mustavyö.
Näin myös Suomessa.
Aika harvassa on nykyään ne kouluttamattomat. Meillä on korkeastikoulutettujen inflaatio koko pohjoismaissa ja Euroopassa meneillään.
Paljon työttömyyttä.
Taidat olla kuplassa. Jos otetaan keskimääräinen 30 ihmisen koululuokka, niin näistä 4-5 valmistuu maisteriksi elämänsä aikana.
Mitä ihmettä? Minun käsittääkseni suunnilleen puolet ikäluokasta menee yliopistoon. Ehkä joku ei sitten koskaan valmistu, mutta tuskin noin moni jättää opiskelut kesken.
"Suomessa korkeakoulutettujen osuus on noin 41 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 44 prosenttia."
Tuostakin varmaan puolet (ehkä?) on ammattikorkeakoulun käyneitä. Ihan sairaanhoitajathan ovat sieltä, heitä ja vastaavia on paljon.
Ei millään logiikalla jatkuvasti puolet mene yliopistoon.
Okei, uskotaan. Muistelin juuri tämänsuuntaisia lukuja, mutta luulin että korkeakoulutettuihin lasketaan vaan yliopistotaso (ei AMK). Ilmeisesti sitten elän tosiaan itse kuplassa, kun tunnen paljon enemmän yliopiston käyneitä kun sellaisia jotka eivät olisi käyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa, että tämä on ”issue”. Ikinä en puhu koulutuksestani kenellekään, eivätkä puhu tuttavani eivätkä kollegat. Suurimmalla osalla on yliopistotutkinto, koska ovat sellaisissa ammateissa, joihin ei muuten pääse. Onko tämä asia osa normaalia kuulumisten vaihtoa siis joillekin, kun siitä näin hermostutaan?
Tämä. En puhu itse, enkä ole kuullut muiden korostavan akateemisuuttaan. Tuttavapiirissä koulutus oli arka aihe, ja tiedän, etten koskaan puhunut siitä. Silti eräs, joka ei ollut saanut edes peruskoulun päästötodistusta, haukkui kerran humalassa minut. Hänen mielestään puhuin vain koulutuksestani. Sama tyyppi suuttui minulle, kun en suostunut tekemään hänelle tutkintotodistusta. Ilmiö on hiukan sama kuin se, että lihavat luulevat laihojen koko ajan ajattelevan heitä ja halveksivan heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, ei siinä ole mitään erikoista. En ole huomannut, että niitä erityisesti tuotaisiin esille. Mutta hyvin monet tohtorin tutkinnon suorittaneet ja varsinkin ne jotka ovat jonkin sortin tutkijoina, tuntuvat mielellään mainostavan asiaa. Ilmeisesti tämä on jotenkin heitä ihmisenä keskeisesti määrittävä asia ja se pitää siksi kertoa heti kaikille uusillekin tuttavuuksille. Tämä varmaan ärsyttää monia, hieman itseänikin, koska en ymmärrä miksi omaa koulutusta ja ammattia täytyy niin kovasti nostaa esiin.
Ja en ole kateellinen, itselläni on kaksikin korkeakoulututkintoa, joten ei ole edes mitään syytä kadehtia - nämä ovat vain huomioita.
Tohtorin ja tutkijan on myytävä osaamistaan jatkuvasti saadakseen töitä ja näkyvyyttä tiedeyhteisössä.
Miksi sitä pitää "myydä" kaikille muillekin sitten?! Esimerkiksi naapureille? Tai muille, jotka eivät mitenkään kuulu heidän yhteisöihinsä?
Et usko millaista on tällaisessa perheessä on lapsilla. "Minä minä, tärkeä henkilö, tärkeä tutkimus, minä poikkeuksellisen älykäs, muut tyhmiä..." Sama kela pyörii vanhemmalla vuosi toisensa jälkeen.
En tunnista kertomaasi. Omakin mies on tukija ja tohtori eikä todellakaan lapsille suolla tuollaista. Sen sijaan sinä et ymmärrä sitä, että monelle tutkijalle se tiede on elämän suurin intohimo. Tärkeämpi kuin puoliso ja lapset, tärkeämpää kuin rraha, tärkeämpää kuin mikään muu.
Sellaisten ihmisten ei tulisi hankkia lapsia, jotka eivät ole valmiita asettamaan lapsia elämässään ykkössijalle. Työura on pitkä, lapsuus on lyhyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?
Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.
Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.
Tämä!! Miten sitä pitäisi käyttäytyä tai puhua, jos vastapuolelle jo sana prosessi on hepreaa? Ja pitäisikö sitä olla vastaamatta siihen "mitä teet/missä olet opiskellut?" kysymykseen vaan sen takia, että vastapuolelle tulee alemmuuskompleksi, jos on käynyt tyyliin jonkun "perus" historiaan liittyvän maisteritutkinnon?
Tokihan sä fiksuna akateemisena osaat sille "vastapuolelle" selittää asiasi myös käyttämättä sanaa prosessi? Siis kerrot suomeksi, mikä se prosessi on.
Ja mikä muuten on "perus"historiaan liittyvä maisterintutkinto? :)
Aika rasittavaa on kovin kauan puhuessaan miettiä kaikille sanoille selkokielisiä vastineita ja lisäksi yrittää olla paljastamatta koulutustaustaansa. Ainakin jos on tarkoitus käydä sellaista keskustelua, jossa olisi jotain mielenkiintoa kenellekään.
Missä kuplassa oikein elät? Ainahan löytyy kiinnostavia keskusteluja riippumatta koulutustaustasta. Ei tutkintoaan tarvitse salata. Ei se tarkoita myöskään, että muut tutkinnot olisivat yhtään vähempiarvoisia
Ainakaan yliopistolla hengailu ei riitä tutkintoon. Tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettava loppuun saakka.
Itselleni korkeakoulututkinto antoi tietyn ammattipätevyyden. Ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?
Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.
Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.
Tämä!! Miten sitä pitäisi käyttäytyä tai puhua, jos vastapuolelle jo sana prosessi on hepreaa? Ja pitäisikö sitä olla vastaamatta siihen "mitä teet/missä olet opiskellut?" kysymykseen vaan sen takia, että vastapuolelle tulee alemmuuskompleksi, jos on käynyt tyyliin jonkun "perus" historiaan liittyvän maisteritutkinnon?
Tokihan sä fiksuna akateemisena osaat sille "vastapuolelle" selittää asiasi myös käyttämättä sanaa prosessi? Siis kerrot suomeksi, mikä se prosessi on.
Ja mikä muuten on "perus"historiaan liittyvä maisterintutkinto? :)
Aika rasittavaa on kovin kauan puhuessaan miettiä kaikille sanoille selkokielisiä vastineita ja lisäksi yrittää olla paljastamatta koulutustaustaansa. Ainakin jos on tarkoitus käydä sellaista keskustelua, jossa olisi jotain mielenkiintoa kenellekään.
Missä kuplassa oikein elät? Ainahan löytyy kiinnostavia keskusteluja riippumatta koulutustaustasta. Ei tutkintoaan tarvitse salata. Ei se tarkoita myöskään, että muut tutkinnot olisivat yhtään vähempiarvoisia
Aika usein pääsee helpommalla, kun ei millään lailla tuo esille tutkintoaan. Olen tohtori ja kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti ihmisillä on joskus tarve päteä. Usein tälläisiä tittelinkipeitä ovat vanhemmat miehet, heidän ikäluokassaan akateemisia oli vähän.
Mutta kyllä ne ei-akateemisetkin osaa kerskua, jokainen tuntee varmaan rahoillaan kehuvan self- made manin, jostain oudosta syystä itsensä vähän hienommaksi rouvaksi mieltävän tädin, lastensa urheilumestaruuksilla leveilevän äidin...
Suomessa näillä on aina vähän pädetty, jopa vanhoissa hautakivissäkin lukee maisteria ja ties mitä titteliä. Aika huvittavaa :D
Opiskelu on enimmäkseen kopiointia ja tiedon siirtämistä pääkoppaan. Kopii liitää menetelmällä.
Joidenkin ei tarvitse opiskella humaaneja ja ylimääräisiä aineita. He saavuttavat oivallukset ja oleellisimmat kysymykset elämänsä aikana itsestään elämänkoulussaan.
Yliopistossa pahinta on opiskella päänsä täydeltä roskaa, jolla ei tee mitään myöhemmin elämässään. Opiskelukin voi olla roskaa siinä missä valtameristä vellova roska on.
Tietoa on kaikkialla. Yksi tiedon pahimpia haittoja on, että se voi sairastuttaa omistajansa ylpeyteen.
Tietoa opiskelleesta tulee eräänlainen kaatopaikan huutokauppaaja. Hän kauppaa muiden tietoa omanaa kopi/liitymenetelmänä. Hyvin usein opettajat ovat sairastuneet ja altistuttavat muita tulevia samaan harhaan. Kaikista ahdistavinta on joutua tällaisen huutokauppakeisarin illanistujaisiin ja osallistua väkinäisiin keskusteluihin valmiista aiheista ja asioista.
Pääpiirteittäin keskustelu on jo käyty, joskus 1800-luvulla.
Mutta käydään se uudestaan kuin teatteriesitys ja osallistutaan hypoteeseihin.
Englannin kielikin voi olla sellaista roskaa. Oletetaan että henkilö ei koskaan osallistu banaaleihin illanistujaisiin ja tilaa liputkin netistä asioimatta virkailijoiden kanssa.
Vilauttaa korttia ja toteaa että eihän minun tarvitse sanoa edes helloota. Voin vallan hyvin valita hiljaisen tien. Kamalasti vaivaa pelkän "ei edes helloon" takia.
Pelkkä google-kääntäjä on mullistanut maailmaa. Ei tavallisen ihmisen tarvitse opiskella englantia lainkaan selvitäkseen länsimaisessa ympäristössä. Sama pätee kaikkiin kieliin.
Se kyllä antaa miellyttävän vaikutelman ja ÄLYKKÄÄN.
Älykkyys on jotain sellaista minkä sinä ulkopuolisena toiselle myönnät. Jos hän väittää olevansa älykäs ja ei tarvitse englannin kieltä, niin sinä myönnät hänelle sen armeliaasti. Tai miten sinulle on asia opetettu.
Ehkä professorisi olisi sitä mieltä että henkilö on pösilö, kun väittää niin. Siksi sinäkin olet samaa mieltä.
Siksi et myönnä hänelle armeliaasti asian laitaa.
Hyvin harva maisteri perustaa yritystä ja lähtee kokeilemaan siipiään tiedoillaan. Jää lähinnä tukien väliin nurisemaan kurjaa kohtaloaan.
Kieliä on helpompi siirtää käytäntöön, jos on suupaltti ihmisenä, mutta ei kielilläkään lyödä leiville. Niin monet osaavat puhua erilaisia kieliä.
Teoriathan löytyvät kaikille halukkaille jo pelkästään netistä. Ei siihen opettajaa tarvita välttämättä. Parhaimmat oppilaat luokassa ovat jo alunperin osaneet ja oppineet kieltä. Opettaja lähinnä saa vain kunnian opettaa helppoja oppilaita.
Toki opiskelu voi joidenkin ihmisten elämässä aiheuttaa tajunnanlaajentumista ja ahaa elämyksiä.
Jonkun pitää herätellä heitä hereille ja lapioida tietoa heidän päihinsä. Antaa heille vaikutelma että ovat älykkäitä.
Silloin voi itsetuntokon kohota melkoisiin mittoihin, kun ostaa tietoa.
Toki kaikista mittavin orkku tulee virallisista papereista, joissa lukee "lisentilaatti".
Sellainen on pakko pistää tauluun ja seinille. Muistuttamaan minuutta.
Se on jonkun muun myöntämää älykyyttä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa maisterin papereilla leijailu on vähän kuin olisi Japanissa yliopistossa ja alkaisi leijailemaan judon mustalla vyöllä.
Sielä kaikilla on judon mustavyö.
Näin myös Suomessa.
Aika harvassa on nykyään ne kouluttamattomat. Meillä on korkeastikoulutettujen inflaatio koko pohjoismaissa ja Euroopassa meneillään.
Paljon työttömyyttä.
Taidat olla kuplassa. Jos otetaan keskimääräinen 30 ihmisen koululuokka, niin näistä 4-5 valmistuu maisteriksi elämänsä aikana.
Mitä ihmettä? Minun käsittääkseni suunnilleen puolet ikäluokasta menee yliopistoon. Ehkä joku ei sitten koskaan valmistu, mutta tuskin noin moni jättää opiskelut kesken.
No mieti nyt vähän. Edes lukioon ei mene puolet ikäluokasta niin ajattelitko, että kaikki ylioppilaat ja osa amiksista menisi yliopistoon.
Taidat olla kuplassa. Jos otetaan keskimääräinen 30 ihmisen koululuokka, niin näistä 4-5 valmistuu maisteriksi elämänsä aikana.