Miten joillakin akateeminen tutkinto voi nousta ”päähän”...

Vierailija kirjoitti:

Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?

Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat  - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.

Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.

Tai sitten se lukioon meno ei edes kiinosta, tykkään ihan aidosti työskennellä kahvilassa

Vierailija kirjoitti:

Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?

Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat  - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.

Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.

Tämä!! Miten sitä pitäisi käyttäytyä tai puhua, jos vastapuolelle jo sana prosessi on hepreaa? Ja pitäisikö sitä olla vastaamatta siihen "mitä teet/missä olet opiskellut?" kysymykseen vaan sen takia, että vastapuolelle tulee alemmuuskompleksi, jos on käynyt tyyliin jonkun "perus" historiaan liittyvän maisteritutkinnon? 

Palkkani on nyt aika vaatimaton, mutta en silti vaihtaisi yliopisto-opintojani mihinkään määrään rahaa. Olen tosi tyytyväinen siihen märään sivistystä ja tietoa mitä sain, muista kokemuksista puhumattakaan. Tiedän nyt myös mihin pystyn älyä vaativissa asioissa, ja se on mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tulisi mieleenkään leuhkia omalla maisterintutkinnolla. Ihan normi koulutus.

Niinpä. Minä ajattelen, että ns normaaliälyiset ihmiset on käyneet yliopiston, eikä siinä mielestäni ole mitään ihmeellistä. En pidä omaa akateemista tutkintoani millään tavalla erityisenä. Mutta ehkä juuri siksi amisten maailma tuntuu vieraalta. Kun kerran yliopistoon pääsy ja siellä opiskelu ei vaadi keskimääräistä suurempaa älyä, niin miksi joku on päätynyt amikseen? Tulee väkisinkin ensimmäisenä mieleen, että onko henkilö keskimääräistä vajaampi. Suurin erottava tekijä ei ole itse koulutus, vaan lähinnä se miten siihen on päätynyt. Valitettavasti en ole itse koskaan tavannut kovin älykästä amista. En usko eron johtuvan koulutuksesta, vaan siitä että fiksu ihminen hakeutuu automaattisesti korkeammalle koulutusasteelle.

Ja tällä ei taas ole tekemistä rahan kanssa. Amikset tuntuu kuvittelevan, että yliopisto käydään vaan rahan takia. Itse ottaisin mieluummin puolisokseni köyhän akateemisen kun rikkaan amiksen, koska arvoilla ja älyllä on enemmän merkitystä minulle kun palkalla.

Ap taitaa puhua isästäni? Ei ole elämässä mitään muuta, mistä voisi olla ylpeä.

Vierailija kirjoitti:

Palkkani on nyt aika vaatimaton, mutta en silti vaihtaisi yliopisto-opintojani mihinkään määrään rahaa. Olen tosi tyytyväinen siihen märään sivistystä ja tietoa mitä sain, muista kokemuksista puhumattakaan. Tiedän nyt myös mihin pystyn älyä vaativissa asioissa, ja se on mukavaa.

Sama. Nautin siitä, että voin keskustella ja tuoda mielipiteitäni esille ilman, että toinen heti rupeaa teilaamaan niitä. Jostain syystä akateemisten kanssa pystyy yleensä keskustelemaan todella hyvin ja "tuottoisasti", vaikka oltaisiin eri mieltäkin. Tätä tapahtuu erittäin harvoin ei-akateemisten kanssa

Onhan se ny kuitenki sentään melko kova saavutus, jos verrataan vaikka johonki intin käymiseen jonka jotku M39 ja sen sielunkumppanit muistavat myös tuoda joka keskustelussa esille niinkuin olisivat saavuttaneet jotain suurta ja ihmeellistä tupakoimalla aivot narikassa vajaan vuoden päivät siellä... Ne net vasta säälittävää porukkaa ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä tulisi mieleenkään leuhkia omalla maisterintutkinnolla. Ihan normi koulutus.

Niinpä. Minä ajattelen, että ns normaaliälyiset ihmiset on käyneet yliopiston, eikä siinä mielestäni ole mitään ihmeellistä. En pidä omaa akateemista tutkintoani millään tavalla erityisenä. Mutta ehkä juuri siksi amisten maailma tuntuu vieraalta. Kun kerran yliopistoon pääsy ja siellä opiskelu ei vaadi keskimääräistä suurempaa älyä, niin miksi joku on päätynyt amikseen? Tulee väkisinkin ensimmäisenä mieleen, että onko henkilö keskimääräistä vajaampi. Suurin erottava tekijä ei ole itse koulutus, vaan lähinnä se miten siihen on päätynyt. Valitettavasti en ole itse koskaan tavannut kovin älykästä amista. En usko eron johtuvan koulutuksesta, vaan siitä että fiksu ihminen hakeutuu automaattisesti korkeammalle koulutusasteelle.

Ja tällä ei taas ole tekemistä rahan kanssa. Amikset tuntuu kuvittelevan, että yliopisto käydään vaan rahan takia. Itse ottaisin mieluummin puolisokseni köyhän akateemisen kun rikkaan amiksen, koska arvoilla ja älyllä on enemmän merkitystä minulle kun palkalla.

Vaikutatpa sivistyneeltä...

Jep. Ei tiedä pitäisikö tuolle itkeä vai nauraa, mutta päädyin nauramaan. No, niihin hänen arvoihinsa sitten kuuluu mm. ihmisten luokittelu "keskimääräistä vajaammiksi"..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että joidenkin duunareiden mielestä on leuhkimista jo se, että jossain sivulauseessa tai suoraan kysyttäessä selviää toisen akateeminen tutkinto. En tunne mitään tarvetta piilotella asiaa vaikka en sitä tuo esiinkään. Jos ilmitullut tutkinto yhdistettynä vaikka joihinkin tavallisiin sivistyssanoihin tai väittelyssä pätevien perusteiden pyytämiseen on olevinaan olemista tai leuhkimista niin en voi auttaa.

Miksi ylipäänsä väittelet väheksymiesi ihmisten kanssa? Väitelkää keskenänne te akateemiset. Vai etkö pärjää siellä ja siksi pitää päästä isoksi kalaksi pieneen puroon?

Okei, seuraavalla kerralla en puhu mitään duunariseurassa ja kerron että neuvottiin ettei saa keskustella ja väitellä, syystä että...?

Olet juuri niitä ihmisiä joista puhuin. Mikähän tuossa oli väheksymistä? Juuri tämä ihmeellinen aggressiivisuuteen yhdistyvä huonoudentunne kuultaa läpi nyt kyllä vahvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee tämä mieleen niistä, jotka kertovat olevansa "korkeasti koulutettuja", kun heillä on korkeakoulututkinto. Ei, se ei ole sama asia. "Korkeasti koulutettu" kuulostaa vain ja ainoastaan urpolta.

Mitä korkeasti koulutettu mielestäsi tarkoittaa, jos ei korkeakoulututkinnon suorittanutta?

Ei siihen että kouluttaa itseään pitkälle mitään tutkintoja tarvita.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ny kuitenki sentään melko kova saavutus, jos verrataan vaikka johonki intin käymiseen jonka jotku M39 ja sen sielunkumppanit muistavat myös tuoda joka keskustelussa esille niinkuin olisivat saavuttaneet jotain suurta ja ihmeellistä tupakoimalla aivot narikassa vajaan vuoden päivät siellä... Ne net vasta säälittävää porukkaa ovatkin.

Hmm, olin joitain vuosia sitten juhlissa, joissa sisarukseni innostuivat kehumaan miten ahkeraa väkeä suvussamme on, ovathan kaikki sisaruksistamme sentään opiskelleet korkeakoulussa... olisin voinut vajota maan alle häpeästä tuollaista itsekorostusta kuunnellessani. Ei ole oikein nykyaikaa. Ihan kuin parodiaversio jostain vanhanajan suomifilmistä, jossa ylioppilas kulkee kesällä tärkeänä hattu päässä ympäri kylää.

Agronomi!

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa puhua isästäni? Ei ole elämässä mitään muuta, mistä voisi olla ylpeä.

Mitä muita asioita yleisesti sitten on? Paitsi työelämässä menestyminen. Naisen ja lapsen saaminen riippuu voimakkaasti naama- ja pituuslotosta. Lapsen kasvattaminen nyt on ihan peruskauraa eikä siitä voi ottaa itselle kovin suurta ansiota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa puhua isästäni? Ei ole elämässä mitään muuta, mistä voisi olla ylpeä.

Mitä muita asioita yleisesti sitten on? Paitsi työelämässä menestyminen. Naisen ja lapsen saaminen riippuu voimakkaasti naama- ja pituuslotosta. Lapsen kasvattaminen nyt on ihan peruskauraa eikä siitä voi ottaa itselle kovin suurta ansiota. 

Esimerkiksi lasten kasvattaminen niin, ettei heistä perhe-elämän takia tulisi kovin traumatisoituneita aikuisia?

Vierailija kirjoitti:

Ihan parhautta on ihmiset jotka kertovat olevansa "melkein valmiita akateemikoita". Siinä kohdalla hymy karehtii suupielissä, mutta en sano mitään sillä mikään ei ole daijumpaa kuin akateemisesti koulutettu ihminen, joka ei tiedä mitä akateemikko tarkoittaa.

P. S. se on arvonimi, joka on Suomessa yhtä aikaa noin 100 henkilöllä, ja kukaan näistä ei taatusti oli juuri valmistunut maisteriksi yliopistosta, tai valmistumassa.

Tämähän on vitsi, jonka jotkut aina ottavat tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa puhua isästäni? Ei ole elämässä mitään muuta, mistä voisi olla ylpeä.

Mitä muita asioita yleisesti sitten on? Paitsi työelämässä menestyminen. Naisen ja lapsen saaminen riippuu voimakkaasti naama- ja pituuslotosta. Lapsen kasvattaminen nyt on ihan peruskauraa eikä siitä voi ottaa itselle kovin suurta ansiota. 

Esimerkiksi lasten kasvattaminen niin, ettei heistä perhe-elämän takia tulisi kovin traumatisoituneita aikuisia?

Eihän tässä ole mitään ihmeellistä. Kyllä yliopistotutkinnon suorittaminen paljon kovempi juttu on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?

Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat  - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.

Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.

Tämä!! Miten sitä pitäisi käyttäytyä tai puhua, jos vastapuolelle jo sana prosessi on hepreaa? Ja pitäisikö sitä olla vastaamatta siihen "mitä teet/missä olet opiskellut?" kysymykseen vaan sen takia, että vastapuolelle tulee alemmuuskompleksi, jos on käynyt tyyliin jonkun "perus" historiaan liittyvän maisteritutkinnon? 

Tokihan sä fiksuna akateemisena osaat sille "vastapuolelle" selittää asiasi myös käyttämättä sanaa prosessi? Siis kerrot suomeksi, mikä se prosessi on. 

Ja mikä muuten on "perus"historiaan liittyvä maisterintutkinto? :)

Meinasin tuolla "perus" historiaan liittyvällä maisteritutkinnolla esimerkiksi yleiseen Euroopan historiaan liittyvää tutkintoa tai historianopettajan tutkintoa. Kun on olemassa myös jotain ihan ihmeellisiä renessanssitaiteen tutkimuksen tulkinnan-tutkintoja (tuo oli siis omasta päästä keksitty, mutta tajusit varmaan idean?) :) 

- Tuo kenelle kirjoitit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?

Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat  - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.

Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.

Tämä!! Miten sitä pitäisi käyttäytyä tai puhua, jos vastapuolelle jo sana prosessi on hepreaa? Ja pitäisikö sitä olla vastaamatta siihen "mitä teet/missä olet opiskellut?" kysymykseen vaan sen takia, että vastapuolelle tulee alemmuuskompleksi, jos on käynyt tyyliin jonkun "perus" historiaan liittyvän maisteritutkinnon? 

Tokihan sä fiksuna akateemisena osaat sille "vastapuolelle" selittää asiasi myös käyttämättä sanaa prosessi? Siis kerrot suomeksi, mikä se prosessi on. 

Ja mikä muuten on "perus"historiaan liittyvä maisterintutkinto? :)

Aika rasittavaa on kovin kauan puhuessaan miettiä kaikille sanoille selkokielisiä vastineita ja lisäksi yrittää olla paljastamatta koulutustaustaansa. Ainakin jos on tarkoitus käydä sellaista keskustelua, jossa olisi jotain mielenkiintoa kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?

Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat  - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.

Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.

Tämä!! Miten sitä pitäisi käyttäytyä tai puhua, jos vastapuolelle jo sana prosessi on hepreaa? Ja pitäisikö sitä olla vastaamatta siihen "mitä teet/missä olet opiskellut?" kysymykseen vaan sen takia, että vastapuolelle tulee alemmuuskompleksi, jos on käynyt tyyliin jonkun "perus" historiaan liittyvän maisteritutkinnon? 

Tokihan sä fiksuna akateemisena osaat sille "vastapuolelle" selittää asiasi myös käyttämättä sanaa prosessi? Siis kerrot suomeksi, mikä se prosessi on. 

Ja mikä muuten on "perus"historiaan liittyvä maisterintutkinto? :)

Ja siitä ei varmasti tule alentuva olo toiselle, jos alkaa selittämään jonkin sanan merkitystä hänelle :D

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja duunarit miettivät, miksi akateemiset voivat joskus väheksyä heitä?

Kenties ei ole aina ilo astua sellaiseen seuraan, jossa täysin normaalit asiat  - kuten maisterintutkinto, gradu tai ne sivistyssanat - ovat ääneen sanottuna jotain käsittämätöntä leveilyä, ja jossa innostusta omasta alasta pidetään tärkeilynä ja kaikki muukin mitä sanot on yhtä punaista vaatetta omasta asemasta huolissaan olevan työjuhdan silmille ja korville.

Alemmuuskompleksi ja huono itsetunto siellä alemmin koulutetun päässä tulkitsee asioita niin, että jo pelkkä lukioon meno voi jonkun toisen kohdalla kuulostaa leveilyltä, jos itsellä ei ole sellaiseen ollut mahdollisuutta.

Tämä!! Miten sitä pitäisi käyttäytyä tai puhua, jos vastapuolelle jo sana prosessi on hepreaa? Ja pitäisikö sitä olla vastaamatta siihen "mitä teet/missä olet opiskellut?" kysymykseen vaan sen takia, että vastapuolelle tulee alemmuuskompleksi, jos on käynyt tyyliin jonkun "perus" historiaan liittyvän maisteritutkinnon? 

Tokihan sä fiksuna akateemisena osaat sille "vastapuolelle" selittää asiasi myös käyttämättä sanaa prosessi? Siis kerrot suomeksi, mikä se prosessi on. 

Ja mikä muuten on "perus"historiaan liittyvä maisterintutkinto? :)

Ja siitä ei varmasti tule alentuva olo toiselle, jos alkaa selittämään jonkin sanan merkitystä hänelle :D

-eri

Tämä!! Ja suomenkielinen versio olisi varmaan joku tapahtumaketju, niin mitä jos se ei tajua edes tätä? :D

Vierailija kirjoitti:

Olen tohtori ja ainakin minä olen oppinut jo kauan sitten salaamaan tutkintoni. Ei jaksa sitä valitusta ja haukkumista. Mielenkiintoista myös miten helppoa ja turhaa yliopisto-opiskelu monen mielestä on. Oma esikoinen aloitti juuri yliopistossa ja on monta kertaa päivitellyt sitä, miten eri asteella nyt ollaan kuin esim. lukiossa.

Joo, ei kannata jossain Pohjanmaalla mainostaa olevansa tohtori. Voi kuvitella, miten esim. baari-ilta sen jälkeen jatkuisi.