Lue keskustelun säännöt.
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1375)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap, ei tuo äo ole edes harvinainen, esim. lääkäreillä kuulemma usein 130 tai yli. Olet siis aika tavallinen korkeastikoulutettu, tai saanut vaan enemmän hyvää opetusta jos vertaa vaikka afrikkalaisiin. Afrikassa olisit joku maanviljelijän 4. vaimo, vuohipaimen tms. Länsimaalaiset yleensäkin ymmärtää kokoemuksen takia nuo äo testikokeet ja mitä siinä haetaan vastauksiksi, ei siis ole kyse jostain erityisälykkyydestä, vaan testin ymmärtämisestä, mitä siinä haetaan.
Tässä on virhe. Älykkyys on periytyvää ja se riippuu rodusta. Afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin valkoisten tai aasialaisten ja koska se on perinnöllinen ominaisuus, sille ei voi tehdä mitään.
Lisätietoja:
scholar.google.com: iq racial dependencyHöpö höpö. Se on totta että nämä erot on todettu mutta syy siihen on väärä. Kyse on harjoittelusta. ihmiset jotka ovat syntyeet johonkin alkuasukas heimoon jossa vanhemmat juo vuohenverta alasti ja asuuvat jossain lannasta tehdyssä heinämajassa, eivät menesty niissä testeissä jos siitä syystä ettei ne ole nähneet kynää ikinä eläessään. Joten mites todistat asian? Et mitenkään. Testi mittaa vain niiden hereilläoloa/viereystasoa juuri sillä hetkellä jotka on koko ikänsä opetelleet sen käyttöä. Aivan kuten lapsi joka on pantu soittamaan pianoa 3-v, osaa sen taidon toisin kuin joku joka ei ole koskaan nähnyt pianoa.
Näin on, kouluja käymättömän on mahdoton saada korkeita pisteitä. Siihen tarvitaan älykkyyden lisäksi paljon harjoitusta.
No asiaa voi tarkastella myös esim. Suomessa ikänsä asuneiden kautta. On kaikenlaista rotua ja taustaa. Mutta taitaa tutkijoiden piirissä kyllä olla ihan hyväksytty tosiasia, että kognitiivinen kapasiteetti periytyy eli käytännössä älykkäillä vanhemmilla on usein myös älykkäät lapset. Toki elämään vaikuttaa myös ympäristö, mutta kyllä jo päiväkodissa aika nopeasti näkee perimän vaikutuksen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja sanoo olleensa älykkyystestissä. Hän on saanut tuloksesi 125 ja kuuluvansa sen perusteella noin korkeimpaan 10%. Jokainen voi helposti ja nopeasti googlaamalla tuon taulukon todeta, että näin todella on. 125 pistettä on enemmän kuin noin 90% testiin osallistuneista on saanut.
Sen jälkeen viestiketju täyttyy viesteistä, jossa milloin kukakin toteaa, että tuo ei ole mitenkään harvinaista, ihan tavallinen lukuhan tuo on, enpä usko että aloittaja on älykäs vähän nokkela vain, siis melko suuri osa ihmisistähän saa tuon luvun.
Ovatko ihmiset ihan oikeasti näin tyhmiä, että eivät käsitä tilastoista mitään?
Ei kyse ole siitä, vaan suhteellisuudentajusta. Top 10% kuuluminen ei nyt vain ole kovin erityistä yhtään missään asiassa, jos otanta on tarpeeksi iso.
Eli 90 prosenttiin kuuluminen ei nyt tee mistään asiasta kovin yleistä, jos otanta on tarpeeksi iso? Okei. Tämä logiikka vetää hiljaiseksi.
Luit (tahallasi?) väärin. 10% on 10%, mutta se, kuinka merkittävää se on, on suhteellista. Taitaa nyt oma logiikkasi hieman linkuttaa.
Eli jos kymmenestä ihmisestä yksi on älykäs, niin hän sinusta poikkeustapaus (ainoa älykäs!) mutta jos 1000:sta on sata älykästä, niin miksi tehdä siitä iso numero, onhan teitä 99 muutakin?
Voidaanko tästä johtaa, että vaikkapa Pihtiputaalla mensatasoisuus on hienompaa kuin esim Helsingissä? Siinä mielessä kyllä, että Pihtiputaalla arjen tasolla yksittäiselle ihmisille yksi älykäs lääkäri (tms) on ehkä merkittävämpi asia kuin Helsingissä.
Kyllä minusta voisi sanoa niin, jos on olemassa vain yksi ”mammutti”, joka eroaa muista siinä ryhmässä ja puhumme siis vähintään kymmenestä ”mammutista”
Jos tällä on vaikka punaiset karvat hän on poikkeustapaus. Ei ole muita punakarvaisia.Mutta kun sadantuhannen ”mammutin” joukossa on kymmentuhatta punakarvaista, eivät he nyt enää poikkeustapauksia ole. Eivät edes kovin harvinaisia. Heihin tutkijana törmäsi joka päivä todennäköisesti aika useasti, eikä se ole enää harvinaisen eikä poikkeustapauksen määritelmä.
Eli kyse on mammuttien harvinaisuudesta.
Toisaalta, jos sattuu asumaan siinä maailman ainoassa pikkulaaksossa jossa ne koko maailmankaikkeuden ainoat kymmenen mammuttia parveilee, niin varmaan kokee että maailmahan on täynnä mammutteja. Ja tuossa tuo punakarvainen taas on!
Ehkä pitäisi ensin määritellä mikä on harvinaisuus tai poikkeustapaus ja missä kontekstissa. Kun puhumme koko maailman väestöstä ja 10 prosenttia heistä kuuluu ryhmään, puhumme miljoonista ihmisistä. Tarkemmin sanottuna yli 700 miljoonasta ihmisestä. Jos nyt väitetään, että onpa harvinaista? Poikkeustapauksia 700 miljoonaa? Siamilaiset kaksoset ovat harvinaisia. Yli 220 cm on harvinaisen pitkä jne.
Tuossa porukassa on varmasti mukana älykkyyden kannalta harvinaisuuksia. Heitä, jolla se älykkyys on jossain yli 170 pisteessä. Mutta kun niitä samiksia, oli asia mikä tahansa, on 700 miljoonaa, en itse tuntisi itseäni kovin poikkeustapaukseksi.
Mutta jossain tilanteessa saa kuitenkin tuntea olevansa erityislaatuinen? Jos on laumansa ainoa punakarvainen (eristyksessä oleva lauma) ja on tähän asti luullut olevansa ruskea kuin muut? Onhan se yllätys, kun asia selviää. Ehkä hieman miettii, miten punakarvaisuutensa nyt suhtautuu ja mitä se selittääkään menneistä mammuttitilanteista.
Jos tuolla kauppakeskuksessa 9/10 ihmistä on maskit, niin koen että lähes kaikilla on maskit. Maskittomat erottuisivat selvästi joukosta. Arvelisin, että heillä olisi joku syy ja että he itsekin tiedostaisivat vähemmistössä olemisensa. Toki heitäkin olisi lukuisia. Yhdellä vilkaisulla voisi nähdä useamman. En välttämättä silti ajattelisi asiaa sitä kautta, että pääkaupunkiseudulla lienee sitten 100 000 muutakin maskitonta.
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijalle nuo älykkyystestien visuaaliset hahmotustestit usein helppoja. Olen älykkäämpi kuin muut, hoksaan asiat nopsaan.
Taiteessa voi haastaa itseään ja omaa älykkyyttä voi hyödyntää mielin määrin, ja tehdä omasta elämästään kiinnostavan. Mutta mitään rahallista iloa älykkyydestä ei kylläkään taiteen kentällä ole, sillä yleisön älytaso ei pysy mukana eikä kauppoja synny. :) Kaupallinen taide jota yleisö ostaa ei todellakaan ole älykkäiden hommaa, päinvastoin.
Minkä näköistä on niin älykkään tekemä taide, jota ostajat eivät ymmärrä, eivätkä halua seinälleen tai pöydälleen laittaa? Vai puhummeko jostain videotaiteesta tai muusta vastaavasta, joka ei sovellu taviskotiin?
Suurin osa ostaa taidetta koristeeksi seinälle tai pöydälle oletan, joten jos tehty taide ei ole banaalia, mutta samalla kaunista, niin miksi ihmeessä se ei myisi?
Omaa älykkyyttä ei ole testattu muualla kuin armeijassa, josta "huomattavan korkea" tulos kouluttajan mukaan. Myöhemmin näistä valideimmista nettitesteistä sinne 140 pintaan. Oikeaan testiin en ole ikinä katsonut tarpeelliseksi mennä.
Matemaattisesti ja kielellisesti olen keskitasoa - tosin geometriassa ja varsinkin vektoreissa loistin. Nykyäänkin esimerkiksi liikenteessä hahmotan muut tielläliikkujat suunta- ja nopeusvektorien kautta.
Ehdoton vahvuuteni on looginen päättely, monimutkaisten asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja varsinkin niiden yksinkertaistaminen sellaiseen muotoon, jota vähän tyhmempikin ymmärtää. Olen myös kiinnostunut laajasti maailman menosta. Nämä edesauttavat yhdessä erityisesti argumentointia ja päätöksentekoa.
Pidän monia vertaisiani ihmisiä tyhminä, tiedostaen kuitenkin, etten itsekään ole aina oikeassa. Silti jaksan hämmästyä miten yksikertaisista ja itsestäänselvistä asioista pitää diskuteerata tuntitolkulla päätyen usein vieläpä ihan väärään loppupäätelmään. Tämä on usein todella turhauttavaa.
En pidä itseäni erityisen älykkäänä, tunnen monia eri elämän osa-alueilla minua fiksumpia, mutta tuntuu silti, että kokonaisuutena mulla on pakka paljon paremmin hallussa kuin monellla muulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö koskaan, missä ovat nämä kaikki alle 120, saati alle 100- ihmiset? Kun omissa tuttavissa on vain normaalin älykkäitä korkeakoulutettuja, niin hirveän vaikea ymmärtää, että missä muualla kuin ehkä kehitysvamma-laitoksissa (ja sielläkin osa on älykkäitä, on vain erilaista älykkyyttä) näitä alle 100 äo-ihmisiä tapaa.
Ovat he näitä, jotka viettävät pubeissa kaiket päivät? Ja sielläkin osa on älykkäitä... Ja muka puolet suomalaista on alle 100, vaikea uskoa kun ei sivua omaa elämää.
Kyllä mä tunnen useita ihmisiä, joiden ajattelen olevan jollakin tavalla heikkolahjaisia. Ehkä sitten sitä alle sadan porukkaa. Heitä on vanhoissa koulukavereissa, suvussa, harrastusten kautta tutuksi tulleita... Kaikki pärjäävät ihan hyvin, tekevät ns. suorittavaa työtä ja monet ovat, ehkä vähän vaikeuksien kautta, käyneet ammattikoulunkin loppuun. Sen alle satasen huomaa esimerkiksi todella heikossa yleissivistyksessä, kyvyttömyytenä ymmärtää omassa elämässään syy-seuraus-suhteita ja haluttomuutena laajentaa omaa elinpiiriään mitenkään, voivat elää tosi tyytyväisinä pikkykylässä ja käydä siinä kylän R-kiskalla töissä koko ikänsä, eivätkä ikinä haaveile mistään itsensä kehittämisestä, uusien paikkojen näkemisestä tms. Ihan tyytyväisiltä monet vaikuttavat kuitenkin arkeensa.
sinun ajattelu ei ainakaan kerro kovin korkeasta äo:sta.
Voitko perustella? Vai olisiko pitänyt sanoa, että ne heikkolahjaisilta vaikuttavat tuntemani ihmiset ovat hirveän onnettomilta ja elävät kurjaa elämää?
No kun ei saa sanoa että joku on heikkolahjainen, pitää vaan hymistella että kaikki ollaan omalla tavallamme fiksuja 🙄.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja sanoo olleensa älykkyystestissä. Hän on saanut tuloksesi 125 ja kuuluvansa sen perusteella noin korkeimpaan 10%. Jokainen voi helposti ja nopeasti googlaamalla tuon taulukon todeta, että näin todella on. 125 pistettä on enemmän kuin noin 90% testiin osallistuneista on saanut.
Sen jälkeen viestiketju täyttyy viesteistä, jossa milloin kukakin toteaa, että tuo ei ole mitenkään harvinaista, ihan tavallinen lukuhan tuo on, enpä usko että aloittaja on älykäs vähän nokkela vain, siis melko suuri osa ihmisistähän saa tuon luvun.
Ovatko ihmiset ihan oikeasti näin tyhmiä, että eivät käsitä tilastoista mitään?
Ei kyse ole siitä, vaan suhteellisuudentajusta. Top 10% kuuluminen ei nyt vain ole kovin erityistä yhtään missään asiassa, jos otanta on tarpeeksi iso.
Eli 90 prosenttiin kuuluminen ei nyt tee mistään asiasta kovin yleistä, jos otanta on tarpeeksi iso? Okei. Tämä logiikka vetää hiljaiseksi.
Luit (tahallasi?) väärin. 10% on 10%, mutta se, kuinka merkittävää se on, on suhteellista. Taitaa nyt oma logiikkasi hieman linkuttaa.
Eli jos kymmenestä ihmisestä yksi on älykäs, niin hän sinusta poikkeustapaus (ainoa älykäs!) mutta jos 1000:sta on sata älykästä, niin miksi tehdä siitä iso numero, onhan teitä 99 muutakin?
Voidaanko tästä johtaa, että vaikkapa Pihtiputaalla mensatasoisuus on hienompaa kuin esim Helsingissä? Siinä mielessä kyllä, että Pihtiputaalla arjen tasolla yksittäiselle ihmisille yksi älykäs lääkäri (tms) on ehkä merkittävämpi asia kuin Helsingissä.
Kyllä minusta voisi sanoa niin, jos on olemassa vain yksi ”mammutti”, joka eroaa muista siinä ryhmässä ja puhumme siis vähintään kymmenestä ”mammutista”
Jos tällä on vaikka punaiset karvat hän on poikkeustapaus. Ei ole muita punakarvaisia.Mutta kun sadantuhannen ”mammutin” joukossa on kymmentuhatta punakarvaista, eivät he nyt enää poikkeustapauksia ole. Eivät edes kovin harvinaisia. Heihin tutkijana törmäsi joka päivä todennäköisesti aika useasti, eikä se ole enää harvinaisen eikä poikkeustapauksen määritelmä.
Eli kyse on mammuttien harvinaisuudesta.
Toisaalta, jos sattuu asumaan siinä maailman ainoassa pikkulaaksossa jossa ne koko maailmankaikkeuden ainoat kymmenen mammuttia parveilee, niin varmaan kokee että maailmahan on täynnä mammutteja. Ja tuossa tuo punakarvainen taas on!
Ehkä pitäisi ensin määritellä mikä on harvinaisuus tai poikkeustapaus ja missä kontekstissa. Kun puhumme koko maailman väestöstä ja 10 prosenttia heistä kuuluu ryhmään, puhumme miljoonista ihmisistä. Tarkemmin sanottuna yli 700 miljoonasta ihmisestä. Jos nyt väitetään, että onpa harvinaista? Poikkeustapauksia 700 miljoonaa? Siamilaiset kaksoset ovat harvinaisia. Yli 220 cm on harvinaisen pitkä jne.
Tuossa porukassa on varmasti mukana älykkyyden kannalta harvinaisuuksia. Heitä, jolla se älykkyys on jossain yli 170 pisteessä. Mutta kun niitä samiksia, oli asia mikä tahansa, on 700 miljoonaa, en itse tuntisi itseäni kovin poikkeustapaukseksi.
Mutta jossain tilanteessa saa kuitenkin tuntea olevansa erityislaatuinen? Jos on laumansa ainoa punakarvainen (eristyksessä oleva lauma) ja on tähän asti luullut olevansa ruskea kuin muut? Onhan se yllätys, kun asia selviää. Ehkä hieman miettii, miten punakarvaisuutensa nyt suhtautuu ja mitä se selittääkään menneistä mammuttitilanteista.
Jos tuolla kauppakeskuksessa 9/10 ihmistä on maskit, niin koen että lähes kaikilla on maskit. Maskittomat erottuisivat selvästi joukosta. Arvelisin, että heillä olisi joku syy ja että he itsekin tiedostaisivat vähemmistössä olemisensa. Toki heitäkin olisi lukuisia. Yhdellä vilkaisulla voisi nähdä useamman. En välttämättä silti ajattelisi asiaa sitä kautta, että pääkaupunkiseudulla lienee sitten 100 000 muutakin maskitonta.
Ajattelumme saattaa vääristää tosiasioita mielessämme.
He erottuvat, heistä saattaa tuntua, he saattavat tiedostaa jne. Mutta noin yleisesti tähän asti 10% kulumisesta ei ole pidetty harvinaisuutena, eikä poikkeustapauksena. Se on hieno asia ihmiselle kuulua siihen älykkäiden joukkoon suurimmaksi osaksi aikaa. Kaikki tilastot puhuvat sen puolesta. Yksittäisten ihmisten kohdalla, kun sekä luonne, kasvatus, ympäristö ja eletty elämä otetaan mukaan, se saattaa vaikuttaa huonolta asialta, vaikka todennäköisesti heikommalla älykkyydellä tilanne saattaisi olla vielä pahempi toisilla heistä. Mutta yli 120 äo ei ole harvinaisuus eikä haitta, noin tilastollisesti.
Me saamme minusta vapaasti tuntea olomme juuri sellaiseksi kun haluamme. Jopa alle 100äo voi minusta tuntea olonsa liian älykkääksi muille. Liian erikoiseksi, liian väärin ymmärretyksi, liian kaikkea. Ne ovat vain tunteita, eivätkä niiden tosiaan tarvitse perustua mihinkään matematiikkaan tai tosiasioihin. Kaikki me varmasti tunnemme näitä, jotka kokevat ja tuntevat olevansa aivan liian kauniita/rumia pystyäkseen saamaan parisuhteen, ystäviä, onnellisen elämän jne. En osaa oikeastaan sanoa onko se haitta vai hyöty ajatella noin. Olla jotain ihmeellistä omasta mielestä ja sitten juuri kuitenkin se tuhoaa elämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 135, eli ei mikään huippu mutta ihan ok.
Ei näy arjessa mitenkään erityisesti muuten, mutta välillä mielessäni manaan sitä miten tyhmiä esim. jotkut työkaverini välillä ovat, eivät osaa loogisesti päätellä asioita joita itse pidän helppoina. "Eikö tuo nyt oikeasti ymmärrä, miksi pitää kysyä noin turhia asioita.." Tuntuu, että jotkut ihmiset eivät edes yritä miettiä ja päätellä asioita itse ja se ärsyttää.
Jotkut kysyy varmistaakseen, vaikka asia vaikuttaa helpolta. Jotkut kysyy yksinkertaista asiaa, koska heillä jo parempi ratkaisu hoitaa asia, mutta pomon säännöillä menee.
Inhoan tuomitsevia muka älykkäitä...
Empaattinem älykkö on paras. Ehoistiälykkö on ääliö besserwisseri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut liian helpoissa töissä, joissa aivot sulaa. Tyhemmät kadehtii. En jaksa poliittisia pelejä. Näen ongelmia ympärillä ja murehdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Opin kielet lähinnä niin, että kunhan olen tarpeeksi pitkään tekemisissä kyseisen kielen kanssa, se jää mieleen. Minua turhauttaa, miksi kielioppia pitää päntätä, eikö voi suoraan opetella miten asiat sanotaan? Ei vauvoillekaan päntätä kielioppia."
Sama täällä. Kieltäydyin yläasteella opettelemasta niitä turhia illatiivi yms termejä. Silti olen useamman vieraan kielen oppinut - minulle riittää kun kuulen pari esimerkkiä, jonka jälkeen osaan "piirtää kartan" päässäni siitä kuinka erilaiset merkitykset ilmaistaan ja miten ne liittyvät toisiinsa. En tarvitse sille merkitykselle erillistä sanaa, se vain häiritsee.
Se vain, että älykkään ei tarvitse päntätä yhtään mitään, ei varsinkaan peruskoulussa. Kyllä se on rakennettu niin helpoksi, että jos olet älykäs ka on hyvin lähellä kymppiä tekemättä mitään. Näin oli sekä minulla, miehelläni että lapsellamme. Vasta yliopistossa joutuu opiskelemaan, jos on oikeasti älykäs eikä välttämättä sielläkään tarvitse päntätä. Älykkyyden tärkein tunnusmerkki on se, että asiat jäävät mieleen kertakuulemalta ja asioiden yhteydet tajuaa huomattavasti nopeammin kuin muut.
Nyt sekoitat keskenään muistin ja älykkyyden. Ne voivat korreloida keskenään, ja useimmiten varmasti korreloivatkin, mutta hyvä muisti ei suinkaan ole mikään älykkyyden kiistaton merkki. Ihminen voi tietää paljon asioita ulkomuistista ilman että osaa soveltaa niitä ollenkaan. Älykäs sen sijaan voi loogisella päättelyllä ja kokonaisuuksien hahmottamisella kompensoida myös muistin heikkouksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ÄO 152. Elämä on hankalaa. Ihmiset pitävät minua tyhmänä, koska olen eri mieltä useimmista asioista kuin he, mutta en pysty selittämään heille perusteluja niin, että he ymmärtäisivät. Lisäksi palstoilla aina uskotaan minun trollaavan, koska kukaanhan ei voi ajatella näin oikeasti.
Ajattelen loogisesti. Melko kylmästi, joten se inhimillisyys ehkä puuttuu. Mutta loogisesti.
Mulla myös testattiin parikymppisenä älykkyysosamääräksi Mensan jäsenyyteen hyväksyttävä tulos, mutta en ole mielestäni mitenkään erityisen älykäs.
Satuin vaan olemaan jo ennalta kiinnostunut sen tyyppisistä testitehtävistä, mitä siinä käytettiin, että ymmärsin niiden logiikan ja osasin ratkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaa älykkyyttä ei ole testattu muualla kuin armeijassa, josta "huomattavan korkea" tulos kouluttajan mukaan. Myöhemmin näistä valideimmista nettitesteistä sinne 140 pintaan. Oikeaan testiin en ole ikinä katsonut tarpeelliseksi mennä.
Matemaattisesti ja kielellisesti olen keskitasoa - tosin geometriassa ja varsinkin vektoreissa loistin. Nykyäänkin esimerkiksi liikenteessä hahmotan muut tielläliikkujat suunta- ja nopeusvektorien kautta.
Ehdoton vahvuuteni on looginen päättely, monimutkaisten asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja varsinkin niiden yksinkertaistaminen sellaiseen muotoon, jota vähän tyhmempikin ymmärtää. Olen myös kiinnostunut laajasti maailman menosta. Nämä edesauttavat yhdessä erityisesti argumentointia ja päätöksentekoa.
Pidän monia vertaisiani ihmisiä tyhminä, tiedostaen kuitenkin, etten itsekään ole aina oikeassa. Silti jaksan hämmästyä miten yksikertaisista ja itsestäänselvistä asioista pitää diskuteerata tuntitolkulla päätyen usein vieläpä ihan väärään loppupäätelmään. Tämä on usein todella turhauttavaa.
En pidä itseäni erityisen älykkäänä, tunnen monia eri elämän osa-alueilla minua fiksumpia, mutta tuntuu silti, että kokonaisuutena mulla on pakka paljon paremmin hallussa kuin monellla muulla.
Minusta taas on ihmeellistä kuinka toiset, varsinkin insinöörit pitävät asioita itsestäänselvinä. Minusta lähes asiassa kuin asiassa on lukemattomia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Onko se itsestään selvää, että keittiönpöytä laitetaan keittiöön tai, että kinkku paistetaan uunissa?
Vierailija kirjoitti:
Mulla ÄO 152. Elämä on hankalaa. Ihmiset pitävät minua tyhmänä, koska olen eri mieltä useimmista asioista kuin he, mutta en pysty selittämään heille perusteluja niin, että he ymmärtäisivät. Lisäksi palstoilla aina uskotaan minun trollaavan, koska kukaanhan ei voi ajatella näin oikeasti.
Ajattelen loogisesti. Melko kylmästi, joten se inhimillisyys ehkä puuttuu. Mutta loogisesti.
Rautainen kylmä looginen toisinajattelija, joka ei kykene perustelemaan väitteitään.
Parhaat huutikset tulee vauvaketjuista joissa ihmiset kertovat älykkyydestään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ÄO 152. Elämä on hankalaa. Ihmiset pitävät minua tyhmänä, koska olen eri mieltä useimmista asioista kuin he, mutta en pysty selittämään heille perusteluja niin, että he ymmärtäisivät. Lisäksi palstoilla aina uskotaan minun trollaavan, koska kukaanhan ei voi ajatella näin oikeasti.
Ajattelen loogisesti. Melko kylmästi, joten se inhimillisyys ehkä puuttuu. Mutta loogisesti.
Rautainen kylmä looginen toisinajattelija, joka ei kykene perustelemaan väitteitään.
Parhaat huutikset tulee vauvaketjuista joissa ihmiset kertovat älykkyydestään
En pidä ÄO-lukua merkkinä älykkyydestä, enkä niin sanonut. ÄÖ-testi on mekanistinen päättelytesti, jossa on helppo onnistua.
En pidä itseäni poikkeuksellisen älykkäänä, vaikka äo:ni on 125. Töissä olen tyhmemmästä päästä, huomaan usein että osalla on varmasti 135 äo tai ylikin. Sukujuhlissa toisaalta tunnen itseni fiksuksi ja turhaudun usein keskusteluissa.
Ympäröi itsesi samanhenkisillä ihmisillä, niin et turhaudu. Varsinkin parisuhteessa, työelämässä ja lähimmissä ystävyyssuhteissa on tärkeää olla suht yhtä älykäs. Sukujuhlia on onneksi vain muutamat vuodessa.
MrMensa kirjoitti:
Mensaan pääsee vasta kun äo on on parempi kuin 98% väestöstä!
Minulla äo 99. Taidanpa liittyä Mensaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ÄO 152. Elämä on hankalaa. Ihmiset pitävät minua tyhmänä, koska olen eri mieltä useimmista asioista kuin he, mutta en pysty selittämään heille perusteluja niin, että he ymmärtäisivät. Lisäksi palstoilla aina uskotaan minun trollaavan, koska kukaanhan ei voi ajatella näin oikeasti.
Ajattelen loogisesti. Melko kylmästi, joten se inhimillisyys ehkä puuttuu. Mutta loogisesti.
Rautainen kylmä looginen toisinajattelija, joka ei kykene perustelemaan väitteitään.
Parhaat huutikset tulee vauvaketjuista joissa ihmiset kertovat älykkyydestään
En pidä ÄO-lukua merkkinä älykkyydestä, enkä niin sanonut. ÄÖ-testi on mekanistinen päättelytesti, jossa on helppo onnistua.
Ymmärrätkö että testit mittaavat nimenomaan logiikkaa jolloin ihmiset kuuntelisivat mielipiteitäsi jos saisit tuloksen 152 laillistetun psykologin testistä kuten WAIS-IV. Olet siis 152 ÄO etkä pidä ÄO-testiä merkkinä älykkyydestä sen korreloidessa voimakkaasti g-faktorin kanssa.
Minusta usein tuntuu siltä, että vauva-palstalle korkeita lukemia (yli 150) kertovat ihmiset ovat saaneet testin tuloksen McDonaldsin järjestämästä visasta, eikä suoraan standardoidusta psykologin testistä
Vierailija kirjoitti:
Mulla ÄO 152. Elämä on hankalaa. Ihmiset pitävät minua tyhmänä, koska olen eri mieltä useimmista asioista kuin he, mutta en pysty selittämään heille perusteluja niin, että he ymmärtäisivät. Lisäksi palstoilla aina uskotaan minun trollaavan, koska kukaanhan ei voi ajatella näin oikeasti.
Ajattelen loogisesti. Melko kylmästi, joten se inhimillisyys ehkä puuttuu. Mutta loogisesti.
Logiikan lopputulos riippuu täysin premisseistä. Niitä voi valikoida miten lystää, älykkyydellä ei ole asian kanssa välttämättä mitään tekemistä. Usein älykäs tiedostaa premissien merkityksen mutta jotkut ovat sokeita omalle kapeakatseisuudelleen. Jos et pysty selittämään ihmisille premissejäsi, niin luultavasti ymmärryskuilu ei johdu älykkyydestä vaan jostain ihan muusta. Kuten typerästä premissirajauksestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijalle nuo älykkyystestien visuaaliset hahmotustestit usein helppoja. Olen älykkäämpi kuin muut, hoksaan asiat nopsaan.
Taiteessa voi haastaa itseään ja omaa älykkyyttä voi hyödyntää mielin määrin, ja tehdä omasta elämästään kiinnostavan. Mutta mitään rahallista iloa älykkyydestä ei kylläkään taiteen kentällä ole, sillä yleisön älytaso ei pysy mukana eikä kauppoja synny. :) Kaupallinen taide jota yleisö ostaa ei todellakaan ole älykkäiden hommaa, päinvastoin.
Minkä näköistä on niin älykkään tekemä taide, jota ostajat eivät ymmärrä, eivätkä halua seinälleen tai pöydälleen laittaa? Vai puhummeko jostain videotaiteesta tai muusta vastaavasta, joka ei sovellu taviskotiin?
Suurin osa ostaa taidetta koristeeksi seinälle tai pöydälle oletan, joten jos tehty taide ei ole banaalia, mutta samalla kaunista, niin miksi ihmeessä se ei myisi?
Useimmiten tasokas taide on mahdollisimman simppelien asioiden ilmaiseista mahdollisimman vaikeatajuisesti. Älystä on varmaan etua sen laatimisessa ja ymmärtämisessä. Ei sen tartte silti olla myyvää, eikä siksi usein olekaan. Maisemamaalaukset ja metsot myyvät massoille parhaiten.
T. mensalainen
125 ei ole vielä ihmeellinen lukema. Todennäköisesti pärjäät "vain" kivasti elämässä, opinnoissa ja töissä. Ne vielä huomattavasti älykkäämmät vasta alkavat olla törmäyskurssilla suurten massojen kanssa.