Lue keskustelun säännöt.
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1375)
Lapseltani mitattiin hänen äo ja se oli 143. Se kyllä näkyy joka päivä. Pitkästyy koulussa, koska kaikki opettajat eivät osaa opettaa syventävästi. On tietysti niitäkin joukossa ja niillä tunneilla viihtyy loistavasti. Hän opiskelee samaan aikaan seitsemää eri kieltä ja rakastaa kieliä. Kavereita ei ole koulussa kuin yksi. Vapaa-ajalla sitten viihtyy vuosia vanhempien koulussa taitavien kanssa ja tykkää pohtia heidän kanssaan asioita. Sosialiset taidot ovat hänellä yllättävän hyvät. Luokkalaiset eivät silti jaksa kuunnella loputtomia löpinöitä mustista aukoista, suhteellisuusteoriasta tai induktioista. En kyllä minäkään jaksa :D. Lapseni on pelannut shakkia, mutta kyllästyi melko pian. Voitti koko perheen vuorotellen, sen jälkeen kaverit ja menetti kiinnostuksensa. Kaipaisin jotain apua, että mitä pitäisi tehdä. Täällä tuntuu liikkuvan fiksuakin porukkaa…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseltani mitattiin hänen äo ja se oli 143. Se kyllä näkyy joka päivä. Pitkästyy koulussa, koska kaikki opettajat eivät osaa opettaa syventävästi. On tietysti niitäkin joukossa ja niillä tunneilla viihtyy loistavasti. Hän opiskelee samaan aikaan seitsemää eri kieltä ja rakastaa kieliä. Kavereita ei ole koulussa kuin yksi. Vapaa-ajalla sitten viihtyy vuosia vanhempien koulussa taitavien kanssa ja tykkää pohtia heidän kanssaan asioita. Sosialiset taidot ovat hänellä yllättävän hyvät. Luokkalaiset eivät silti jaksa kuunnella loputtomia löpinöitä mustista aukoista, suhteellisuusteoriasta tai induktioista. En kyllä minäkään jaksa :D. Lapseni on pelannut shakkia, mutta kyllästyi melko pian. Voitti koko perheen vuorotellen, sen jälkeen kaverit ja menetti kiinnostuksensa. Kaipaisin jotain apua, että mitä pitäisi tehdä. Täällä tuntuu liikkuvan fiksuakin porukkaa…
Missä ja miksi tuo mitattiin?
Psykologit antaa sanallisen arvion .
Ei ensimmäistä, eikä toista, niin ei sit tarvi kahdeksattakaan kertaa sanoa, että olen näin älykkäänä sen päätellyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseltani mitattiin hänen äo ja se oli 143. Se kyllä näkyy joka päivä. Pitkästyy koulussa, koska kaikki opettajat eivät osaa opettaa syventävästi. On tietysti niitäkin joukossa ja niillä tunneilla viihtyy loistavasti. Hän opiskelee samaan aikaan seitsemää eri kieltä ja rakastaa kieliä. Kavereita ei ole koulussa kuin yksi. Vapaa-ajalla sitten viihtyy vuosia vanhempien koulussa taitavien kanssa ja tykkää pohtia heidän kanssaan asioita. Sosialiset taidot ovat hänellä yllättävän hyvät. Luokkalaiset eivät silti jaksa kuunnella loputtomia löpinöitä mustista aukoista, suhteellisuusteoriasta tai induktioista. En kyllä minäkään jaksa :D. Lapseni on pelannut shakkia, mutta kyllästyi melko pian. Voitti koko perheen vuorotellen, sen jälkeen kaverit ja menetti kiinnostuksensa. Kaipaisin jotain apua, että mitä pitäisi tehdä. Täällä tuntuu liikkuvan fiksuakin porukkaa…
Missä ja miksi tuo mitattiin?
Psykologit antaa sanallisen arvion .
Suomessa ei tietääkseni testata lapsia ainakaan niin, että saisi numeerisen tuloksen.
Ei vaikuta eikä rassaa älykkyys. Koska olen aika tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon kattonu 5 v noita samoja tinder akkoja jotka valmistuneet Hanken tms. Niille ei tunnu kelpaavan kukaan kun 5v roikkunu saitilla. Itsellä 2 tutkintoa jota en edes mainitse. Itse oon käyny siivoojankin kanssa treffeille. Eli nämä koulutetut alat luulevat liikoja itsestään.
Mulla äo 135 olen yksinäinen vaikka perheellinen, en oikein osaa small talkia ja kahvipöydässä olen varmaan rasittava kun haluan keskustella päivän pilttaviata puheenaiheesta ja monikaan ei viitsi maailman tai edes oman lääninsä uutisia seurata. Olen siis utelias ja haluan vaihtaa ajatuksia ja kuulla toisten näkökantoja mutta tuo piirre minusta taitaa olla monelle aika raskas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla äo 135 olen yksinäinen vaikka perheellinen, en oikein osaa small talkia ja kahvipöydässä olen varmaan rasittava kun haluan keskustella päivän pilttaviata puheenaiheesta ja monikaan ei viitsi maailman tai edes oman lääninsä uutisia seurata. Olen siis utelias ja haluan vaihtaa ajatuksia ja kuulla toisten näkökantoja mutta tuo piirre minusta taitaa olla monelle aika raskas.
Minulla päinvastoin. Itse pääsisin varmaankin juuri ja juuri Mensaan hyvänä päivänä, mutta perheeni keskuudessa olen se mopo. Kymmenvuotiaskin laskee ja kuviopäättelee nopeammin kuin minä, isäänsä tullut.
Meillä on kyllä hyviä keskusteluita.
Mulla se on aiheuttanut lähinnä ulkopuolisuuden tunnetta. Olen harvojen ihmisten kanssa samalla aaltopituudella niin, että ajatukset ja huumori natsaisivat.
Koulut oli mulle helppoja ja olen suorittanut 2 ylempää korkeakoulututkintoa, mutta työelämässä en ole oikein edennyt, sillä en ole hyvä tuomaan itseäni esille enkä ole lainkaan uraorientoitunut. Olen liian analyyttinen ja liian vähän käytännönläheinen edetäkseni nykyisessä työssäni. Huomaan, että olen laiska, sillä opiskelut sujuivat niin helposti enkä joutunut tekemään kauheasti töitä niiden eteen, joten en ole tottunut vaivannäköön. Työnteko on aika tervanjuontia ja yritän kehittää työtäni niin, että saisin ne hoidettua mahdollisimman pienellä vaivalla.
ÄO on 150 vanhalla hajonnalla, jolla Mensan raja oli 148
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseltani mitattiin hänen äo ja se oli 143. Se kyllä näkyy joka päivä. Pitkästyy koulussa, koska kaikki opettajat eivät osaa opettaa syventävästi. On tietysti niitäkin joukossa ja niillä tunneilla viihtyy loistavasti. Hän opiskelee samaan aikaan seitsemää eri kieltä ja rakastaa kieliä. Kavereita ei ole koulussa kuin yksi. Vapaa-ajalla sitten viihtyy vuosia vanhempien koulussa taitavien kanssa ja tykkää pohtia heidän kanssaan asioita. Sosialiset taidot ovat hänellä yllättävän hyvät. Luokkalaiset eivät silti jaksa kuunnella loputtomia löpinöitä mustista aukoista, suhteellisuusteoriasta tai induktioista. En kyllä minäkään jaksa :D. Lapseni on pelannut shakkia, mutta kyllästyi melko pian. Voitti koko perheen vuorotellen, sen jälkeen kaverit ja menetti kiinnostuksensa. Kaipaisin jotain apua, että mitä pitäisi tehdä. Täällä tuntuu liikkuvan fiksuakin porukkaa…
Anna tutkia asioita laajasti ja ota koulussa puheeksi tämä poikkeuksellinen älykkyys. Voit tutustua Mensan sivuihin ja sieltä löytyy Lahjakkaat lapset -osiosta tietoa myös opettajille jakaa. Poikasi voisi esinerkiksi edetä omaa tahtia aineissa, joihin on mielenkiintoa.
Terv. Matemaattisten aineiden opettaja ÄO 135 (Mensan kotitesti: https://www.mensa.fi/iq/index_2.html)
Yleisin vaikutus korkealle ÄÖ:lle on yleensä tunne siitä, että "enhän minä ole mitenkään älykäs vaan muut on niin saatanan tyhmiä". Tätä olen myös itse kokenut, ja mun ÄO ei ole huippua. Toisaalta taas joidenkin tietyllä tavalla älykkäiden ihmisten kanssa on mahdotonta tulla toimeen, koska heiltä puuttuu sosiaalinen tilannetaju, vaikka ällillä päässä tehtäisiin ydinvoimaloita. Mutta kaikkihan on suhteellista..eikös se Einsteinkin sanonut niin?
- Pekka Mulqvist, Lukihäiriyden ammattilainen, tasa-arvon kannattaja, puolueisiin kuulumaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
Tämä selvisi arvovaltaisen British Medical Journalin joulukuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
Tämä selvisi arvovaltaisen British Medical Journalin joulukuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6
Kaikissa psykologisissa älykkyyden määritelmissä, joita on ehdotettu standardeiksi, on korostunut yksi asia: Kyky ymmärtää monimutkaisia asioita. Noh, ainoa tulkinta on, jos tutkimus on validi, on se, että avarauustekniikka, jota on pidetty kaikkein vaikeimpa asiana, onkin yksinkertaista. Tai sitten tutkimus ei ole paikkansapitävä, ja avaruuustekniikka ei ole yhtä yksinkertainen ymmärtää kuin esim. siivoustekniikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
Tämä selvisi arvovaltaisen British Medical Journalin joulukuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6Kaikissa psykologisissa älykkyyden määritelmissä, joita on ehdotettu standardeiksi, on korostunut yksi asia: Kyky ymmärtää monimutkaisia asioita. Noh, ainoa tulkinta on, jos tutkimus on validi, on se, että avarauustekniikka, jota on pidetty kaikkein vaikeimpa asiana, onkin yksinkertaista. Tai sitten tutkimus ei ole paikkansapitävä, ja avaruuustekniikka ei ole yhtä yksinkertainen ymmärtää kuin esim. siivoustekniikka.
Ei välttämättä onnistu kunnolla siivoaminen "avaruusteknikolta", Mutta hyvä siivooja voi olla myös hyvä "avaruusteknikko"
Jotenkin huvittavaa oletus että jos joku on jonkun alan insinööri, niin oletetaan että hän tietää kaiken tekniikasta ja kaikesta muustakin maan ja taivaan väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
Tämä selvisi arvovaltaisen British Medical Journalin joulukuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6Kaikissa psykologisissa älykkyyden määritelmissä, joita on ehdotettu standardeiksi, on korostunut yksi asia: Kyky ymmärtää monimutkaisia asioita. Noh, ainoa tulkinta on, jos tutkimus on validi, on se, että avarauustekniikka, jota on pidetty kaikkein vaikeimpa asiana, onkin yksinkertaista. Tai sitten tutkimus ei ole paikkansapitävä, ja avaruuustekniikka ei ole yhtä yksinkertainen ymmärtää kuin esim. siivoustekniikka.
Kyllähän tuossa tuli selville, että aivokururgit ratkaisevat keskimäärin pulmia nopeammin.
Ei ollut yllättävä tutkimustulos näin älykkään näkökulmasta. Olen huomannut, että monikaan korkeakoulutettu ei ole kovin älykäs. Raketti-insinööriksi, aivokirurgiksi tai miksikä tahansa pääsyssä/kouluttautumisessa älyä tärkeämpää on hyvä keskittymiskyky, pitkäjänteisyys ja motivaatio. Jos nuo löytyy, keskivertoälylläkin vain taivas on rajana.
Jos huippuälykkäältä puuttuu nuo ominaisuudet ja kunnianhimoa ei ole, tuskinpa kouluttautuu kovinkaan korkealle. Silti siitä älystä on paljon hyötyä ihan jokaipäiväisessä elämässä.
Ihan liikaa älyä ja koulutusta liitetään toisiinsa, kun ei se monesti kerro yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
Tämä selvisi arvovaltaisen British Medical Journalin joulukuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6Kaikissa psykologisissa älykkyyden määritelmissä, joita on ehdotettu standardeiksi, on korostunut yksi asia: Kyky ymmärtää monimutkaisia asioita. Noh, ainoa tulkinta on, jos tutkimus on validi, on se, että avarauustekniikka, jota on pidetty kaikkein vaikeimpa asiana, onkin yksinkertaista. Tai sitten tutkimus ei ole paikkansapitävä, ja avaruuustekniikka ei ole yhtä yksinkertainen ymmärtää kuin esim. siivoustekniikka.
Ei välttämättä onnistu kunnolla siivoaminen "avaruusteknikolta", Mutta hyvä siivooja voi olla myös hyvä "avaruusteknikko"
Meillä on mekaanikkoja, teknikkoja, insinöörejä, diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita. Teknikon tehtävänä ei sinänsä ole ymmärtää, vaan tehdä tiettyjä asioita, ymmärtämisasiat kuuluvat lähinnä tekniikan tohtoreille, mitä tulee huippuosaamiseen teknologia-alalla.
Huippukigurgin tulisi olla lääketieteen ja kirurgian tohtori. On vaikea uskoa että tämä ei olisi keskimäärin älykkäämpi kuin lähihoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
Tämä selvisi arvovaltaisen British Medical Journalin joulukuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6Kaikissa psykologisissa älykkyyden määritelmissä, joita on ehdotettu standardeiksi, on korostunut yksi asia: Kyky ymmärtää monimutkaisia asioita. Noh, ainoa tulkinta on, jos tutkimus on validi, on se, että avarauustekniikka, jota on pidetty kaikkein vaikeimpa asiana, onkin yksinkertaista. Tai sitten tutkimus ei ole paikkansapitävä, ja avaruuustekniikka ei ole yhtä yksinkertainen ymmärtää kuin esim. siivoustekniikka.
Ei välttämättä onnistu kunnolla siivoaminen "avaruusteknikolta", Mutta hyvä siivooja voi olla myös hyvä "avaruusteknikko"
Meillä on mekaanikkoja, teknikkoja, insinöörejä, diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita. Teknikon tehtävänä ei sinänsä ole ymmärtää, vaan tehdä tiettyjä asioita, ymmärtämisasiat kuuluvat lähinnä tekniikan tohtoreille, mitä tulee huippuosaamiseen teknologia-alalla.
Huippukigurgin tulisi olla lääketieteen ja kirurgian tohtori. On vaikea uskoa että tämä ei olisi keskimäärin älykkäämpi kuin lähihoitaja.
Se riippuu aivan tapauksesta, ei kaikilla älykkäillä ja lahjakkailla ihmisillä ole "kunnianhimoa" tai kovin suurta tarvetta "päteä" tai tulla yhteiskunnan merkkihenkilöksi.
Jostain luin tutkimuksen että jotkut älykkäät henkilöt hakeutuvat aivan tavallisiin ammatteihin, postinkantajiksi jne..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
Tämä selvisi arvovaltaisen British Medical Journalin joulukuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6Kaikissa psykologisissa älykkyyden määritelmissä, joita on ehdotettu standardeiksi, on korostunut yksi asia: Kyky ymmärtää monimutkaisia asioita. Noh, ainoa tulkinta on, jos tutkimus on validi, on se, että avarauustekniikka, jota on pidetty kaikkein vaikeimpa asiana, onkin yksinkertaista. Tai sitten tutkimus ei ole paikkansapitävä, ja avaruuustekniikka ei ole yhtä yksinkertainen ymmärtää kuin esim. siivoustekniikka.
Kyllähän tuossa tuli selville, että aivokururgit ratkaisevat keskimäärin pulmia nopeammin.
Ei ollut yllättävä tutkimustulos näin älykkään näkökulmasta. Olen huomannut, että monikaan korkeakoulutettu ei ole kovin älykäs. Raketti-insinööriksi, aivokirurgiksi tai miksikä tahansa pääsyssä/kouluttautumisessa älyä tärkeämpää on hyvä keskittymiskyky, pitkäjänteisyys ja motivaatio. Jos nuo löytyy, keskivertoälylläkin vain taivas on rajana.
Jos huippuälykkäältä puuttuu nuo ominaisuudet ja kunnianhimoa ei ole, tuskinpa kouluttautuu kovinkaan korkealle. Silti siitä älystä on paljon hyötyä ihan jokaipäiväisessä elämässä.
Ihan liikaa älyä ja koulutusta liitetään toisiinsa, kun ei se monesti kerro yhtään mitään.
Siinäpä se, huippuälykäs ei ole älykäs lainkaan, jos sillä ei ole kiinnostusta ymmärtää maailmaa ja kouluttautua ja opiskella. Ihminen joka sanoo, että olen liian laiska ymmärtämään, ei ole älykäs lainkaan. Albert Einstein tuli huippuälykkääksi siksi, koska halusi ymmärtää maailmaa ja kaikkeutta. Koska oli pirun utelias. Ja siksi myös opiskeli itsensa alkuvaiheessa tekniikan tohtoriksi.
Totta, merkittävä osa tohtoreista on ihan huuhaahemmoja, mutta kaikkein vähiten niitä on teknologian ja lääketieteen alalla.
Älykkäät ihmiset ovat synnynnäisesti uteliaita, joka synnyttää innostuksen opiskella, ja motivaation olla elinikäinen oppija.
Kaikki tunnetut älykyystestit perustuvat deduktiiviseen logiikkaan. Miksi? Miksi pitäisi päätellä vain deduktiivisen logiikan mukaisesti? Me valitettavasti vieläkin samaistamme logiikan deduktiiviseen logiikkaan, vaikka on monia muitakin logiikkoja, induktiivista logiikkaa, jopa sumeaa logiikkaa. Mikä tahansa logiikka on vain sopimus siitä, kuinka pitäisi päätellä. Ei ole olemassa oikeaa logiikkaa. Mitä tahansa päättelysäännöstöä, mitä kutsutaan logiiikaksi, noudatammekin älykkyystestissä, pystymme aina arvioimaan vain analyyyttista älykkyyttä eli sääntöihinsidottua päättelykykyä.
Miksi emme testaisi luovaa älykkyyttä, joka on sääntövapaata ajattelua. Nerous on nimenomaan poikkeuksellisen korkeatasoista luovaa älykkyyttä, jota älykkyystestit ei testaa lainkaan. Toki nero käyttää tehdessään esim. tieteellisiä keksintöjä analyyttista ja luovaa ajattelua, siis molempia aivopuoliskoja, mutta poikkeuksellisen korkeatasoinen luovuus erottaa neron muista ihmisistä.