Lue keskustelun säännöt.
13v poika, ollut aina epäluotettava, en jaksa enää lastani
06.12.2020 |
Poikaan ei ole koko 13 vuoden aikana luottaa yhtään, ei pienenä, eikä nyt vieläkään. Jos hänelle sanoo jotakin, tekee toisin heti, kun silmä välttää.
Esim. pyytää autossa puhelimeni kuunnellakseen äänikirjaa, mutta kiellän selaamassa nettiä, voi vain kuunnella, heti kun lähden ajamaan enkä huomaa, poika selaa nettiä.
Jos jääkaappiin ostaa jotakin, mikä on tarkoitettu ruuanlaittoon ja erikseen kieltää syömästä, kun poika on hetken yksin kotona, se on syöty.
Pelipaikkoja ei noudata, siksi konsolit on lukitussa kaapissa, saa ne vain peliaikoina.
Jos on kotiintuloaika, ei ikinä ole tullut sovittuun aikaan, aina pitää soittaa monta kertaa ja kehottaa kotiin.
Lupaa tehdä läksyt ennen harkkoja, ei ole KOSKAAN tehnyt omatoimisesti, jollei ole kehottanut kymmeniä kertoja.
Olen kieltänyt tonkimasta laatikoita, missä on työpapereitani, usein ollessaan yksin kotona käy ko. laatikon ja muitakin kaappeja läpi ja penkoo kaiken.
Meillä on useampi lukittu kaappi ja vaatehuone, koska poikaan ei voi luottaa yhtään. Mikään puhe, tai etuuden menetys ei auta. Koulu menee hyvin ja kavereita on. On vaan kamala asua epäluotettavan ihmisen kanssa.
Onko kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (1081)
Vierailija kirjoitti:
Lopeta käskyttämästä monta kertaa, jos ei kerrasta usko että kotiläksyt pitää tehdä niin omaan nilkkaanhan se lopulta vain osuu, saa ehkä jälkkäriä sitten. Siperia opettaa.
Ne läksyt ovat koululaisen vastuulla , eivät vanhemman. 13-vuotias osaa vastata koulutyöstään ja seurauksista jos ei siitä huolehdi.
Vaikea ymmärtää, miksi teini olisi kiinnostunut vanhemman työpapereita tms. Hakee huomiota? Surullista tässä on, että ap ei rakasta lastaan. Lapsella ei ole hyvä ennuste jos vanhemmat eivät rakasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitäon kirjoitti:
Laittaisin niin rajut rangaistukset että tuntuu. Sanoo laki mitä hyvänsä niin teet karhunpalveluksen lapsellesi jollet nin tee. Tosin tiedän yhden tapauksen josta jo 7v näki että nyt on toivoton tapaus ilm jonkinlaista psykopatiaa kyseessä. Esim. Jos tämä lapsi ei saanut jossain asiassa tahtoaan läpi aloitti hän nälkälakon, siis 7v aloitti nälkälakon joka myös piti!
Sen verran mitä mä olen tätä elämää nähnyt, niin kaikkein epärehellisimmät ja kieroimmat lapset, sekä huonoimmat välit perheen sisällä on niissä perheissä, joissa lasten kasvattaminen on rangaistuskeskeistä.
Noissa lapset tekee mitä vaan, valehtelee suut ja silmät täyteen ja vanhempien selän takana sikailee menemään oikein kunnolla, koska kapinoivat vanhempiaan vastaan, ja oikein toimimisella ei ole mitään merkitystä, vaan tärkeintä on yrittää välttää rangaistukset.
Tällaisten perheiden vanhemmat kyllä pitävät itseään oikein mestarikasvattajina, ja katsovat nenänvarttaan pitkin perheitä, joissa mennään sillä keskustelulla ja lasten ( kaikkien perheenjäsenten) kunnioituksella.
Olet siis sitä mieltä, että rangaistuksia ei tule olla? Tai ainakin, että rangaistesssa tulee valita sellaisen tyyppiset rangaistuskeinot jotka eivät tehoa kyseiseen lapseen (kuten ap näyttää tehneen)?
Ap:n tapauksessa on turha rangaista asioista, joissa ei ole rangaistavaa. Yläkoululainen saa käyttää nettiä automatkoilla, saa tehdä läksyt treenien jälkeen jos siltä tuntuu jne.
Pelaamista järkevä vanhempi rajoittaa, jos koulu, harrastukset tai yöuni kärsii. Silloinkin rajoitus suhteutetaan ongelmaan eli otetaan laitteet pois yöksi niin ei yöuni kärsi jne. eikä viedä määrättömäksi ajaksi.
Jos tuollaiset asiat on ap:lle ongelma kuten kuvaili, niin ei ole normaalia teinin vanhemmuutta vaan kontrollifriikkiyttä.
Jos on nettikiellossa rangaistuksena, niin pitääkö sitten sallia netin käyttö kuitenkin?
Niin ja miten sitten kotiintuloajat (kontrollifriikkeyttä sinusta?), ruuanlaittotarpeiden napostelu (kontrollifriikkeyttä?), läksyjen tekemättä jättäminen (kontrollifriikkeyttä?) ja muut mistä ap mainitsi?
Miksi pitäisi olla nettikiellossa rangaistuksena? Typerä rangaistus. Siitä tulee noidankehä: ikätasoon nähden hölmö sääntö johtaa säännön rikkomiseen ja rangaistukseen, joka johtaa taas rangaistuksen rikkomiseen. 13-vuotiaskin on ajatteleva ihminen ja tajuaa, ettei häntä pitäisi kohdella jonain aivottonana olentona.
Ap ei maininnut, ettei teini tee läksyjä, vaan ettei tee läksyjä ennen treenejä. Miksi pitää noin hassua sääntöä?
No ei kannattaisi olla nettikiellossa rangaistuksena jos se kerran ei poikaan tehoa, mutta jos jo määrätyn rangaistuksen valvonnasta lähtee lipsumaan, niin silloin saa kyllä sanoa hei hei omalle auktoriteetilleen.
Jos rangaistus on jo lähtökohtaisesti hölmö, peli on jo siinä vaiheessa menetetty. Kuukauden puhelinkielto esimerkiksi on sellainen.
Miten ihmeessä lasta edes pystyy rangaista näin vuonna 2020? Tässäkin ketjussa on joka ikinen ehdotettu rangaistus tuomittu hölmöksi, traumaattiseksi, väkivaltaiseksi, 50-lukulaiseksi, alistavaksi ym. ym. tai ainakin on alapeukutettu rankasti.
No täällä ehdotettiin, että jos lapsi on syönyt kaapista omin luvin jotain kiellettyä, niin käy itse ostamassa lähikaupasta uuden. 13-vuotiaalta onnistunee jo. Miltä itsestäsi kuulostaa kaksi vaihtoehtoista skenaariota:
Vaihtoehto 1
Äiti tulee kotiin ja huomaa, että poika on syönyt ruoanlaittoon tarkoitetun mozzarellapallon kaapista.
Äiti: Taasko sä oot syönyt jääkaapista omin luvin, miksi sä oot niin epäluotettava!? Nyt tulee loppuviikko pelikieltoa. *Lähtee äkäisenä ostamaan uutta mozzarellaa.
Vaihtoehto 2
Äiti: Muistatko kun sanoin aamulla, että mozzarellaa ei saa syödä, se oli tarkoitettu ruoanlaittoon.
Poika: En muistanut.
Äiti: Voi harmi, nyt mä en pysty jatkamaan ruoanlaittoa. Käy ostamassa uusi, mä annan sulle rahan.
Poika: Ei jaksa.
Äiti: Mutta mä en pysty jatkamaan ruoanlaittoa, ennen kuin mozzarella on ostettu. Ja nyt se on sun tehtävä käydä ostamassa, kun olet syönyt entisen.
Poika: Mä katon tän videon.
Äiti: Nyt me tehdään niin, että katsot sen videon sitten kun olet käynyt ostamassa mozzarellan. (Ottaa puhelimen tarvittaessa pois.) Tässä rahat, sitten voit jatkaa videon katsomista.
Eli siis viimesijainen uhkaus sinulla on tuossa se, että ottaa puhelimen pois. Ap oli yrittänyt ottaa puhelimen pois lyhyemmäksi ja pidemmäksi aikaa, mutta ei ollut toiminut, eli miksi se tässä sinun versiossasi toimisi?
Siksi, että puhelimen voi ansaita takaisin ostamalla uuden mozzarellan. Lapsella on siis mahdollisuus vaikuttaa tekojensa seurauksiin vielä tässä vaiheessa toisin kuin pelikieltoversiossa. Lue myös jatkovastaukseni.
Jos ilman puhelinta olo ei ole sanottava pelote, niin miksi lapsi lähtisi kauppaan ja vielä käyttäisi omia rahojaan kauppareissuun? Varsinkin kun tietää kuitenkin saavansa puhelimen pian takaisin, koska pitkiä aikoja kestävä puhelinkielto olisi "epäinhimillinen"?
Ai sä vielä jaksat? No väännetään ratakiskosta. Jos lapsen pitää korvata ostos omista rahoistaan, vanhempi voi vähentää vastaavan summan seuraavista viikkorahoista. Monille teineille puhelimen menetys illaksi on ihan riittävä motivaatio kaupassa käymiseen. Asian voi kääntää omissa ja lapsen ajatuksissa pikemminkin niin että kun X niin sitten Y eli kun käyt kaupassa, saat jatkaa videon katsomista, kuten äiti esimerkissä tekikin. Ei niin että jos ET käy kaupassa, niin puhelin menee takavarikkoon. Kyllä mä itsekin motivoituisin ensimmäisestä vaihtoehdosta paljon enemmän. Tää jos x niin y toimii jo alle kouluikäisten kanssa.
Jos puhelimen menetys ei ole riittävä motivaatio, vanhemman kuuluu tietää, mikä on. Kuitenkin niin että seuraus on looginen ja sopivassa suhteessa rikkomukseen. Jos oletetaan että teini alkaisi säännöllisesti ja systemaattisesti sabotoimaan ruoanlaittoa, voisi looginen seuraus olla että hän huolehtii jonkin aikaa itse omasta ruoanlaitostaa. Äiti voi tuoda kaupasta ainekset (tyyliin jauhelihaa, tomaattimurskaa, makaronia, kananmunia, ei mitään pakastepitsoja) ja teini sitten laittaa niistä ruokaa itse tai on laittamatta. Karkkirahoja ei tarvitse antaa tällöin ollenkaan. Tämä on kuitenkin jo aika ääritapaus, joka on seuraus tahallisesta kiusaamisesta ja sabotaasista. Ja sen tarkoitus on, että nuori ottaa itse vastuun tekemisistään, ei se että vanhempi saa kostaa lapselle.
Ylipäätään seuraamukset eivät ole "kostoja", vaan ratkaisuja tilanteisiin niin että lapsi ja nuori oppii toimimaan itse vastuullisesti, ei vain alistumaan vanhemman määräyksiin.
Sitten kun kyse on oikeasti vaikeasta tapauksesta voi tapahtua seuraavaa, vaikka kuinka loogista olisi: vähennetään viikkorahoista, mitä teini otti luvatta-> varastaa kaupasta, kun ei ole rahaa. Otetaan puhelimesta datayhteys pois kunnes menee kouluun -> teini karkaa kotoa. Näin kävi meillä. Edelleen, jos ei ole omakohtaista kokemusta oikeasti uhmakkaan teinin kasvattamisesta, turha tulla pätemään. Tuota mozzarella-esimerkkiä lukiessa pääsi tahaton naurunpyrskähdys, sen verran naivi se oli. Ymmärrän, että tarkoita hyvää, mutta et oikeasti tiedä mistä puhut. Jos ei ole itse kasvattanut haastavaa teiniä, aivan turha kommentoida yhtään mitään.
Tässä tilanteessa haetaan apua sosiaaliviranomaisilta. Paras olisi kun ei oltaisi ajauduttu tähän pisteeseen. Lapsesta kuin lapsesta saa tehtyä ongelmatapauksen kun kasvatus on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
ODD-jankkaaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja antamasi esimerkit ovat laittomia.
Niinkö?
Listaatko nyt spesifisesti kaikki nämä laittomuudet, jotta kukaan ei vahingossakaan näihin syyllisty...
Omat esimerkkini ovat koskettaneet hyödykkeiden/etuisuuksien rajaamista, mitä ei mielestäni ole vielä Suomessa kriminalisoitu.
P.S. Lisäsin nyt nimimerkin, että pysyt kärryillä mikä on minun tekstiäni, ja mikä jonkun muun
Sänky ja petivaatteet on "etuuksia". :D Mielenkiintoinen tulkinta.
Ja missähän kirjoituksessani olen ollut kajoamassa sänkyyn tai petivaatteisiin???
Vierailija kirjoitti:
Ap kysyi kokemuksia. Täällä suurin osa vastaajista on helppojen lasten vanhempia, joilla ei ole pienintäkään kokemusta vastaavasta ja joiden ainoa motivaatio kommentoimiseen, on oman sädekehän kiillottaminen ja muutenkin vaikeassa tilanteessa olevan ap:n mollaaminen. Hävetkää! Tuo ei auta ap:ta millään tavalla.
Olet väärässä. Täällä on vanhempia, jotka ovat sitkeällä ja leppymättömällä rakkaudellaan menneet harmaasta kivestä läpi, ja nyt yrittävät auttaa muita
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Ongelma tässä keskustelussa on se, että helppojen lasten äitylit jakaa kasvatusohjeita ja viisauksia ODD-lapsen kasvatukseen... :-|
Sanonko minne voit nuo ODD-juttusi tunkea...
Ei tarvitse, palstalla vallitseva hysteerinen vihamielisyys ankariin kasvatuskeinoihin on tullut kyllä jo selväksi :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tää eläinkeskustelu on lähteny ihan lapasesta eikä liity enää edes kontekstiin.
Mietitään nyt kuitenkin ihmisiä.. Minkä takia mun tarvii totella jotain väkivaltasta salimakea ihan vaan sen takia, kun se on opiskelun sijaan käyttänyt aikansa kuntosalilla ja näin ollen on fyysisesti voimakkaampi? Toki tämä salimake nyt varmaa kykenisikin tappamaan minut, mut mitä hyötyä siitä on hänelle? Ja meillä on oikeusjärjestys ihan vain turvatakseen tavallisten kansalaisten elämän eikä kaikkien tarvi alkaa kasvattamaan lihaksia siinä pelossa, että joku vahvempi tulee ja alistaa.
Ihmiskunta ei toimi näin alkukantaisesti enää, paitsi ehkä oikeasti vajaaälyisten ihmisten mielestä. Jokainen älykäs ihminen osaa ottaa huomioon ihmiset erilaisina yksilöinä ja toimimaan tukena, koska yhteistyöllä me tämä nykyinen yhteiskunta ollaan rakennettu. Ja yhteistyö ei toimi, jos siitä päättää joku aivoton salimake ihan vaan, koska se on fyysisesti vahva.... Eikä se salimake pärjää niille 10 ihmiselle, jotka se on alistanut ilman mitään tähdellistä syytä.
Meidän yhteiskunnassa fyysinen voima ei tarkoita valtaa. Älykkyys ja kyky tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa tarkoittaa.
Mikä pohjimmiltaan ylläpitää sitä oikeusjärjestystä? Ei vaan olisi väkivallan uhka valtion väkivaltakoneiston (poliisi ja armeija) taholta?
Jos väkivallan uhkaa ei ole taustalla olemassa, niin tottelemattomuus onnistuu ihan vaan sillä, että ihminen sanoo tarpeeksi pontevasti "ei" sille joka häntä yrittää komentaa.
Ei, ei, ei, meidän yhteiskuntajärjestystä ei ylläpidetä väkivallan uhalla, vaan nimenomaan sillä, että meillä on verkostoja muihin ihmisiin ja sitä kautta moraalinen vastuu ja myös yhteiskuntavastuu.
Oletteko te käyneet edes perusfilosofian tunteja, vai mistä nämä teidän kuvitelmat tulee?
Mitä varten se valtion väkivaltakoneisto sitten on olemassa? Kalliit hornetit ja kaikki.
No hornetteja ei ole tarkoitettu ainakaan oman maan kansalaisia vastaan. :D Niin kuin ei pitäisi perheissäkään käyttää "hornetteja" omia vastaan.
ps. Lyhyt peruskurssi sosiologiaan: suomalaisen yhteiskunnan hyvyys (esim onnellisuusrankingit ja vastaavat) perustuu pitkälti siihen, että yhteiskuntamme on luottamusyhteiskunta.
Kyllä Suomessa käytetään ihan rynnäkkökivääreitä ja pasejakin oman maan kansalaisia vastaan.
Ja syy sille, miksi sen raskaampaa aseistusta ei yleisesti tarvitse käyttää on se, että kapinointihaluisilla on tiedossa se, etteivät he pärjää valtiolle jos tosissaan aletaan voimia mitellä.
Tässä ketjussa monen vanhemman kasvatuslinja tuntuu olevan se, että riisutaan äiti ja isä kokonaan aseista ja sitten ihmetellään, kun lapsi kaappaa perheessä vallan ottamalla yksipuolisesti kovat keinot käyttöön.
Tässä maassa se mitä kutsut kapinoinniksi onnistuu ihan laillisin keinoin poliittisen vaikuttamisen kautta. Oletko kuullut äänestämisestä, puolueen perustamisesta, kansalaisaloitteista, ehdokkaaksi asettumisesta, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta? Täällä poliisilla on valvollisuus turvata oikeus mielenosoituksiin. Valtaa ei tarvitse kaapata tai käyttää väkivaltaa, koska meillä asioihin voi vaikuttaa järkevämmillä tavoilla.
Muutenkin on aika harhainen ajatus, että Suomen Hornetit olisi hankittu oman kansan terrorisointia varten. Ei niihin ole edes sellaista välineistöä, vaan ne on varusteltu ilmataisteluihin ja pienimuotoisiin tarkkuusiskuihin vihollisen strategisten kohteiden tuhoamiseksi.
Edes "normaaleissa" diktatuurivaltioissa ei kansaa pidetä kurissa ensisijaisesti aseilla, vaan sillä, että järjestelmällä on yleinen hyväksyntä. Oma lukunsa ovat nämä kaikki Assadit sun muut sekopäät, jotka mieluummin pommituttavat oman maansa kivikauteen mieluummin kuin tinkivät arvovallastaan. Nämä ovat kumminkin marginaalin marginaalia. Ja jostain syystä Assadin Syyria ei kovinkaan "yhteiskuntakelpoiselta" valtiolta vaikuta, vaan aiheuttaa runsaasti harmaita hiuksia naapureilleen.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Ongelma tässä keskustelussa on se, että helppojen lasten äitylit jakaa kasvatusohjeita ja viisauksia ODD-lapsen kasvatukseen... :-|
Sanonko minne voit nuo ODD-juttusi tunkea...
Ei tarvitse, palstalla vallitseva hysteerinen vihamielisyys ankariin kasvatuskeinoihin on tullut kyllä jo selväksi :-/
Hysteerinen vihamielisyys? 😮
Johan nyt myrkyn lykkäsi. Oma hysteerinen en vi hamielisyytesi lapseen ja omat julmat kasvatusmeodisi on syynä paheksuntaan, sääliin.
Olet itse jostain syystä niin vihainen ja ajatusmaailmasi vinoutunut, että sinulla täytyy olla kovin paha olla.
Toivottavasti et pura sitä kuitenkaan itseäsi heikompiin. Toivon, että kirjoittamasi asiat eivät ole kuitenkaan toteutuneet, ovat vain kaanavoituneet tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrohan toki mitä nämä "hyvin rankat kasvatukselliset keinot" oikein ovat?
Lapselle merkityksellisten hyödykkeiden ja vapauksien rajoittaminen, asteittain koventaen.
Eli ensin viedään kännykkä, seuraavaksi TV:n katseluoikeus, sitten lempivaatteet, rajataan lapsen liikkumisoikeutta jne. jne. jne.
Jos poistaa kaikki etuudet, niin lapsi saattaa päätyä eräänlaiseen apatiaan missä toteaa, että "viekää vaikka tuhkatkin pesästä". Paljon järkevämpänä pitäisin sitä, että antaisi vaan koivuniemenherraa ja/tai laittaisi nurkkaan, niin kuin ennen toimittiin, jolloin asia olisi nopeasti poissa päiväjärjestyksestä. Valitettavasti nämä viimeksi mainitut eivät ole mahdollisia keinoja Suomen rajojen sisäpuolella tänä päivänä.
Totta, ja näin monesti tapahtuukin. (siis tuo apatia-vaihe...)
Ja tämä on se hetki, jossa ollaan jo lähellä sitä toivottua "murtumispistettä".
Tämä ns. Apatia on lapsen viimeinen keino yrittää vakuuttaa vanhempansa siitä, että vanhemmat eivät pysty vaikuttamaan häneen mitenkään.
Ja tällä hetkellä on ehdottoman tärkeää ettei anneta periksi, vaan osoitetaan hänen illuusionsa vääräksi!
Eli siis kun lapsi luulee että "ei tämä enää voi kurjemmaksi mennä", tällöin vanhempien pitää omilla toimillaan osoittaa että kyllä todellakin voi mennä, ja tässä ei olla vielä lähelläkään sitä pistettä missä vanhemmilla on keinot lopussa.
En jotenkin hahmota, mitä kaikkea siltä lapselta tässä metodissa viedään pois... Miten vedetään raja lapsen tarpeiden ja etuuksien välille? Lapsi saa kuitenkin ruokaa, juomaa, puhtaat vaatteet, nukkua lämpimässä, käydä koulussa? Eli huomioidaan fysiologiset tarpeet ja mahdollisuus kouluttautua? Vai onko tarkoitus huomioida myös lapsen emotionaaliset ja sosiaaliset tarpeet?
No minäpä hahmotan sinulle.
Kun kaikki 'etuudet' on viety, eli tämä tie kuljettu loppuun, siirrytään tietysti juuri tuonne 'tarpeiden' kategoriaan.
Kun perheessä syödään lapsen lempiruokaa, lapselle tehdäänkin yllättäen oma ruoka, mieluusti lapsen inhokkiruokaa --> Syö tai ole syömättä, saat valita.
Kun lempivaatteet alkaa olla hävitetty, aletaan tilalle ostaa pikkuhiljaa sellaisia vaatteita jotka on lapsen mielestä tosi noloja --> Pue nämä päällesi tai mene ulos alasti, saat valita.
Henkisesti sairailla ihmisillä on näitä inhokkilapsia, jotka jotenkin koetaan "uhmakkaiksi" tms, ja sillä varjolla eristetään, keksitään rangaistuksia jne. Muita lapsia kohdellaan jotakuinkin normaalisti. Sitten joskus kun jää kiinni ja päätyy otsikoihin, selitetään että kyseinen lapsi tarvitsi tiukempaa kuria jne. Oikeastihan taustalla on vain vanhemman sairaus ja sadismi.
Mitä jos vähentäisit kontrolloivaa käytöstäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aluksi luulin aloitusta keksityksi, mutta kyllä näitä tapauksia on oikeasti olemassa, jossa vanhempi on todella ylikontrolloiva.
Jos et jo ole kokeillut tätä, niin kannattaa kokeilla sellaista, ettet yhtäkkiä enää kehota / komenna lastasi.
Olin itse lapsena muuten kiltti, mutta tapasin syödä salaa makeita herkkuja, joita äitini oli ostanut vaikka juhlia varten. Olin perso makealle, jota meidän kotona muuten sai vain harvoin, joten en voinut vastustaa kiusausta. Äitini aina komensi minua siitä.
Yhtenä kertana hän ei komentanutkaan, vaikka olin salaa ottanut jälkiruokaa jääkaapista. Kuulin hänen menevän keittiöön ja avaavan jääkaapin, ja odotin että hän sanoisi jotain vihaisesti, mutta hän ei sanonut mitään. Se oli outoa.
Hätäännyin siitä ja minulle tuli huono omatunto. Tunsin ja ajattelin, että ehkä äitini on nyt jo liian pettynyt minuun sanoakseen enää mitään.
En muista, paransinko tapani sen jälkeen, mutta tapaus herätti ajattelemaan. Muistan tunteen vielä tänäkin päivänä vaikka olen nelikymppinen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Ongelma tässä keskustelussa on se, että helppojen lasten äitylit jakaa kasvatusohjeita ja viisauksia ODD-lapsen kasvatukseen... :-|
Sanonko minne voit nuo ODD-juttusi tunkea...
Ei tarvitse, palstalla vallitseva hysteerinen vihamielisyys ankariin kasvatuskeinoihin on tullut kyllä jo selväksi :-/
Hysteerinen vihamielisyys? 😮
Johan nyt myrkyn lykkäsi. Oma hysteerinen en vi hamielisyytesi lapseen ja omat julmat kasvatusmeodisi on syynä paheksuntaan, sääliin.
Olet itse jostain syystä niin vihainen ja ajatusmaailmasi vinoutunut, että sinulla täytyy olla kovin paha olla.
Toivottavasti et pura sitä kuitenkaan itseäsi heikompiin. Toivon, että kirjoittamasi asiat eivät ole kuitenkaan toteutuneet, ovat vain kaanavoituneet tänne.
Täh?! :D
Ei minulla mitään lapsia ole, mikä sai sinut luulemaan että olisi?
Se mitä jyrkästi kielletään ja kontrolloidaan usein pahentaa tilannetta.
Kun poikani oli lapsi, niin meillä sai olla kaikki herkut tms. normaalisti saatavilla. Mieheni oli perso makealle ja usein jäi palasokeriaski pöydälle, keksejä oli kaapissa ja voileipää ja välipalaa sai ottaa vapaasti. Poikani ei koskaan rohmunnut ja oli normaalipainoinen.
Siihen aikaan kaverit kävivät toistensa luona. Samassa kerrostalossa asui lapsia joilla oli kovempi kuri ja he himoitsivat makeaa. Monesti kun tulivat meille niin ne palasokeritkin hävisivät joskus, en ollut huomaavInani. Usein laitoin mehua ja keksiä, poikani joi mehun, muttei välittänyt kekseistä. Kaverit ottivat silmät loistaen. Kun laitoin voileipiä niin annoin muillekin lapsille samalla. He usein kiittelivät ja sanoivat, että kiva kun täällä saa voileipää, kotona ei saa vaikka pyytää. Kun oli tarkat säännöt.
Kasvavat lapset olivat aina nälkäisiä, silloin leikittiin paljon ulkona.
Mitä vapaammin lapsi saa olla ilman turhia sääntöjä ja vääntöjä niin sitä helpompaa ja mukavampaa on hänen kanssaan. Tietyt asiat ja tavat tietysti pitää opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jaksa vielä 5 vuotta sitten voit potkaista pennun ulos.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on saman ikäinen poika eikä mitään noista ongelmista, kun ei ole noin älyttömiä sääntöjäkään. Poika saa pelata millon tahtoo ja olla netissä. Miksi ei saisi? Tekee läksyt ja iltaisin menee nukkumaan ajoissa.
Miksi läksyt pitäisi aina tehdä ennen treenejä? Olennaista on, että ne tulee tehdyiksi. Kuulostat kontrollifriikiltä. Ja mitä työpapereita sulla on kotona? Nykyään kaikki asiakirjatkin saa sähköisinä, kuka mitään arkistoja pitää kotona? Vie ne työpaikalle, jos sellaisia on.
Mitä ihmeen salaisuuksia teillä on kaapeissa ja vaatehuoneessa???
Ihmeellistä syyllistämistä tuntematta asianomaisia!
Monet lukevat mieluummin paperilta kuin ruudulta.
Monelle on mieluisampaa tehdä merkintöjä paperille kuin muokata tiedostoa.
Monella voi olla etätyömääräys tai muu syy työskennellä ainakin osittain kotona.
Se että teidän lapsella menee hyvin ja on itsehillintää ei tarkoita että AP:n lapsella olisi. Jotkut lapset eivät malta lopettaa pelaamista jos saavat vastata itse peliajoistaan, vastuullinen vanhempi tekee jotain addiktion kehittymisen estämiseksi. Jotkut lapset voivat olla väsyneitä treeneistä eivätkä jaksa keskittyä läksyihin tai treenit voi olla melko myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi kurittaa jotenkin muuten kuin etuuksia poistamalla, jos se kerran ei toimi?
Nyt on jo ollut kaikki pelilaitteet ja puhelin takavarikoitu puolitoista kuukautta.
Mitä enemmän annan rangaistuksia, sitä enemmän uhmaa. Ja taas tulee lisää rangaistusta ja uhmaa entistä enemmän. Tuntuu, että välimme on niin tulehtuneet, etten halua olla kotona samaan aikaan lapsen kanssa. Keksin Vaikka Mitä menoa ja pitkiä ulkoiluja ollakseni pois mahdollisimman paljon kotoa ja etten näkisi häntä.
Ap
Tässäpä se syy on. Hakee huomiota tekemällä kiellettyjä asioita kun muuten ei saa sinuun kontaktia.
No ei muuten hae. Vaan menettää toivonsa. Vanhemmat ovat hänelle pelkkä inkvisitio-pyöveli, joita vastaan on ihan periaatteessa noustava, vaikka henki menisi. Ap selvästi on tiukka vanhempi, joka vaatii lasta ajattelemaan ja käyttäytymään tietyllä tavalla. Autoritäärisellä vanhemmalla on nyt vahvatahtoinen lapsi, joka on päättänyt että "sieluani ette saa". Rangaistukset tepsivät yhtä huonosti kuin marrttyyrikuolemaa odottavaan uskovaiseen. Itsekin opin lapsena valehtelemaan. Olin vaan niin taitava (ja äitini niin tyhmä ja hyväuskoinen), että todella harvoin jäin kiinni ja silloinkin luistelin tilanteesta. Niinpä valehtelen vielä aikuisenakin (enkä yleensä jää kiinni). Omilta lapsiltani en ole koskaan vaatinut muuta kuin pari oleellista asiaa, joita ei voi huijata. Niinpä lapseni eivät valehtele - ainakaan tietäänseni XD. Mutta vaikka valehtelisivatkin, niin minusta se olisi vain luonnollista.
Kannattaa kokeilla tuossa vaiheessa positiivisen kautta rohkaista olemaan luotettava. Se että hän onnistuisi puoliksikin siinä että pitää ensin jonkun helpon lupauksen niin vuolaasti kehuu ja osoittaa että tuli tehtyä hyvin. 13 vuotias on jo aika vanha lapsi tähän mutta vielä voi tätä kokeilla. Miten suhtaudut jos hän tunnustaisikin jonkun pieleen menneen asian. Sitä mietin että joskus vanhemmat huomaamattaan ohjaavat lasta salailuun esimerkiksi jos huomaavat että vanhempi on kohtuuttoman syyttävä eikä kuuntele. Pitäisi palauttaa se asetelma että olette samalla puolella ja sinä häntä ohjaat ja neuvot. Oletko voinut keskustella asiasta avoimesti ilman syyttelyä rauhallisessa tilanteessa lapselle että -minua huolestuttaa kun vaikuttaa siltä että et toisinaan välitä toimia sovittujen sääntöjen mukaan ja minusta on alkanut tuntua että en voi luottaa sinuun enenevissä määrin. Tämä saa minut huolestumaan ja surulliseksi koska olet poikani ja haluaisin sinulle vain parasta elämänvaralle ja olet minulle rakas. Voisitte mikäli poika tässä vaiheessa kuuntelee sinua vielä miettiä yhdessä millainen olo pojalla on silloin kun alkaa tehdä asioita jotka ovat olleet kiellettyjä. Miten poika itse näkisi mitä hän voisi vaihtoehtoisesti silloin tehdä tai kohdentaa mielenkiintonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitäon kirjoitti:
Laittaisin niin rajut rangaistukset että tuntuu. Sanoo laki mitä hyvänsä niin teet karhunpalveluksen lapsellesi jollet nin tee. Tosin tiedän yhden tapauksen josta jo 7v näki että nyt on toivoton tapaus ilm jonkinlaista psykopatiaa kyseessä. Esim. Jos tämä lapsi ei saanut jossain asiassa tahtoaan läpi aloitti hän nälkälakon, siis 7v aloitti nälkälakon joka myös piti!
Sen verran mitä mä olen tätä elämää nähnyt, niin kaikkein epärehellisimmät ja kieroimmat lapset, sekä huonoimmat välit perheen sisällä on niissä perheissä, joissa lasten kasvattaminen on rangaistuskeskeistä.
Noissa lapset tekee mitä vaan, valehtelee suut ja silmät täyteen ja vanhempien selän takana sikailee menemään oikein kunnolla, koska kapinoivat vanhempiaan vastaan, ja oikein toimimisella ei ole mitään merkitystä, vaan tärkeintä on yrittää välttää rangaistukset.
Tällaisten perheiden vanhemmat kyllä pitävät itseään oikein mestarikasvattajina, ja katsovat nenänvarttaan pitkin perheitä, joissa mennään sillä keskustelulla ja lasten ( kaikkien perheenjäsenten) kunnioituksella.
Olet siis sitä mieltä, että rangaistuksia ei tule olla? Tai ainakin, että rangaistesssa tulee valita sellaisen tyyppiset rangaistuskeinot jotka eivät tehoa kyseiseen lapseen (kuten ap näyttää tehneen)?
Ap:n tapauksessa on turha rangaista asioista, joissa ei ole rangaistavaa. Yläkoululainen saa käyttää nettiä automatkoilla, saa tehdä läksyt treenien jälkeen jos siltä tuntuu jne.
Pelaamista järkevä vanhempi rajoittaa, jos koulu, harrastukset tai yöuni kärsii. Silloinkin rajoitus suhteutetaan ongelmaan eli otetaan laitteet pois yöksi niin ei yöuni kärsi jne. eikä viedä määrättömäksi ajaksi.
Jos tuollaiset asiat on ap:lle ongelma kuten kuvaili, niin ei ole normaalia teinin vanhemmuutta vaan kontrollifriikkiyttä.
Jos on nettikiellossa rangaistuksena, niin pitääkö sitten sallia netin käyttö kuitenkin?
Niin ja miten sitten kotiintuloajat (kontrollifriikkeyttä sinusta?), ruuanlaittotarpeiden napostelu (kontrollifriikkeyttä?), läksyjen tekemättä jättäminen (kontrollifriikkeyttä?) ja muut mistä ap mainitsi?
Miksi pitäisi olla nettikiellossa rangaistuksena? Typerä rangaistus. Siitä tulee noidankehä: ikätasoon nähden hölmö sääntö johtaa säännön rikkomiseen ja rangaistukseen, joka johtaa taas rangaistuksen rikkomiseen. 13-vuotiaskin on ajatteleva ihminen ja tajuaa, ettei häntä pitäisi kohdella jonain aivottonana olentona.
Ap ei maininnut, ettei teini tee läksyjä, vaan ettei tee läksyjä ennen treenejä. Miksi pitää noin hassua sääntöä?
No ei kannattaisi olla nettikiellossa rangaistuksena jos se kerran ei poikaan tehoa, mutta jos jo määrätyn rangaistuksen valvonnasta lähtee lipsumaan, niin silloin saa kyllä sanoa hei hei omalle auktoriteetilleen.
Jos rangaistus on jo lähtökohtaisesti hölmö, peli on jo siinä vaiheessa menetetty. Kuukauden puhelinkielto esimerkiksi on sellainen.
Miten ihmeessä lasta edes pystyy rangaista näin vuonna 2020? Tässäkin ketjussa on joka ikinen ehdotettu rangaistus tuomittu hölmöksi, traumaattiseksi, väkivaltaiseksi, 50-lukulaiseksi, alistavaksi ym. ym. tai ainakin on alapeukutettu rankasti.
No täällä ehdotettiin, että jos lapsi on syönyt kaapista omin luvin jotain kiellettyä, niin käy itse ostamassa lähikaupasta uuden. 13-vuotiaalta onnistunee jo. Miltä itsestäsi kuulostaa kaksi vaihtoehtoista skenaariota:
Vaihtoehto 1
Äiti tulee kotiin ja huomaa, että poika on syönyt ruoanlaittoon tarkoitetun mozzarellapallon kaapista.
Äiti: Taasko sä oot syönyt jääkaapista omin luvin, miksi sä oot niin epäluotettava!? Nyt tulee loppuviikko pelikieltoa. *Lähtee äkäisenä ostamaan uutta mozzarellaa.
Vaihtoehto 2
Äiti: Muistatko kun sanoin aamulla, että mozzarellaa ei saa syödä, se oli tarkoitettu ruoanlaittoon.
Poika: En muistanut.
Äiti: Voi harmi, nyt mä en pysty jatkamaan ruoanlaittoa. Käy ostamassa uusi, mä annan sulle rahan.
Poika: Ei jaksa.
Äiti: Mutta mä en pysty jatkamaan ruoanlaittoa, ennen kuin mozzarella on ostettu. Ja nyt se on sun tehtävä käydä ostamassa, kun olet syönyt entisen.
Poika: Mä katon tän videon.
Äiti: Nyt me tehdään niin, että katsot sen videon sitten kun olet käynyt ostamassa mozzarellan. (Ottaa puhelimen tarvittaessa pois.) Tässä rahat, sitten voit jatkaa videon katsomista.
Onpa kiva satu. Oikein malliesimerkki kukkahattuilusta. Ihan varmaan toimisi just noin sellaisten lapsien kanssa, mikä tässäkin tuntuu ap:lla olevan kasvatettavana.
Pelkkää ymmärrystä, ymmärrystä ja sanoitusta. Ei onnistu kaikkien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä rangaistukset eivät ole estäneet jo tapahtuneita rikoksia.
Rikosnimikkeiden poisto tavallaan estää rikokset: jos varastaminen ei olisi rikos, niin mitään ei varastettaisi, sitten vaan otettaisiin kaverin polkupyörä tai naapurin auto.
Tarkoitan tällä sitä, että jos kotona on säännöt, että vanhempien kaappeja ei saa tonkia tai että jääkaapista ei saa syödä herkkuja, jotka on tarkoitettu kaikille, niin tottahan niiden sääntöjen rikkomisesta pitää jokin sanktio tulla. Säännöillä ei ole mitään merkitystä, jos ei ole mitään merkitystä, noudatetaanko niitä vai ei.
Seurauksia (loogisia sellaisia) täällä ei ole kukaan vastustanut. On vastustettu mm. sitä että lasta seisotetaan nurkassa.
Ymmärrätköhän nyt itse, että peräänkuulutat eräänlaista "Hammurabin lakia" täällä? :D
Eli silmä silmästä, hammas hampaasta...
Olen kyllä itsekin loogisten seurausten kannalla, mutta en ihan noin äärimmäiseen olisi valmis.
Esimerkki: Lapsi lyö pikkuveljeään
Seuraamus: Leikataan se käsi irti, niin ei lyö enää...
See my point?
Aina siis "looginen" seuraus teosta ei ole mahdollinen, ihan inhimillisistä syistä
Minusta olisi loogista estää lyömästä, keskustella siitä miksi ei ketään ei lyödä, ja ohjata pyytämään anteeksi - mutta kaikillahan meillä on oma logiikkamme.
Sanonko minne voit nuo ODD-juttusi tunkea...