Lue keskustelun säännöt.
13v poika, ollut aina epäluotettava, en jaksa enää lastani
06.12.2020 |
Poikaan ei ole koko 13 vuoden aikana luottaa yhtään, ei pienenä, eikä nyt vieläkään. Jos hänelle sanoo jotakin, tekee toisin heti, kun silmä välttää.
Esim. pyytää autossa puhelimeni kuunnellakseen äänikirjaa, mutta kiellän selaamassa nettiä, voi vain kuunnella, heti kun lähden ajamaan enkä huomaa, poika selaa nettiä.
Jos jääkaappiin ostaa jotakin, mikä on tarkoitettu ruuanlaittoon ja erikseen kieltää syömästä, kun poika on hetken yksin kotona, se on syöty.
Pelipaikkoja ei noudata, siksi konsolit on lukitussa kaapissa, saa ne vain peliaikoina.
Jos on kotiintuloaika, ei ikinä ole tullut sovittuun aikaan, aina pitää soittaa monta kertaa ja kehottaa kotiin.
Lupaa tehdä läksyt ennen harkkoja, ei ole KOSKAAN tehnyt omatoimisesti, jollei ole kehottanut kymmeniä kertoja.
Olen kieltänyt tonkimasta laatikoita, missä on työpapereitani, usein ollessaan yksin kotona käy ko. laatikon ja muitakin kaappeja läpi ja penkoo kaiken.
Meillä on useampi lukittu kaappi ja vaatehuone, koska poikaan ei voi luottaa yhtään. Mikään puhe, tai etuuden menetys ei auta. Koulu menee hyvin ja kavereita on. On vaan kamala asua epäluotettavan ihmisen kanssa.
Onko kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (1081)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitäon kirjoitti:
Laittaisin niin rajut rangaistukset että tuntuu. Sanoo laki mitä hyvänsä niin teet karhunpalveluksen lapsellesi jollet nin tee. Tosin tiedän yhden tapauksen josta jo 7v näki että nyt on toivoton tapaus ilm jonkinlaista psykopatiaa kyseessä. Esim. Jos tämä lapsi ei saanut jossain asiassa tahtoaan läpi aloitti hän nälkälakon, siis 7v aloitti nälkälakon joka myös piti!
Miten ajattelet, että rangaistukset poistaa epärehellisyyden?
Hyvä kysymys.
Todennäköisesti tilanne pahentuu radikaalisti.Meillä päin on sanonta, "tiukka kuri kasvattaa hyviä valehtelijoita".
Totta! Oletteko katsoneet Harvoin tarjolla-jaksojen uusintaa. Siinä näkee hyvin oivaltavasti, miten Kari-Pekka Toivosen isä-hahmon tarkkoihin sääntöihin perustuva kasvatus toimii.
Se pikkutyttö keksii kymmeniä keinoja ja on valtava tarve juuri niihin asioihin jotka heiltä kielletään, monet ihan turhaan. Vain siksi, että on sääntöjä sääntöjen vuoksi ja isä on hukassa ja yksin aikuinen perheessä, äiti ei ota mitään vastuuta.
Ymmärrän, että isä tarkoittaa hyvää ja on fiktiota, mutta näitä on todellisuudessa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ärsyttävältä nipottajalta vaikuttaa kirjoittaja. lastakin voi kohdella kunnioittavasti ja hyvin. Ei lasta tarvitse kokoajan vain käskyillä ja uhkauksilla kasvattaa. Ne ei toimi. Kohtele häntä ihmisenä ja lopeta turha kyykyttäminen. Sääntöjä sääntöjen vuoksi.. Täysin turhaa. t. 3 teinin äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko kysyä häneltä miksi tekee noin? Jos pohtisitte yhdessä miksi luottamus on tärkeää jne.
Omat vanhempani pauhasivt mulle koko lapsuuden että "sinuun ei voi luottaa"
Joo-o. En tosiaan luottanut niihin. Ajattele jos sulle esim töissä 10 v jauhettaisiim päivittäin kuinka epäluotettava olet.
Aloita pienillä vahvistamisilla.
Hei tosi kiva että voin luottaa suhun kun teit x ja x. Hienoa!
Puhuttu on niin paljon ja monesti. Luotettavuudesta on joutuu puhumaan monta kertaa päivässä. Puhuttaessa poikaan ei saa kontaktia. On kuin ei kuulisi mitä puhuu. Kun minä kysyn jotain, esim. miksi oli taas epäluotettava, ei vastaa vaan on omissa maailmoissaan, kunnes isänsä häikäisee "vastaa kun sulta kysytään", jolloin poika vastaa "ai mikä se kysymys olikaan". Ei kuuntele tai on mielessään ihan jossain muualla, kun hänelle yrittää puhua.
Ap
Et ole puhunut poikasi kanssa. Tuo ei ole keskustelua.
Hae apua perheneuvolasta. Ehkä poikasi osaisi avautua ammattilaisella paremmin, kun teidän tilanne on näin vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni Riley käyttää termiä "vastarinnan murtaminen".
100% varma en ole, siitä on kuitenkin jo vuosia aikaa kun tuon kirjan luin.
Pointtini oli kuitenkin se, että ODD-lapsi vaatii vanhemmaltaan vielä kovempaa "jääräpäisyyttä", toki johdonmukaista ja inhimillistä sellaista, kuin mitä lapsi osoittaa omalla käytöksellään.
Eli rautalangasta vääntäen:
Lapsen uhmakkuudelle ei pidä aikuisen alistua, koska se vahvistaa tällaisen lapsen kuvitelmaa siitä, että on sääntöjen ja normien "yläpuolella"
Loppukaneettina vielä:
Lapsi joka on kasvanut tällaiseen "Olen erityinen ja voittamaton, sääntöjen yläpuolella!"-illuusioon, toteuttaa tätä harhakuvitelmaansa myös aikuisena, ja tässä vaiheessa käyttäytmismalli on jo niin luutunut, että siitä paraneminen on melko mahdotonta...
Puuttukaa siis häiriökäytökseen siinä vaiheessa, kun se on vielä mahdollista, se on parasta mitä voitte lapsenne tulevaisuuden eteen tehdä!
Mitään laittomuuksia en tietenkään suosittele, ja mihinkään tällaisiin ei tarvitse/saa Rileyn oppien mukaan edes ryhtyä.
--> lukekaa se kirja!
Sinun alkuoletus on väärä. Ei se lapsi tai aikuinen mitään tuollaista kuvittele.
Uhmakkuushäiriö syntyy, kun vanhempi on kova, rankaiseva ym. Se uhmakkuus tuntuu lapsesta epätoivoiselta ja hän kokee olevansa yksin. Lapsi uhmaa lisää ja vanhempi rankaisee ja hylkää.
Inoa minkä.pitäisi parantua on vanhempi.
Ja antamasi esimerkit ovat laittomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta käskyttämästä monta kertaa, jos ei kerrasta usko että kotiläksyt pitää tehdä niin omaan nilkkaanhan se lopulta vain osuu, saa ehkä jälkkäriä sitten. Siperia opettaa.
Käsitykseni mukaan jälki-istuntoa ei juuri saa mistään asiasta nykyisin. Ei ainakaan läksyistä.
Mutta suurempi kysymys on vastuusta. Vanhempi on vastuussa lapsestaan ja 13 vuotias on liian nuori ymmärtääkseen, että huono koulumenestys osuu omaan nilkkaan 30 vuotiaana. Sadistinen "kosto, sitten kun olet aikuinen" ei ole vastuullista oman lapsen kasvatusta.
Vanhemman on tässä nyt jollain tavalla otettava homma haltuun. Liialliset rajoitukset ei pure, jos niitä on liikaa. Itse lähtisin purkamaan asiaa niin, että olisin paljon läsnä pojan kanssa. Eli nyt menee kyllä vikaan, jos ei halua olla samassa tilassa lapsensa kanssa ja mieluummin poistuu asunnosta. Esim. läksyt tekisin yhdessä pojan kanssa. Poika pöydän ääreen ja niin kauan istutaan vieressä, että läksyt on tehty. Tarvittaessa voi opastaa, mutta ei missään tapauksessa saa antaa vastauksia kotitehtäviin. Samoin huoneen siivous ym. siten, että vanhempi istuu sängyllä niin kauan, että työ on tehty. Huom. poika siivoaa ja vanhempi vain valvoo, että työ tulee tehtyä! Kun alkaa tulemaan tuloksia, niin pelejä tms. voi luovuttaa takaisin. Jos esim. poika valvoo liian myöhään, niin vanhempi vie oman patjansa pojan huoneeseen. Sitten ilmoitetaan, että tässä nukun niin kauan, että se nukkumaan meno alkaa sujumaan siten kuin on käsketty. Meillä jo pelkästään tämän lauseen sanominen laittoi hurjasti vauhtia teinien hommiin.
Eli minun neuvo olisi: Enemmän läsnäoloa. Ikävät asiat tehdään yhdessä niin kauan, kuin ne alkaa sujumaan itsenäisesti. Ja lisäksi, tässä voisi kyllä jo ammattiapua pyytää. Esim. yhteys kouluun ja kuraattorille tms.?
t. kahden helpon teinin isä
Eikö AP sanonut, että koulu menee ihan hyvin? Minä ainakin olen tehnyt läksyt teininä vasta illalla ja välillä valvoin myöhäänkin, eikä koulumenestys mihinkään laskenut. Keskiarvo yli yhdeksikön.
Tämän takia AP:n säännöt tuntuvat mielivaltaisilta. Miksi läksyt pitää tehdä tiettyyn aikaan, jos ne pääsääntöisesti hoituu toiseenkin aikaan? Satunnaiset unohdukset on inhimillisiä.
Sorry. En lukenut AP:n kertomusta kovin tarkkaan. Meilläkin teinit tekee läksyt myöhään ja keskiarvot yli yhdeksän. Pari asiaa vain nousi esiin. Eli AP ei halua olla läsnä teinin kanssa, vaan mieluummin lähtee ulos. Suhde on kyllä aika tulehtunut silloin. Sekä lisäksi, on ottanut pelit ym. pois yli kuukaudeksi. Silloin on mielestäni liikaa rangaistuksia, eikä ne tehoa.
Mutta olet oikeassa siinä, että jos koulu menee hyvin, niin silloin antaisin teinin olla aika lailla rauhassa.
t.2xteinin isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi sana: Vastuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, 13- vuotias on teini eikä kukaan tuskin äänikirjoja kuuntele tuossa iässä.
Anna sen olla rauhassa.
Todennäköisesti se toimii noin, koska olet toiminut väärin, olet ollut liian hallitseva tai tuomitseva.
Itse annan nuoren olla rauhassa.
Mitä siitä tulisi jos menisin jankkaamaan ja häiritsemään nuorta?
Se häiriintyisi ja voisi nousta kapinaan.Meillä aikuiset sanoo, mitä tehdään. Teinit ei määräile kodin sääntöjä. Jos joku asia on laiminlyöty, niin se todella tehdään uudelleen ja katkeraan loppuun saakka. Vaikka sitten yöllä. Teinit huomaa aika nopeasti, että helpompi tie on tehdä siten kuin käsketään. Teinin uhman edessä luovuttaminen on aikuiselle helpompi tie, mutta ei se mitään kasvattamista ole.
Toi ei ole kasvattamista vaan sadismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi kurittaa jotenkin muuten kuin etuuksia poistamalla, jos se kerran ei toimi?
Nyt on jo ollut kaikki pelilaitteet ja puhelin takavarikoitu puolitoista kuukautta.
Mitä enemmän annan rangaistuksia, sitä enemmän uhmaa. Ja taas tulee lisää rangaistusta ja uhmaa entistä enemmän. Tuntuu, että välimme on niin tulehtuneet, etten halua olla kotona samaan aikaan lapsen kanssa. Keksin Vaikka Mitä menoa ja pitkiä ulkoiluja ollakseni pois mahdollisimman paljon kotoa ja etten näkisi häntä.
Ap
Olet siis itsekin huomannut, että mitä enemmän rangaistuksia, sitä enemmän uhmaa. Näin varmasti onkin, lasta ahdistaa vapauden ja rauhan puute. Mitäpä jos antaisit hänen vaihtelun vuoksi elää ja hengittää vapaammin? Pelata vaan ja olla antamatta käskyjä joita pitää totella?
Ei ei ei ei ei...
ODD-syndroomaisen kanssa nimenomaan on ehdottoman tärkeää että sääntöjä on, ja niistä pidetään kiinni!
Tämä on nyt vain sinun diagnoosisi. Et ole lasta edes nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi sana: Vastuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, 13- vuotias on teini eikä kukaan tuskin äänikirjoja kuuntele tuossa iässä.
Anna sen olla rauhassa.
Todennäköisesti se toimii noin, koska olet toiminut väärin, olet ollut liian hallitseva tai tuomitseva.
Itse annan nuoren olla rauhassa.
Mitä siitä tulisi jos menisin jankkaamaan ja häiritsemään nuorta?
Se häiriintyisi ja voisi nousta kapinaan.Meillä aikuiset sanoo, mitä tehdään. Teinit ei määräile kodin sääntöjä. Jos joku asia on laiminlyöty, niin se todella tehdään uudelleen ja katkeraan loppuun saakka. Vaikka sitten yöllä. Teinit huomaa aika nopeasti, että helpompi tie on tehdä siten kuin käsketään. Teinin uhman edessä luovuttaminen on aikuiselle helpompi tie, mutta ei se mitään kasvattamista ole.
7
Mutta aikuisten toiminnan pitää olla loogista ja ne pitää pystyä perustelemaan
Ei mitään "siksi kun minä sanon" tai "minä määrään kun olen aikuinen, pulinat pois".
Koti on kaikille yhteinen ja sääntöjen pitäisi myös olla sellaiset, että ne eivät kävele kenenkään ylitse vain sillä perusteella, että kun minä voin.
Lapsilla ja aikuisilla pitäisi pääsääntöisesti olla rentoa ja mukavaa kotona. Sen pitäisi olla lepopaikka ja turvallinen siltäkin osin ettei koko ajan pitäisi miettiä rikkooko nyt jotain sääntöä tai mitähän tästä nyt mahtaa seurata, en yhtään nyt tiedä pitääkö tehdä niin tai näin.
Tai teen niin tai näin niin aina väärin. Ihan sama.
Säännöt ovat tarpeellisia tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta minun mielestäni jokainen turha sääntö on tosiaan turha.
Lapset ja teinit ovat myös pääsääntöisesti fiksuja. Aikuisen on ansaittava heidän kunnioituksensa. Pelkkä se, että olet aikuinen ja saan tehdä ja sanoa mitä lystää ei siihen riitä.
Joskus on hyvä myös tehdä joitain asioita lasten ja teinien mukaan, unohtaa se, että "minä päätän meillä".
Heikossa on se valta jos siitä ei uskalla hetkeksikään luopua ja toimia demokraattisesti perheessä.
Minun tulee kyynel silmään joidenkin "kasvattajien" kirjoituksia lukiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vielä joku, joka ei tiedä, että rangaistukset lisäävät uhmaa...?
Lepsut rangaistukset lisää.
Kovat ja tuntuvat rangaistukset hillitsee sitä.Niin, näennäisesti, aikuisesta näyttää siltä. Kovapäinen lapsi vain puree huulta ja päättää, että kyllä minä vielä joskus näytän.
Ja hän kyllä näyttää. Ennemmin tai myöhemmin.
Psykopaatti/Narsistilapset tosiaan toimii juuri näin, mutta tämä pieni marginaali istuu joka tapauksessa vankilassa sitten aikuisena, sille ei mitään voi... :(
Mutta jos lapsi on pelkästään ns. ”kovapäinen”, se asettuu kyllä kun rangaistus on riittävän kova!
Aika pahan kyllä nyt heitit. Et taidakaan tietää, ettei lapsille anneta moisia diagnooseja, sillä lapsi on sekä fyysisesti että psyykkisesti kehitysvaiheessa.
Niin, ja se kehitysvaihe vie aina johonkin suuntaan. Jostain ne psykopaatit ja narsistitkin tulevat.
Jep.
Ja ne tulevat juuri niistä perheistä joissa orastavaa narsismia ei ole nujerrettu silloin kun se on vielä mahdollista (lue: lapsena)
Narsismi ei poistu nujertamalla. Se syntyy nujertamalla.
Tämä ODD-vanhempi ja vastaavat täällä ovat sata kertaa sairaampia kun heidän lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos te ette ymmärrä edes alkeita normaalista vuorovaikutuksesta, niin tutkikaa muiden nisäkkäiden alfojen toimintaa. Kaikki nämä teidän fantasiat miten olette rajuja auktoriteetteja lapsillenne ja etsitte murtumispisteitä kuulostaa vain taas suomalaiselta kyvyttömyydeltä toimia normaalisti ihmisten kanssa.
Ihan vain vinkkinä ettei minkään nisäkäslauman auktoriteetti toimi rajuna rankaisijana, esim. susien urosalfat on nimenomaan lempeitä ja leikkisiä.
No nyt ammuit kyllä itseäsi jalkaan kun veit keskustelun eläinmaailmaan! :D
Eläinpopulaatiossa nimenomaan on hyvin tavallista että poikasia opetetaan/kasvatetaan fyysistä kuritusta käyttämällä.
Jep.
Susipopulaatiossa Alfa-uros on saavuttanut asemansa juurikin siten, että on kukistanut asemansa uhmaamisen äärimmäisen väkivaltaisesti!
Onneaan koetelleet kilpailijat on tyypillisesti päässeet hengestään...Niin, ja jos yritetään nyt vielä selittää teille lasten murtajille tätä asiaa, niin taisteliko alfa asemastaan poikasen kanssa niin kuin te teette?
Voit miettiä tuota nyt ihan rauhassa, ehkä ymmärrät.
Ei sen tarvitse...
Ne poikaset ei missään nimessä lähde kilpasille sen Alfan kanssa, kun ovat omin silmin todistaneet kuinka huonosti käy heitä vanhemmille ja vahvemmillekin.
Ne hurjatkin pedot sietävät aika paljon höykkyytystä pennuiltaan, ja jopa todistetusti teeskentelevät että pennun leikkihyökkäykset olisivat hurjia. Omia poikasia tuetaan, he eivät ole kilpailijoita.
Vanhempien pitää olla lastensa puolella, ei heitä vastaan.
Nämä ran gaistukset, joilla jotkut jopa ylpeilevät ovat pahempaa kuin minä pystyisin tekemään vi hamiehellenikään, jos niitä olisi.
Miten joitain lapsia kohdellaan niinkuin vanhemmat olisivat heidän vi hollisiaan.
Tai ainakin tuntuu, että jotkut vi haavat lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tää eläinkeskustelu on lähteny ihan lapasesta eikä liity enää edes kontekstiin.
Mietitään nyt kuitenkin ihmisiä.. Minkä takia mun tarvii totella jotain väkivaltasta salimakea ihan vaan sen takia, kun se on opiskelun sijaan käyttänyt aikansa kuntosalilla ja näin ollen on fyysisesti voimakkaampi? Toki tämä salimake nyt varmaa kykenisikin tappamaan minut, mut mitä hyötyä siitä on hänelle? Ja meillä on oikeusjärjestys ihan vain turvatakseen tavallisten kansalaisten elämän eikä kaikkien tarvi alkaa kasvattamaan lihaksia siinä pelossa, että joku vahvempi tulee ja alistaa.
Ihmiskunta ei toimi näin alkukantaisesti enää, paitsi ehkä oikeasti vajaaälyisten ihmisten mielestä. Jokainen älykäs ihminen osaa ottaa huomioon ihmiset erilaisina yksilöinä ja toimimaan tukena, koska yhteistyöllä me tämä nykyinen yhteiskunta ollaan rakennettu. Ja yhteistyö ei toimi, jos siitä päättää joku aivoton salimake ihan vaan, koska se on fyysisesti vahva.... Eikä se salimake pärjää niille 10 ihmiselle, jotka se on alistanut ilman mitään tähdellistä syytä.
Meidän yhteiskunnassa fyysinen voima ei tarkoita valtaa. Älykkyys ja kyky tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa tarkoittaa.
Mikä pohjimmiltaan ylläpitää sitä oikeusjärjestystä? Ei vaan olisi väkivallan uhka valtion väkivaltakoneiston (poliisi ja armeija) taholta?
Jos väkivallan uhkaa ei ole taustalla olemassa, niin tottelemattomuus onnistuu ihan vaan sillä, että ihminen sanoo tarpeeksi pontevasti "ei" sille joka häntä yrittää komentaa.
Itse asiassa yhteiskunta perustuu sille, että ihmiset haluavat tehdä keskinäistä yhtiestyötä sekä yhteistä että omaa etua saavuttaakseen. Tästä syystä suurin osa haluaa yhdessä sovitut säännöt ja systeemin joiden avulla sääntöjen noudattamista valvotaan. Sivistyksen lisääntyminen on vähentänyt julmia, raakoja ja kohtuuttomia rangaistuksia. On parempi saada ihmiset mukaan yhteisöön kuin eriyttää heidän hylkiöiksi vankilakierteellä.
13-vuotiaalla äänikirjoja ja pelikonsolit kaapissa...? Pitäisikö sinun kysyä pojalta joskus, miten hän itse järjestäisi omat asiansa? Tuon ikäinen kyllä osaa jo ottaa halutessaan vastuuta omista asioistaan, ainakin osittain.
Ehkä poika haluaa levätä koulun jälkeen ennen harkkoja ja tehdä läksyt vasta illalla. Miksei? Eikö tärkeintä ole se, että läksyt tulee tehtyä? Miksi pitää olla tiukat peliajat? Nuorten sosiaalinen elämä on pitkälti netissä/peleissä ja etenkin korona-aikana pitävät yhteyttä siellä. Eristät kyllä nuoren vertaisryhmästään, jos on tiukat konsoliajat. Ei mitään järkeä.
Ehkä voisit kysyä pojalta, miksi käy kaapeilla ja mitä mieltä on toisten tavaroiden koskemisesta. Ehkä voisit kysyä pojalta, mitä mieltä hän on kodin säännöistä tällä hetkellä ja antaa ehdottaa omia tapoja toimia.
Kuulostat ihan Karenilta ;).
N41, lapset 12 ja 13
[/quote]
Puhuttu on niin paljon ja monesti. Luotettavuudesta on joutuu puhumaan monta kertaa päivässä. Puhuttaessa poikaan ei saa kontaktia. On kuin ei kuulisi mitä puhuu. Kun minä kysyn jotain, esim. miksi oli taas epäluotettava, ei vastaa vaan on omissa maailmoissaan, kunnes isänsä häikäisee "vastaa kun sulta kysytään", jolloin poika vastaa "ai mikä se kysymys olikaan". Ei kuuntele tai on mielessään ihan jossain muualla, kun hänelle yrittää puhua.
Ap[/quote]
Kertomuksessasi tulee paljon esille adhd:lle tyypillisiä piirteitä: 1. Säännöt ja sopimukset unohtuu, kun impulsseja ei muista tai jaksa vastustaa 2. Vaikea saada kontaktia puhuttaessa 3. Valehteleminen, paljon hätävalheita 4. läksyt ja tehtävät jää hoitamatta, kun toiminnanohjaus ei pelaa. Suosittelisin, että tutustuisit aiheeseen. Hae tietoa netistä tai soita ADHD-liittoon. Lisäksi yhteys perheneuvolaan, siellä palvelu pelaa hyvin ja jos saat sieltä tukea, sinulla on mahdollisuus aidosti ymmärtää, mitä sen pikku miehen päässä oikein liikkuu, jolloin pystyt myös kasvattamaan ja tukemaan häntä siten, että asiat oikeasti muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Ja antamasi esimerkit ovat laittomia.
Niinkö?
Listaatko nyt spesifisesti kaikki nämä laittomuudet, jotta kukaan ei vahingossakaan näihin syyllisty...
Omat esimerkkini ovat koskettaneet hyödykkeiden/etuisuuksien rajaamista, mitä ei mielestäni ole vielä Suomessa kriminalisoitu.
P.S. Lisäsin nyt nimimerkin, että pysyt kärryillä mikä on minun tekstiäni, ja mikä jonkun muun
ODD-jankkaaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja antamasi esimerkit ovat laittomia.
Niinkö?
Listaatko nyt spesifisesti kaikki nämä laittomuudet, jotta kukaan ei vahingossakaan näihin syyllisty...
Omat esimerkkini ovat koskettaneet hyödykkeiden/etuisuuksien rajaamista, mitä ei mielestäni ole vielä Suomessa kriminalisoitu.
P.S. Lisäsin nyt nimimerkin, että pysyt kärryillä mikä on minun tekstiäni, ja mikä jonkun muun
Sänky ja petivaatteet on "etuuksia". :D Mielenkiintoinen tulkinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tää eläinkeskustelu on lähteny ihan lapasesta eikä liity enää edes kontekstiin.
Mietitään nyt kuitenkin ihmisiä.. Minkä takia mun tarvii totella jotain väkivaltasta salimakea ihan vaan sen takia, kun se on opiskelun sijaan käyttänyt aikansa kuntosalilla ja näin ollen on fyysisesti voimakkaampi? Toki tämä salimake nyt varmaa kykenisikin tappamaan minut, mut mitä hyötyä siitä on hänelle? Ja meillä on oikeusjärjestys ihan vain turvatakseen tavallisten kansalaisten elämän eikä kaikkien tarvi alkaa kasvattamaan lihaksia siinä pelossa, että joku vahvempi tulee ja alistaa.
Ihmiskunta ei toimi näin alkukantaisesti enää, paitsi ehkä oikeasti vajaaälyisten ihmisten mielestä. Jokainen älykäs ihminen osaa ottaa huomioon ihmiset erilaisina yksilöinä ja toimimaan tukena, koska yhteistyöllä me tämä nykyinen yhteiskunta ollaan rakennettu. Ja yhteistyö ei toimi, jos siitä päättää joku aivoton salimake ihan vaan, koska se on fyysisesti vahva.... Eikä se salimake pärjää niille 10 ihmiselle, jotka se on alistanut ilman mitään tähdellistä syytä.
Meidän yhteiskunnassa fyysinen voima ei tarkoita valtaa. Älykkyys ja kyky tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa tarkoittaa.
Mikä pohjimmiltaan ylläpitää sitä oikeusjärjestystä? Ei vaan olisi väkivallan uhka valtion väkivaltakoneiston (poliisi ja armeija) taholta?
Jos väkivallan uhkaa ei ole taustalla olemassa, niin tottelemattomuus onnistuu ihan vaan sillä, että ihminen sanoo tarpeeksi pontevasti "ei" sille joka häntä yrittää komentaa.
Ei, ei, ei, meidän yhteiskuntajärjestystä ei ylläpidetä väkivallan uhalla, vaan nimenomaan sillä, että meillä on verkostoja muihin ihmisiin ja sitä kautta moraalinen vastuu ja myös yhteiskuntavastuu.
Oletteko te käyneet edes perusfilosofian tunteja, vai mistä nämä teidän kuvitelmat tulee?
Mitä varten se valtion väkivaltakoneisto sitten on olemassa? Kalliit hornetit ja kaikki.
No hornetteja ei ole tarkoitettu ainakaan oman maan kansalaisia vastaan. :D Niin kuin ei pitäisi perheissäkään käyttää "hornetteja" omia vastaan.
ps. Lyhyt peruskurssi sosiologiaan: suomalaisen yhteiskunnan hyvyys (esim onnellisuusrankingit ja vastaavat) perustuu pitkälti siihen, että yhteiskuntamme on luottamusyhteiskunta.
Kyllä Suomessa käytetään ihan rynnäkkökivääreitä ja pasejakin oman maan kansalaisia vastaan.
Ja syy sille, miksi sen raskaampaa aseistusta ei yleisesti tarvitse käyttää on se, että kapinointihaluisilla on tiedossa se, etteivät he pärjää valtiolle jos tosissaan aletaan voimia mitellä.
Tässä ketjussa monen vanhemman kasvatuslinja tuntuu olevan se, että riisutaan äiti ja isä kokonaan aseista ja sitten ihmetellään, kun lapsi kaappaa perheessä vallan ottamalla yksipuolisesti kovat keinot käyttöön.
Tässä maassa se mitä kutsut kapinoinniksi onnistuu ihan laillisin keinoin poliittisen vaikuttamisen kautta. Oletko kuullut äänestämisestä, puolueen perustamisesta, kansalaisaloitteista, ehdokkaaksi asettumisesta, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta? Täällä poliisilla on valvollisuus turvata oikeus mielenosoituksiin. Valtaa ei tarvitse kaapata tai käyttää väkivaltaa, koska meillä asioihin voi vaikuttaa järkevämmillä tavoilla.
Meillä aikuiset sanoo, mitä tehdään. Teinit ei määräile kodin sääntöjä. Jos joku asia on laiminlyöty, niin se todella tehdään uudelleen ja katkeraan loppuun saakka. Vaikka sitten yöllä. Teinit huomaa aika nopeasti, että helpompi tie on tehdä siten kuin käsketään. Teinin uhman edessä luovuttaminen on aikuiselle helpompi tie, mutta ei se mitään kasvattamista ole.