Kumpi on nyt tässä asiassa väärässä, minä vai avovaimoni?

Erikoista kikkailua. Meillä ei ole asuntolainaa, mutta yhtiövastikkeeseen kuuluu hieman remonttikuluja, ja maksamme yhtiövastikkeen puoliksi. Kuukausittainen kulu on sama kuin vuokra. Ei ylimääräinen kulu "kerrytä" mitään, talossa vaan oli remontti, joka aiheutti kuluja.

Jos avopuoliso vaatii saada maksaa osan lainastakin, tehkää laskelmia, millä tahdilla omistaa jotain asunnosta. Haittaisiko sinua, jos pikkuhiljaa omistaisi jonkun siivun? Painota, että asuminen maksaa sinullekin, ja ilman lainaa ei olisi asuntoa, jossa avopuolisosi voi nyt halvalla asua.

Ap on oikeassa. Nainen saa suuremman hyödyn jo nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkkoja ollaan, sun pitäisi maksaa se laina ja puolet vastikkeesta, avokki maksaa puolet vastikkeesta. Ei ne kaikki roskat ja vedenkulutus ole pelkästään avokin tuottamaa

Tuo nyt on mielestäni vähän sama ajatusmalli kuin, että vuokranantajan ei kuulu moraalisesti periä vuokralaiselta kuin yhtiövastikkeen hinta, koska kaikki muu olisi vuokranantajalle voittoa. Minun mielestäni 175€/kk on naurettavan vähän asumisesta, enkä itse kehtaisi kuunaan valittaa, jos siihen rahaan saisin jonkun tykönä asua suht viihtyisässä asunnossa.

ap

Olisi varmaan, mikäli olisit avovaimosi vuokraisäntä. VAi siis oletko hänen vuokraisäntä etkä puoliso? Siinä tapauksessa kannattaa kertoa sille avovaimolle asia myös.

Kun muutin 6v sitten yhteen mieheni kanssa, niin teimme sen ostamalla talon puoliksi. Suosittelen. Ei tule näitä rahariitoja. Me tosin olemmekin toistemme puolisot ja kumppanit, eikä vuokranantajia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan ei voi suhdetta asuinkumppanin kanssa verrata vuokranantajaan. Miksi sinä saisit taloudellisesti saada taloudellista voittoa siitä, että sulla on avopuoliso?

No eikö se taloudellinen hyöty ole nimenomaan yksi syy, miksi yleensä muutetaan avoliittoon, kun suhde on siinä vaiheessa, että halutaan jakaa arki yhdessä? Siinä vaiheessahan yhteen muuttaminen yleensä tulee puheeksi, kun aikaa vietetään yhdessä niin paljon, että toinen asunto on käytännössä aina tyhjillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkkoja ollaan, sun pitäisi maksaa se laina ja puolet vastikkeesta, avokki maksaa puolet vastikkeesta. Ei ne kaikki roskat ja vedenkulutus ole pelkästään avokin tuottamaa

Tuo nyt on mielestäni vähän sama ajatusmalli kuin, että vuokranantajan ei kuulu moraalisesti periä vuokralaiselta kuin yhtiövastikkeen hinta, koska kaikki muu olisi vuokranantajalle voittoa. Minun mielestäni 175€/kk on naurettavan vähän asumisesta, enkä itse kehtaisi kuunaan valittaa, jos siihen rahaan saisin jonkun tykönä asua suht viihtyisässä asunnossa.

ap

Öö, milloin puoliso ja rakas muuttui vuokralaiseksi? Silloin kun rakkaus loppui. Parisuhteen juju on siinä, ettei lasketa sun ja mun omaisuutta, vaan pelataan yhteiseen pussiin. Sinä omistat asunnon ja saat siten kerrytettyä omaisuuttasi. Puolisosi voi tämän ansiosta laittaa säästöön liikenevät rahansa, että voitte myöhemmin ostaa isomman yhteisen asunnon.

Nyt on nimen omaan kysymys mielestäni kumppaneiden keskeisestä moraalisesta asiasta. Jos oikeasti on moraalista näkökulmaa ja on aiemmin maksanut valittamatta vieraalle vuokraa 600€/kk, niin minä olisin kumppanilleni ikikiitollinen, kun saisin asua hänen luonaan vain 175 euron kuukausittaisilla asumiskuluilla. Minä en yhteisen moraalikäsityksen nimissä edes kehtaisi pyytää siihen enää alennusta, kun tietäisin, että voisin jo tässä tilanteessa säästää asumiskuluissani 425€/kk aiempaan nähden ja kaikki kumppanini hyvyyden ansiota. Ainakaan minulla ei olisi enää pokkaa ruveta vaatimaan, että pitäisi saada asua tyyliin alle satasella kuussa. Se olisi minusta kaikkea muuta kuin kumppanin huomioimista, joka on jo nyt tullut paljon vastaan. Se olisi lähinnä omahyväistä ja kylmän itsekästä.

Otahan huomioon, että 600 euron vuokraan saa luultavasti asumistukea, mutta mikäli ei saa, niin maksamisen arvoista olisi ettei tarvitse jakaa asunnon omistajan kanssa, jonka on saatava taloudellista hyötyä jopa avovaimosta. Ei kyse ole siitä, mitä kustannukset voisivat olla vaan siitä, mitä ne ovat.

Minulla ja avokillani on molemmilla oma asunto. Asumme avokin asunnossa, joka on hitusen isompi ja sijainnin puolesta parempi, minun asuntoni taas on vuokralla. Eikö sinusta olisi melkoista hyväksikäyttöä minulta vaatia että saan asua avokin asunnossa puolella vastikkeella, samaan aikaan kun omani kokoajan tuottaa minulle rahaa?

En ymmärrä logiikkaasi. Jos olisit sijoittanut aiemmin rahojasi vaikka pörssiin, niin kokisitko silloinkin, että sinun pitää maksaa yli puolet, koska sinulle tulee palkan lisäksi pääomatuloja?

Yli puolet mistä?

On minulla rahaa pörssissäkin, ei se muuta asiaa, oikeastaan vain alleviivaa pointtia.

Minun rahani on kiinni asunnossa joka on vuokralla eli tuottaa minulle lisää rahaa sekä osakkeissa jotka tuottavat minulle lisää rahaa. Avokkini rahat ovat (osittain) kiinni asunnossa jossa asumme eli joka ei tarkalleen ottaen tuota mitään mutta jonka ansiosta molemmat säästämme asumiskustannuksissa.

Kun minä muutin tänne, niin minun tuloni nousivat vuokratulojen verran ja avokkini tulot pysyivät ennallaan - ja jos asiaa mietitään vaihtoehtoiskustannuksen kautta niin hänen asuntoonsa sijoittamansa varallisuuden "tuotto" laski koska asumiskustannuksia pitäisikin nyt verrata enää puolikkaaseen vastaavan asunnon vuokraan.

Minulle se on toki loistava diili jos maksan vain puolet juoksevista kuluista, saanhan tällöin sekä täyden tuoton omista sijoituksistani että puolet avokkini asuntoonsa sijoittaman varallisuuden "tuotosta", mutta avokilleni ei nähdäkseni niinkään. 

Minusta on päivänselvää että minun pitäisi kompensoida tilannetta avokilleni jotenkin (kuten teenkin) ja suoraansanottuna ihmetyttää että kovin monesta tämä tuntuu ilmeisesti käsittämättömältä.

Jos eläisitte erillissuhteessa, hän maksaisi yksin samat kulut, joista sinä nyt maksat (yli) puolet eli kyllä minä näen, että hän voittaa jo sillä että kulut jaetaan puoliksi. Oma ajatusmaailmani kun lähtee siitä, että se asunnon omistaja omistaisi asunnon ja maksaisi ne kulut joka tapauksessa. Teoriassa kahden ihmisen sähkönkulutus voi olla hieman suurempi kuin yhden ihmisen, mutta sähköstäkin suurin osa on siirtomaksua. Sen sijaan esimerkiksi vakuutuksiin ei vaikuta asujien määrä.

Aika epäsuhtaisesti jakautuu yhteenmuutosta koituva taloudellinen hyöty jos toinen saa laitettua kämppänsä vuokralle ja toisella menot pienenevät ehkä pari sataa.

Jos noin laskee niin silloin kannattaa laittaa molempien omistusasunto vuokralle ja muuttaa yhdessä vuokra-asuntoon.

Se on toki yksi vaihtoehto, toinen taas on se että yhteenmuutosta koituva taloudellinen hyöty sovitellaan puoliksi eli yllämainitssa tapauksessa sen vuokralle jäävän kämpän reaalituotto jaetaan puoliksi. Kolmas on että sisään muuttava ostaa puolet asunnosta. Jos toinen muuttaa vuokralta toisen omistamaan asuntoon,niin asumiskulujen erotuksesta puolet voi kompensoida sille kämpän omistajalle, tällöin molemmat hyötyvät yhtä paljon.

Vierailija kirjoitti:

Tämä yhdessä asuminen on järjestely, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Kysymys on nyt siitä, meneekö hyöty tasan, kokeeko kumpikin osapuoli hyötyvänsä yhtä paljon, tuntuuko kuvio reilulta. Ja tätä voi miettiä monelta kantilta. 

Ap:n hyöty on selkeä, hän saa 175€ alennusta asumiskuluihinsa. Avovaimo hyötyy vastaavasti 425€ alentuneina asumiskuluina. Mutta häntä tuntuu häiritsevän, että ap säästää hänen kustannuksellaan. Silti näin ajateltuna avovaimo säästää huomattavasti enemmän. Hänelle ehdottaisin, että alkaa laittaa sen säästyvän 425€ osakesijoituksiin, niin hänelläkin karttuisi omaisuus jatkossa. Mikään pakkohan hänen ei ole tuhlata sitä säästyvää rahaa.

Kiinnostaisi kuulla, minkälaista ratkaisua avovaimo on ehdottanut? Onko hän halukas ostamaan 50% asunnosta? Jos yhteinen asunto kuulostaa liian riskaabelilta, hänellä on myös vaihtoehtona ostaa toinen asunto ja laittaa se vuokralle. Kunhan on ensin säästänyt riittävän omarahoitusosuuden. Sitten hän maksaisi sillä säästyvällä 425€:lla vuokra-asunnon lainaa ja vastiketta, vuokralainen maksaisi loput ja omaisuus karttuisi pikku hiljaa. Ja olisi oma koti minne muuttaa, jos tämä suhde karahtaa kiville.

Tää onkin hyvä ratkaisu. Silloin kun vastike maksetaan puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

No jos olette pariskunta niin musta on väärin että toinen tosiaan kerryttää toisen omaisuutta ja itselle ei mitään. Eikö siinä voisi olla sitten molempien nimet ja maksatte yhdessä jonkun x summan. Jos ei 50/50 niin joku prosentti.

Mä en kyllä alkais maksamaan kumppanille kämppää niin kuin apn puoliso nyt maksaa. Sitten kun oon maksanu sen asunnon se nostaa pihalle.

Minä en taas tuossa tilanteessa missään nimessä ostaisi osuutta asunnosta, jos omaisuutta haluaisin kerryttää. Ehdottomasti maksaisin vastikkeen ja sitten alkaisin sijoittaa. Aattele, ei tarvitse miettiä mistään ylimääräisistä asumiskuluista. Ei olisi huolen päivää. 

Mikä hänen toiveensa siis on tarkalleen ottaen? Sekö että ei tarvitsisi maksaa mitään (mikä olisi tietysti älytöntä), vai se että hänkin haluaisi omistaa asunnostanne, vai jokin muu?

Vierailija kirjoitti:

Minun mies taas samassa tilanteessa aikoinaan ei halunnut minulta yhtään euroa. Tienasi paljon enemmän kuin minä ja olisi joka tapauksessa itse maksanut kaikki asuntonsa kulut. Minä ostin sitten välillä enemmän ruokaa ym.

No en itsekään pyytänyt mitään rahoja vaimoltani. Kaikkea sitä kuuleekin. jos ei ole varaa asua toisen kanssa niin älä asu, Ei kannata muuttaa yhteen jos ei ole varma siitä mitä haluaa. Voihan sitä seukkailla omista asunnoistakin käsin.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka näette asian niin, että avovaimon kuukausittaisiksi asuinkuluiksi kuuluisi puolet vastikkeesta, eli 87,50 euroa. Haluaisitte siis vastaavassa tilanteessa itsekin kyseisen järjestelyn, että saisitte asua alle satasella kuussa. Kysynkin, että miksi ette nykytilanteessa sitten ruinaa vuokranantajalta reilua vuokranalennusta. Onhan se nyt kohtuutonta, jos joku pyytää vuokraa vaikkapa 700€/kk.

Te sanotte, että vuokranantaja ja asuinkumppani ovat eri asioita. Miksi vuokranantajaa kohden pitäisi olla lojaali ja olla vaatimatta alennusta kaalliiseen vuokraan, mutta omaa kumppania kohtaan pitäisi vähästäkin yrittää niistää vielä kaikki ylimääräinen pois, jotta hyöty olisi itselle maksimaalinen? Te käännätte asian niin, että avomiehen pitäisi olla lojaali, mutta missä sitten on se avovaimon lojaalisuusvastuu?

Ei vaan en koskaan suostuisi muuttamaan toisen omistamaan asuntoon, mikäli siitä ei olisi tarkoitus tulla loppuelämän yhteistä asuntoa, jolloin omistus ja maksusuhteet määritellään tietysti uudestaan.  Jos mies haluaa asua omassa asunnossaan, ja vetää minulta rahat pois, mutta ei halua muuttaa yhteiseen asuntoon tai tehdä hänen asunnostaan juridisestikin yhteistä kotia, niin ei sovi minulle se mies. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkkoja ollaan, sun pitäisi maksaa se laina ja puolet vastikkeesta, avokki maksaa puolet vastikkeesta. Ei ne kaikki roskat ja vedenkulutus ole pelkästään avokin tuottamaa

Tuo nyt on mielestäni vähän sama ajatusmalli kuin, että vuokranantajan ei kuulu moraalisesti periä vuokralaiselta kuin yhtiövastikkeen hinta, koska kaikki muu olisi vuokranantajalle voittoa. Minun mielestäni 175€/kk on naurettavan vähän asumisesta, enkä itse kehtaisi kuunaan valittaa, jos siihen rahaan saisin jonkun tykönä asua suht viihtyisässä asunnossa.

ap

Tämä sen selvensikin, avokumppania ärsyttää se että katsot että sinulla on periaatteessa oikeus velottaa omia kulujasi häneltä koska joku muu vaihtoehto olisi vielä kalliimpi ja sinusta on winwin että avopuoliso maksaa sinun kuluja vaikka todellisuus on että maksatat omia kulujasi hänellä.

Mutta vertailukohdaksi voi ottaa muutakin kuin vieraalta vuokranantajalta vuokratun asunnon. Jos hän asuisi miehen kanssa jonka kanssa asunto ostettaisiin puoliksi niin hän kerryttäisi sekä omaa omaisuuttaan ja maksaisi vaan puolet vastikkeesta.

Lähtisin menemään jos olisin nainen, se että vänkäät ilmiselvästä asiasta omaksi eduksesi ja haluat naisen maksavan kulujasi on ällöttävää.

Tässä on hyvin todennäköisesti tilanne, että toinen on perse auki, eikä ole käsirahaa omaan osuuteen uuteen yhteiseen asuntoon, siksi yhteisen asunnon hankkiminen lienee tässä vaiheessa mahdotonta. Suurin osa vuokralla asuneista ei omista mitään oman kokemukseni mukaan.

Jos minulla olisi sinun kaltainen nainen, niin pistäisin sinut ilomielin kävelemään ovesta pihalle, niin saisit taas muuttaa yksinäsi siihen kaipaamaasi moninkertaisesti kalliimpaan asumismuotoon, jos se sinut onnellisemmaksi tekisi.

”Minun kaltainen nainen” omistaa oman asuntonsa ja muunkin omaisuutensa 100 %, siivelle on kyllä yritetty. Muuten hyvä.

Luulisi että jos siivellesi on yritetty niin pitäisit ap:n avokin ilmiselvää siipeilyä myös ällöttävänä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä miksi jengi suostuu tommosiin kuvioihin että muutetaan toisen omistamaan asuntoon.

Totta kai suostuin, kun vastikkeen hinnalla sain asua. Oli ihan älyttömän pienet asumiskulut. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on kyselty, että miten muut kulut jaetaan. Sähkö, netti ja kotivakuutus menee puoliksi. Muut omat vakuutukset maksaa se, joka ne omistaa tai haluaa pitää. Minä maksan auton ylläpidosta kaikki kulut, mitä nyt avovaimo ehkä pari kertaa vuodessa osallistuu noin 40-50 eurolla bensakuluihin.

Yhteinen asunto ei ole tällä hetkellä mahdollista, koska avovaimolla ei ole käytännössä juurikaan omaa lähtöpääomaa. Ei ole säästänyt niitäkään reilua 400 euroa, mitä on nyt kuluissa voittanut edelliseen asumismuotoon verrattuna. No, minä en siitä jaksa valittaa, mutta sitä kitinää 175 eurosta minä en oikein siedä.

ap

Mä olin osapäivätöissä n.10h/vko, eikä mulla ollut pääomaa penniäkään, mutta niin vain onnistui ostaa miehen kanssa asunto puoliksi yhteisellä lainalla. Kyllä tuossa on nyt jotain muuta ongelmaa. Luultavasti nyt ainakin se, että itse olet tuollaisen naisen halunnut ottaa, ja nyt harmittelet. Laita se pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ei voi suhdetta asuinkumppanin kanssa verrata vuokranantajaan. Miksi sinä saisit taloudellisesti saada taloudellista voittoa siitä, että sulla on avopuoliso?

No eikö se taloudellinen hyöty ole nimenomaan yksi syy, miksi yleensä muutetaan avoliittoon, kun suhde on siinä vaiheessa, että halutaan jakaa arki yhdessä? Siinä vaiheessahan yhteen muuttaminen yleensä tulee puheeksi, kun aikaa vietetään yhdessä niin paljon, että toinen asunto on käytännössä aina tyhjillään.

Joo, mut veikkaan että niissä tapauksissa tarkoitetaan YHTEISTÄ pottia, eikä niin että maksellaan toisen pussiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan ei voi suhdetta asuinkumppanin kanssa verrata vuokranantajaan. Miksi sinä saisit taloudellisesti saada taloudellista voittoa siitä, että sulla on avopuoliso?

No eikö se taloudellinen hyöty ole nimenomaan yksi syy, miksi yleensä muutetaan avoliittoon, kun suhde on siinä vaiheessa, että halutaan jakaa arki yhdessä? Siinä vaiheessahan yhteen muuttaminen yleensä tulee puheeksi, kun aikaa vietetään yhdessä niin paljon, että toinen asunto on käytännössä aina tyhjillään.

Joo, mut veikkaan että niissä tapauksissa tarkoitetaan YHTEISTÄ pottia, eikä niin että maksellaan toisen pussiin.

AP:n avokkihan tuossa nettosaaja on. Näppiin jää monta sataa ylimääräistä joka kuukausi, vain koska AP on sitonut rahansa asuntoon.

Nainen kartuttaa varallisuuttaan reilut 400/kk.

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkkoja ollaan, sun pitäisi maksaa se laina ja puolet vastikkeesta, avokki maksaa puolet vastikkeesta. Ei ne kaikki roskat ja vedenkulutus ole pelkästään avokin tuottamaa

Ei vaan mies maksaa lainan ja vastikkeen ja nainen maksaa markkinahintaisesta vuokrasta miehelle 50%. Kaikki muu on miehelle ansionmenetystä

Muuttakaa AP vuokralle ja laitat oman kämppäsi vuokralle. Taloudellisesti sinulle ehkä jopa kannattavampaa kuin tuo nykyinen järjestely. Avokille tietysti vähän nahkaisempi diili, mutta aika vaikea on hänen perustella miksi maksaisi vähemmän kuin puolet vuokrasta.

Ja sitten teilä on yhteinen koti eivätkä epätasapainoiset omistussuhteet rasita parisuhdetta.

Luulen, että ongelma on "minun asunto". Naiselle saattaa tulla tunne, että se ei ole "meidän" koti, jossa on meidän kulut. Sellaista maksaisikin mielellään. Etenkin jos mies on yhtään sillä asenteella, että nainen on kuin halvalla asuva vuokralainen.

Noin me tehtiin kun muutin miehen asuntoon. Mies lyhensi omaa lainaansa, minä maksoin asumisestani yhtiövastikkeen verran. Sehän oli tosi hyvä diili minulle, kun yksin asuessani olin maksanut asumisesta 550 euroa, miehen asunnon yhtiövastike oli parisataa.