Suuret ikäluokat haalivat itselleen etuja, jotka nuoret maksavat

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 18:46"] jos  vielä terveitä alle 70-vuotiaita houkuteltaisiin töihin.[/quote]

Miksi? Ensin kaikki nuoret töihin, pois syrjäytymästä.

Tässäkin keskustelussa näkyy hyvin sukupolvien välinen kuilu. Suuret ikäluokat vetoavat, ehkä ihan oikeutetustikin, työntekoonsa ja sitä kautta heille kuuluviin etuuksiin kuten eläkkeisiin. Tämä ok. Mutta yrittäkää ymmärtää, ettei nuorempi sukupolvi pääse käsiksi katkeamattomaan työuraan 12-vuotiaasta alkaen. Monet 20-40-vuotiaat ovat edelleen kiinni määräaikaisuuksissa taukoineen. Ei päästä kiinni omistusasumiseen (jolloin joka kuukausi tulisi ihan huomaamattaan kerrytettyä omaisuutta) eikä kerryttämään sitä eläkettä. Monelle ei tule koskaan sitä tilannetta, että työuran jälkeen olisi SEKÄ velaton koti että varma eläke. Saati sitten että sen kodin arvo olisi noussut huippuunsa tai että olisi kesämökkiä yms. Nuoret ihan syystä nyt pohtii, että millä varmistaa sekä suurten ikäluokkien eläkkeet että oman perheen elanto ja asuminen jatkossa.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 07:24"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 09:36"]

Minua ihmetyttää miten ketään voi kinnostaa noiden ahneiden tulevien vanhusten hoito. Itse opetan lapsilleni nimenomaan sitä, että katse pitää aina olla tulevaisuudessa. Köyhistä pitää tietysti huolehtia olivatpa minkä ikäisiä tahansa, mutta varakkaat vanhukset maksakoon itse hoitonsa, vaikka sitten kiinteää omaisuutta realisoimalla. 

[/quote]Sitten se  omaisuus ei jää perinnöksi laiskalle pullamössöväelle.

huoh, pakko kai käydä tuhlaamaan.

[/quote]Pullamössösukupolvi, eli suuret ikäluokat, ovat hukanneet vanhempiensa perinnön, eivätkä jätä perintö omille lapsilleen.

Omakin isäni sai perinnöksi mittavan määrän metsää, jonka on myynyt maapohjineen pois ylläpitääkseen elintasoaan. Odotan mielenkiinnolla että joskus selviäisi mihin ne rahat ovat kadonneet, ainakaan meihin lapsiin sitä ei ole herunut.

Nuo aikaisemmin luetellut edut ovat pikkusälää siihen verrattuna, että suuret ikäluokat ovat kupanneet itselleen kolmen ikäluokan varat - vanhempiensa, omansa ja lastensa. 50-70-luvuilla löytyi alivuokralaishuoneita ja lastenhoitajia vaivattomasti ja pienellä hinnalla. Ihmisillä oli vaatimaton elintaso ja alivuokralaishuoneen jakaminen jonkun toisen kanssa ja vessalla käynti pihan perällä ei ollut ongelma. Suuret ikäluokat työllistyivät pomminvarmasti koko iäkseen. Uusia työpaikkoja syntyi satojatuhansia julkiselle sektorille. Inflaatio ja säännölliset devalvaatiot pitivät huolen veloista. Vanhempien ikäpolvien eläkkeisiin meni vähän varoja, koska työeläkejärjestelmä tuli vasta 60-luvulla eikä valtaosa ehtinyt olla eläkkeellä kuin hyvin lyhyen aikaa ennen kuin kuolo korjasi. Eläkejärjestelmän laskutapa huolehti siitä, että jos olit 40 vuotta töissä ja viimeisen 5 vuoden aikana sait jujutettua palkkasi ylimmilleen, sait hyvän eläkkeen ja saatoit eläköityä reippaasti alle kuusikymppisenä ja saatat jatkaa sitä hyvinkin 30 vuotta. Tällaisia etuja ei Suomessa saa enää kukaan koskaan.

Lukekaa Alpo Ruuth kirja Kotimaa. Siinä kuvataan nuoren avioparin elämää 60-luvun alkupuolella. Aika ankeeta, ei ollut asuntoja, ei hoitopaikkoja, vauva oli pakko jättää tuntemattomille epämääräisille ihmisille hoitoon, jotta pääsi töihin, jos sellaisen löysi. Hyvä kirja kumminkin.

Viesti 12 täyttä asiaa! Elossa on sukupolvia jotka pääsivät tosiaan 60 v eläkkeelle ja sitä pystyi 5 edeltävää vuotta palkkaa keplottelemalla suuremmaksi nostamaan hulppeisiin mittoihin. Eläkemenoihin menee sen takia valtavia summia vielä kymmeniä vuosia. Monet ovat myös terveitä koska Suomeen luotiin valtava terveydenhoidon ja työterveyden verkosto juuri 1970-1980 luvuilla. Se oli hyvä mutta sehän murenee nyt soten myötä varmasti. On turha väittää että Korkmanin väitteet eivät pitäisi paikkansa. Näiden elättien vanhemmat olivat sotasukupolvea jotka raatoivat eniten ja kuolivat usein ennenaiksisesti. Heille hatunnosto vielä jälkikäteen.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2014 klo 10:50"]Lukekaa Alpo Ruuth kirja Kotimaa. Siinä kuvataan nuoren avioparin elämää 60-luvun alkupuolella. Aika ankeeta, ei ollut asuntoja, ei hoitopaikkoja, vauva oli pakko jättää tuntemattomille epämääräisille ihmisille hoitoon, jotta pääsi töihin, jos sellaisen löysi. Hyvä kirja kumminkin.

[/quote]

Etuudet ja järjestelmä itsessään on varmasti monin verroin kovempitasoiset kuin suurilla ikäluokilla aikoinaan. Suuret ikäluokat loivat julkisen järjestelmän etuuksineen ja työpaikkoineen. Näihin etuuksiin (ja työpaikkoihin) ei vaan enää löydy rahaa, joten etuja ja työpaikkoja karsitaan koko ajan ja sitä kautta paluu vanhaan on askel askeleelta edessä. Kaikki luopuu jostain paitsi hyväosaiset suuret ikäluokat. Eläkkeiden korkokatto toisi huomattavia säästöjä ja mahdollistaisi eläkejärjestelmän jatkossakin.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:43"]

Viesti 12 täyttä asiaa! Elossa on sukupolvia jotka pääsivät tosiaan 60 v eläkkeelle ja sitä pystyi 5 edeltävää vuotta palkkaa keplottelemalla suuremmaksi nostamaan hulppeisiin mittoihin. Eläkemenoihin menee sen takia valtavia summia vielä kymmeniä vuosia. Monet ovat myös terveitä koska Suomeen luotiin valtava terveydenhoidon ja työterveyden verkosto juuri 1970-1980 luvuilla. Se oli hyvä mutta sehän murenee nyt soten myötä varmasti. On turha väittää että Korkmanin väitteet eivät pitäisi paikkansa. Näiden elättien vanhemmat olivat sotasukupolvea jotka raatoivat eniten ja kuolivat usein ennenaiksisesti. Heille hatunnosto vielä jälkikäteen.

[/quote]

Paskaa jauhat. Kaikkia uhkakuvia on ilmassa, tuo eläkeikäkin. Ei ole konkretisoitunut mikään noista muistakaa. (suurten ikäluokkien salaliitto, muka)

Pullamössöt haluaisivat jo nyt itse eläkkeelle, suoraan yliopistosta. Hullun papereilla sekin onnistuu, siitä vaan. Ja kaikki muut edut etukäteen syödyt varallisuudet. Tehkää töitä ja Nokioita älkääkä kitiskö!.

Taitaa muuten harmittaa perintöjä odotellessa. No kyllä ne sieltä joskus napsahta, jolleivät virkeät ryyppää niitä pois joutilailta.

Lisäksi perintösäädöstä tullaan muuttamaan Urpo Kankaan väläyttämällä tavalla, että suosikkipennulle voi jättää kaiken ja muut ei saa mitään. Sitten vielä pakotetaan maksamaan vanhemmille jotain elatusmaksua!

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:43"]

Viesti 12 täyttä asiaa! Elossa on sukupolvia jotka pääsivät tosiaan 60 v eläkkeelle ja sitä pystyi 5 edeltävää vuotta palkkaa keplottelemalla suuremmaksi nostamaan hulppeisiin mittoihin. Eläkemenoihin menee sen takia valtavia summia vielä kymmeniä vuosia. Monet ovat myös terveitä koska Suomeen luotiin valtava terveydenhoidon ja työterveyden verkosto juuri 1970-1980 luvuilla. Se oli hyvä mutta sehän murenee nyt soten myötä varmasti. On turha väittää että Korkmanin väitteet eivät pitäisi paikkansa. Näiden elättien vanhemmat olivat sotasukupolvea jotka raatoivat eniten ja kuolivat usein ennenaiksisesti. Heille hatunnosto vielä jälkikäteen.

[/quote]

Paskaa jauhat. Kaikkia uhkakuvia on ilmassa, tuo eläkeikäkin. Ei ole konkretisoitunut mikään noista muistakaa. (suurten ikäluokkien salaliitto, muka)

Pullamössöt haluaisivat jo nyt itse eläkkeelle, suoraan yliopistosta. Hullun papereilla sekin onnistuu, siitä vaan. Ja kaikki muut edut etukäteen syödyt varallisuudet. Tehkää töitä ja Nokioita älkääkä kitiskö!.

Taitaa muuten harmittaa perintöjä odotellessa. No kyllä ne sieltä joskus napsahta, jolleivät virkeät ryyppää niitä pois joutilailta.

[/quote]Olen 45 v ja ollut jo 20 v töissä. Mikä minun eläkeikäni on, siitä ei ole varmuutta. 20 v päästä on hyvinvointivaltio purettu , se on varmaa.

Millähän tavalla tämä sukupolvien välisen katkeruuden lietsominen parantaa Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta???

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 09:47"]

Hieman kaunisteltu tuo kolumni, korot eivät suurten ikäluokkien nuoruudessa olleet kohtuulliset nykymittapuulla, 10% esim.

[/quote]

Totta, mutta asunnot olivat puoli-ilmaisia. Nykyään pk-seudun peruskaksiot peruspaikoilla maksavat noin 200 tonnia. Keskimääräisellä 3000 palkalla maksamiseen menee laskennallisesti 15-20 vuotta aikaa, vaikka kuinka kiristelisi. Aikoinaan lainaa ei edes tainnut saada yli 5-10 vuodeksi, joten hinnat olivat vallan kohtuullisia.

kukaan ei voi valita mille vuosikymmenelle ja millaiseen taloudelliseen suhdanteeseen syntyy, joillakin sukupolvilla käy mäihä ja joillakin ei, ajat muuttuvat ja edut menevät tasan, mutta ihmisen itsekkyys on ja pysyy

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:30"]Nuo aikaisemmin luetellut edut ovat pikkusälää siihen verrattuna, että suuret ikäluokat ovat kupanneet itselleen kolmen ikäluokan varat - vanhempiensa, omansa ja lastensa. 50-70-luvuilla löytyi alivuokralaishuoneita ja lastenhoitajia vaivattomasti ja pienellä hinnalla. Ihmisillä oli vaatimaton elintaso ja alivuokralaishuoneen jakaminen jonkun toisen kanssa ja vessalla käynti pihan perällä ei ollut ongelma. Suuret ikäluokat työllistyivät pomminvarmasti koko iäkseen. Uusia työpaikkoja syntyi satojatuhansia julkiselle sektorille. Inflaatio ja säännölliset devalvaatiot pitivät huolen veloista. Vanhempien ikäpolvien eläkkeisiin meni vähän varoja, koska työeläkejärjestelmä tuli vasta 60-luvulla eikä valtaosa ehtinyt olla eläkkeellä kuin hyvin lyhyen aikaa ennen kuin kuolo korjasi. Eläkejärjestelmän laskutapa huolehti siitä, että jos olit 40 vuotta töissä ja viimeisen 5 vuoden aikana sait jujutettua palkkasi ylimmilleen, sait hyvän eläkkeen ja saatoit eläköityä reippaasti alle kuusikymppisenä ja saatat jatkaa sitä hyvinkin 30 vuotta. Tällaisia etuja ei Suomessa saa enää kukaan koskaan.[/quote]

Eli olet valmis siihen, että sinun elintasoasi lasketaan vastaamaan 50-70 -lukujen elintasoa, kunhan samalla eläkkeet laskevat?

Olet oikeasti valmis asumaan perheinesi omakotitalon yläkerrassa 2 huoneessa, kunhan alakerrassa asuva eläkeläispariskunta saa vähemmän eläkettä? Ja olet valmis maksamaan lapsesi päivähoidosta 1000 e/kk (suuret ikäluokat maksoivat omistaan ns. täyden hinnan, 2 lapsen äidin työstä saama palkka meni yleensä hoitomaksuihin).

Olet valmis siihen, että lapsesi ei saa opintotukia vaan maksat omasta pussista kaikki nykytuet? Olet valmis siihen, että vanhempasi eivät saa mitään kunnallista kotiapua vaan asuvat viimeiset vuodet luonasi - siis siinä vaiheessa, kun olet onnistunut säästämään 50% asuntosi hinnasta ja muuttanut sieltä yläkerrasta omaan kolmioon. Olet valmis siihen, että ei ole asumistukia ja että sossusta saa rahaa vain todelliseen tarpeeseen, ei hammaslääkäriin tai lastenvaunuihin? Ja olet valmis siihenkin, että lapsen huostaanotto on sijoitus lastenkotiin ja yhteyden katkaiseminen siihen?

Täytyy myöntää, että olet valmis aikamoiseen elintason ja elämisen tason pudotukseen vain siksi, että eläkkeet saadaan pienemmiksi.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 09:47"]

Hieman kaunisteltu tuo kolumni, korot eivät suurten ikäluokkien nuoruudessa olleet kohtuulliset nykymittapuulla, 10% esim.

[/quote]

Totta, mutta asunnot olivat puoli-ilmaisia. Nykyään pk-seudun peruskaksiot peruspaikoilla maksavat noin 200 tonnia. Keskimääräisellä 3000 palkalla maksamiseen menee laskennallisesti 15-20 vuotta aikaa, vaikka kuinka kiristelisi. Aikoinaan lainaa ei edes tainnut saada yli 5-10 vuodeksi, joten hinnat olivat vallan kohtuullisia.

[/quote]

Aikoinaan tavisperhe osti kaksion, ei 4h+k. Se isompi asunto ostettiin siinä vaiheessa, kun lapset jo teki muuttoa pois kotoa. 1960-luvulla kaupungista tuliterän omakotitalon ostava alle 30v pariskunta oli todellinen poikkeus, nyt normi.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 09:31"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 09:29"]Pienet ikäluokat ovat saanet edut, joita suurilla ikäluokilla ei ollut aikanaan. Tasapaino.

[/quote]Mitä etuja? Lue se kolumni niin käy selväksi että ne edut meni juuri isoille ikäluokille ja paino muodolle meni.

[/quote]

Etuja, joita suuret ikäluokat eivät saaneet:

ilmainen peruskoulu - oppikoulu oli maksullinen

ilmaiset koulumatkat - suurten ikäluokkien piti maksaa koulumatkansa alusta alkaen

asuminen kotona oppivelvollisuuden ajan - melkoinen osa suurista ikäluokista joutui muuttamaan 11v iässä pois kotoa, koska oppikoulu oli hankalan matkan takana

päivähoitopaikka - suurten ikäluokkien lapsuudessa päivähoito oli rajattu sitä sosiaalisista syistä tarvitseville eli käytännössä yh-äitien ja muiden köyhien lapsille, muut saivat lapsilleen ehkä maksullisen leikkikoulupaikan tai sitten ei mitään

halvat opiskelija-asunnot - suurten ikäluokkien lähtiessä opiskelemaan ei ollut suuria opiskelija-asuntokomplekseja vaan muutamia säätiöiden asuntoloita, loput opiskelijat asuivat alivuokralaisina tai vuokrasivat 2h+k:n, jossa asui noin 4 opiskelijaa

asumistuki nykymuodossaan - Helsingissäkin oli ihan tavallista, että konttoristi ja postineiti asuivat yhteisessä 14 neliön alivuokralaishuoneessa, ei ollut mitenkään varaa ja mahdollisuutta (ilman varakkaita vanhempia) asua yksinään kaksiossa korkean asumistuen turvin, kuten nykyisin

abortti sosiaalisin syin - aborttilaki tuli voimaan vasta 1970, ennen sitä suurten ikäluokkien edustajilla ei ollut nykymuotoista mahdollisuutta raskauden keskeyttämiseen siksi, että ei halunnut lasta

Mitä muita esimerkkejä haluat?

[/quote]

Toki elintaso on kautta linjan noussut. Keskeinen ero on kuitenkin se, että jokainen halukas suurissa ikäluokissa sai elämästä kiinni helposti, kun taas nyt monilla nuorilla tilanne on epätoivoinen.

Suurten ikäluokkien "etuja" olivat:

Helppous päästä uran alkuun, kun työpaikkoja riitti junnuillekin (nyt abeille

vain naureskellaan töitä hakiessa, monen yliopisto-opiskelijan on todella vaikea saada oman alan kokemusta ja valmistumisen jälkeen pätkäduunit ja puoli-ilmaiset harjoittelut ovat ihan perussetti)

Erinomaiset uranäkymät kasvavassa ja kehittyvässä Suomessa (missä olet, kasvava ja kehittyvä Suomi?)

Yliopiston pääsykokeeseen pänttäys takasi mainion aseman yhteiskunnassa (nyt ekonomia ja laki-ihmistä on joka kulman takana, eikä paperilla saa vielä yhtään mitään; lääkäreiden asema sentään on vielä sama kuin kaikkien koulutettujen 70-luvulla)

Asunnot sai maksettua nopeasti ja sen jälkeen sai velattomana nauttia asuntovarallisuuden karttumisesta (nyt kaksion takaisinmaksuun keskituloisella menee 20 vuotta)

Positiiviset näkymät - maailma ja Suomi etenkin oli nousukiidossa (nyt lama jatkuu ja jatkuu, eikä länsimaiden kilpailukyky näytä hääviltä)

Ennen jokainen pystyi pienellä ahkeruudella ja ponnistelulla nostamaan itsensä erinomaisiin asemiin työelämässä ja hankkimaan mukavan varallisuuden asuntojen yms muodossa. Ottaisin silmää räpäyttämättä sellaisen yhteiskunnan takaisin, vaikka pitäisikin luopua opintotuesta ja asua solukämpässä pari vuotta.

Eikö tämä nyt huomattu näissä budjettineuvotteluissakin? Lapsilisät, opintotuet, aiemmin jo asuntolainan korkovähennykset jne. Kukaan ei koske eläkeläisten etuihin. Verotuskin piti saada alemmaksi ja keksittiin ELÄKETULOVÄHENNYS. WHAT? Tietääkseni ansiotulovähennys on sen takia, että työssäkäynnistä on kuluja. Miksi eläkkeestä pitää saada kanssa jotain vähennyksiä, muttei esim sairaspäivärahasta tai työttömyyskorvauksesta? Eikö nuo yhtälailla ole kotona, eikä ole pakollisia kuluja "tulojen hankkimisesta"?

Ei vanhemmat teidän työnne vaikuta tähän tilanteeseen enää, teidänkin tulee osallistua talkoisiin, ettehän te lamasta tienneet, mutta noh ei kukaan mukaan. En minäkään odottanut katsovan hyvinvointivaltion viimeisiä hengenvetoja tai näitä kansainvälistymisen anteja, kun minulle kerrottiin monet vuodet mikä lottovoitto on syntyä Suomeen. Ei voi mitään.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 14:07"]

Kunnallista hammashoitoa ei saanut yli 17-vuotiaat, se oli vain lapsille ja joillekin erityisryhmille. Opiskelijana kävin yksityisellä. Opintolainan korko oli alussa 13 % ja ei inflaatio kyllä sitä niin paljon syönyt kuin väitetään. Asuntolainoissa 16 % korko oli yleistä. Keskinkertainen todistus ei vielä taannut opiskelupaikkaa. Maaseudulla ei päiväkoteja ollut ollenkaan ja kun tuli, ne olivat pieni- ja maks. keskituloisille työssäkäyville. Esim. opettajat eivät meillä enää paikkaa saaneet, eli tulot olivat jo liian isot. 

Mutta: Töihin pääsi helposti. Itse en kyllä enää ole suuria ikäluokkia, mutta kuitenkin muista jotain. 

[/quote]Opintolainakin oli korkotuettua aivan kuten asuntolainakin. Äitini opiskeli aikuisena 80 luvulla ja otti opintolainan vaikka ei tarvinnut, sillä siitä sai määräaikaiselta talletustililtä enemmän korkoa kuin mitä sitä joutui maksalmaan lainasta. Vaikka korot olivat lainoissa nimellisesti korkeita, niin niitä oli erittäin kannattavaa ottaa.

Minun tuttava- ja ystäväpiiri on kolmenkympin molemminpuolin, olemme 80-luvulla syntyneitä. Olemme lähes kaikki yliopistokoulutuksen tai vähintään amk-koulutuksen saaneita. Oikein hätkähdin mietittyäni asiaa, koska hyvin harva on päässyt vakitöihin, saati sitten varsinaisiin oman alan töihin.

Tuttaviani koskee mm. Stockmannin, Finnairin, Nordean ja Anttiloiden yt:t tällä hetkellä. Mielenkiintoista on se, että moni heistä tekee noissa firmoissa koulutustaan vastaamatonta työtä, "alempiarvoista". He ovat tavallaan joutuneet tekemään myönnytyksen jo töihin päästessään, ja ironista kyllä, nyt moni on lähtölaukauksissa näistäkin työpaikoista. Useamman tutun määräaikaisuudet on myös jätetty uusimatta hiljan valtion ja kunnan puolella, ne on niitä hiljaisia irtisanomisia, joita ei julkisuudessa noteerata.

Aika pysäyttävää.