Ovatko hoitajien uhkailut alan vaihtamisesta huuhaata?
Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti todella kovin äänenpainoin siitä, että edessä on katastrofi ja hoitajat lähtevät alalta, jos koronakorvauksia / lisää palkkaa / parempia työoloja ei luvata heti.
En ole itse hoitaja, mutta teen hoitajien kanssa jonkin verran yhteistyötä ja lisäksi omassa perhepiirissä ja kaveripiirissä on paljon hoitajia: sairaanhoitaja kotihoidossa, useampia päiväkodeissa työskenteleviä lastenhoitajia, röntgenhoitajia, mielenterveyskuntoutujien parissa työskenteleviä, sairaalan päivystyksessä olevia...
Heistä kukaan ei ole ikinä sanallakaan maininnut harkitsevansa alan vaihtoa. Olen saanut käsityksen, että ovat oikein tyytyväisiä työssään. Onko tämä koko alalta joukkopakenemisen uhka ihan tyhjä kupla?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
en ollut vaihtamassa alaa vielä vuosi sitten mutta nyt kyllä, heti kun tulee mahdolliseksi. Lapsi pitää elättää jollakin niin ei voi noin vain kävellä ulos ovesta.
Koronan takia olen joutunut vaihtamaan työpistettä tämän vuoden aikana neljästi joista kahdella kerralla koronaosastolle koronahoitajaksi eikä mielipidettä todellakaan kysytty.
Minulla ei ole osaamisalana sairaanhoito ja huolenpito vaan lasten ja nuorten hoito ja kasvatus. En todellakaan ole saanut koulutusta infektio-osastolla toimimiseen enkä vanhusten kotihoitoon. Enkä ikinä hakeutuisi omasta tahdostani kyseisiin paikkoihin töihin.
Lähihoitajana olet kyllä peruskoulutuksen myötä saanut osaamista muuallekkin kuin lasten- ja nuorten hoitamiseen.
En ole hoitaja mutta työskentelen sairaalassa. Suurin syy epäviihtyvyyteen näyttää olevan erittäin epäpätevä johtaminen. Pahimpia esimiehiä näyttävät olevan nimenomaan hoitaja taustaiset jotka kohtelevat omia kollegoitaan aivan mielivaltaisesti ja hävyttömästi. Kaikenlainen vastarinta kukistetaan muuttamalla työvuoroluetteloita , sabotoimalla loma- ja vapaapäivä toiveet ja yleensäkin kohtelu entisiä kollegoitaan kohtaan on mielestäni luokatonta. Moni hyvä yksikkö on mennyt pilalle kun sinne on tullut huono esimies. Olen itse ihmetellyt näin tuottavuuden näkökulmasta katsoen että jos jossain yksikössä sairaspoissaolot nousevat yht äkkiä (näitähän siis seurataan tosi tarkasti) , työviihtyvyys mittarit ovat punaisella ja silti sitä huonoa johtamista ei työnantajan taholta koskaan suostuta puntaroimaan, niin onhan se kumma juttu . Yksityispuolella tunaroiva johtaja , vaikka kuinkakin korkea, saa kengän kuvan takalistoonsa todella nopeasti. Mutta julkisella puolella kun olet kerran esimieheksi päässyt, sen jälkeen olet koskematon ja saat tunaroida aivan loputtomiin henkilöstöjohtamisessa., vaikka kai jokainen edes jotenkin laskukutaitoinen esimieskin ymmärttää että huonosti kohdeltu ja siksi huonosti voiva henkilöstö on myös tehokkuudeltaan huono. Aivan pahimpia ovat ylihoitajat jotka ilmeisesti nauttivat vielä suurempaa koskemattomuutta. Vaikka koko henkilökunta irtisanoutuisi , nämä hoitajiin verrattuna erittäin hyväpalkkaiset paperinpyörittäjät vaan jatkavat ikuista pyörimistään. Ovat eristäneet itsensä niin hyvin omiin pilvilokeroihinsa , että heidän poissaolonsakaan ei näkyisi missään, tai ehkä näkyisi , tuottavuuden nousussa ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että moni manailee että meinaa vaihtaa alaa, mutta todellisuudessa vain harva toteuttaa sen. Hoitajana kuitenkin työpaikka on varma, toisin kuin esim. tradenomilla tai insinöörillä. Viimeksi mainituista tiedän paljon alanvaihtajia, hoitajista en tunne yhtään.
Jää sellaiset joita ei haittaa tehdä paskasti töitänsä. Voit itse miettiä, että onko kiva mennä esim. potilaaksi sairaalaan jossa on vain sellaiset työntekijät jäljellä, joita ei haittaa vaikka sinua hoidettaisiin huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hoitajat alkaa vaihtamaan alaa, niin tarjonnan vähentyessä palkat nousevat.
Ei muuten nouse, vaan hoitajiksi vain otetaan kuka tahansa ja johan noita hoitajia jollekkin yksityiselle kärrättiin tänne jostain Thaimaasta, kun ovat paljon nöyrempiä työntekijöitä kuin suomalaiset.
Niin sanoinkin, että jos hoitajat alkavat vaihtamaan alaa, en sitä, että alalle tulisi uusia nöyriä hoitajia.
Itse olen laboratoriohoitaja ja meidän alalla työvoimapula alkaa kyllä myös olla iso ongelma. Koulutus ei ole kovin suosittu ja keskeytysprosentti iso. Varmaan suosio on pudonnut entisestään ensikertalaiskiintiöiden vuoksi, mutta onneksi alanvaihtajia on jonkin verran. Ne nuoret, jotka käyvät koulutuksen loppuun, saattavat tehdä hetken töitä ja jatkaa sitten muihin opintoihin.
Vanhemmat työntekijät jäävät, mutta ovat usein sairaslomilla uupumuksen ja työn aiheuttamien kulumien vuoksi. Ja hekin jäävät pian eläkkeelle ja vievät älyttömän määrän tietotaitoa mukanaan. Pienissä maakunnissa toimiin ei ole ollut yhtään hakijoita vuosikausiin. Koronaepidemia on pahentanut tilannetta entisestään. Jotain pitäisi tehdä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin aion lähteä hoitajan hommista heti kun saan paremman duunin opiskelujen myötä. Ja tunnen paljon muitakin jotka ovat totaalisen kypsiä hoitajien kohteluun. Hoitajien palkka on paska eikä mikään muutu tässä maassa. Joten parempi jättää uppoava laiva. Hoitakaa ite vaan. Ehkä päättäjätkin herää siinä vaiheessa kun sairaat ei enää pääse hoitoon. Puoli-ilmaiseksi en enää ammattitaitoani myy. Eikö ole aikamoinen ristiriita siinä että tehohoitajiakin niin kovasti tarvitaan ja arvostetaan mutta siitä ammattitaidosta ei olla kuitenkaan valmiita maksamaan asiallista korvausta?! Korona on monelle hoitajalle se viimeinen niitti, itse olin päättänyt lopettaa jo ennen koronaa. Korona vain vahvisti lopullisesti sen että hoitajana ei kannata jatkaa. Good luck vaan!
Nohnoh nyt! Valaistiinhan se joku seinä Helsingissä siniseksi nyt korona-aikaan, ihan vain hoitajien kunniaksi, että niin paljon teitä kuitenkin arvostetaan! Miettikää, onko kenenkään muun ammattikunnan kunniaksi valaistu seiniä? Olisit vaan tyytyväinen kuules!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hoitajat alkaa vaihtamaan alaa, niin tarjonnan vähentyessä palkat nousevat.
Ei muuten nouse, vaan hoitajiksi vain otetaan kuka tahansa ja johan noita hoitajia jollekkin yksityiselle kärrättiin tänne jostain Thaimaasta, kun ovat paljon nöyrempiä työntekijöitä kuin suomalaiset.
Niin sanoinkin, että jos hoitajat alkavat vaihtamaan alaa, en sitä, että alalle tulisi uusia nöyriä hoitajia.
Täh? Meinaat että ne Thaimaalaiset tulee tänne ja vaihtaa alaa? Vai siis oliko tarkoituksesi kehitellä nyt joku utopia, että yhtäkkiä mistään köyhästä maasta ei saataisi alistettuja naisia tekemään hoitajan töitä puoli-ilmaiseksi suomalaisten vaihtaessa alaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos hoitajien palkaa nostetaan niin ei se heidän työkuormaansa alenna.
Pidetään siis hoitajien palkat ennallaan.
Voihan sitä hoitajien määrää vähentää niin saavat isompaa palkkaa sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ap. pahemmin seurata uutisia, kun ministeriö ja virkamiehet pelkäävät terv.hoidon romahtavat juuri hoitajapulaan, jos korona leviää tästä. Hoitajapula näkyy jo koronatestien ottamisessa, kun henkilökuntaa ei vain ole, eikä vapaata työvoimaa, mistä palkata.
Nyt ministeriö suunnittelee reservissä olevien sairaanhoitajien pakkotyövelvoitetta, jos korona leviää.
Mutta silloin puhutaan eri palkkaluokasta, mitä hoitajat saavat, ja palkkaus muodostuu oman palkan mukaan. Herää vain kysymys mikä heidän työmotivaatio hoivatyössä.
Jo keväällä kartoitettiin esim. päiväkodeista että ketkä ovat lähihoitajia, juuri tätä varten, että voidaan sitten määrätä ja pakottaa vankilan uhalla niitä koronapotilaita hoitamaan. Oli lastenhoitajat aika poissa tolaltaan tästä, osa vuosikymmeniä hoitanut lapsia ja yhtäkkiä pitäisi mennä hoitamaan jotain letkuissa makaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin aion lähteä hoitajan hommista heti kun saan paremman duunin opiskelujen myötä. Ja tunnen paljon muitakin jotka ovat totaalisen kypsiä hoitajien kohteluun. Hoitajien palkka on paska eikä mikään muutu tässä maassa. Joten parempi jättää uppoava laiva. Hoitakaa ite vaan. Ehkä päättäjätkin herää siinä vaiheessa kun sairaat ei enää pääse hoitoon. Puoli-ilmaiseksi en enää ammattitaitoani myy. Eikö ole aikamoinen ristiriita siinä että tehohoitajiakin niin kovasti tarvitaan ja arvostetaan mutta siitä ammattitaidosta ei olla kuitenkaan valmiita maksamaan asiallista korvausta?! Korona on monelle hoitajalle se viimeinen niitti, itse olin päättänyt lopettaa jo ennen koronaa. Korona vain vahvisti lopullisesti sen että hoitajana ei kannata jatkaa. Good luck vaan!
Nohnoh nyt! Valaistiinhan se joku seinä Helsingissä siniseksi nyt korona-aikaan, ihan vain hoitajien kunniaksi, että niin paljon teitä kuitenkin arvostetaan! Miettikää, onko kenenkään muun ammattikunnan kunniaksi valaistu seiniä? Olisit vaan tyytyväinen kuules![/quote
Vittuilu kannattaa.... Joku valaistu seinä ei paljon lämmitä, sillä ei voi maksaa kaupassa. Enkä edes asu lähellä että näkisin koko seinää.
On totta. Minä ja kolme työkaveria jo lähdetty muihin töihin korona kevään jäljiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkankorotus itkua en ymmärrä. Miten se vähentää sitä kiirettä? Luulisi että "lisäkädet" auttaisivat enemmän. Mutta itketään vaan palkkaa lisää, ei haluta helpotusta itse työhön.
Ja pitäkää ne hemmetin ruoka- ja vessatauot. Niin pitkään kun työntekijä hoitaa hommat mutta karsii omista tauoista, se ei kiinnosta työnantajaa. Työthän tulee tehtyä. Mutta jos työt jää tekemättä niin kyllä se sitten pitäisi alkaa kiinnostamaan.
Hoitajat ja siivoojat ovat tässä aiheessa ne pahimmat vinkujat. Ei itse pidetä taukoja ja sitten itketään marttyyrina.Lisäkäsiä toivottaisiinkin ennemmin kuin rahaa, mutta kun niitä ei vaan ole, palkankorotuskin on parempi kuin ei mitään.
Olet oikeassa taukojen pitämisessä, mutta kun työskentelet haavoittuvassa asemassa olevien ja sinusta riippuvaisten ihmisten kanssa, sängystään pudonneen ja mahdollisesti lonkkansa murtaneen vanhuksen jättäminen lattialle lounastauon ajaksi ei ole ihan sama juttu kuin jättää joku hyllyltä pudonnut paketti odottamaan. Mä lähdin aikoinaan hoitoalalta pois, koska en voinut enää tehdä työtäni hyvin. Aika ei vain riittänyt siihen potilasmäärään.
Mulla on kyllä entisenä hoitajana (olin alalla reilu 15v) eri mielipide tuosta palkka vs. lisäkädet-keskustelusta. Kun työn epäkohdista tulee puhe, niin aina se on se sama marina siitä palkasta kuinka se on pieni ja se kertoo siitä että hoitajia ei arvosteta. Hoitajilla ylipäätään tuntuu olevan melko harhainen kuva siitä, kuinka paljon palkkaa amiskoulutuksen saanut "duunari" yleisesti saa. Totta kai hoitajilla esim. yksityisen puolen lähtöpalkka on huonohko, mutta se nousee siitä yli kahden tonnin kyllä ikälisillä aika pian, ja sitten on aina ne lisät. Jo yksi sunnuntai ja pari iltaa listassa nostaa palkkaa ihan kivasti. Ja joo, lisät on korvaus "huonoon aikaan tehdystä työstä", mutta joka ikinen hoitsu jonka tunnen, tykkää kyllä niistä arkivapaistaan joilla voi hoitaa asioita tai vaan viettää vapaapäivää kun esim. lapset on koulussa. Se ainoa oikea vika palkkauksessa on, että erikoissairaanhoitajien palkka ei käsittääkseni useinkaan vastaa sitä työn vaativuutta, mutta se 2500+ peruspalkkana on kyllä ihan ok jollekin pitkäaikaishoidon saikkarille...
Totta kai se olisi kiva, jos palkka olisi isompi, mutta sitten kun miettii että mistä ihmeestä se pienikään normikorotusten päälle tuleva palkanlisä otettaisiin sille massiiviselle määrälle hoitajia, ei kukaan osaa sanoa mitään järkevää. Tai perustella sitä, miksi olisi järkevää laittaa rahaa palkankorotuksiin eikä lisähenkilökunnan (esim. tukipalveluihin) palkkaamiseen.
Kun sitä lisähenkilökuntaa olisi kyllä yleensä palkattavissa. Niinä vuosina, joiden aikana hoitajana työskentelin, sijaisia oli kyllä joille tehtiin aina vaan lisää pätkää pätkän perään. Todella moni kärkkyi vakipaikkaa, usein vuosia. Vakiporukka sitten uupuu ylityöllistettyinä taakkansa alle ja sitten otettiin saikkua taas tuuraamaan joku. Fiksua... Yhteen paikkaan sijaisia ei saatu, ja se johtui ihan vaan siitä että tuossa paikassa oli hlömitoituksen lisäksi kaikki muukin mahdollinen pielessä. Henkilöstön määrää lisäämällä olisi saattanut sielläkin jo tilanne korjaantua, mutta ei, sielläkin töissä olevat mankuivat vaan isompaa palkkaa, kun työ oli niin kamalaa. Auttaako se saturaisen-parin palkanlisä tosiaan kestämään työssä jossa hoidettavien ruokailuväli venyy yölevon aikana pahimmilleen 15-16 tuntiin? Auttaako se lisäraha jaksamaan päivästä päivään sitä työtä, jossa tiedät että useampikin hidas syöjä jää nälkäiseksi kun et vaan ehdi käyttää syöttämiseen tarpeeksi aikaa?
Ei auta, tai ei ainakaan pitäisi auttaa! Sotii kyllä aika paljon hoitotyön etiikkaa vastaan, että se on vaan aina se palkka, palkka, palkka ja hoitajien huono arvostus josta jaksetaan narista. Sitten ehkä jossain sivulauseessa saatetaan mainita että jooooo, olisihan se kiva tietty jos olisi lisäkäsiäkin, kunhan siis vaan sitä palkkaakin tulisi lisää...
Samaa kamaa on tämä "vaihdan kyllä alaa!!1!"-marina. Ne jotka marisee, jatkaa hamaan tappiin. Osa toki lähtee alalta, mutta hyvin usein ne on sitten näitä jotka lähtee sen eettisesti kestämättömän työn vuoksi, ei siksi että palkka ei miellytä.
Tulee verrata peruspalkkoja, lisät ovat korvausta kuluttavammasta vuorotyöstä ja esim. siitä että vapaa-aikaa on vähemmän kuin muilla. Kyllä, sanon että vähemmän, koska me emme koskaan tiedä mitä työvuoroja saamme, yleensä esim. työvuorotoiveiden määrä on rajoitettu, eivätkä ne välttämättä toteudu, mikä rajoittaa esim. harrastamista ryhmissä, jostakin ainakin pitää tinkiä (joko harrastamisesta, tai sitten siitä että pääseekö esim. syntymäpäiville yms.).
Vapaa-aika tuntuu muutenkin erilaiselta esim. oletko töissä 12-20 vai 7-15, vaikka työpäivä on saman pituinen, ei se tuossa klo 12 vuorossa se aamun vapaa-aika tunnu oikein miltään, kun "kohta pitää lähteä töihin". Ja sitten on niitä vuoroja, että pääset töistä klo 21 ja seuraavana aamuna klo 8 takaisin.
Lisät siis tulevat peruspalkan päälle ja jos verrataan esim. päivätyötä tekevien duunareiden palkkaan, niin silloin verrataan sitä peruspalkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin aion lähteä hoitajan hommista heti kun saan paremman duunin opiskelujen myötä. Ja tunnen paljon muitakin jotka ovat totaalisen kypsiä hoitajien kohteluun. Hoitajien palkka on paska eikä mikään muutu tässä maassa. Joten parempi jättää uppoava laiva. Hoitakaa ite vaan. Ehkä päättäjätkin herää siinä vaiheessa kun sairaat ei enää pääse hoitoon. Puoli-ilmaiseksi en enää ammattitaitoani myy. Eikö ole aikamoinen ristiriita siinä että tehohoitajiakin niin kovasti tarvitaan ja arvostetaan mutta siitä ammattitaidosta ei olla kuitenkaan valmiita maksamaan asiallista korvausta?! Korona on monelle hoitajalle se viimeinen niitti, itse olin päättänyt lopettaa jo ennen koronaa. Korona vain vahvisti lopullisesti sen että hoitajana ei kannata jatkaa. Good luck vaan!
Nohnoh nyt! Valaistiinhan se joku seinä Helsingissä siniseksi nyt korona-aikaan, ihan vain hoitajien kunniaksi, että niin paljon teitä kuitenkin arvostetaan! Miettikää, onko kenenkään muun ammattikunnan kunniaksi valaistu seiniä? Olisit vaan tyytyväinen kuules![/quote
Vittuilu kannattaa.... Joku valaistu seinä ei paljon lämmitä, sillä ei voi maksaa kaupassa. Enkä edes asu lähellä että näkisin koko seinää.
Oli sarkasmia, olen itsekkin hoitoalalla.
Ei noita valittajia kiinnosta mikään työ. Suurin osa hoitajiksi koulutetuista lorvailee kotona yhteiskunnan ja miehen elättämänä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo keväällä kartoitettiin esim. päiväkodeista että ketkä ovat lähihoitajia, juuri tätä varten, että voidaan sitten määrätä ja pakottaa vankilan uhalla niitä koronapotilaita hoitamaan. Oli lastenhoitajat aika poissa tolaltaan tästä, osa vuosikymmeniä hoitanut lapsia ja yhtäkkiä pitäisi mennä hoitamaan jotain letkuissa makaavaa.
Helsingin kaupunki pakotti viime keväänä ison joukon hoitajia vaihtamaan työtehtäviä ja työpisteeksi tuli mitään mielipiteitä kysymättä koronaosasto. Se onnistui ihan ilman valmiuslakiakin koska työnantaja voi käyttää työnjohto-oikeutta ja määrätä toisiin tehtäviin. Niin tehtiin ja koronahoitajiksi pakkosiirrettyjen hoitajien joukossa oli työssä tarttuneen koronan osalta todella kamala tilanne. Osittain varmasti juuri siksi että 20 vuotta sitten opiskeltu hoidon ja huolenpidon jakso ei ihan oikeasti anna valmiuksia toimia infektioyksikössä jos opintojen jälkeiset työtehtävät ovat olleet esimerkiksi päivätoiminnassa
Minä lasken päiviä vuodenvaihteeseen, jolloin sanon heipat työlle lastenhoitajana päiväkodissa. Työt ihan muulla alalla odottavat.
Jaa-a. Osa varmaan ei todellisuudessa varmaan vaihda alaa, vaikka tyytymättömiä olisivatkin. Uuden alan opiskelu vaatii kuitenkin paljon motivaatiota, vaivaa ja aikaa sekä joksikin aikaa heikentää toimeentuloa.
Omalla kohdallani 15 vuotta sitten alanvaihto toteutui myös käytännössä.
Entinen sairaanhoitaja, nykyinen juristi.
Suomessa on 72 208 työssä olevaa sairaanhoitajaa. 165 koronapotilasta sairaalassa. Eli 437 sairaanhoitajaa yhtä sairaalassa olevaa koronapotilasta kohti (heistä parikymmentä teholla). Välissä oli kuukausia, että näitä potilaita ei ollut yhtään ainoaa ja perusterveydenhuolto oli ajettu alas, eli sairaalat kumisivat tyhjyyttään. En ymmärrä, mihin perustuu tämä suunnaton koronatuska, väsymys, yliraskas työ ja alan vaihtaminen, jos liksaa ei tipu lisää hulluna.
Enpä tiedä huuhaasta. Itsellä takana 20 vuotta hoitoalaa ja lähdin pois. Ei mun pää kestä sitä, että potilaat pitää hoitaa vasemmalla kädellä suunnilleen sinnepäin, kun ei ole resursseja muuhun. Ja siitäkin pitäisi vielä kiriä ja säästää. Raha on mennyt potilaan edun edelle, ihan kunnallisellakin puolella. Ei pysty, mun omatunto ja moraali ei taivu nykyiseen hoitotyöhön. Eikä mua saa takaisin hoitoalalle millään, vaikka miten uhkailtaisiin ja kiristettäisiin.
t. entinen sh