Ovatko hoitajien uhkailut alan vaihtamisesta huuhaata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkankorotus itkua en ymmärrä. Miten se vähentää sitä kiirettä? Luulisi että "lisäkädet" auttaisivat enemmän. Mutta itketään vaan palkkaa lisää, ei haluta helpotusta itse työhön.

Ja pitäkää ne hemmetin ruoka- ja vessatauot. Niin pitkään kun työntekijä hoitaa hommat mutta karsii omista tauoista, se ei kiinnosta työnantajaa. Työthän tulee tehtyä. Mutta jos työt jää tekemättä niin kyllä se sitten pitäisi alkaa kiinnostamaan.

Hoitajat ja siivoojat ovat tässä aiheessa ne pahimmat vinkujat. Ei itse pidetä taukoja ja sitten itketään marttyyrina.

Lisäkäsiä toivottaisiinkin ennemmin kuin rahaa, mutta kun niitä ei vaan ole, palkankorotuskin on parempi kuin ei mitään. 

Olet oikeassa taukojen pitämisessä, mutta kun työskentelet haavoittuvassa asemassa olevien ja sinusta riippuvaisten ihmisten kanssa, sängystään pudonneen ja mahdollisesti  lonkkansa murtaneen vanhuksen jättäminen lattialle lounastauon ajaksi ei ole ihan sama juttu kuin jättää joku hyllyltä pudonnut paketti odottamaan. Mä lähdin aikoinaan hoitoalalta pois, koska en voinut enää tehdä työtäni hyvin. Aika ei vain riittänyt siihen potilasmäärään. 

Mulla on kyllä entisenä hoitajana (olin alalla reilu 15v) eri mielipide tuosta palkka vs. lisäkädet-keskustelusta. Kun työn epäkohdista tulee puhe, niin aina se on se sama marina siitä palkasta kuinka se on pieni ja se kertoo siitä että hoitajia ei arvosteta. Hoitajilla ylipäätään tuntuu olevan melko harhainen kuva siitä, kuinka paljon palkkaa amiskoulutuksen saanut "duunari" yleisesti saa. Totta kai hoitajilla esim. yksityisen puolen lähtöpalkka on huonohko, mutta se nousee siitä yli kahden tonnin kyllä ikälisillä aika pian, ja sitten on aina ne lisät. Jo yksi sunnuntai ja pari iltaa listassa nostaa palkkaa ihan kivasti. Ja joo, lisät on korvaus "huonoon aikaan tehdystä työstä", mutta joka ikinen hoitsu jonka tunnen, tykkää kyllä niistä arkivapaistaan joilla voi hoitaa asioita tai vaan viettää vapaapäivää kun esim. lapset on koulussa. Se ainoa oikea vika palkkauksessa on, että erikoissairaanhoitajien palkka ei käsittääkseni useinkaan vastaa sitä työn vaativuutta, mutta se 2500+ peruspalkkana on kyllä ihan ok jollekin pitkäaikaishoidon saikkarille...

Totta kai se olisi kiva, jos palkka olisi isompi, mutta sitten kun miettii että mistä ihmeestä se pienikään normikorotusten päälle tuleva palkanlisä otettaisiin sille massiiviselle määrälle hoitajia, ei kukaan osaa sanoa mitään järkevää. Tai perustella sitä, miksi olisi järkevää laittaa rahaa palkankorotuksiin eikä lisähenkilökunnan (esim. tukipalveluihin) palkkaamiseen.

Kun sitä lisähenkilökuntaa olisi kyllä yleensä palkattavissa. Niinä vuosina, joiden aikana hoitajana työskentelin, sijaisia oli kyllä joille tehtiin aina vaan lisää pätkää pätkän perään. Todella moni kärkkyi vakipaikkaa, usein vuosia. Vakiporukka sitten uupuu ylityöllistettyinä taakkansa alle ja sitten otettiin saikkua taas tuuraamaan joku. Fiksua... Yhteen paikkaan sijaisia ei saatu, ja se johtui ihan vaan siitä että tuossa paikassa oli hlömitoituksen lisäksi kaikki muukin mahdollinen pielessä. Henkilöstön määrää lisäämällä olisi saattanut sielläkin jo tilanne korjaantua, mutta ei, sielläkin töissä olevat mankuivat vaan isompaa palkkaa, kun työ oli niin kamalaa. Auttaako se saturaisen-parin palkanlisä tosiaan kestämään työssä jossa hoidettavien ruokailuväli venyy yölevon aikana pahimmilleen 15-16 tuntiin? Auttaako se lisäraha jaksamaan päivästä päivään sitä työtä, jossa tiedät että useampikin hidas syöjä jää nälkäiseksi kun et vaan ehdi käyttää syöttämiseen tarpeeksi aikaa?

Ei auta, tai ei ainakaan pitäisi auttaa! Sotii kyllä aika paljon hoitotyön etiikkaa vastaan, että se on vaan aina se palkka, palkka, palkka ja hoitajien huono arvostus josta jaksetaan narista. Sitten ehkä jossain sivulauseessa saatetaan mainita että jooooo, olisihan se kiva tietty jos olisi lisäkäsiäkin, kunhan siis vaan sitä palkkaakin tulisi lisää...

Samaa kamaa on tämä "vaihdan kyllä alaa!!1!"-marina. Ne jotka marisee, jatkaa hamaan tappiin. Osa toki lähtee alalta, mutta hyvin usein ne on sitten näitä jotka lähtee sen eettisesti kestämättömän työn vuoksi, ei siksi että palkka ei miellytä.

Blaablaablaa. En jaksanut edes lukea puoleen väliin. Sitä iänaikaista marinaa siitä miten ei pysty ei kykene maksamaan naisille raskaasta ja vastuullisesta työstä sitä palkkaa mikä kuuluisi. Seli seli seli. Ja on se nyt taas kamalaa jos NAINEN vaatii rahaa tekemästään työstä.

Erinomaista että naiset yhä etenevissä määrin jättävät kouluttautumatta hoitoalalle ja lähtevät sieltä pois. Mikään ei muutu ennenkuin sukupuolijakauma hoitoalalla oikenee. Kenelläkään ei ole velvollisuutta työskennellä halpuutus hintaan ja oman sosiaalisen elämän ja terveyden kustannuksella vain siksi että yhteiskunnalla ei ole varaa (halua) siitä työstä maksaa.

Vierailija kirjoitti:

On ne sikäli huuhaata, että muita töitä voi olla vaikea löytää ja hoitoalan töitä on aina tarjolla, eli karenssia pukkaa jos ei kiinnosta. Uuden ammatin opiskelu on tietysti toinen asia, mutta sekään ei pelasta kuin opiskeluajan, sen jälkeen on taas käytännössä pakko olla valmis myös hoitoalan töihin, ellei ole terveydellistä estettä tehdä alan töitä.

Niin huono tilanne alalla ei ainakaan vielä toistaiseksi lähinnä potilaiden onneksi ole että hoitotyöhön haluamattomia alalle pitäisi uusina työntekijöinä palkata. Sekin on ihan riittävästi että monelle jo alalla olevalle työ nykyään on lähinnä pakkopullaa ja lähinnä siihen motivoi se että siitä maksetaan palkkaa. Jos kiinnostusta alaa, työtä tai työpaikkaa kohtaan ole se väkisinkin heijastuu myös työssä.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajat on olleet jo ainakin kymmenen vuotta muuttamassa Norjaan, onkohan näistä sinne muuttaneista missään tilastoja? =D

Lisäksi tässä tilanteessa, kun koko Suomen konkurssiaalto on vasta edessä, en kyllä hahmota mistä nämä hoitajat kuvittelee saavansa tuosta vain töitä? 

Älä mutuile aiheesta, mistä et tiedä. Nopealla googletuksella löytyi esimerkiksi tämä artikkeli maasta muuttaneista sairaanhoitajista: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/sairaanhoitajien-maast…;

Tilastoa löytyy helposti saatavilla myös uudelleenkouluttautuneista sairaanhoitajista: https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2020/tyossakayntitilas…;

Ei ole huuhaata. Minä ja monet muut kollegat olemme lähdössä. Tosin se ei tapahdu päivässä eikä kahdessa koska on lainat maksettavana ja perhe elätettävänä. Ensi vuoden aikana kato käy alalla.

Mä luulen että moni manailee että meinaa vaihtaa alaa, mutta todellisuudessa vain harva toteuttaa sen. Hoitajana kuitenkin työpaikka on varma, toisin kuin esim. tradenomilla tai insinöörillä. Viimeksi mainituista tiedän paljon alanvaihtajia, hoitajista en tunne yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajat on olleet jo ainakin kymmenen vuotta muuttamassa Norjaan, onkohan näistä sinne muuttaneista missään tilastoja? =D

Lisäksi tässä tilanteessa, kun koko Suomen konkurssiaalto on vasta edessä, en kyllä hahmota mistä nämä hoitajat kuvittelee saavansa tuosta vain töitä? 

Älä mutuile aiheesta, mistä et tiedä. Nopealla googletuksella löytyi esimerkiksi tämä artikkeli maasta muuttaneista sairaanhoitajista: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/sairaanhoitajien-maast…;

Tilastoa löytyy helposti saatavilla myös uudelleenkouluttautuneista sairaanhoitajista: https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2020/tyossakayntitilas…;

Hoitoalan koulutus katsotaan aika usein vähintään eduksi monella alalla. Välttämättä uudelleen koulutusta ei tarvita. Itsellänikään ei ole muuta pohjakoulutusta kuin hoitoalan, mutta työskentelen kokonaan muulla alalla. En tosin palkkatöissä vaan työllistäen itse itseni.

Mä tiedän alalta kuin alalta ihmisiä jotka uhkailevat työpaikalta lähdöllä, alanvaihdolla jne, mutta todellisuudessa eivät pistä tikkua ristiin asian eteen, vähän ehkä selailevat jotain eivätkä löydä mitään, usein syynä se, ettei se ruoho aidan takana niin vihreää olekaan. Itse olen kyllä alanvaihtaja, en hoitoalalta ja syynä ihan työllisyystilanne. Muutamia muitakin alanavaihtajia tiedän, mutta hoitoalalta pois vaihtaneen yhden. Muilta aloilta hoitoalalle vaihtaneita tiedän taas vaikka kuinka monta. 

Vierailija kirjoitti:

Mä tiedän alalta kuin alalta ihmisiä jotka uhkailevat työpaikalta lähdöllä, alanvaihdolla jne, mutta todellisuudessa eivät pistä tikkua ristiin asian eteen, vähän ehkä selailevat jotain eivätkä löydä mitään, usein syynä se, ettei se ruoho aidan takana niin vihreää olekaan. Itse olen kyllä alanvaihtaja, en hoitoalalta ja syynä ihan työllisyystilanne. Muutamia muitakin alanavaihtajia tiedän, mutta hoitoalalta pois vaihtaneen yhden. Muilta aloilta hoitoalalle vaihtaneita tiedän taas vaikka kuinka monta. 

Mä taas tunnen lähinnä vain hoitajia jotka ovat hakeutuneet johonkin muualle kuin hoitoalalle. Toki ihan varmasti se johtuu pitkälti siitä että tuttava piirissä on eniten hoitajia, opiskelukavereita tai entisiä työkavereita.

Mä saan varmaan nyt lokaa niskaani, mutta vuosien silppuyrittäjyyden jälkeen rakastan työtäni sairaanhoitajana ja erityisesti rakastan, sitä että työ on jatkuvaa ja palkka tulee säännöllisesti tilille. Stressi on nyt miljoona kertaa pienempi kuin yrittäjänä, milloin kyllä tein päivät pääksytysten hommia, mutta aina sai pelätä, ettei raha riitä ja hommat loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Aina kaikki virat saadaan täytettyä. Jos joku lähtee, tilalle tulossa jonoksi asti hakijoita, joten se siitä.

Ai jaa...Miksiköhän meille sitten ei ketään siitä jonosta palkata? Uusintahakua vaan uusintahaun perään, eikä yhtään sopivaa hakijaa. Kummallista. Ainakin pari vuotta ollaan oltu vajaalla miehityksellä jo.

Ei se niin helppoa ole ainakaan 40+ vuotiaille. Ei sitä noin vain saada työpaikkaa eri alalta tai päästä opiskelemaan.

Olin töissä sairaanhoitajana vanhuspuolella >5 vuotta. Tuona aikana kollegoista suurin osa vähintään vaihtoi työpaikkaa (kun ei viihtynyt työssään) ja muutama itseni mukaan lukien lähti opiskelemaan. Aika isot prosentit ainakin näin yhden hoitajan silmin. Ehkä erikoissairaanhoidossa tilanne ei ole niin paha.

Uskon, että nimenomaan vanhuspuolella tulee olemaan isoja ongelmia tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monta, jotka ovat jo vaihtaneet alaa. Ei aina tarvitse kouluttautua monta vuotta, että voi vaihtaa hommia. Tuttu lähäri opiskeli jalkojenhoitajaksi ja hänellä on ollut oma yritys jo monta vuotta. Ei ole kuulemma ikävä entistä hoitotyötä. Kaksi tuttua sairaanhoitajaa on opiskellut luontaishoitajiksi ja molemmilla oma menestyvä yritys. Yksi lähäri opiskeli terveydenhoitajaksi, eli alalla edelleen, mutta on kuulemma aika paljon kevyempää neuvolatyö kuin vanhusten kotihoito. Yksi lähäri opiskelee parhaillaan kosmetologiksi ja yksi sosionomiksi. Että kyllä hoitoalalta alan vaihtajia löytyy jo nyt. Miksi tehdä raskasta ja huonosti palkattua työtä? Joillakin syynä myös painostus jokavuotisiin influenssapiikityksiin ja nyt varmaan koronapiikityksiin.

Luontaishoitajaksi? Jos uskoo huuhaarohtoihin niin ei pidäkään tehdä työtä sairaanhoitajana.

Aika moni sairaanhoitaja, lähäri yms. näyttää uskovan, ovat yksi suurimmista luontaishoitojen käyttäjäryhmistä. Ihan omakohtaista tietoa mulla, kun olen luontaishoitaja itse. Suurimmat käyttäjäryhmät on terveydenhoitoalan, sosiaalialan ja opetusalan ihmiset. Muita sitten aika tasaisesti, kaikki ammattilalat on edustettuna, samoin kaikki ikäryhmät, vauvasta vaariin. Naisia on vielä enemmistö, mutta yhä enemmän miehiäkin. Outo ajatusmaailma, jos ajattelee, ettei luontaishoidot sovi sairaanhoitajan työksi. Ei enää eletä jossain takapajulassa, jossa ei muusta tiedetä kuin lääkkeistä. Ei luontaishoidot ja virallinen lääketiede ole toisiaan poissulkevia, vaan molempi parempi. Nykyään alkaa olla, että suurimmalla osalla luontaishoitajista on koulutus myös ns. viralliselta terveydenhoidon puolelta. Ja luontaishoitojen parissa pyörii paljon jo lääkäreitäkin, jopa Suomessa, vaikka täällä jälkijunassa aina tullaankin.

Aioin kommentoida tuohon lainaamaasi, ehdit ensin, mutta lisään: eikö nykylääketiede perustu nimenomaan luonnosta löydettyihin kasveihin, joilla on lääkinnällistä vaikutusta, esim. sormustinkukka. Penisiliini kehitettiin homeesta jne. Siksi koululääketieteen koulutuksen saaneen siirtyminen luontaishoitoon on ikäänkuin "paluu juurille".

Omassa suvussa kaikki lähihoitajat ovat vaihtaneet alaa tai menossa ennenaikaiselle eläkkeelle. He olivat kaikki vanhuspuolella / vammaispuolella.

Sairaanhoitajien palkat ovat kaikista hoitajista ehkä kohtuullisimmat. Lähihoitajat ja laitoshuoltajat, jotka tekevät hoitajien töitä taas saavat sitä ihan minimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin et ole hoitaja, et tiedä hoitajien arjesta. Turhaa sinulle on valittaa vaikka yrittäisit ymmärtää, et tiedä mitä se on.

Olen lastenhoitaja ja puhutaan usein työkavereiden kanssa kuin myös kavereiden kanssa jotka ovat hoitoalalla näistä jutuista. Tunnen useita alalta lähteneitä ja niitä jotka sitä suunnittelevat ja niitä jotka lähtisivät jos uskaltaisivat (ikäkysymys, työllistyykö enää, lainat yms).

Ennen ala on saattanut olla kutsumus, mutta nykyään vaaditaan liikaa ja revitään joka suuntaan, työolot ovat huonot, väkivallan uhka, ahdistelun uhka, työvoimapula ja niin edelleen. Kaikki ovat väsyneitä. Itsekin lähdin tekemään muuta.

Olen huomannut että ulkopuolisille turha puhua kun eivät täysin ymmärrä.

Näin pienten lasten äitinä kiinnostaisi tietää, käsketäänkö teidän sitten valehdella vanhemmille, jotka kysyvät, miten päivä mirkku- petterillä on mennyt? Kun jokainen päivä kuulemma on yhtä auringonpaistetta vain, kun kysyy ja sitten keskustelupalstat ovat täynnä tätä ulinaa ja vuodatusta, kuinka pas..kaa on olla lastenhoitoalalla töissä.

Miksi te ette kerro vanhemmille totuutta kasvotusten?!?! Minulla on oikeus saada tietää, millaisiin oloihn ja millaisten ihmisten käsiin lapseni päivittäin uskon!!!

Kerro mitä tarkoitat esim.väkivallalla,sen uhalla,ahdistelulla,huonoilla työoloilla jne..? Eiköhän tuossa tilanteessa olisi jo rikoilmoitusten paikka ja vähintäänkin vanhempien informoinnin, rehellisesti..?!

Lapsia hoidan päivittäin mutta päivystyksessä. Päivittäistä on uhkailu minun työssäni. Päälle on suljettu ja uhkailtu tappaa. Ihan jopa lasten vanhempien taholta. Näissä tapauksissa työnantajan pitäisi tehdä se rikosilmoitus, mutta kun työnantaja vähättelee meidän hoitajien ja lääkäreiden kokemuksia. Tervetuloa kokeilemaan!

Kiitos selvennyksestä- päiväkotienhan arki ei voi olla täynnä väkivaltaa, uhkailua jne ilman seuraamuksia tai vanhempien tiedottamista.

Millaiset työnantajat sitten terveydenhoitoalalla oikein vastaavat työturvallisuudesta, ihmetyttää todella? Teettekö koskaan kanteluita kohtelustanne? Riippuu varmasti melko paljon millaisessa yksikössä ja paikassa on töissä- vaikea kuvitella, että itse ryhtyisin sylkemään tai uhkailemaan väkivalalla hoitohlökuntaa viedessäni vaikkapa kuumeisen lapseni päivystykseen. Kuullostaa hyvin omituiselta. En siihen ryhtyisi siitäkään huolimatta, että olen useita kertoja itse joutunut terveydenhuollon henkilöstön harjoittaman niin fyysisen kuin psyykkisen väkivallan ja laiminlyöntien/ hoitovirheiden kohteeksi.

Olisipa kiva tietää enemmän, millaisissa oloissa te todellisuudessa työskentelette- ehkäpä se auttaisi potilaitakin ymmärtämään, miksi niin monet teistä eivät vaikuta soveltuvan alalle lainkaan.

Voit mennä yksityiselle ja hoidattaa ne räkänokka- jätöksesi myös siellä. Mene putsaamaan se pllusi, kun tuntuu olevan siellä hiekkaa noin paljon. En ole hoitaja, mutta asiakaspalvelutyössä- tommoiset ämmät tunnetaan meillä hiekksplluina tai sitruunaplluina. Teidät tunnistaa jo kaukaa. 😅

Huhhuh, millaista kielenkäyttöä!!! Aivan käsittämätöntä! Ikää taitaa olla alle kaksikymmentä, yksikään normaaliälyllä varustettu aikuinen ihminen ei tuollatavalla ' keskustele' tai kommentoi, varsinkaan tuntemattomista ihmisistä. Kylläpä meni sinulla tunteisiin, se koira kyllä älähtää johon.. Toivon sinulle pikaista työttömyyttä palvelualalta, et sovellu sille, et sitten ollenkaan.

Minä ainakin aion lähteä hoitajan hommista heti kun saan paremman duunin opiskelujen myötä. Ja tunnen paljon muitakin jotka ovat totaalisen kypsiä hoitajien kohteluun. Hoitajien palkka on paska eikä mikään muutu tässä maassa. Joten parempi jättää uppoava laiva. Hoitakaa ite vaan. Ehkä päättäjätkin herää siinä vaiheessa kun sairaat ei enää pääse hoitoon. Puoli-ilmaiseksi en enää ammattitaitoani myy. Eikö ole aikamoinen ristiriita siinä että tehohoitajiakin niin kovasti tarvitaan ja arvostetaan mutta siitä ammattitaidosta ei olla kuitenkaan valmiita maksamaan asiallista korvausta?! Korona on monelle hoitajalle se viimeinen niitti, itse olin päättänyt lopettaa jo ennen koronaa. Korona vain vahvisti lopullisesti sen että hoitajana ei kannata jatkaa. Good luck vaan!

en ollut vaihtamassa alaa vielä vuosi sitten mutta nyt kyllä, heti kun tulee mahdolliseksi. Lapsi pitää elättää jollakin niin ei voi noin vain kävellä ulos ovesta.

 Koronan takia olen joutunut vaihtamaan työpistettä tämän vuoden aikana neljästi joista kahdella kerralla koronaosastolle koronahoitajaksi eikä mielipidettä todellakaan kysytty. 

Minulla ei ole osaamisalana sairaanhoito ja huolenpito vaan lasten ja nuorten hoito ja kasvatus. En todellakaan ole saanut koulutusta infektio-osastolla toimimiseen enkä vanhusten kotihoitoon. Enkä ikinä hakeutuisi omasta tahdostani kyseisiin paikkoihin töihin.

Jos hoitajat alkaa vaihtamaan alaa, niin tarjonnan vähentyessä palkat nousevat.

Ei ole huuhaata, ainakin meidän kunnassa lastenhoitajat vähissä, ei tahdo ainakaan keikkalaisia enää saada. Hyvä vain, jospa laitettaisiin vihdoinkin henkilökuntamäärä oikeasti kohdilleen niin, että toiminta pyörisi pääasiassa ilman sijaisia.

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitajat alkaa vaihtamaan alaa, niin tarjonnan vähentyessä palkat nousevat.

Ei muuten nouse, vaan hoitajiksi vain otetaan kuka tahansa ja johan noita hoitajia jollekkin yksityiselle kärrättiin tänne jostain Thaimaasta, kun ovat paljon nöyrempiä työntekijöitä kuin suomalaiset.