Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opiskelussa ei ole järkeä
13.04.2014 |
Ensimmäistä tutkintoaan tekevillä ei yleensä ole kokemusta työelämästä. Kun sitten huomataan, ettei se yliopistossa opetettu pädekään töissä ollenkaan, työntekijä yrittää sopeutua. Yrittää selitellä itselleen että on tässä jotain järkeä.
Järkeä vaan ei löydy.
Kommentit (58)
Minun mielestäni on paljonkin järkeä kun asiantuntijatehtäviin ei riitä pelkkä työelämään orientoituva tai muu vastaava nykyinen ei-yliopistokoulutus monella alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:22"]
Oletko itse käynyt amiksen?
[/quote]
Koska akateeminen työttömyys on kasvanut niin paljon viime vuosina, olisikin mietittävä, onko se yhteiskunnalle tosiaan arvokasta ja arvoa tai varallisuutta tuovaa, että koulutetaan kaikista kynnelle kykenevistä työttömiä akateemikkoja. Jotta Suomi selviäisi lamasta, olisi enemmän alettava arvostaa yrittäjyyttä ja siihen olisi panostettava myös koulutuksessa. Akateemikkoja emme tarvitse enempää, emme sellaisia, jotka eivät työllisty yhdellä jos toisellakaan tutkinnolla.
Yliopistossa ei kouluteta akateemikkoja. Ihan vain tiedoksi.
Ai. Minun kohdallani siinä oli järkeä, sillä ilman akateemista koulutusta en olisi näissä hommissa enkä palkkaluokissa enkä muissakaan duuniin kuuluvissa etuisuuksissa. Enkä usko olevani ainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai ei yliopistossa opittu ei päde töissä ollenkaan... monilla aloilla ne yliopistossa opetetut teoriat ovat kriittisiä työnteon ja alan ymmärtämisen kannalta, vaikkei niitä kaikkia päivittäin pyörittelisi. Ilman koulutusta tiedot ovat täysin riittämättömät eikä alalle ole asiaa. Muutamina esimerkkeinä lääkäri, arkkitehti, ydinvoimainsinööri, opettaja, professori, asianajaja, apteekkari, monien yritysten toimitusjohtajat.
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Oma kokemus niin yliopistosta, vanhanaikaisesta opistosta ja myös nykyisestä ammattikoulusta on se, että siellä saa hyvät valmiudet oppia tekemään työtä. Ammattikorkeakoulusta ei ole havaintoa, kun lähipiirissä ei sellaisia ole.
Itse olen havainnut, että työpaikkaa vaihtaessa joutuu aina oppimaan jotain uutta, vaikka olisi aiempaa kokemusta vastaavista töistä ja sopiva koulutus.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:27"]
Ai. Minun kohdallani siinä oli järkeä, sillä ilman akateemista koulutusta en olisi näissä hommissa enkä palkkaluokissa enkä muissakaan duuniin kuuluvissa etuisuuksissa. Enkä usko olevani ainoa.
[/quote]
Eikö tuo kuitenkin kerro älykkyydestäsi jotain? Älykäs meinaan ei tarvitse avukseen koulutusta menestyäkseen. Eri asia tietysti jos olet unelma hommassasi, jota tekisit vaikka tonnin palkalla. Mutta et voi perustella koulutuksen hyödyllisyyttä nykymaailmassa palkkaluokalla tai eduilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote]
Mä en puhu pedagogisista opinnoista tuossa opetuksessa, mäkään en ole pätevä opettaja, vaan kielitieteellisistä opinnoista. Ainakin musta kielen rakenteen tunteminen teoriassa on tosi tärkeää sekä kielenopettajalle että kääntäjälle, kumpikaan ei mielestäni toimi pelkän hyvän kielitaidon varassa.
Mä en opeta itselleni vierasta kieltä, vaan äidinkieltäni suomea. Opiskelijani opiskelevat myös sellaisen opettajan johdolla, jolla ei ole kielitieteellistä koulutusta, ja kyllä se näkyy käsitellyistä asioista ja tehtävänannosta.
Mäkin olen sitä mieltä, että se käytännön kielitaito on sellainen, että se haetaan jostain ihan muualta kuin luennolta, mutta sen lisäksi kielitöissä todella tärkeää on kielen rakenteen ymmärtäminen, ja siihen valmiudet saa yliopistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:49"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:27"]
Ai. Minun kohdallani siinä oli järkeä, sillä ilman akateemista koulutusta en olisi näissä hommissa enkä palkkaluokissa enkä muissakaan duuniin kuuluvissa etuisuuksissa. Enkä usko olevani ainoa.
[/quote]
Eikö tuo kuitenkin kerro älykkyydestäsi jotain? Älykäs meinaan ei tarvitse avukseen koulutusta menestyäkseen. Eri asia tietysti jos olet unelma hommassasi, jota tekisit vaikka tonnin palkalla. Mutta et voi perustella koulutuksen hyödyllisyyttä nykymaailmassa palkkaluokalla tai eduilla.
[/quote]
Nettiaikakautena on täysin mahdollista hankkia melkein työn kuin työn vaatima asiantuntemus koulutusmonopolijärjestelmän ulkopuolelta. Onkin aika koomista, että esim. lääkärit luulevat olevansa jotain suuria auktoriteetteja vaikka keskimäärin potilas tietää omasta taudistaan ja sen hoidoista enemmän kuin hoitava lääkäri. Ellei siis ole kysymys erittäin spesifistä hoidosta ja potilaalle aivan uudesta ja välitöntä hoitoa vaativasta tilasta. Jos taas kyseessä on krooninen tauti, tai tauti, joka on edennyt suht hitaasti, potilas on yleensä lukenut netistä enemmän kyseisestä taudista kuin lääkäri koko opintojensa aikana. Lisäksi potilas on kiinnostunut tilastaan hiukan toisin kuin lääkäri.
[/quote]
Itse olen havainnut, että työpaikkaa vaihtaessa joutuu aina oppimaan jotain uutta, vaikka olisi aiempaa kokemusta vastaavista töistä ja sopiva koulutus.
[/quote]
No työelämä olisikin todella puuduttavaa, jos kaiken osaisi valmiiksi. Yksi idea työpaikan vaihtamisessa on juuri siinä, että joutuu haastamaan itsensä ja saa oppia uutta. Olisi aika mahdoton ajatus luoda sellainen yliopistokoulutus, joka antaisi täydet valmiudet kaikkiin mahdollisiin tehtäviin, joihin kyseisellä koulutuksella voi päätyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote]
Mä en puhu pedagogisista opinnoista tuossa opetuksessa, mäkään en ole pätevä opettaja, vaan kielitieteellisistä opinnoista. Ainakin musta kielen rakenteen tunteminen teoriassa on tosi tärkeää sekä kielenopettajalle että kääntäjälle, kumpikaan ei mielestäni toimi pelkän hyvän kielitaidon varassa.
Mä en opeta itselleni vierasta kieltä, vaan äidinkieltäni suomea. Opiskelijani opiskelevat myös sellaisen opettajan johdolla, jolla ei ole kielitieteellistä koulutusta, ja kyllä se näkyy käsitellyistä asioista ja tehtävänannosta.
Mäkin olen sitä mieltä, että se käytännön kielitaito on sellainen, että se haetaan jostain ihan muualta kuin luennolta, mutta sen lisäksi kielitöissä todella tärkeää on kielen rakenteen ymmärtäminen, ja siihen valmiudet saa yliopistosta.
[/quote]
Kielen rakenteen nyt oppii riittävän hyvin kun lukee pari kielioppikirjaa. Itse luin aikanaan kielioppikirjan, jonka nimi oli A Communicative Grammar of English, ja hyvin on riittänyt. En tee kielitieteellistä tutkimusta, joten en tarvitse kovin pikkutarkkaa kielitieteellistä asiantuntemusta. Toisaalta olen sitä mieltä, että jos kielen on oppinut opiskelemalla, ei sitä voi edes osata, jos ei tiedä kieliopista mitään. Eri asia sitten on se, tarvitseeko sitä kielioppia enää mihinkään sen jälkeen kun kielitaito on ns. hallussa. Säännöt ovat vähän niin kuin taaperokärry kävelemään opettelevalle. Ne pitävät pystyssä siihen asti, että opiskelija on löytänyt omat jalkansa.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:08"]
[/quote]
Itse olen havainnut, että työpaikkaa vaihtaessa joutuu aina oppimaan jotain uutta, vaikka olisi aiempaa kokemusta vastaavista töistä ja sopiva koulutus.
[/quote]
No työelämä olisikin todella puuduttavaa, jos kaiken osaisi valmiiksi. Yksi idea työpaikan vaihtamisessa on juuri siinä, että joutuu haastamaan itsensä ja saa oppia uutta. Olisi aika mahdoton ajatus luoda sellainen yliopistokoulutus, joka antaisi täydet valmiudet kaikkiin mahdollisiin tehtäviin, joihin kyseisellä koulutuksella voi päätyä.
[/quote]
Miksi edes yrittää? Olisi ihan kiva, että myönnettäisiin yliopisto-opinnoilla olevan lähinnä välinearvo eikä niihin kiinnitettäisi niin suurta huomiota. Saattaisi tulla jämähtäneisiin kuvioihin vähän enemmän out-of-the-box-ajattelua jos kaikki työntekijät eivät olisi saman pitkän putken läpikäyneitä.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote]
Mä en puhu pedagogisista opinnoista tuossa opetuksessa, mäkään en ole pätevä opettaja, vaan kielitieteellisistä opinnoista. Ainakin musta kielen rakenteen tunteminen teoriassa on tosi tärkeää sekä kielenopettajalle että kääntäjälle, kumpikaan ei mielestäni toimi pelkän hyvän kielitaidon varassa.
Mä en opeta itselleni vierasta kieltä, vaan äidinkieltäni suomea. Opiskelijani opiskelevat myös sellaisen opettajan johdolla, jolla ei ole kielitieteellistä koulutusta, ja kyllä se näkyy käsitellyistä asioista ja tehtävänannosta.
Mäkin olen sitä mieltä, että se käytännön kielitaito on sellainen, että se haetaan jostain ihan muualta kuin luennolta, mutta sen lisäksi kielitöissä todella tärkeää on kielen rakenteen ymmärtäminen, ja siihen valmiudet saa yliopistosta.
[/quote]
Kielen rakenteen nyt oppii riittävän hyvin kun lukee pari kielioppikirjaa. Itse luin aikanaan kielioppikirjan, jonka nimi oli A Communicative Grammar of English, ja hyvin on riittänyt. En tee kielitieteellistä tutkimusta, joten en tarvitse kovin pikkutarkkaa kielitieteellistä asiantuntemusta. Toisaalta olen sitä mieltä, että jos kielen on oppinut opiskelemalla, ei sitä voi edes osata, jos ei tiedä kieliopista mitään. Eri asia sitten on se, tarvitseeko sitä kielioppia enää mihinkään sen jälkeen kun kielitaito on ns. hallussa. Säännöt ovat vähän niin kuin taaperokärry kävelemään opettelevalle. Ne pitävät pystyssä siihen asti, että opiskelija on löytänyt omat jalkansa.
[/quote]
Me taidetaan nyt puhua hieman eri asioista. Mä en puhu pelkästään "kieliopista", vaan kielen tuntemisesta monelta eri kantilta: sanasto, morfologia, syntaksi, kielen muuttuminen ja variaatio jne. En siis tarkoita kielen opettelua, vaan kielen tuntemista monelta eri kantilta.
Mä oon siis opiskellut pääaineenani suomen kieltä, joka on äidinkieleni, joten voi sanoa, että kieli on ollut ennen opintoja aika hyvin hallussa.
Sähkötekniikassa/elektroniikassa/tietotekniikassa _syvällinen harrastuneisuus_ antaa _aina_ paremmat valmiudet kuin muodollinen koulutus millään tasolla. Itselläni takana on lukio, teku, teknillinen korkeakoulu ja vielä sen päälle iltaopintoina sähköarskaopinnot aikuiskoulutuksessa (viimeiset siksi, että on hyvä olla mustana valkoisena se itseopittu, kun tuo sähkötouhu on aika säädeltyä laissa...)
Huvittavinta tässä pitkässä koulutusputkessa on se, että ne taidot millä tienaan 2.5x keskimääräisen suomalaisen miehen tulot, ovat hankittu VAIN harrastusten piirissä jo 20 vuotta sitten, kouluissa en ole oppinut käytännössä mitään uutta ammatiliselta näkökulmalta - korkeintaan pääsi labroissa käsiksi vähän parempiin pelivehkeisiin mitä itse oli varaa ostaa.Työelämässä jo opittuja taitoja on sitten ajanmukaistettu/täydennetty, mutta muodollisellla koulunkäynnillä on hyvin vähän ollut tekemistä osaamiseni hankkimisessa.
Joskus naureskelenkin pomolle että olen hänelle hyvin kallis harrastelija ja kuinka paljon hän joutuisi maksamaan meikäläiselle jos olisin oikea ammattilainen joka olisi oppinut temput kouluissa...
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote]
Mä en puhu pedagogisista opinnoista tuossa opetuksessa, mäkään en ole pätevä opettaja, vaan kielitieteellisistä opinnoista. Ainakin musta kielen rakenteen tunteminen teoriassa on tosi tärkeää sekä kielenopettajalle että kääntäjälle, kumpikaan ei mielestäni toimi pelkän hyvän kielitaidon varassa.
Mä en opeta itselleni vierasta kieltä, vaan äidinkieltäni suomea. Opiskelijani opiskelevat myös sellaisen opettajan johdolla, jolla ei ole kielitieteellistä koulutusta, ja kyllä se näkyy käsitellyistä asioista ja tehtävänannosta.
Mäkin olen sitä mieltä, että se käytännön kielitaito on sellainen, että se haetaan jostain ihan muualta kuin luennolta, mutta sen lisäksi kielitöissä todella tärkeää on kielen rakenteen ymmärtäminen, ja siihen valmiudet saa yliopistosta.
[/quote]
Kielen rakenteen nyt oppii riittävän hyvin kun lukee pari kielioppikirjaa. Itse luin aikanaan kielioppikirjan, jonka nimi oli A Communicative Grammar of English, ja hyvin on riittänyt. En tee kielitieteellistä tutkimusta, joten en tarvitse kovin pikkutarkkaa kielitieteellistä asiantuntemusta. Toisaalta olen sitä mieltä, että jos kielen on oppinut opiskelemalla, ei sitä voi edes osata, jos ei tiedä kieliopista mitään. Eri asia sitten on se, tarvitseeko sitä kielioppia enää mihinkään sen jälkeen kun kielitaito on ns. hallussa. Säännöt ovat vähän niin kuin taaperokärry kävelemään opettelevalle. Ne pitävät pystyssä siihen asti, että opiskelija on löytänyt omat jalkansa.
[/quote]
Me taidetaan nyt puhua hieman eri asioista. Mä en puhu pelkästään "kieliopista", vaan kielen tuntemisesta monelta eri kantilta: sanasto, morfologia, syntaksi, kielen muuttuminen ja variaatio jne. En siis tarkoita kielen opettelua, vaan kielen tuntemista monelta eri kantilta.
Mä oon siis opiskellut pääaineenani suomen kieltä, joka on äidinkieleni, joten voi sanoa, että kieli on ollut ennen opintoja aika hyvin hallussa.
[/quote]
Minä en ole opiskellut yliopistossa morfologiaa, syntaksia, variaatioita, kielen muuttumista yms., mutta uskoisin tietäväni niistä aika paljon ihan ilman alan yliopisto-opintojakin. Ihmetyttää aina nämä yliopisto-opintojen ihannoijat, jotka kuvittelevat, ettei yliopiston ulkopuolella ole mahdollista lukea niitä samoja kurssikirjoja ja artikkeleita, joita yliopistossakin luetaan. Minua on aina kiinnostanut monet eri asiat, mutta olen havainnut, että opin ne vähintään yhtä tehokkaasti itse lukemalla kuin luentoja kuuntelemalla (tätäkin on harrastettu ihan riittämiin ja erinomaiselle menestyksellä). Ja on sanottava, että minuun ei tee vaikutusta kielioppitermien pudottelu, koska tiedän oikein hyvin mitä ne tarkoittavat. Jos puhuisit muoto-opista ja sanajärjestyksestä, useimmat umpimaallikotkin tajuaisivat heti, että morfologia ja syntaksi ovat melko kouriintuntuvia ilmiöitä.
Luennoilta ei kyllä mitään opi. Asiat oppii kun lukee itse.
Oletko itse käynyt amiksen?