Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opiskelussa ei ole järkeä
13.04.2014 |
Ensimmäistä tutkintoaan tekevillä ei yleensä ole kokemusta työelämästä. Kun sitten huomataan, ettei se yliopistossa opetettu pädekään töissä ollenkaan, työntekijä yrittää sopeutua. Yrittää selitellä itselleen että on tässä jotain järkeä.
Järkeä vaan ei löydy.
Kommentit (58)
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote]
Ei jumaliste, mistä näitä tänne oikein sikiää? Kyllä kai jokainen tietää, että käytännön taito tulee yleensä muualta kuin yliopiston luentosalista, mutta se teoriataustakin on tärkeää. Mikäli et työssäsi tätä ymmärrä, niin olet väärällä alalla! Jos minun pitäisi valita kielenopettajaksi yliopiston käynyt tai ulkomailla asunut, niin lähes poikkeuksetta ottaisin alaa opiskelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli kunnianhimoiset tavoitteet mennessäni yliopistoon. Halusin, että ajatteluni kehittyy. Kuvittelenko vain, muta itse uskon, että näin on tapahtunut.
Yliopiston tarkoitushan ei ole vain kaataa kaikkea tietoa päähän, vaan opettaa myös ajattelun taitoja: tarkoitus on, että opiskelija kykenee tarkastelemaan tietoa, omaa tietämystään ja toimintaansa kriittisesti, oppii soveltamaan tietoa ja oppii myös tekemään tiedettä. Totta kai kuka tahansa voi lukea tenttikirjat läpi ja oppiakin asiasisällöt näin, mutta yo-koulutus ei ole vain tätä. Enkä nyt sano, etteikö muut kuin akateemisesti koulutetut osaisi ajatella tai olla reflektiivisiä, mutta pelkkiin oppisisältöihin takertuminen on aika suppea näkökulma. Pelkkä tenttikirjojen lukeminen ei kehitä ajattelua ja edesauta syvällisempää ja monipuolisempaa tietämystä samalla tavalla kuin teoriaan pohjautuvien esseiden, projektien ja tutkielmien tekeminen, seminaarityöskentely ja yhdessä keskustelu.
Väistämättä mieleen tulee kysymys, että mahtaako tämä ulkomailla oleilemalla englantilaisen filologian tiedot omaksunut kuulua niihin lukuisiin pettyneisiin, jotka eivät useista yrityksistä huolimatta ole päässeet lukemaan ko. kieltä yliopistoon? "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista..."
Allekirjoitan myös tuon ajattelun taidon ja analyyttisyyden oppimisen. Kyllä mä oon saanut opinnoista ihan hirveästi. Ja ihan jatkuvasti saan soveltaa työssäni oppimaani.
Terv. se kielenkääntäjä (ja harrastelijaope)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin tarvitsen yliopisto-opintojani työssäni. Toki työelämä itsessään opettaa eniten alalla kuin alalla mutta näitä hommia ei ainakaan voi tehdä ilman koulutusta. Ei edes ap vaikka lukisi kaikki tenttikirjani ;-)
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote] Ei jumaliste, mistä näitä tänne oikein sikiää? Kyllä kai jokainen tietää, että käytännön taito tulee yleensä muualta kuin yliopiston luentosalista, mutta se teoriataustakin on tärkeää. Mikäli et työssäsi tätä ymmärrä, niin olet väärällä alalla! Jos minun pitäisi valita kielenopettajaksi yliopiston käynyt tai ulkomailla asunut, niin lähes poikkeuksetta ottaisin alaa opiskelleen.[/quote]
Riippuu tietenkin ihan siitä mitä haluaa oppia. Joku saattaa mieluummin haluta oppia kielitaitoa kuin jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote] Ei jumaliste, mistä näitä tänne oikein sikiää? Kyllä kai jokainen tietää, että käytännön taito tulee yleensä muualta kuin yliopiston luentosalista, mutta se teoriataustakin on tärkeää. Mikäli et työssäsi tätä ymmärrä, niin olet väärällä alalla! Jos minun pitäisi valita kielenopettajaksi yliopiston käynyt tai ulkomailla asunut, niin lähes poikkeuksetta ottaisin alaa opiskelleen.[/quote]
Riippuu tietenkin ihan siitä mitä haluaa oppia. Joku saattaa mieluummin haluta oppia kielitaitoa kuin jotain muuta.
[/quote]
"Jonkun muun" oppiminen ei sulje pois kielitaidon oppimista, päin vastoin, se syventää kielitaitoa, kun kyky kielelliseen analyysiin paranee.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:53"]
Yliopiston tarkoitushan ei ole vain kaataa kaikkea tietoa päähän, vaan opettaa myös ajattelun taitoja: tarkoitus on, että opiskelija kykenee tarkastelemaan tietoa, omaa tietämystään ja toimintaansa kriittisesti, oppii soveltamaan tietoa ja oppii myös tekemään tiedettä. Totta kai kuka tahansa voi lukea tenttikirjat läpi ja oppiakin asiasisällöt näin, mutta yo-koulutus ei ole vain tätä. Enkä nyt sano, etteikö muut kuin akateemisesti koulutetut osaisi ajatella tai olla reflektiivisiä, mutta pelkkiin oppisisältöihin takertuminen on aika suppea näkökulma. Pelkkä tenttikirjojen lukeminen ei kehitä ajattelua ja edesauta syvällisempää ja monipuolisempaa tietämystä samalla tavalla kuin teoriaan pohjautuvien esseiden, projektien ja tutkielmien tekeminen, seminaarityöskentely ja yhdessä keskustelu.
[/quote]
BUAHHAHHAA. Eipä ole tässäkään keskustelussa vielä mitään kehittyneempää ajattelua näkynyt, vaikka ilmeisesti monta kymmentä ihmistä on käynyt kovasti kehumassa yliopisto-opintojen valtavaa ylivertaisuutta itseopiskeluun verrattuna. Tai no, olihan tuolla aiemmin pari ihmistä, joilla todella oli kokemusta myös itse opiskelusta. He pitivät sitä vähintään yhtä hyvänä kuin yliopisto-opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:57"]
Allekirjoitan myös tuon ajattelun taidon ja analyyttisyyden oppimisen. Kyllä mä oon saanut opinnoista ihan hirveästi. Ja ihan jatkuvasti saan soveltaa työssäni oppimaani.
Terv. se kielenkääntäjä (ja harrastelijaope)
[/quote]
Miten käyttämäsi 'ajattelun taito' poikkeaa niiden ihmisten ajattelun taidosta, jotka eivät ole opiskelleet kielenkääntämistä yliopistossa? Kysyn aivan vilpittömästi, koska itse en ole kokenut saaneeni mitään ajattelun taitoja yliopistosta, päin vastoin. Siellä oikein rohkaistaan keskinkertaisuuteen ja kaikenlaisen luovan ja riskipitoisen ajattelun välttelemiseen, IMHO.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote] Ei jumaliste, mistä näitä tänne oikein sikiää? Kyllä kai jokainen tietää, että käytännön taito tulee yleensä muualta kuin yliopiston luentosalista, mutta se teoriataustakin on tärkeää. Mikäli et työssäsi tätä ymmärrä, niin olet väärällä alalla! Jos minun pitäisi valita kielenopettajaksi yliopiston käynyt tai ulkomailla asunut, niin lähes poikkeuksetta ottaisin alaa opiskelleen.[/quote]
Riippuu tietenkin ihan siitä mitä haluaa oppia. Joku saattaa mieluummin haluta oppia kielitaitoa kuin jotain muuta.
[/quote]
"Jonkun muun" oppiminen ei sulje pois kielitaidon oppimista, päin vastoin, se syventää kielitaitoa, kun kyky kielelliseen analyysiin paranee.
[/quote]
Mihin kielelliseen analyysiin? Nyt kyllä bullshit-paljastin väpättää ankarasti. Itsekin olen kääntänyt muutaman kymmenen tuhatta sivua eikä ole vielä tarvinnut mitään kielellistä analyysiä tehdä. Minun kohdallani on riittänyt tekstin ajatuksen siirtäminen toiselle kielelle. Mitään analyysiä ei ole vaadittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunnan pyörimisen kannalta on hyvä, että on olemassa kohtalaisen vakioituja koulutussisältöjä sen sijaan, että jokaisella olisi sattumanvaraisesti omien mieltymysten ja aiemmissa töissä oppimisen kautta muodostunut osaaminen. Muun muassa siksi yliopistot ovat ihan hyödyllisiä.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:57"]
Allekirjoitan myös tuon ajattelun taidon ja analyyttisyyden oppimisen. Kyllä mä oon saanut opinnoista ihan hirveästi. Ja ihan jatkuvasti saan soveltaa työssäni oppimaani.
Terv. se kielenkääntäjä (ja harrastelijaope)
[/quote]
Miten käyttämäsi 'ajattelun taito' poikkeaa niiden ihmisten ajattelun taidosta, jotka eivät ole opiskelleet kielenkääntämistä yliopistossa? Kysyn aivan vilpittömästi, koska itse en ole kokenut saaneeni mitään ajattelun taitoja yliopistosta, päin vastoin. Siellä oikein rohkaistaan keskinkertaisuuteen ja kaikenlaisen luovan ja riskipitoisen ajattelun välttelemiseen, IMHO.
[/quote]
Mä en ole opiskellut kielenkääntämistä, vaan kieliä.
Ehkä se riippuu sitten alasta, millaisia taitoja opinnoista oppii. Ainakin mulle tärkeää on ollut käsitteellisen ajattelun oppiminen, tiedon hakeminen ja vertailu. Voi tietenkin olla, että olin niin typerä ennen opintojen aloittamista, etten vieläkään ole ymmärtänyt, ettei yliopistosta voi saada mitään uutta ajatteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote] Ei jumaliste, mistä näitä tänne oikein sikiää? Kyllä kai jokainen tietää, että käytännön taito tulee yleensä muualta kuin yliopiston luentosalista, mutta se teoriataustakin on tärkeää. Mikäli et työssäsi tätä ymmärrä, niin olet väärällä alalla! Jos minun pitäisi valita kielenopettajaksi yliopiston käynyt tai ulkomailla asunut, niin lähes poikkeuksetta ottaisin alaa opiskelleen.[/quote]
Riippuu tietenkin ihan siitä mitä haluaa oppia. Joku saattaa mieluummin haluta oppia kielitaitoa kuin jotain muuta.
[/quote]
"Jonkun muun" oppiminen ei sulje pois kielitaidon oppimista, päin vastoin, se syventää kielitaitoa, kun kyky kielelliseen analyysiin paranee.
[/quote]
Mihin kielelliseen analyysiin? Nyt kyllä bullshit-paljastin väpättää ankarasti. Itsekin olen kääntänyt muutaman kymmenen tuhatta sivua eikä ole vielä tarvinnut mitään kielellistä analyysiä tehdä. Minun kohdallani on riittänyt tekstin ajatuksen siirtäminen toiselle kielelle. Mitään analyysiä ei ole vaadittu.
[/quote]
Kielellinen analyysi on siis sitä, että tunnistetaan ja analysoidaan kielen erilaisia piirteitä: muoto- ja lauseoppia (esimerkkinä nyt vaikkapa johtimet), sanastoa, tekstilajia jne. - kielen eri piirteitä. Se analyysi on se, joka tapahtuu automaattisesti siinä lukiessa ja kääntäessä.
Jos sinä et ole tutustunut johonkin asiaan, miksi se on mielestäsi bullshittiä? Miksi olet niin hyökkäävä, eikö ole mahdollista keskustella asiallisesti?
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:57"]
Allekirjoitan myös tuon ajattelun taidon ja analyyttisyyden oppimisen. Kyllä mä oon saanut opinnoista ihan hirveästi. Ja ihan jatkuvasti saan soveltaa työssäni oppimaani.
Terv. se kielenkääntäjä (ja harrastelijaope)
[/quote]
Miten käyttämäsi 'ajattelun taito' poikkeaa niiden ihmisten ajattelun taidosta, jotka eivät ole opiskelleet kielenkääntämistä yliopistossa? Kysyn aivan vilpittömästi, koska itse en ole kokenut saaneeni mitään ajattelun taitoja yliopistosta, päin vastoin. Siellä oikein rohkaistaan keskinkertaisuuteen ja kaikenlaisen luovan ja riskipitoisen ajattelun välttelemiseen, IMHO.
[/quote]
Tämänkö takia menestyneet yrittäjät ovat yleensä koulunsa kesken jättäneitä miehiä?
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:57"]
Allekirjoitan myös tuon ajattelun taidon ja analyyttisyyden oppimisen. Kyllä mä oon saanut opinnoista ihan hirveästi. Ja ihan jatkuvasti saan soveltaa työssäni oppimaani.
Terv. se kielenkääntäjä (ja harrastelijaope)
[/quote]
Miten käyttämäsi 'ajattelun taito' poikkeaa niiden ihmisten ajattelun taidosta, jotka eivät ole opiskelleet kielenkääntämistä yliopistossa? Kysyn aivan vilpittömästi, koska itse en ole kokenut saaneeni mitään ajattelun taitoja yliopistosta, päin vastoin. Siellä oikein rohkaistaan keskinkertaisuuteen ja kaikenlaisen luovan ja riskipitoisen ajattelun välttelemiseen, IMHO.
[/quote]
Mä en ole opiskellut kielenkääntämistä, vaan kieliä.
Ehkä se riippuu sitten alasta, millaisia taitoja opinnoista oppii. Ainakin mulle tärkeää on ollut käsitteellisen ajattelun oppiminen, tiedon hakeminen ja vertailu. Voi tietenkin olla, että olin niin typerä ennen opintojen aloittamista, etten vieläkään ole ymmärtänyt, ettei yliopistosta voi saada mitään uutta ajatteluun.
[/quote]
Minä en käsittääkseni ole sanonut, etteikö yliopisto-opinnoista voisi saada mitään uutta ajatteluunsa. Sehän riippuu ihan siitä mitä siellä lukee ja mitä on aiemmin lukenut. Ja jos oma ala kiinnostaa, eiköhän ihminen tule lukeneeksi monta kertaa enemmän oman alansa kirjallisuutta yliopisto-opintojensa jälkeen kuin niiden opintojen aikana. Samalla tavalla nämä myöhemmin luetut aineistot voivat tarjota jotain uutta kunkin ihmisen ajatteluun. Itse kritisoisin eniten sitä, että meillä on Suomessa (ja varmasti monessa muussakin maassa) hyvin rajoittunut käsitys opiskelusta. Jostain syystä yliopisto-opinnot arvostetaan niin korkealle, että niitä vaaditaan kaikenlaisten hanttihommienkin tekijöiltä. Meillä on sellainen koulutusjärjestelmä, joka on luotu ajalla ennen internettiä, kun tietoa ei ollut saatavilla helposti ja kätevästi. Kirjatkin maksoivat aikanaan todella paljon, mutta nyt on mahdollista tilata amazonista mikä hyvänsä ennen vanhaan arvokas tenttikirja parilla eurolla. Silti koko kansa pitää väkisin työntää valtavan monoliittisen kumileimasinyliopiston läpi, vaikka kaikki tietävät, että näiden lafkojen kauppatavaraa saa käytännössä ilmaiseksi hiukan tietokonetta näpyttelemällä. Lisäksi on kyseenalaista pystyykö yliopisto edes määrittämään ne aineistot, jotka ovat keskeisiä tai tärkeitä esim. viiden vuoden päästä opiskelijan valmistumisesta. Omilla ilmeisen kyvyttömillä ja analyysiin kykenemättämillä aivoillani näyttäisi siltä, että järjestelmä on suurelta osin epärelevantti. En silti oleta, että mitään muutoksia tehdään, koska liian monen analyysiin ja reflektointiin omasta mielestään kykenevän ihmisen aivot eivät ole huomanneet tulleensa pestyiksi kyseisen järjestelmän vuosikautisessa liotuksessa.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:57"]
Allekirjoitan myös tuon ajattelun taidon ja analyyttisyyden oppimisen. Kyllä mä oon saanut opinnoista ihan hirveästi. Ja ihan jatkuvasti saan soveltaa työssäni oppimaani.
Terv. se kielenkääntäjä (ja harrastelijaope)
[/quote]
Miten käyttämäsi 'ajattelun taito' poikkeaa niiden ihmisten ajattelun taidosta, jotka eivät ole opiskelleet kielenkääntämistä yliopistossa? Kysyn aivan vilpittömästi, koska itse en ole kokenut saaneeni mitään ajattelun taitoja yliopistosta, päin vastoin. Siellä oikein rohkaistaan keskinkertaisuuteen ja kaikenlaisen luovan ja riskipitoisen ajattelun välttelemiseen, IMHO.
[/quote]
Mä en ole opiskellut kielenkääntämistä, vaan kieliä.
Ehkä se riippuu sitten alasta, millaisia taitoja opinnoista oppii. Ainakin mulle tärkeää on ollut käsitteellisen ajattelun oppiminen, tiedon hakeminen ja vertailu. Voi tietenkin olla, että olin niin typerä ennen opintojen aloittamista, etten vieläkään ole ymmärtänyt, ettei yliopistosta voi saada mitään uutta ajatteluun.
[/quote]
Minä en käsittääkseni ole sanonut, etteikö yliopisto-opinnoista voisi saada mitään uutta ajatteluunsa. Sehän riippuu ihan siitä mitä siellä lukee ja mitä on aiemmin lukenut. Ja jos oma ala kiinnostaa, eiköhän ihminen tule lukeneeksi monta kertaa enemmän oman alansa kirjallisuutta yliopisto-opintojensa jälkeen kuin niiden opintojen aikana. Samalla tavalla nämä myöhemmin luetut aineistot voivat tarjota jotain uutta kunkin ihmisen ajatteluun. Itse kritisoisin eniten sitä, että meillä on Suomessa (ja varmasti monessa muussakin maassa) hyvin rajoittunut käsitys opiskelusta. Jostain syystä yliopisto-opinnot arvostetaan niin korkealle, että niitä vaaditaan kaikenlaisten hanttihommienkin tekijöiltä. Meillä on sellainen koulutusjärjestelmä, joka on luotu ajalla ennen internettiä, kun tietoa ei ollut saatavilla helposti ja kätevästi. Kirjatkin maksoivat aikanaan todella paljon, mutta nyt on mahdollista tilata amazonista mikä hyvänsä ennen vanhaan arvokas tenttikirja parilla eurolla. Silti koko kansa pitää väkisin työntää valtavan monoliittisen kumileimasinyliopiston läpi, vaikka kaikki tietävät, että näiden lafkojen kauppatavaraa saa käytännössä ilmaiseksi hiukan tietokonetta näpyttelemällä. Lisäksi on kyseenalaista pystyykö yliopisto edes määrittämään ne aineistot, jotka ovat keskeisiä tai tärkeitä esim. viiden vuoden päästä opiskelijan valmistumisesta. Omilla ilmeisen kyvyttömillä ja analyysiin kykenemättämillä aivoillani näyttäisi siltä, että järjestelmä on suurelta osin epärelevantti. En silti oleta, että mitään muutoksia tehdään, koska liian monen analyysiin ja reflektointiin omasta mielestään kykenevän ihmisen aivot eivät ole huomanneet tulleensa pestyiksi kyseisen järjestelmän vuosikautisessa liotuksessa.
[/quote]
Mä oon kyllä kokenut, että yliopisto-opinnot ovat valmentaneet hakemaan sitä tietoa, jotta sitten työelämään siirtyessä on kykenevä etsimään ja soveltamaan uutta tietoa, joka on relevanttia työskentelyn kannalta.
Mä oon opiskellut vain yhtä alaa, joka on kuitenkin tavallaan aika käytännönläheistä, vaikka vaikuttaa teoreettiselta. Käytännönläheistä siksi, että kieli on läsnä jatkuvasti jokapäiväisessä elämässä. Tarvitsen ammatissani sitä toisen kielenkääntäjän bullshitiksi nimeämää kielellistä analyysiä, ja ainakin itse koen, että kykyni kehittyy jatkuvasti.
Loppuu muuten teiltä itseopiskelijoilta äkkiä ne artikkelit netistä, jos kukaan ei enää opiskele yliopistossa. Kun jonkun pitää ne tutkimukset sinne nettiinkin tehdä. Myös open access -liike, kota mitä ilmeisimmin hyödynnätte (ja hyvä niin) on tiedeyhteisöstä lähtöisin.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote] Ei jumaliste, mistä näitä tänne oikein sikiää? Kyllä kai jokainen tietää, että käytännön taito tulee yleensä muualta kuin yliopiston luentosalista, mutta se teoriataustakin on tärkeää. Mikäli et työssäsi tätä ymmärrä, niin olet väärällä alalla! Jos minun pitäisi valita kielenopettajaksi yliopiston käynyt tai ulkomailla asunut, niin lähes poikkeuksetta ottaisin alaa opiskelleen.[/quote]
Riippuu tietenkin ihan siitä mitä haluaa oppia. Joku saattaa mieluummin haluta oppia kielitaitoa kuin jotain muuta.
[/quote]
"Jonkun muun" oppiminen ei sulje pois kielitaidon oppimista, päin vastoin, se syventää kielitaitoa, kun kyky kielelliseen analyysiin paranee.
[/quote]
Mihin kielelliseen analyysiin? Nyt kyllä bullshit-paljastin väpättää ankarasti. Itsekin olen kääntänyt muutaman kymmenen tuhatta sivua eikä ole vielä tarvinnut mitään kielellistä analyysiä tehdä. Minun kohdallani on riittänyt tekstin ajatuksen siirtäminen toiselle kielelle. Mitään analyysiä ei ole vaadittu.
[/quote]
Kielellinen analyysi on siis sitä, että tunnistetaan ja analysoidaan kielen erilaisia piirteitä: muoto- ja lauseoppia (esimerkkinä nyt vaikkapa johtimet), sanastoa, tekstilajia jne. - kielen eri piirteitä. Se analyysi on se, joka tapahtuu automaattisesti siinä lukiessa ja kääntäessä.
Jos sinä et ole tutustunut johonkin asiaan, miksi se on mielestäsi bullshittiä? Miksi olet niin hyökkäävä, eikö ole mahdollista keskustella asiallisesti?
[/quote]
Sanot siis, että kielitaito on kielten eri piirteiden hallintaa. Ja tämän hankkiminen on siis vaikeaa yliopiston ulkopuolella. Bullshitillä tarkoitan sitä, että monesti ihmiset perustelevat varsin kotikutoisia ja keskeneräisiä ajatuksiaan pukemalla ajatuksensa omasta mielestään uskottavaan ulkoasuun. Ajattelit ehkä, että puhumalla kielitaidosta käyttäen termejä kuten syntaksi, johtimet ja tekstilajit, ajatus kuulostaisi akateemiselta. Nämä asiat ovat kuitenkin itsestäänselvyyksiä jos aikoo toimia esim. kielenkääntäjänä. Jokainen paljon lukenut ihminen kehittää kyllä ymmärryksen oikeasta tyylistä ja sanastosta, jopa johtimista, kokemuksen kautta. Tietenkin jos opiskelija lähinnä harrastaa kieliä ja niiden kielioppia, silloin teoreettiset asiat voivat korostua. Jos taas kieltä joutuu käyttämään työkaluna, käytännön osaaminen osoittautuu tärkeämmäksi. Ja kielten, samoin kuin useimpien muidenkin asioiden, todellinen osaaminen vaatii työtä ja harrastuneisuutta, usein enemmän kuin mitä yliopistossa vaaditaan.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:45"]
Miten niin yliopistossa opittu ei päde työelämässä? Mä olen kielenkääntäjä ja kielenopettaja (harrastuksena), mistä mä olisin saanut valmiudet työhöni, ellen yliopistosta?
[/quote]
Minä sain omat valmiuteni samoihin töihin ihan vaan ulkomailla asumalla. Juu, olen auktorisoitu kääntäjä, enkä todellakaan alkaisi elvistellä yliopisto-opintojen autuaallistavasta vaikutuksesta kielialalla. Pedagogiset opinnot tietenkin on tehtävä yliopistossa, koska vaihtoehtoja ei oikein ole. Ei se silti tarkoita, etteikö ihminen voisi olla hyvä opettaja myös ilman opettajan pedagogisia opintoja. Paljon on kiinni kunkin ihmisen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. Näitä ei valitettavasti mutuilutenteillä voida kovinkaan luotettavasti testata.
t. eräs, joka yliopiston englantilaisen filologian kurssilla oli ainoa, joka tajusi mitä kevyen aikakauslehden kolumnityyppisessä artikkelissa sanottiin, kun ope päätti vähän testata opiskelijoiden kielitaitoa. Porukasta ei siis löytynyt kuin yksi, joka tiesi mitä mm. pear-shaped, Blighty, fuzzywuzzies ja doolally tarkoittavat. En sano, että ihmisten tarvitsisi tietää kaikkia sanoja, mutta kielitaito on aika pinnallinen, jos ei sillä pysty edes roskalehtiä lukemaan. Nämäkin kaikki opiskelijat olivat jo opintojensa loppusuoralla, joten tuskinpa kielitaito yliopistossa enää heidän kohdallaan paljon parani.
[/quote]
Mä en puhu pedagogisista opinnoista tuossa opetuksessa, mäkään en ole pätevä opettaja, vaan kielitieteellisistä opinnoista. Ainakin musta kielen rakenteen tunteminen teoriassa on tosi tärkeää sekä kielenopettajalle että kääntäjälle, kumpikaan ei mielestäni toimi pelkän hyvän kielitaidon varassa.
Mä en opeta itselleni vierasta kieltä, vaan äidinkieltäni suomea. Opiskelijani opiskelevat myös sellaisen opettajan johdolla, jolla ei ole kielitieteellistä koulutusta, ja kyllä se näkyy käsitellyistä asioista ja tehtävänannosta.
Mäkin olen sitä mieltä, että se käytännön kielitaito on sellainen, että se haetaan jostain ihan muualta kuin luennolta, mutta sen lisäksi kielitöissä todella tärkeää on kielen rakenteen ymmärtäminen, ja siihen valmiudet saa yliopistosta.
[/quote]
Kielen rakenteen nyt oppii riittävän hyvin kun lukee pari kielioppikirjaa. Itse luin aikanaan kielioppikirjan, jonka nimi oli A Communicative Grammar of English, ja hyvin on riittänyt. En tee kielitieteellistä tutkimusta, joten en tarvitse kovin pikkutarkkaa kielitieteellistä asiantuntemusta. Toisaalta olen sitä mieltä, että jos kielen on oppinut opiskelemalla, ei sitä voi edes osata, jos ei tiedä kieliopista mitään. Eri asia sitten on se, tarvitseeko sitä kielioppia enää mihinkään sen jälkeen kun kielitaito on ns. hallussa. Säännöt ovat vähän niin kuin taaperokärry kävelemään opettelevalle. Ne pitävät pystyssä siihen asti, että opiskelija on löytänyt omat jalkansa.
[/quote]
Me taidetaan nyt puhua hieman eri asioista. Mä en puhu pelkästään "kieliopista", vaan kielen tuntemisesta monelta eri kantilta: sanasto, morfologia, syntaksi, kielen muuttuminen ja variaatio jne. En siis tarkoita kielen opettelua, vaan kielen tuntemista monelta eri kantilta.
Mä oon siis opiskellut pääaineenani suomen kieltä, joka on äidinkieleni, joten voi sanoa, että kieli on ollut ennen opintoja aika hyvin hallussa.
[/quote]
Minä en ole opiskellut yliopistossa morfologiaa, syntaksia, variaatioita, kielen muuttumista yms., mutta uskoisin tietäväni niistä aika paljon ihan ilman alan yliopisto-opintojakin. Ihmetyttää aina nämä yliopisto-opintojen ihannoijat, jotka kuvittelevat, ettei yliopiston ulkopuolella ole mahdollista lukea niitä samoja kurssikirjoja ja artikkeleita, joita yliopistossakin luetaan. Minua on aina kiinnostanut monet eri asiat, mutta olen havainnut, että opin ne vähintään yhtä tehokkaasti itse lukemalla kuin luentoja kuuntelemalla (tätäkin on harrastettu ihan riittämiin ja erinomaiselle menestyksellä). Ja on sanottava, että minuun ei tee vaikutusta kielioppitermien pudottelu, koska tiedän oikein hyvin mitä ne tarkoittavat. Jos puhuisit muoto-opista ja sanajärjestyksestä, useimmat umpimaallikotkin tajuaisivat heti, että morfologia ja syntaksi ovat melko kouriintuntuvia ilmiöitä.
[/quote]
Mä en nyt tajunnut, että noilla termeillä voisi tehdä johonkuhun jonkun vaikutuksen, mutta ihan miten vain. Ajattelin, että jos keskustelen ihmisen kanssa, jolla on jotain tietoa alalta, termien käyttämisessä ei ole mitään erikoista.
Totta kai kuka tahansa voi lukea mitä tahansa kirjallisuutta. Mäkin olen lukenut kaikenlaista tieteellistä kirjallisuutta ihan huvikseni. Yliopistossa on kuitenkin paikka, jossa koulutetaan ihmisiä. Siellä ei vain lueskella, vaan koulutuksen tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monipuolinen näkemys kys. alaan: ensin aloitetaan perusteista ja sitten syvennetään tietämystä.
Lienee sille syynsä, että pätevyysvaatimuksena ammattiin ei ole se, että on lueskellut asiasta, vaan halutaan mieluummin opinnot joltain tietyltä alalta.
Ps. En käyttänyt viestissäni mitään "vieraskielistä" termiä sanajärjestykselle. Syntaksi tarkoittaa lauseoppia, toki sanajärjestyskin on lauseopillinen ilmiö.