Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten saa tohtoritutkinnon?

Vierailija
13.04.2014 |

Miten yliopistossa saa tohtoritutkinnon? Voiko sen suorittaa heti maisteritutkinnon jälkeen? Kuinka pitkä työ täytyy kirjoittaa ja minkälaista se väittely on? Kuinka suuri osa häviää väittelyn ja ei saa tohtoritutkintoa?

Kommentit (65)

Vierailija
1/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja kai Suomessa saa väitellä suomeksi vai pitääkö sekin tehdä englanniksi?

Vierailija
2/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väittelytilaisuus on siis ihan vain muodollisuus, ei sitä voi mitenkään hävitä.

Väitöskirjat on pituudeltaan ehkä jotain pari kolme sataa sivua pitkiä, riippuu tietysti paljon siitä, onko tutkimus määrällistä vai laadullista. Väitöskirja voi myös muodostua julkaistuista artikkeleista.

Jatko-opintoihin kuuluu muita opintoja n. 60 opintopisteen verran. Tähän päälle tietysti sitten se itse väitöskirja. Voi tehdä heti maisterin tutkinnon jälkeen, jos vaan pääsee jatko-opiskelijaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maisteriksi valmistumisen jälkeen voi hakea jatko-opiskelijaksi. Tiedekunnilla on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, miten paljon jatko-opiskelijoita otetaan ja koska opintoihin voi hakea. 

 

Väitöskirjan kirjoittamiseen ja muihin jatko-opintoihin menee yleensä useampi vuosi. Voi mennä kymmenenkin, jos väikkäriä tekee muun työn ohella. :) Apurahoja on kuitenkin vaikea saada. PAras on, jos pääsee tutkijaksi professorin vetämään tutkimushankkeeseen tms. eli voi työskennellä kokoaikaisena tutkijana, eikä tarvitse opettaa tai tehdä muuta työtä siinä sivussa. 

 

Väitöskirjan pituus vaihtelee. Olen nähnyt muutaman kymmenen sivun mittaisia luonnontieteisiin tai yhteiskuntatieteisiin tehtyä väitöskirjaa ja vastaavasti yli 300-sivuisia humanistisen tiedekunnan väitöskirjoja. Omalla alallani yleisin pituus on noin 200 sivua. Omalla alallani väitöskirjaa ei kirjoiteta Suomen kielellä, mutta monella muulla alalla voi. Se on sitten eri asia, kannattaako. 

 

Väittely kestää pari tuntia ja vain aniharvoin väitöstä ei hyväksytä. Jos näin käy, niin väitösprosessissa on tapahtunu paha virhe. Väitöskirjalle ei pitäisi antaa painolupaa, jos se ei ole hyväksyttävissä kaikkien tarkistajien mielestä. 

 

Jos väitöskirja on englanninkielinen, niin väitöstilaisuuskin todennäköisesti on, koska silloin vastaväittelijät ovat luultavasti ulkomailta. Jos vastaväittelijät ovat Suomesta, niin sitten voi ehkä väitellä myös suomen kielellä. 

Vierailija
4/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toki voi olla, että väitöskirja ei mene läpi, mutta se käy ilmi yleensä viimeistään esitarkastusvaiheessa. Hyvä ohjaaja ei päästä huonoa työtä edes siihen vaiheeseen.

Yliopistojen tavoiteaika tohtorin tutkinnon suorittamiselle (väitöskirja & opinnot) on 4 v. täyspäiväistä työtä. Useimmilla menee pidempään.

Vierailija
5/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi jatkaa suoraan maisterin jälkeen. Tarkoitus on laatia väitöskirja, joka voi olla joko monografia eli yksi pitkä tutkimus, tai useasta tieteellisessä julkaisussa julkaistusta tutkimuksesta koostuva kokoelma, joka ei välttämättä ole sivumäärältään kovin pitkä, mutta sitäkin asiapitoisempi. Väitöskirjan lisäksi täytyy suorittaa jonkin verran oman alan syventäviä opintoja, jotain tutkimusjohtamis yms. -opintoja ja ehkä toimia assarina kursseilla. Riippuu tietty alasta.

Väittely on periaatteessa muodollisuus, jota ei pitäisi voida "hävitä", koska väitöskirjalla on ohjaaja ja se esitarkastetaan ennen väitöstä. Näin siis stoppi touhulle pitäisi tulla jo ennen väitöstilaisuutta, jos työn jälki on surkeaa. Joskus harvoin näitä virheitä tosin sattuu ja huuhaakin päätyy väitökseen asti, kuten Oulun yliopistossa taannoin. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla mahdollista Suomessa.

Vierailija
6/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun oppialalla yleisimmin väikkäri on englanninkielinen. Aiemmin tehtiin usein myös saksaksi. Syomenkielisiäkin väikkäreitä tehdään, mutta siihen ei kannusteta. Hyville töille pyritään yleensä löytämään tarkastajat ja vastaväittäjä ulkomailta, ja suomen kieli sulkee tämän vaihtoehdon useimmiten pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voiko tohtoriksi tulla jos kirjoittaa alan ammatikirjan esim. 500+ sivua englanniksi ja tekee pari patenttia? Tämä siis peruskoulupohjalta.

Vierailija
8/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:58"]

Voiko tohtoriksi tulla jos kirjoittaa alan ammatikirjan esim. 500+ sivua englanniksi ja tekee pari patenttia? Tämä siis peruskoulupohjalta.

[/quote]

 

Ei voi. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:58"]Voiko tohtoriksi tulla jos kirjoittaa alan ammatikirjan esim. 500+ sivua englanniksi ja tekee pari patenttia? Tämä siis peruskoulupohjalta.

[/quote]

Mikä on ammattikirja? Eipä tuo nyt taida mahdollista olla. Väitöskirja on siis tutkimus tai tutkimusartikkeleista koostuva kokoelma. Tohtoriksi opiskeleminen vaatii siis myös, että olet jatko-opiskelija yliopistolla, joten vaatimuksena on myös se, että on se maisterin tutkinto pohjalla.

Vierailija
10/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:58"]

Voiko tohtoriksi tulla jos kirjoittaa alan ammatikirjan esim. 500+ sivua englanniksi ja tekee pari patenttia? Tämä siis peruskoulupohjalta.

[/quote]

 

Ei voi. Tohtoritutkinto on JATKOtutkinto, eli sitä ei voi suorittaa peruskoulupohjalta, vaatii maisteritutkinnon. Lisäksi oppikirja voi olla ihan mitä tasoa tahansa, ammattikoulun näin-peruskorjaat-talon oppaista lähtien - kun taas tohtoriväitöskirjan pitää täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

 

Patenttikaan ei ole tieteellistä työtä.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:53"]

Toki voi olla, että väitöskirja ei mene läpi, mutta se käy ilmi yleensä viimeistään esitarkastusvaiheessa. Hyvä ohjaaja ei päästä huonoa työtä edes siihen vaiheeseen.

[/quote]

Näin juuri. On hyvin tavallista, että esitarkastusvaiheessa esitarkastajat vielä vaativat väitöskirjaan suuria muutoksia, ja joskus väitöskirja hylätään esitarkastuksessa täysin (tosin vm. tapauksessa ohjaava professorikin on tehnyt pahan arviointivirheen). Esitarkastus ei siis suinkaan ole pelkkä muodollisuus, vaikka väitöstilaisuus sitä Suomessa onkin.

Jos vastaväittäjä on suomalainen, on väitöstilaisuus usein suomeksi. Useimmiten kuitenkin vastaväittäjä on ulkomailta, jolloin väitöstilaisuus pidentään englanniksi.

Vierailija
12/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko väitöskirja ja opinnot paljon vaikeampia kuin perustutkinnon suorittaminen? Onko jokaisesta maisterista tohtoriksi jos vain sitkeyttä riittää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 18:17"]

Onko väitöskirja ja opinnot paljon vaikeampia kuin perustutkinnon suorittaminen? Onko jokaisesta maisterista tohtoriksi jos vain sitkeyttä riittää?

[/quote]

Ne suoritettavat kurssit eivät minusta ole sen kummempia kuin maisteriopinnoissa, mutta väitöskirjan tekeminen on ihan oikeasti vähintään 10 kertaa vaikeampaa kuin diplomityön/gradun. Toki se riippuu väitöskirjan aiheestakin.

 

Tekniikan tohtori

Vierailija
14/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 18:09"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:58"]

Voiko tohtoriksi tulla jos kirjoittaa alan ammatikirjan esim. 500+ sivua englanniksi ja tekee pari patenttia? Tämä siis peruskoulupohjalta.

[/quote]

 

Ei voi. Tohtoritutkinto on JATKOtutkinto, eli sitä ei voi suorittaa peruskoulupohjalta, vaatii maisteritutkinnon. Lisäksi oppikirja voi olla ihan mitä tasoa tahansa, ammattikoulun näin-peruskorjaat-talon oppaista lähtien - kun taas tohtoriväitöskirjan pitää täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

 

Patenttikaan ei ole tieteellistä työtä.

 

 

[/quote]Toki voi päästä kunniatohtoriksi, kuten Stubbido, mutta ei siihenkään peruskoulusta pääse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä takia suositellaan, että se työ ja väittely tehdään englanniksi? Siis jos suomalaisessa yliopistossa ollaan, niin miksei voida kirjoittaa suomeksi? Minkä takia sen väittelijän pitää olla joku ulkomaalainen? Onko kaikki muut kielet sitten parempia kuin suomi, että riittää kunhan kieli ei ole suomi, mutta voi olla sitten joku intokiina tai viro? Minusta jotenkin ärsyttää se, ettei Suomessa voi suomeksi edes opiskella. Harva meistä kuitenkin ulkomaille päätyy. Kyllä itsekin osaan englanninkielisiä ohjelmia kuunnella, mutta aika hankalaa lähteä jotain 300-sivuista teosta kirjoittamaan englanniksi, kun sen kuitenkin tulisi olla erittäin hyvää ja kieliopillisesti oikeaa englantia. Vähän hankalaa, kun englanti ei ole se äidinkieli.

Vierailija
16/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tieteen tulee tavoittaa kansainvälinen kuulijakunta, siksi englanniksi.

 

Oma tuleva väikkärini on artikkelipohjainen, lyhyt ja ytimekäs. Ja englanniksi, vaikka en sitä "tieteellistä lontoota" niin hyvin tuotakaan.

Vierailija
17/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monella alalla, etenkin kauppatieteiden, lupnnontieteiden ja tekniikan aloilla, koko tiedemaailma on niin kansainvälinen, että tutkimusta on järkevää tehdä englanniksi. Näin tutkimus tavoittaa laajan kuulijakunnan, kuten ed. kirjoittajakin totesi. Vaikka opiskellaan Suomessa, niin ei tutkimusta haluta rajata vain suomalaiselle yleisölle. Esimerkiksi joillakin humanistisilla aloilla tilanne on vähän eri, ja tutkimusta tehdään paljon myös suomeksi, esimerkiksi suomen kielen oppiaineessa tai vaikkapa kasvatustieteissä.

Vierailija
18/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Toki voi päästä kunniatohtoriksi, kuten Stubbido, mutta ei siihenkään peruskoulusta pääse."

Tiedätkö minkä alan kunniatohtori Stubbido on?

Minulla kun on muistikuva, että Stubb on koulutukseltaan Filosofian tohtori (PhD) kansainvälisessä politiikasta, London School of Economicsista. 

Toisaalta, tässä kohtaa tulee väistämättä mieleen kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Suomessa tohtorin tutkinto on perinteisesti ollut verraten vaativa; toki sen tekemisen vaativuus on "hieman" alakohtaista, mutta kaikissa muissa maailman maissa tohtorin tutkinto ei ole aivan niin vaativa. -Toisaalta monessa, myöskään ei opiskella edes maisteriksi asti, vaan vain osa jatkaa maisteriksi asti ja suurempi osa päättää opinnot jo kandi -vaiheeseen. (Suomessa taas maisterius on kärsinyt pahan inflaation se ei ole oikein enää, kovinkaan kummoinen saavutus)

Toinen kommenttini, joka ei sinänsä liity väitöskirjoihin vaan ilmaisuun ja / tai käsitteeseen professori. - suomessa professori on yleensä alansa huippu-osaaja, joka johtaa ja hallinoi tutkimusta esimerkiksi yliopistossa. Monessa maassa professoria käytetään yleisemmin tarkoittaen myös "vain" henkilö, joka toimii (yliopistossa) opettajana /luentojen pitäjänä. (Tämä tuli mieleeni, kun edellä mainittu Stubb, toki myös eräs Himanen on kovin retostelleet, sillä että ovat toimineet professoreina....)  Toisaalta professrilla tarkoitettaa, myös arvonimeä. - Ai, niin tietysti myös tohtori voi olla arvonimi nk. kunniatohtori, (lat. doctor honoris causa, dr. h. c.  

 

 

 

Vierailija
19/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:33"]"Toki voi päästä kunniatohtoriksi, kuten Stubbido, mutta ei siihenkään peruskoulusta pääse."

Tiedätkö minkä alan kunniatohtori Stubbido on?

Minulla kun on muistikuva, että Stubb on koulutukseltaan Filosofian tohtori (PhD) kansainvälisessä politiikasta, London School of Economicsista. 

Toisaalta, tässä kohtaa tulee väistämättä mieleen kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Suomessa tohtorin tutkinto on perinteisesti ollut verraten vaativa; toki sen tekemisen vaativuus on "hieman" alakohtaista, mutta kaikissa muissa maailman maissa tohtorin tutkinto ei ole aivan niin vaativa. -Toisaalta monessa, myöskään ei opiskella edes maisteriksi asti, vaan vain osa jatkaa maisteriksi asti ja suurempi osa päättää opinnot jo kandi -vaiheeseen. (Suomessa taas maisterius on kärsinyt pahan inflaation se ei ole oikein enää, kovinkaan kummoinen saavutus)

Toinen kommenttini, joka ei sinänsä liity väitöskirjoihin vaan ilmaisuun ja / tai käsitteeseen professori. - suomessa professori on yleensä alansa huippu-osaaja, joka johtaa ja hallinoi tutkimusta esimerkiksi yliopistossa. Monessa maassa professoria käytetään yleisemmin tarkoittaen myös "vain" henkilö, joka toimii (yliopistossa) opettajana /luentojen pitäjänä. (Tämä tuli mieleeni, kun edellä mainittu Stubb, toki myös eräs Himanen on kovin retostelleet, sillä että ovat toimineet professoreina....)  Toisaalta professrilla tarkoitettaa, myös arvonimeä. - Ai, niin tietysti myös tohtori voi olla arvonimi nk. kunniatohtori, (lat. doctor honoris causa, dr. h. c.  

 

 

 

[/quote]

Yleensä en jaksa napista kirjotusvirheistä, mutta nyt oli kyllä todella sekavaa tekstiä. Pilkut ja kaikki ihan retuperällä. Vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä aikalailla.

Vierailija
20/65 |
13.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:09"]Minkä takia suositellaan, että se työ ja väittely tehdään englanniksi? Siis jos suomalaisessa yliopistossa ollaan, niin miksei voida kirjoittaa suomeksi? Minkä takia sen väittelijän pitää olla joku ulkomaalainen? Onko kaikki muut kielet sitten parempia kuin suomi, että riittää kunhan kieli ei ole suomi, mutta voi olla sitten joku intokiina tai viro? Minusta jotenkin ärsyttää se, ettei Suomessa voi suomeksi edes opiskella. Harva meistä kuitenkin ulkomaille päätyy. Kyllä itsekin osaan englanninkielisiä ohjelmia kuunnella, mutta aika hankalaa lähteä jotain 300-sivuista teosta kirjoittamaan englanniksi, kun sen kuitenkin tulisi olla erittäin hyvää ja kieliopillisesti oikeaa englantia. Vähän hankalaa, kun englanti ei ole se äidinkieli.

[/quote]

Tiede on aina kansainvälistä, ja tohtoritasolla ei riitä pienen Suomen pienissä piireissä pyöriminen. Kyllä jatko-opinnot liki poikkeuksetta edellyttävät kansainvälistymistä, vähintäänkin konferensseissa käymistä.

Väitöskirjakäsikirjoitus menee aina kielentarkastukseen ennen painatuslupaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan yksi