Miten saa tohtoritutkinnon?

Yleensä maisterksi valmistuessa ilmenee, kenellä riittäisi kunninahimoa, kiinnostusta ja tarmoa tutkimustyöhön. graduohjaaja tai gradun tarkastaja saattavat kysyä, kiinnostaisiko jatko-opinnot. Virallisesti ei ole määritelty mitään graduarvosanaa, mutta käytännössä pitäisi olla vähintään magnan gradu. Jatko-opintolupaa anotaan tutkimussuunnitelmalla. Jos väitöskirjaa ei tee tutkimusryhmässä, niin usein siihen pitää hakea myös rahoitus. Eli hyvä, realistinen ja kiinnostava tutkimussuunnitelma on se, jolla "pääsee" tekemään väitöskirjaa. Minimivaatimus on, että esittelee työtään tutkimusseminaarissa muutaman kerran ja toki ohjaajille. Sitä ei siis vain kirjoiteta jossain yksin. Usein väitöskirjanteko vaiheessa käydään jo kansainvälisissä konferensseissa esittelemässä osia työstä alan tutkijakunnalle. Ja silloin siihen saa kommentteja. Eli englanniksi kirjoittaminen ei ole suomen halveksimista, vaan käytännöllistä, koska  melkein alalla kuin alalla vaaditaan, että sitä arvioidaan mahdollisimman monipuolisesti. Esitarkastuksessa kaksi ulkopuolista arvio työn täyttävä tieteelliselle työlle asetetut kriteerit. Väitöskirjan pitäisi osoittaa tieteellisesti perustellusti jotain uutta, mitä ei ennen tiedetty tai osoittaa uudella tavalla todeksi joku vanha tieto. Esitarkastusvaiheessa töitä kyllä hylätään. Sekin on jo skandaali. Nykyisin itse väitöstilaisuus on lähinnä muodollisuus, mutta jos joku tässä vaiheessa huomaa työn tai osan työstä muilta varastetuksi (plagioiduksi), se voidaan vielä hylätä. Ja periaatteessa pitäisikin hylätä. 

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:58"]

Voiko tohtoriksi tulla jos kirjoittaa alan ammatikirjan esim. 500+ sivua englanniksi ja tekee pari patenttia? Tämä siis peruskoulupohjalta.

[/quote]

Periaatteessa kyllä, jos oppikirja vastaa väitöskirjan vaatimuksia. Myös tieteelliset artikkelit kelpaavat. Käytännössä oppikirjasta voisi muokata tieteellisen väitöskirjan vaatimusten mukaisen version.

Peruskoulu-ammattikoulupohjalta onnistuu hyvin, kunhan ensin onnistuu pääsemään tutkinto-opiskelijaksi.

Vain yhdestä tapauksesta olen kuullut, jossa väitellyt tohtori ei ollut hakenut papereitaan väitöstilaisuudessa esitetyn kritiikin vuoksi, vaikka olikin hyväksytty. Toinen oli sitten joku taiteen tohtorinväitös, joka ilmeisesti oli herättänyt jotenkin ristiriitaisia ajatuksia tieteellisyyden osalta.

Ja tuosta kielestä vielä.. usein yliopistomaailmassa halutaan, että omaa tekstiä lainataan sitaateissa ja siihen viitataan. Jos kirjoittaa englanniksi, on tähän paremmat mahdollisuudet.

Mistä kummasta olit saanut päähäsi että patentilla ja tohtorin tutkinnolla olisi jotain tekemistä keskenään? Ei yksittäinen keksintö kenestäkään tohtoria tee ja tohtorius on kuitenkin pitkälti akateemista tutkimustyötä ja tieteenharjoittamista, ei niinkään ropellihattutoimintaa.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:09"]

Minkä takia suositellaan, että se työ ja väittely tehdään englanniksi? Siis jos suomalaisessa yliopistossa ollaan, niin miksei voida kirjoittaa suomeksi? Minkä takia sen väittelijän pitää olla joku ulkomaalainen? Onko kaikki muut kielet sitten parempia kuin suomi, että riittää kunhan kieli ei ole suomi, mutta voi olla sitten joku intokiina tai viro? Minusta jotenkin ärsyttää se, ettei Suomessa voi suomeksi edes opiskella. Harva meistä kuitenkin ulkomaille päätyy. Kyllä itsekin osaan englanninkielisiä ohjelmia kuunnella, mutta aika hankalaa lähteä jotain 300-sivuista teosta kirjoittamaan englanniksi, kun sen kuitenkin tulisi olla erittäin hyvää ja kieliopillisesti oikeaa englantia. Vähän hankalaa, kun englanti ei ole se äidinkieli.

[/quote]

Viimeistään väitöskirjavaiheessa verkostoidutaan oman alan kansainvälisen yhteisön kanssa, haetaan materiaalia, referenssejä, keskusteluyhteyttä. Alasta riippuen se voi olla englannin-, ranskan- tai vaikka espanjankielinen. Harva tekee väitöskirjaa yksin kopperossaan ja on tekemisissä vain ohjaajan ja tarkastajien kanssa. Onnistunut, kansainvälisesti levitettävissä oleva väitöskirja avaa ovia maailmalle; se ei ole päämäärä vaan vaihe, jonka avulla pääsee tekemään uutta tutkimusta ja hakemaan virkoja myös ulkomaisista, oman alan huippu -yliopistoista jne. 

Kannattaa lukea tp. Hesarista Bengt Holmströmin haastattelu. Hän on taloustieteen proffana MIT:ssä. 

Ja kyseessä on väitös, eli oman näkemyksen puolustaminen, ei väittely, eli kiista. :)

Ap täällä, kiitos kaikille, jotka jaksasivat vastata. Nyt vihdoin ymmärrän, mistä tässä tohtorintutkinnossa on kyse :)

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 18:31"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 18:09"]

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:58"]

Voiko tohtoriksi tulla jos kirjoittaa alan ammatikirjan esim. 500+ sivua englanniksi ja tekee pari patenttia? Tämä siis peruskoulupohjalta.

[/quote]

Ei voi. Tohtoritutkinto on JATKOtutkinto, eli sitä ei voi suorittaa peruskoulupohjalta, vaatii maisteritutkinnon. Lisäksi oppikirja voi olla ihan mitä tasoa tahansa, ammattikoulun näin-peruskorjaat-talon oppaista lähtien - kun taas tohtoriväitöskirjan pitää täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

Patenttikaan ei ole tieteellistä työtä.

[/quote]Toki voi päästä kunniatohtoriksi, kuten Stubbido, mutta ei siihenkään peruskoulusta pääse.

[/quote]

Stubb on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon London School of Economicsissa, ei ole kunniatohtorin arvo. Stubbin väitöskirja liittyy EU:seen ja hän toimi väiteltyään pitkään asiantuntijana näissä asioissa.

Ja en ole siis kokoomuslainen, kunhan totean faktat.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:09"]

Minkä takia suositellaan, että se työ ja väittely tehdään englanniksi? Siis jos suomalaisessa yliopistossa ollaan, niin miksei voida kirjoittaa suomeksi? Minkä takia sen väittelijän pitää olla joku ulkomaalainen? Onko kaikki muut kielet sitten parempia kuin suomi, että riittää kunhan kieli ei ole suomi, mutta voi olla sitten joku intokiina tai viro? Minusta jotenkin ärsyttää se, ettei Suomessa voi suomeksi edes opiskella. Harva meistä kuitenkin ulkomaille päätyy. Kyllä itsekin osaan englanninkielisiä ohjelmia kuunnella, mutta aika hankalaa lähteä jotain 300-sivuista teosta kirjoittamaan englanniksi, kun sen kuitenkin tulisi olla erittäin hyvää ja kieliopillisesti oikeaa englantia. Vähän hankalaa, kun englanti ei ole se äidinkieli.

[/quote]

Koska tutkimus on kansainvälistä. Sellaisella tutkimuksella, joka on pelkästään Suomen huippua, ei paljoa tee. Lisäksi on huomattava, että useilla aloilla kotimaasta ei löydy riittävän päteviä asiantuntijoita (esitarkastajia) arvioimaan väitöskirjan sisältöä. Tästä syystä suomenkieliset väitöskirjat ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä heikkotasoisempia.

Lisäksi on huomattava, että monografiat (yksi kirja) ovat tyypillisesti julkaisuihin pohjautuvia nippuväitöskirjoja heikkotasoisempia, koska vertaisarvioidut julkaisut ovat kukin asiantuntijoiden arvioimia. Näin ollen nippuväitöksen sisältö on väitöstilaisuuteen mennessä jo useita kertoja läpikäyty. Nippuväitöksissä käytettävät julkaisut ovat aniharvoin suomenkielisiä, koska Suomesta ei löydy juurikaan riittävän tasokkaita tiedelehtiä.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 19:09"]

Kyllä itsekin osaan englanninkielisiä ohjelmia kuunnella, mutta aika hankalaa lähteä jotain 300-sivuista teosta kirjoittamaan englanniksi, kun sen kuitenkin tulisi olla erittäin hyvää ja kieliopillisesti oikeaa englantia. Vähän hankalaa, kun englanti ei ole se äidinkieli.

[/quote]

Englanniksi kirjoittaminen on väitöskirjan tekemisen pienin haaste. Jos et osaa englantia, et myöskään ymmärrä alan kirjallisuutta ja homma tyssää alkukuoppiinsa.

Olen tutkijana vähän eri mieltä tuosta englanninkielisyyden autuudesta. Viime aikoina on ilmestynyt väitöskirjoja, joissa väittelijä selvästi on alansa asiantuntija, mikä käy ilmi hänen suomenkielisistä tuotoksistaan, mutta englanti on aivan luokatonta ja argumenttien taso alhainen, koska hänellä ei selvästikään ole ollut eväitä ilmaista itseään kunnolla englanniksi. Silti hänen tutkimuksensa voi olla hyvää, kunhan se on esitetty suomeksi, jolloin ilmailsuvoima kasvaa. Tämä tietysti koskee etupäässä aloja, joissa tuloksia ei voi tiivistää vain johonkin kaavioon.

Rohkaisisinkin ihmisiä kirjoittamaan väitöksiä myös suomeksi, varsinkin jos ei osaa täydellistä englantia jo graduvaiheessa ja jos ei havittele tutkijanuraa yliopistossa väiteltyään. Suurimman osan tohtoreista pitäisi kuitenkin löytää se leipäpuu muualta ja yleensä kotimaasta.

Kun esitarkastajia valittiin mulle, ei Suomesta loytynyt ketaan alaa tuntevaa. Parempi kirjoittaa kirja enkuksi, jos on kyse oikeasta tieteesta. Naistutkimuksen vaikkarit voi toki tehda suomeksi.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 07:53"]Kun esitarkastajia valittiin mulle, ei Suomesta loytynyt ketaan alaa tuntevaa. Parempi kirjoittaa kirja enkuksi, jos on kyse oikeasta tieteesta. Naistutkimuksen vaikkarit voi toki tehda suomeksi.

[/quote]

Hiljentykää asiantuntemuksen ja laaja-alaisuuden edessä.

Väitöskieli on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta, kutn tässä on esitetty, tiede on kansainvölistä ja isolla maamankielel kirjoitetulla väitöskirjalla on yleensä enemmän (tieteellisiä) lukijoita kuin suomeksi tehdyllä. Toisaalta tieteellä on myös kansallinen tehtävä ja kun sitä tehdää duomalaisillla veorahoilla, olisi hyvä kun se hyldyttöisi myös suomalaista yhteiskuntaa, joka taas yleensä ei jaksa kahlata tieteellistä tekstiä ulkomaankielellä, hyvä jos jaksaa suomeksi. Kolmannelta kantilta juuri tämän takia pitäisi oikeastaan kirjoittaa tiedejulkaisut erikseen ja popularisoinnit erikseen, mutta kun samaan aikaan ei vaan ehdi kahta lajia kirjoitaa ja kilpailu on kovaa, jää useimmilta jompi kumpi osuus sitten tekemättä. Tämä on okeasti aika vaikea kysymys, josta tulee vielä ongelmia tiedepolitiikassa seuraavan 10 vuoden sisään.

Toinen asia on, että joissain tieteenaloissa kieltä ei voi valita, vaan se on säädelty. Esim kielten- tai kirjallisuudenntutkimuksessa väitöskirja kirjoitetaan sillä kielellä, jota tutkitaan, oli se sitten iso tai pieni kieli.

ole. Ollut muiana jo aika monessa väitöskirjantarkastusprosssissa. Ulkomaisia esitarkastajia tai vasta äittäjiä ei yleensä tarvita siksi, ettei Suomesta löytyisi pätevää asiantuntemusta - mulla on myöd melko paljon kv-tiedekokemusta, eikä suomalaisilla ole erityistä hävettävää maaian tieteen tasoon nähden, vaikkei kaikki toki mitään huippujakaan ole, niin ihan hyvää tasoa kuitenkin - vaan siksi, että Suomen tiedemaailma on aika pieni hiekkalaatikko, jossa kaikki tuntevat toisensa. Olisi aika sisäsiittoista, että kaverit arvostelisivat toistensa oppilaiden väitöskirjat. Siksi pitää hankkia puolueettomia ulkopuolisia mukaan.

[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:37"]

Miten yliopistossa saa tohtoritutkinnon? Voiko sen suorittaa heti maisteritutkinnon jälkeen? Kuinka pitkä työ täytyy kirjoittaa ja minkälaista se väittely on? Kuinka suuri osa häviää väittelyn ja ei saa tohtoritutkintoa?

[/quote]  menehän sinne amikseen ensiksi

NO ei se nyt sitä tarkoita, että joku muu kieli olisi parempi kuin suomi, kun väitellään englanniksi tms.  Sillä haetaan vain isolle työlle (siis työmäärälle) maksimi julkisuutta, ja tiede ja moni alahan on jo lähtökohtaisesti kansainvälistä.

Lisäksi voit käyttää työn kyllä natiivilla ns. kielentarkastuksessa, että ei sinun tarvitse itse ihan priimaa englantia hallita, mutta kohtalaista toki kuitenkin.

Minun alallani kirja on yleensä englanniksi ja väitöstilaisuus suomeksi.

Olen suorittanut opintoja avoimen yliopiston verkkokursseilla. Kiinnostuin sitten sosiologin tutkinnosta, mutta se tyssäsi siihen, että osa opinnoista olisi pitänyt suorittaa englanniksi. Tuntui oudolta, koska avoin yliopistohan on kaikille tiedonhaluisille suunnattu oppilaitos. Olen lukenut peruskoulussa 40 vuotta sitten lyhyen englannin ja puhun lähinnä turistilontoota. Eli siihen jäi ajatus sosionomin opinnoista. Ja muukin opiskelu avoimessa yliopistossa. Kannattaisi siis miettiä myös opiskelijoiden lähtötasoa avoimen koulutusohjelmia suunniteltaessa. Tämä meni aiheesta ohi, mutta tulipa vain mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Olen suorittanut opintoja avoimen yliopiston verkkokursseilla. Kiinnostuin sitten sosiologin tutkinnosta, mutta se tyssäsi siihen, että osa opinnoista olisi pitänyt suorittaa englanniksi. Tuntui oudolta, koska avoin yliopistohan on kaikille tiedonhaluisille suunnattu oppilaitos. Olen lukenut peruskoulussa 40 vuotta sitten lyhyen englannin ja puhun lähinnä turistilontoota. Eli siihen jäi ajatus sosionomin opinnoista. Ja muukin opiskelu avoimessa yliopistossa. Kannattaisi siis miettiä myös opiskelijoiden lähtötasoa avoimen koulutusohjelmia suunniteltaessa. Tämä meni aiheesta ohi, mutta tulipa vain mieleen.

Ei avoimen yliopiston kurssit voi olla vaatimuksiltaan yhtään sen vähäisempiä kuin varsinaiset yliopistokurssitkaan, koska niiden pitää vastata toisiaan. Jos olen suorittanut esim. avoimessa perusopinnot ja pääsen sitten yliopisto-opiskelijaksi, niin ne perusopinnot voidaan hyväksilukea. Silloin minulla pitää olla ihan sama osaaminen kuin sillä opiskelijalla, joka suorittaa perusopinnot yliopisto-opiskelijana.

Vierailija kirjoitti:

Mun oppialalla yleisimmin väikkäri on englanninkielinen. Aiemmin tehtiin usein myös saksaksi. Syomenkielisiäkin väikkäreitä tehdään, mutta siihen ei kannusteta. Hyville töille pyritään yleensä löytämään tarkastajat ja vastaväittäjä ulkomailta, ja suomen kieli sulkee tämän vaihtoehdon useimmiten pois.

Moi Jonne tai Lissu, me oikeat akateemiset emme kirjoita "mun oppialalla yleisimmin väikkäri on englanninkielinen" vaan näin: Oppialallani väitöskirjat ovat yleensä englanniksi. Näin,hmph.

Vierailija kirjoitti:

Olen suorittanut opintoja avoimen yliopiston verkkokursseilla. Kiinnostuin sitten sosiologin tutkinnosta, mutta se tyssäsi siihen, että osa opinnoista olisi pitänyt suorittaa englanniksi. Tuntui oudolta, koska avoin yliopistohan on kaikille tiedonhaluisille suunnattu oppilaitos. Olen lukenut peruskoulussa 40 vuotta sitten lyhyen englannin ja puhun lähinnä turistilontoota. Eli siihen jäi ajatus sosionomin opinnoista. Ja muukin opiskelu avoimessa yliopistossa. Kannattaisi siis miettiä myös opiskelijoiden lähtötasoa avoimen koulutusohjelmia suunniteltaessa. Tämä meni aiheesta ohi, mutta tulipa vain mieleen.

Avoimen yliopiston opinnot eivät ole mitään suurelle yleisölle tarkoitettu yleissivistävää puuhastelua, vaan kaikille annettu mahdollisuus suorittaa yliopiston kursseja ilman, että täytyy päästä yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi. Niinpä myös kurssien vaatimustaso on sama kuin yliopiston normaaleilla kursseilla.

Olen muuten itse opiskellut vuoden yliopistovaihdossa saksankielisessä maassa lukion lyhyen saksan pohjalta. Kaikki opetus ja kurssimateriaali oli saksaksi. Pärjäsin ihan hyvin. Ei ole mitenkään myöhäistä opiskella englanti kunnolla, jos opiskelu kiinnostaa. Vuodessa saat kyllä englannin sille tasolle, että pystyt lukemaan akateemista kirjallisuutta englanniksi, kunhan olet ahkera.

Vierailija kirjoitti:

Olen suorittanut opintoja avoimen yliopiston verkkokursseilla. Kiinnostuin sitten sosiologin tutkinnosta, mutta se tyssäsi siihen, että osa opinnoista olisi pitänyt suorittaa englanniksi. Tuntui oudolta, koska avoin yliopistohan on kaikille tiedonhaluisille suunnattu oppilaitos. Olen lukenut peruskoulussa 40 vuotta sitten lyhyen englannin ja puhun lähinnä turistilontoota. Eli siihen jäi ajatus sosionomin opinnoista. Ja muukin opiskelu avoimessa yliopistossa. Kannattaisi siis miettiä myös opiskelijoiden lähtötasoa avoimen koulutusohjelmia suunniteltaessa. Tämä meni aiheesta ohi, mutta tulipa vain mieleen.

Ha ha,hassu provo. Ensin sosiologi,sitten sosionomi!  Jossoot vakavissais ni sosionomi on tutkinto mutta sosiologit ovat maistereita,jotkut lisensiaatteja tai jopa tohtoreita. Siis ammatin- tai tutkimuksenharjoittajia yhteiskuntatutkimuksen alalta ja ovat opiskelleet alaa valtiotieteeellisessä tiedekunnassa oikeassa yliopistossa ja suorittaneet tutkinnon tai tutkinnot, ensin maisterin (tai vanhemmat opiskelijat kandidaatin) ja jos ovat jatkaneet, niin sitten ylempiä tutkintoja. Sosionomi taas on amk-tutkinto sosiaali-ja terveysalalle. Sosiaalitoimiston työntekijöitä.