Millaiset oli sun surkeimmat treffit?
Itse kävin kerran treffeillä ja käveltiin ravintolaan syömään. Siinä höpöteltiin kävellessä ja tää mies kysyi miksi olen sinkku ja olenko kauankin ollut. Vastasin, että edellinen suhteeni kesti 6 vuotta ja viimeisen vuoden olen keskittynyt töihin ja pelaamiseen ja miettinyt mitä tahdon elämältäni. Mies oli hetken hiljaa ja kysyi sitten, että olenko edes miehistä kiinnostunut. Eipä tuohon oikein muuta voinut sanoa kuin että "en, kun ihan muuten vain lähdin sun kanssa ulos, kun ei ollut parempaakaan tekemistä." Treffit loppui siihen ja tää mies esti mut joka paikassa. 😂 itse soitin kavereille ja kysyin missä bileet ja kotona olin 9 aamulla.
Kommentit (2388)
Mies tahtoi tarjota itse kasvattamaa kannabista. 18-vuotiaana kokemattomana aattelin että no mitäs tuo kasvi haittaa. Sain aivan järkyttävät harhat siitä. Ihan kamalaa. Päätin että polttelijat poltelkoot mutta sellaista en aio tapailla.
Sairaanhoitaja miehen kanssa treffit. Ylisti itseään kokoajan ja miten naiset palvovat häntä kun hän on saikkari. Minuun ei kolahtanut tuo"sisar hento valkoinen".
Seurauksiltaan pahimmat treffit alkoivat hyvin. Tästä on kauan, ei ollut nettiä. Vastasin treffi-ilmoitukseen paikallisessa lehdessä. Muistan ilmoituksen alkaneen näin: sinä iloinen, suloinen, reipas, rohkea, naisellinen nainen... Menin miehen kanssa kahville ja ajelulle. Treffien päätteeksi mies totesi, että mitä häneen tulee, muita naisia ei tarvitsekaan tavata. Olin skeptinen, mutta aloitimme tapailun ja juttu eteni intiimiksi. Sain sitten omituisia vihlovia alavatsatuntemuksia ym., ja menin lääkäriin s-tautitesteihin. Tulokset eivät olleet vielä tulleet, kun menimme paikalliseen menopaikkaan iltaa viettämään. Sieltäpä mies bongasi platinablondin ja jäin kuin alli kalliolle tai konkreettisesti alli tanssilattialle. S-testituloskin sitten tuli ja selvisi, että vielä piti toimittaa miehelle lääkepurkki s-taudin hoitamiseksi. Ties kuinka kauan oli miehessä muhinut oireitta. Minut tapaamalla hän saattoi jatkaa terveenä eteenpäin. Kaikella on tarkoitus 😱
Ei mulla kovin surkeita ole ollut. Kerran nainen kutsui jo ekoille treffeille luokseen ja nukahti pari minuuttia puheltuaan, joten lähdin pois. Ei jäänyt traumoja, hauska tapaus oli.
Mies soitti ja raivosi saaneensa syyhyn lakanoista ni. Kysyin hämmästyneenä milloin makasi niissä, kun oli vain käynyt kirjaimellisesti kahvilla luonani. Meni vaisuksi ja takelsi "eikun eikun sä oot",katkaisi puhelun eikä tyypistä kuulunut enää mitään. Eli sotki minut johonkin toiseen naiseen jonka sängyssä oli ollut! En tiedä itkisinkö vai nauraisnko.
Hyi hitto.
Vierailija kirjoitti:
Olin kaverin kanssa hänen asunnollaan ja meidän alkoi tehdä mieli vetää kännit viikonloppuna. Kummallakaan ei ollut rahaa. Kaveri tunsi lähistöllä asuvan miehen jolla saattaisi olla alkoholia, niinpä hän soitti tälle. Olihan hänellä sitten alkoholia ja antoi meidän tulla kotiinsa. Juotiin ja oli hauskaa. Jossain vaiheessa iltaa tuo mies "heitti" kaverini pihalle ja harrastimme seksiä ihan yhteisymmärryksessä.
Seuraavana aamuna mies sanoi että "mene ottamaan vaan aamupalaa tuolta jääkaapista". Vastasin krapuloissani että "en oikeestaan välitä nyt just syödä", johon hän että "jos et kerran syö mitään niin miten voit olla noin lihava?". Painoin 50kg. Sitten alkoikin tv:ssä joku wikileaks (?) ohjelma. Sanoin sille miehelle että "tällanen huumori ei oikeen uppoo muhun" johon mies että "no tää onkin tällasta älykköhuumoria".
Nyt ollaan oltu naimisissa 6 vuotta.
Mitä kaverille kävi?
Vuonna 1999 sovittiin tapaaminen baariin. Menin viimeisen päälle laittautuneena paikalle ja istuin yksin 2 tuntia. Deitti ei vastannut puheluihin. Myöhemmin, ehkä viikon päästä kyseli, oliko hän unohtanut jotain. Sanoin kuten asia meni, että istuin baarissa odottamassa 2 tuntia yksin. Hän sanoi, että otetaan kuitenkin joku kerta uusiksi kunhan hänen kiireet helpottaa. Se sai olon tuntumaan vielä kurjemmalta. Että ensin kaikki muu ja sitten jos joskus ehtii, haluaa tavata. En vastannut enää hänelle tekstareihin ja taisi joskus yrittää soittaakin, enpä vastannut.
- Eräs herra kertoi 5 min ensi tapaamisesta että hänen pojallaan on syyhy ja heidän kodissaan lutikoita,piti oikein pitkän ja kiihkeän puheen miten pako laiset näitä tauteja tuovat. Teki mieli kiskoa tuoli kauemmas ja koko loppupäivän tuntui kuin jotain kävelisi iholla!
- Toinen herrasmies ehdotti pikapanoa sataman bajamajoissa,juotuamme ensin kahvit rennon ja hyvin luistavan jutustelun kera. Olin todella pettynyt kun mies olikin vain pilden perässä.
- Sitten oli kännissä paikalle pyörää taluttava hurmuri joka halusi esitellä veristä polveaan.
- Ja mainitaan vielä muuten hyväkäytöksinen ja mukava mies joka kuitenkin pelkäsi koiria kuin ruttoa ja olin parhaillaan jonossa koiranpentuun.
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme tuttavien kautta ja mies piiritti, kunnes sai haluamansa eli treffit aikaiseksi. Olin kertonut eronneeni vähän aikaa sitten ja haluavani edetä hitaasti. Ravintolassa ehdimme vasta pöytään ja tilaamaan ruuat, kun ovesta pelmahti lauma humalaisia deittiseurani kavereita. Siinä taivasteltiin meikäläistä kuin sonnilauma uutta aitaa, istuttiin seuraksi ja kehuttiin deittini ominaisuuksia maasta taivaaseen. Sain myös tietää deittini kertoneen, että hän aikoo tehdä minusta emäntänsä. Siis parin kuukauden tuttavuuden jälkeen! Jostain syystä ilta päättyi kättelyyn ja kumpikin lähti omille teilleen emmekä enää tavanneet.
Tuo kaveriporukan arvioimaksi joutuminen on kyllä ihan helmeä :D Joskus parikymppisenä tapailin hetken nuorukaista, joka oli itse aika ujo. Kerran sitten oli tarkoitus tavata yöelämässä ja miehellä oli kavereitakin mukana. Näin jälkikäteen ajateltuna olin silloin ihan katseen kestävä ja pukeuduin sen mukaisesti. Nämä kaverit pällistelivät minua kuin tuo mainittu sonnilauma, kysellen kaveriltaan mm. "mistä ihmeestä sä olet tuollaisen löytänyt???" Siinä sitten kuulin ummet ja lammet tämän miehen ominaisuuksista ja siitä, miten tämä on tosissaan jne. Kiusallista, kun oltiin tavattu tyyliin muutama kerta, enkä ollut ihan vakuuttunut että juttu tapailua pidemmälle edistyisikään. No, tyyppi itse päätti tapailun vähän myöhemmin, syystä ettei uskonut että pystyisi pitämään minut. No, ei kai tuo väärässä ollut... Ja tämän päätöksen hän teki ilmeisesti siksi, kun olin vanhassa kotikaupungissani viikonloppureissulla ja toki tapasin siellä asuvia kavereitani, myös miespuolisia. Taidettiin jossain vaiheessa viestitellä, ja kerroin että ollaan kavereiden kanssa isommalla porukalla istumassa iltaa jne. Miespuoliset kaverit oli vissiin liikaa, joten siihen loppui se tapailu. Koomisinta oli, että tyyppi oli luvannut hakea minut junalta, mutta ei sitten kyennyt vaan ilmoitti tästä dramaattisesta lopusta. Kyynel.
Tämä on kesyä moneen muuhun kokemukseen verrattuna, mutta olin varannut pöydän eräästä kaupungin parhaista ravintoloista ja ilmoittanut, että syömme pitkän kaavan mukaan. Olin pukeutunut smokkiin ja kerroin tämän myös naiselle. Missä asussa nainen ilmestyi paikalle? Topissa, polvipituisessa farkkuhameessa ja lenkkareissa! Se treffikerta jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi.
Vierailija kirjoitti:
- Eräs herra kertoi 5 min ensi tapaamisesta että hänen pojallaan on syyhy ja heidän kodissaan lutikoita,piti oikein pitkän ja kiihkeän puheen miten pako laiset näitä tauteja tuovat. Teki mieli kiskoa tuoli kauemmas ja koko loppupäivän tuntui kuin jotain kävelisi iholla!
- Toinen herrasmies ehdotti pikapanoa sataman bajamajoissa,juotuamme ensin kahvit rennon ja hyvin luistavan jutustelun kera. Olin todella pettynyt kun mies olikin vain pilden perässä.
- Sitten oli kännissä paikalle pyörää taluttava hurmuri joka halusi esitellä veristä polveaan.
- Ja mainitaan vielä muuten hyväkäytöksinen ja mukava mies joka kuitenkin pelkäsi koiria kuin ruttoa ja olin parhaillaan jonossa koiranpentuun.
Saitko koiran?
Mä tapailin aikoinaan miestä, joka sanoi aika pian olevansa allerginen koirille. Kerroin itse olevani juurikin jonossa koiranpentuun. Tapailtiin siinä kuitenkin ja kun sain koiran jouduin ilmoittamaan, että mun luo ei enää kannata tulla, koska allergia.
Kertoi haluavansa yrittää siedättää itseään ja jatkoimmekin tapailua.
Parin vuoden päästä halusi muuttaa yhteen, koska "ei tuo allergiakaan enää vaivaa". Muutettiin ja ollaan naimisiinkin menty ja tunnustipa tuo joskus sen mitä epäilinkin, eli ei ollut allergiaa, ei vaan pitänyt koirista. Sittemmin meillä on ollut jo toinenkin koira ja se hankittiin mieheni aloitteesta 😆
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kesyä moneen muuhun kokemukseen verrattuna, mutta olin varannut pöydän eräästä kaupungin parhaista ravintoloista ja ilmoittanut, että syömme pitkän kaavan mukaan. Olin pukeutunut smokkiin ja kerroin tämän myös naiselle. Missä asussa nainen ilmestyi paikalle? Topissa, polvipituisessa farkkuhameessa ja lenkkareissa! Se treffikerta jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi.
Kuvaa paljon suomalaisuutta, että tämä on saanut yhtä paljon negatiivisia kuin positiivisia peukkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Eräs herra kertoi 5 min ensi tapaamisesta että hänen pojallaan on syyhy ja heidän kodissaan lutikoita,piti oikein pitkän ja kiihkeän puheen miten pako laiset näitä tauteja tuovat. Teki mieli kiskoa tuoli kauemmas ja koko loppupäivän tuntui kuin jotain kävelisi iholla!
- Toinen herrasmies ehdotti pikapanoa sataman bajamajoissa,juotuamme ensin kahvit rennon ja hyvin luistavan jutustelun kera. Olin todella pettynyt kun mies olikin vain pilden perässä.
- Sitten oli kännissä paikalle pyörää taluttava hurmuri joka halusi esitellä veristä polveaan.
- Ja mainitaan vielä muuten hyväkäytöksinen ja mukava mies joka kuitenkin pelkäsi koiria kuin ruttoa ja olin parhaillaan jonossa koiranpentuun.
Saitko koiran?
Mä tapailin aikoinaan miestä, joka sanoi aika pian olevansa allerginen koirille. Kerroin itse olevani juurikin jonossa koiranpentuun. Tapailtiin siinä kuitenkin ja kun sain koiran jouduin ilmoittamaan, että mun luo ei enää kannata tulla, koska allergia.
Kertoi haluavansa yrittää siedättää itseään ja jatkoimmekin tapailua.
Parin vuoden päästä halusi muuttaa yhteen, koska "ei tuo allergiakaan enää vaivaa". Muutettiin ja ollaan naimisiinkin menty ja tunnustipa tuo joskus sen mitä epäilinkin, eli ei ollut allergiaa, ei vaan pitänyt koirista. Sittemmin meillä on ollut jo toinenkin koira ja se hankittiin mieheni aloitteesta 😆
Sain, tuossa se nukkuu jalkojeni päällä :) Ja tällä hetkellä olen myös kihloissa miehen kanssa joka ei pode koirakammoa.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin molemmat alle 20 ja asuttiin molemmat vanhempien luona. Tää nuori mies oli esitellyt minut vanhemmilleen ja sain kuvan, että he pitivät minusta kovasti. Kun olin taas käymässä, nuoren miehen isä sanoi pojalleen "otahan tästä ja vie tällä tyttöystävä hienoon paikkaan syömään ". Muistan että seteli oli iso ja kiitimme molemmat kovasti. Poika vei minut kylän halpis snägärille, osti halvimmat hampurilaiset mulle ja itselleen, ja säästi loput rahat. Kommentoiden miten ulkona syöminen ja muutenkin treffeillä käyminen on turhaa rahan haaskuuta. Isä oli aiemminkin kommentoinut pojalleen hänen töksäyttävästä käytöksestään kun olin heidän luona. Ihmettelin, miten tommosen herrasmiehen kasvattamasta pojasta oli tullut niin tahditon. Ehkä se oli sitä teini-ikää tai luulen, että poika ei sitten tykännytkään musta. Tapailimme lyhyen aikaa ja opiskelut vei meidät eri teille, ei siinä ollut aineksia rakkaustarinaan. Eniten minulle tuli ikävä hänen vanhempiaan, jotka olivat molemmat lämpimiä, avoimia ja ottivat minut heti osaksi perhettä. Sellaista mulla ei koskaan ollut kotona. Olisin melkein jatkanut seurustelua vaan sen perheen takia, mutta tämän pojan kanssa tuli kyllä monet surkeat treffit koettua! Hänen käsityksensä hyvistä treffeistä oli, että istun hänen huoneessaan katsomassa kun hän pelaa yksinpeliä tietokoneella...
Ehkä olisit voinut ja ehkä voisit vieläkin kiittää pojan vanhempia siitä positiivisen lämpimästä kohtelusta jota heidän taholtaan sait, ja ehkä pahoitella sitä ettei ollut oikein edellytyksiä siihen että asiat heidän poikansa kanssa ainakaan tuolloin olisivat kehittyneet pidemmälle.
Oli tavattu parisen viikkoa sitten baarissa ( elettiin vuotta 2006).
Oli vaihdettu puhelinnumeroita.
Ja sain häneltä tekstiviestin parin viikon kuluttua, jossa pyysi treffeille .
No, mikäpä siinä.
Sovimme ajan , klo 19, ja paikan.
Tulimme molemmat yhtäaikaa paikalle.
Mies näytti minusta tosi huolitellulta ja aika komealtakin.
Menimme lähi kahvioon kahville. Aika luontevasti juttua riitti.
Siihen tuli sitten joku mies ja pyysi mun treffiseuraa juttelemaan kauemmas....
No, minä ennätin jo juoda kahvin, syödä pullani...
Ja istustekin siinä "hoo-moilasena"... Olin jo tekemässä lähtöä, kun mies tuli takaisin.
Toki hän pahoitteli tapahtunutta.
Kävelimme sitten kaupungilla ja kuinka ollakaan vastaan tuli pari miestä, jotka jäivät jututtamaan "mun miestäni"...siinä vierähti vartti...ehkä.
Sitten mietimme minne mentäisiin, kun hänen kännykkä soi...ja kun hän oli jutellut kännykkäänsä noin puoli tuntia...Minä läksin !
Kävelin ripeästi eri suuntaan. Ja hyppäsin bussiin.
Se kerta jäi meidän viimeiseksi treffeiksi.
Sovimme treffit miehen luo. Kaikinpuolin mukava ja sosiaalinen tyyppi, mutta se asunto!
Näin heti, että siellä ei ole siivottu varmaan ikinä. 😔
Asunto siis todella likainen joka paikasta.
Teen siivoustyötä, joten väkisinkin asia kiinnitti huomioni.
En sitten kehdannut kysyä, miksi ei siivoa.
Alku vaikutti lupaavalta, mutta... 😞
Treffiseura ei tullutkaan paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen oli hiljainen eikä paljoa puhunut vaikka tarjosin yli kolmen sadan euron päivällisen eri ruokalajeilla. Oli kuin päiväkotilaisen kanssa olisi keskustelut. Piti lypsää enkä jaksanut vain kertoa omia ajatuksiani.
Saatoin toisen kohteliaasti kotiin ja yllätys olikin melkoinen kun pyysi sisään. Ajattelin että miksikäs ei ja muutamassa minuutissa harrastimme villiä seksiä. Suhde kesti aikansa koska seksi oli hyvää. Kyllästyin kuitenkin keskustelemaan sisällöttömän ihmisen kanssa.
Älä tarjoa ekoilla treffeillä 300€ päivällistä, vaivaannuttavaa ja painostavaa. Tuollaisten aika on kun suhde on jo vakiintunut.
Mä en edes tiennyt että päivällinen voi maksaa 300 €. :D Vaikka olis kahdelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen oli hiljainen eikä paljoa puhunut vaikka tarjosin yli kolmen sadan euron päivällisen eri ruokalajeilla. Oli kuin päiväkotilaisen kanssa olisi keskustelut. Piti lypsää enkä jaksanut vain kertoa omia ajatuksiani.
Saatoin toisen kohteliaasti kotiin ja yllätys olikin melkoinen kun pyysi sisään. Ajattelin että miksikäs ei ja muutamassa minuutissa harrastimme villiä seksiä. Suhde kesti aikansa koska seksi oli hyvää. Kyllästyin kuitenkin keskustelemaan sisällöttömän ihmisen kanssa.
Älä tarjoa ekoilla treffeillä 300€ päivällistä, vaivaannuttavaa ja painostavaa. Tuollaisten aika on kun suhde on jo vakiintunut.
Mä en edes tiennyt että päivällinen voi maksaa 300 €. :D Vaikka olis kahdelle.
Me käydään kerran vuoteen puolisoni kanssa tollasella illallisella. Siihen kuuluu useampi ruokalaji ja siihen suunnitellut juomat. Itse ei tarvitse tehdä muuta kuin istua ja ruokaa ja juomaa kannetaan pöytään 😊
Suosittelen joskus kokeilemaan, jos lompakko antaa myöden
Itse olen tuossa tilanteessa paasannut mm. julkisivuremonteista pitkät pätkät. Olen paasannut siskoni lemmikeistä miehelle joka ei ollut eläinihmisiä.
Olen pitänyt pitkän monologin aiheesta miten älytöntä on Lapin matkailu.
Tämä keski-ikäisenä naisena. Ei tullut jatkoa näistä mistään. Jälkeenpäin kaduin tuota Lapinlomailun saarnaani. Se oli joku takauma kai siitä kun eksä ravasi siellä usein ja yksin... Koko Lappi siis pilalla ;)