Millaiset oli sun surkeimmat treffit?
Itse kävin kerran treffeillä ja käveltiin ravintolaan syömään. Siinä höpöteltiin kävellessä ja tää mies kysyi miksi olen sinkku ja olenko kauankin ollut. Vastasin, että edellinen suhteeni kesti 6 vuotta ja viimeisen vuoden olen keskittynyt töihin ja pelaamiseen ja miettinyt mitä tahdon elämältäni. Mies oli hetken hiljaa ja kysyi sitten, että olenko edes miehistä kiinnostunut. Eipä tuohon oikein muuta voinut sanoa kuin että "en, kun ihan muuten vain lähdin sun kanssa ulos, kun ei ollut parempaakaan tekemistä." Treffit loppui siihen ja tää mies esti mut joka paikassa. 😂 itse soitin kavereille ja kysyin missä bileet ja kotona olin 9 aamulla.
Kommentit (2388)
Surkeimmat treffini olivat varmaaan ne jossa päädyimme speed dating- tapahtumaan pikatreffailemaan toisia ihmisiä. Ei siitä sen enempää.
Surkein treffien jälkiseuraamus oli, kun treffikumppani jäi yöksi, ja jouduin lähtemään aamulla töihin hänen jäädessä asuntoon. Asunnon vanha lukko vaati, että avain on sisäpuolella lukossa (takalukko-mekanismi). Jamppa oli sitten lähtiessään ottanut avaimeni mukaansa, kun oli kuulemma luullut että muuten ei saa ovea lukkoon lähtiessään (miksei olisi voinut tiputtaa avaimia postiluukusta?) , näin ollen oli nähdä hänet uudestaan vaan saadakseni avaimeni takaisin. Melkonen kiristysyritys, no sanomatta selvää että hävisin heti kun sain avaimeni takaisin.
Viimenen kerta kun jätin edes viattomimman oloista ihmistä asuntooni.
Viestittelin naisen kanssa ja jutut sekä kuvat vaikuttivat hyviltä joten sovittiin treffit. Odottelin sovitusti ravintolan ulkopuolella ja huomasin kuinka tuntematon nainen lähestyi ja alkoi juttelemaan. Meni hetki ennen kuin tajusin, että nainen oli treffikumppani. Kuvat siis luokkaa vähintään -10 vuotta ja -30 kiloa. Hänellä oli lisäksi todella omituinen tapa välttää silmäkontaktia ja katsoi aina silmäkontaktia yrittäessä minusta hieman vasemmalle. Aivan kuin hän olisi katsonut minun takavasemmalla olevaa, vaikka takana ei ollut ketään. Omituinen tunne katsoa jotain silmiin kun hän katsoo muualle. Siideri myös maistui kovasti ja jälkkärin kohdalla alkoi jo puhe sammaltaa, sekä vessassa ramppaus. Siis tyyliin 3 kertaa puoleen tuntiin. Kovasti jaksoi myös muistuttaa että oli ottanut osia lähettämistään kuvista edellisellä viikolla.. juupa juu. Pyysi vielä jatkoille ja laittoi viestiä perään. Valehtelu on kyllä isoin turn off, joten ei tullu jatkoja.
Varmaan yhden maanpuolustuskorkeakouluopiskelijan kanssa.
Totaalinen kontrollifriikki. Ahdasmielinen, hikoili jo kun oltiin kahvilassa ja siellä oli muita ihmisiä ja ehkä pöpöjä. Tarkasti kokoajan että sen kello on kauluspaidan hihan päällä. Terävä, materialistinen.. mitähän muuta. Epämielyttävä ominaishaju.
Jotenkin hukassa elämässään. Nykyään sillä on varmasti ok talo hesan lähellä, hiljainen vaimo joka sisustaa ja ehkä joskus yöllä kirjoittelee täällä että ei voi olla kotonaan omassa kodissaan.
Nettideittejä: 1. Mies puhuu kyllästyttävästi armeija-asioista, 2. Mies alkoi kiistelemään pikkuasiasta, 3. Mies puhuu vain itsestään.
Minä en ollut treffeillä, toinen osapuoli taisi olla. Ei hyvä kummallekaan.
Tapasin komean hyvin toimeentulevan miehen. Mutta mies kertoi melkein ensimmäisenä, että ompelee itse jopa farkkunsa. Siis ostaa yhdet housut ja niistä tekee kaavat ja ompelee uusia. En halunnut tavata uudestaan, koska en pystyisi noin nuukan kanssa elämään.
Länkisäärinen mies, joka hymyili ja jutteli tunnin verran kiinnostusta osoittaen. Oli innokas tapaamaan uudelleen. Parin tunnin päästä tuli viesti: "Et ollut ihan sitä, mitä olin odottanut." Justjust...
Ei ole ikinä ollut surkeita treffejä. Pitää olla valikoiva, kenen kanssa lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Ne sopivat ihanat, älykkäät, naisiin oikealla tavalla suhtautuvat vaan eivät joko uskalla lähestyä tai olettavat minun olevan toisenlainen kuin mitä todellisuudessa olen.
Tai ehkä ne sopivina pitämäsi eivät vain ole olleet juuri sinusta kiinnostuneita?
Tavattiin tinderissä ja hetken viestittelyn jälkeen mies kutsui ravintolaan syömään.
Käytiin pöytään ja tarjoilijan tullessa tilasin lasin viiniä ja jonkun pääruoan. Silmäilin jo tässä vaiheessa, että mies ei ole vilkaissutkaan menua vielä. Hänen vuoronsa tullessa tämä tokaisee tarjoilijalle, ettei ota mitään. Tarjoilija kyseli, että jos edes juotavaa, mutta mies kieltäytyi. Ei halunnut edes vesilasia.
Oli TODELLA kiusallista syödä siinä yksin, kun toinen vastapäätä hiljaa tuijottaa... Kaiken lisäksi kun itse vielä oli kutsunut illalliselle.
Ei kuulemma ollut nyt nälkä.
Treffeillä selitti koko ajan vain koirastaan ja miten koiran täytyy tavata minut, koska hän ei voi tapailla naista jota koiransa ei hyväksy.
Tämän kiusallisen illan päätteeksi toki vielä itse maksoin ruokani, vaikka toivoin mielessäni, että olisi edes tarjonnut. Suuttui sitten kun kieltäydyin kohteliaasti toisista treffeistä, joilla koira olisi sitten arvioinut minut.
Naisen eka kommentti oli tympeään sävyyn "Ai sä tykkäät mekoista?' (Olen siis siis itsekin nainen,bi ja kai hänen makuunsa liian femme) kun olin lämpimän kevätpäivän kunniaksi laittanut hameen ja sukkikset. Menimme Rossoon naisen ehdotuksesta ja tilasin pastan sekä siiderin, treffikumppanini otti vain kahvin mikä hämmensi kun Rosso oli ollut hänen ideansa. Juteltiin ja tuhahteli jotenkin tympeästi, sekä oli sen oloinen ettei juttuni paljon kiinnosta, tarjoutui kuitenkin maksamaan ruokani.
Totesin että pitää lähteä kotiin kun on kohta pyykkivuoro,en tajua mistä tuo tuli sillä minulla on kyllä oma pyykkikone! Nainen vain nyökkäsi. Sanoi saattavansa minut pysäkille, kaivoi nenäliinan laukustaan ja pyyhki täysin yllättäen huulipunani pois minkä jälkeen suuteli kovakouraisesti. En osannut vastata suudelmaan,jäädyin ihan totaalisesti siitä huulipunan poistamisesta! Onneksi bussi tuli.
Pari päivää myöhemmin sain tekstiviestin,ettå.hänellä on mätä hammas ja syy on minun,annoin jonkun bakteerin 🤔🤮 En vastannut mitään.
Mies selitti ensitreffeillä, miten hänen unelmiensa ammatti olisi olla poliisi, mutta ei pääse kouluun, koska hänellä on syyte törkeästä pahoinpitelystä. Haukkui siinä samassa myös naispoliisit, koska oli katkera että jotkut naisetkin pääsevät hänen sijasta poliiseiksi. Ahdisti vähän jälkeenpäin, kun tämä naisvihainen pahoipitelijä piinasi minua monta päivää viesteillä, vaikka kerroin ettei kemiat kohdanneet. Estin lopulta hänen numeron, niin onneksi loppui eikä ole näkynyt tai kuulunut sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä ap itse tuumisi, jos deitti sanoisi että ihan vaan huvikseen lähti seuraksi kun ei ollut muutakaan tekemistä.
Tyhmään kysymykseen tyhmä vastaus.
Ap
Jos deitti olisi jatkanut sun "huumorilla, että saako sua kuitenkin panna", olisitko itse ottanut ritolat, ja mollannut miestä täällä ikäväksi ihmiseksi. Tuntemattonille kun ei kannata laukoa mitä sattuu.
Olen pienikokoinen ja ensimmäisillä treffeillä puistossa mies sanoi "ei toi sun koko haittaa kun mullakaan ei ole kovin iso, eikä siinä kestäisi pitkään" Siinäpä vuosisadan iskurepliikki naiselle :D
Naapurin samanikäiset identiset kaksostytöt syntyivät saman kuukauden aikaan kuin minäkin.
Leikin heidän kanssaan ja lopulta ihastuin toiseen, mutta ongelmani oli se, että en oikein koskaan silloin osannut erottaa heitä toistaan. Tuntui hölmöltä kysyä kumpi sinä olet. Alussa aina epäilytti, että tytöt vedättää minua, kun he teki sitä koulussakin. Lopulta kaikki johti kuitenkin siihen, että 25 vuotta ollaan oltu naimissa.
Nyt erotan heidät toisistaan aivan helposti. Silloin nuorena se oli todellinen ongelma. Kummallakin samanlaiset vaatteet, jotka oli heidän äitinsä tekemiä.
Nyt he käyttävät erilaisia vaatteita ja heille on tullut erilaisia tapoja. Jopa puhetapa on erilainen. Muut sukulaiset ja kaverit eivät erota heitä toisistaan vieläkään.
Mies oli 38 vuotias mutta näytti... mikä se yksi nuorison muinainen tyyli oli, emo? Miehellä oli musta, polkkapituinen tukka joka peitti toisen silmän ja siinä oli varmaan kilo lakkaa, hajutonta mutta kyllähän sen näki että lakkaa on suihkittu. Kasvoissa niin vaaleaa meikkivoidetta että näytti zombilta. Nenärengas ja kulmarengas. Musta t-paita jossa irvisteli Jack Nicholsson kirves kädessä ja mustat housut joissa roikkui remmejä. Minulla oli vaaleat farkut, oranssi pusero ja hillitty meikki, voitte uskoa miten erikoinen parivaljakko olimme! Koetin kuitenkin kestää ja ostin kahvin, mies tilasi kanasalaatin ja sanoi koettavansa laihduttaa pari kiloa. Vaikka oli ihan luikku. Kun join kahviani mies meni ulos tupakalle ja teki hassuja ilmeitä lasin läpi. Olen ainoa lapsi, mutta silti tuntui kuin olisi ollut ärsyttävän pikkuveljen seurassa!
Ja mies vielä kehtasi näyttää pettyneeltä kun en lähtenyt luokseen "musiikkia kuuntelemaan".
Sokko treffit.
Ei tarvinut kun mennä paikalle ja lähteäkin saman tien pois.
Kauhistuin niin paljon.
Ei enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Tapasin komean hyvin toimeentulevan miehen. Mutta mies kertoi melkein ensimmäisenä, että ompelee itse jopa farkkunsa. Siis ostaa yhdet housut ja niistä tekee kaavat ja ompelee uusia. En halunnut tavata uudestaan, koska en pystyisi noin nuukan kanssa elämään.
Kuulostaa käsistään taitavalta ihmiseltä kun osaa itse tehdä housunsa. Mun mielestä tuo olisi pelkkää plussaa.
Kiva ketju! Itsellä ei ole yhtään oikeasti surkeaa kokemusta (ensi)treffeistä. Yksi perui tunti ennen ja kerran taas menin itse viikon liian ajoissa treffeille ja ihmettelin viestissä treffikumppanille milloin tulee (oli töissä ja tulossa viikon päästä kuten sovittiin). Tämän kanssa varsinaiset treffit meni pieleen vain silyä osin, kun mun parkkeerattuun autoon törmättiin kahvilan edessä. Treffikumppani oli kyllä kiva ja nähtiin muutaman kerran senkin jälkeen.
M36