Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
äänelläsi torjutaan köyhyyttä ja pidetään jokaisesta huolta
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeisiin ei välttämättä ole varaa Kela-korvauksesta huolimatta.
Jos on oikeasti köyhä - eli oikeutettu toimeentulotukeen -, välttämättömät terveydenhoito- ja lääkekustannukset korvataan toimeentulotuesta täysimääräisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitetääs välikysymys tähän: miltä tuntuu opiskella ensin x vuotta yliopistossa / amk:ssa ja valmistua sitten suoraan kortistoon (tai vaihtoehtoisesti että ei pääse valmistumisen jälkeen oman alan töihin)? Millaisia tunteita ja ajatuksia liittyy? Voiko tästä syyttää jotain vai pitääkö katsoa peiliin?
Olihan se aluksi kova paikka, kun kortisto kutsui. Mutta sitten nöyrryin ja ryhdyin yrittäjäksi. Ihan hyvin menee. Seuraava askel olisi ollut mennä töihin, jotka eivät liity omaan alaan.
Työttömiä ei pidä vihata, mutta ei myöskään paapoa. Paljon on itsestäkin kiinni.
Trollin mielikuvituksen tuotetta tämä kommentti. Ja taas se "mennä töihin" jotenkin metkasti putkahti esiin.
Mennä töihin ja tehdä lapsia.
Molempia voi yrittää, mutta ei välttämättä saa.
Molemmat ovat muuten jotakuinkin yhtä kipeitä asioita. Tahaton lapsettomuus ja tahaton työttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on 50 000 maatilaa, joista 20 000 on olemassa vain siksi, että ne nostavat maataloustukea"
Ruoka on Suomessa Euroopan kalleimmasta päästä
Pietilä pureutuu tilanteen taustoihin uudessa kirjassaan Ruokarahan sisäpiiri (Art House 2019).Kyseessä on Pietilän kymmenes oma kirja, joka valaisee suomalaisen ruokatuotannon ja maatalouspolitiikan pimeää puolta.
maataloustuki oli suhteellisesti Euroopan korkeinta, ruoka kalleinta ja rajasuoja tiukimpia.
Lopputulos on se, että syömme edelleen Euroopan kalleinta ruokaa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1243921
Voisivatko moderaattorit puuttua tähän ilmiselvästi mielenterveysongelmista kärsivän henkilön joka ketjuun tunkemaan maatalousspämmiin?
Ei mulla ole tarvetta mennä töihin kun ptikäaikaistyöttömänä mulle on kertynyt pankkitilille jo 2400e ylimääräistä rahaa, ja joka kuukausi Kelasta putkahtaa tilille asumistuki ja työttömyysturva. Kohta pankkitilillä jo semmoset 3000e ylimääräistä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeisiin ei välttämättä ole varaa Kela-korvauksesta huolimatta.
Jos on oikeasti köyhä - eli oikeutettu toimeentulotukeen -, välttämättömät terveydenhoito- ja lääkekustannukset korvataan toimeentulotuesta täysimääräisesti.
Totta. Sanasta "välttämätön" voikin sitten tulla erimielisyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömiä ei pitäisi makuuttaa kotiin. Käynti työkkäriin vähintään kerran viikossa, ja aina mukaan tiukka raportointi siitä, mitä työllistymisen eteen on tehty.
Pieni höykkyytys saa kummasti miettimään, miten luoda itselleen työpaikka.
Kerran viikossa työkkäriin, kuka maksaa matkat kun niitä kertyy yli 1000km?
Mitenpä haet töitä kun viikosta toiseen on ne samat alle 10 paikkaa auki?Asut luultavasti paikassa, jossa on paljon metsää. Pane pystyyn yritys, joka kerää käpyjä ja marjoja sekä tekee metsänhoitoa.
Käpyjen keruu on jo käyty läpi. Siihen vaaditaan aina maanomistajan lupa, sitä tehdään vain hakkuun jälkeen ja hyvin lyhyen aikaa vuodessa ja vieläpä sään mukaan.
Metsänhoito vaatii paitsi kalustoa, myös ammattitaitoa ja alalla on ammattilaisia riittävästi ja lisää koulutetaan koko ajan.
Marjoja toki voi poimia, mutta kukaan ei Suomessa marjanpoiminnalla elä.
Muutenkin ensisijaisesti kannattaisi miettiä se elannon hankkiminen jostain muualta kuin muiden metsistä.
-eri, metsänomistaja, ei työtön-
Metsänomistajana taidat tietää, miten harvoin metsänomistajat käpynsä keräävät. Töitä olisi.
Jos metsänhoitoon tarvittavaa kalustoa ei ole itsellä, niin sen voi lainata metsänomistajalta. Siellä on paljon esimerkiksi iän vuoksi metsiään laiminlyöviä.
Ja marjoilla pääsee hyvinkin kuukausipalkoille, mutta toki vain noin 1/4 vuodesta. Paljon tyhjää parempi sekin.
Ei käpyjäkään ympärivuoden kerätä, eikä maaha tippuneet kävyt kelpaa, ne pitää kerätä puista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeisiin ei välttämättä ole varaa Kela-korvauksesta huolimatta.
Jos on oikeasti köyhä - eli oikeutettu toimeentulotukeen -, välttämättömät terveydenhoito- ja lääkekustannukset korvataan toimeentulotuesta täysimääräisesti.
Totta. Sanasta "välttämätön" voikin sitten tulla erimielisyyksiä.
Jos lääke on välttämätön, lääkäri kirjoittaa siitä reseptin. Jos lääkkeen käyttö ei ole lääketieteellisesti perusteltua, ei rahaa tietenkään noin vain jaella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömiä ei pitäisi makuuttaa kotiin. Käynti työkkäriin vähintään kerran viikossa, ja aina mukaan tiukka raportointi siitä, mitä työllistymisen eteen on tehty.
Pieni höykkyytys saa kummasti miettimään, miten luoda itselleen työpaikka.
Kerran viikossa työkkäriin, kuka maksaa matkat kun niitä kertyy yli 1000km?
Mitenpä haet töitä kun viikosta toiseen on ne samat alle 10 paikkaa auki?Asut luultavasti paikassa, jossa on paljon metsää. Pane pystyyn yritys, joka kerää käpyjä ja marjoja sekä tekee metsänhoitoa.
Käpyjen keruu on jo käyty läpi. Siihen vaaditaan aina maanomistajan lupa, sitä tehdään vain hakkuun jälkeen ja hyvin lyhyen aikaa vuodessa ja vieläpä sään mukaan.
Metsänhoito vaatii paitsi kalustoa, myös ammattitaitoa ja alalla on ammattilaisia riittävästi ja lisää koulutetaan koko ajan.
Marjoja toki voi poimia, mutta kukaan ei Suomessa marjanpoiminnalla elä.
Muutenkin ensisijaisesti kannattaisi miettiä se elannon hankkiminen jostain muualta kuin muiden metsistä.
-eri, metsänomistaja, ei työtön-
Metsänomistajana taidat tietää, miten harvoin metsänomistajat käpynsä keräävät. Töitä olisi.
Jos metsänhoitoon tarvittavaa kalustoa ei ole itsellä, niin sen voi lainata metsänomistajalta. Siellä on paljon esimerkiksi iän vuoksi metsiään laiminlyöviä.
Ja marjoilla pääsee hyvinkin kuukausipalkoille, mutta toki vain noin 1/4 vuodesta. Paljon tyhjää parempi sekin.
Ei voi meiltä lainata harvesteria. Sellainen löytyi paikalliselta metsäkoneyrittäjältä ja niin lähti tukit matkaan. Ensi keväänä/kesänä on sitten edessä uuden istutus ja se tehdään ihan itse niin kun aina. Joku tietämätön saattaisi istuttaa taimet huonosti. Käpyjä ei kerätty, muistaakseni niiden keräysaika on syksyllä joten hakkuut oli väärällä aikaa. Ai niin ja olen työtön.
Vierailija kirjoitti:
Työtön on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja tuottava kansalainen, vaikka hän ei ole ansiotyössä. Köyhyys, koulutuksen puute ja terveydelliset syyt estävät työttömän aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi työttömän perusoikeuksista, toimeentulosta, palveluista ja itsemääräämisoikeudesta tulee pitää kiinni sekä eettisin että kansantaloudellisin perustein. Työtön työnhakija on myös kuluttaja. Työttömällä on pieni hiilijalanjälki.
Työmarkkinatukea on korotettava 300 eurolla. Perusturvan riittävyys on turvattava. Indeksijäädytykset työttömyysturvaan on purettava.
Työttömyysturvan omavastuupäivät (5 pv) on poistettava.
Viimesijaisista sosiaalituista ei saa missään tilanteessa leikata. 20 % ja 40 % leikkaukset lopettava perustuslain vastaisena. Lait jotka ovat ristiriidassa perustuslain 19 § kanssa on kumottava.
Ruokakunta-käsitteestä tulee luopua ja siirtyä yksilökohtaiseen perusturvaan (asuminen ja toimeentulotuki).No eikö nyt sitten kansalaispalkka olisi tuhat kertaa selkeämpi järjestely?
Luottamustehtävät ja vapaaehtoistoiminta eivät saa leikata työttömien tukia.
https://tyottomat.fi/ajankohtaista/tyollisyysohjelma-2019-2023/
Vierailija kirjoitti:
Työtön on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja tuottava kansalainen, vaikka hän ei ole ansiotyössä. Köyhyys, koulutuksen puute ja terveydelliset syyt estävät työttömän aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi työttömän perusoikeuksista, toimeentulosta, palveluista ja itsemääräämisoikeudesta tulee pitää kiinni sekä eettisin että kansantaloudellisin perustein. Työtön työnhakija on myös kuluttaja. Työttömällä on pieni hiilijalanjälki.
Työmarkkinatukea on korotettava 300 eurolla. Perusturvan riittävyys on turvattava. Indeksijäädytykset työttömyysturvaan on purettava.
Työttömyysturvan omavastuupäivät (5 pv) on poistettava.
Viimesijaisista sosiaalituista ei saa missään tilanteessa leikata. 20 % ja 40 % leikkaukset lopettava perustuslain vastaisena. Lait jotka ovat ristiriidassa perustuslain 19 § kanssa on kumottava.
Ruokakunta-käsitteestä tulee luopua ja siirtyä yksilökohtaiseen perusturvaan (asuminen ja toimeentulotuki).
Luottamustehtävät ja vapaaehtoistoiminta eivät saa leikata työttömien tukia.
https://tyottomat.fi/ajankohtaista/tyollisyysohjelma-2019-2023/
Eikö tosiaan kansalaispalkka olisi selvästi järjellisempi systeemi?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Miten olet kahden maisteritutkinnon kera päässyt muihin töihin. Yhdenkin kera olin "liian koulutettu" esim. puhelinmyyntityöhön. Toisella tutkinnolla sitten sain (suhteilla) töitä uudelta alalta.
Työttömyys: Miltä irtisanominen tuntuu?
miksi Suomessa joka raksalla on ulkomaista työvoimaa?
Sama on kaupoissa ja terveydenhuollossa myös? Onko todella niin,
että suomalainen työvoima ei riitä?
Vai onko niin, että ei haluta maksaa suomalaisittain kunnon palkkaa
jolla tulee toimeen. Senhän osoitti mm. Stadionin saneeraus.
Hallituksen tulee patistaa myös työnantajat suuntaan,
jossa voiton maximointia ei voi repiä ulkomaisen työvoiman selkänahasta.
Kohdella heitä huonosti asumisesta lähtien vastoin ihmisoikeuksia
ja vielä jättää palkat maksamatta.
Myöskin veronmaksajana alkaa sietokyky olla tapissa.
Iso siivous olisi syytä tehdä byrokratiassa, holhouksessa
ja ylipaisuneessa virkamieskunnassa. Ei enää veronkorotuksia!
Kohta ei taviskaan tule palkallaan toimeen vuokrien,
sähkönsiirtomaksujen ja verojen puristuksessa.
Todellisuus on vain toista!
Työtä on haettu vaikka mistä mutta kun olet 58 v niin et kelpaa .
Positiivista on ollut sentään se , että osa on lähettänyt palautetta .
Kaksi kertaa olen saanut jopa suullisen vastauksen miksi en kelvannut .
Ensimmäinen totesi, etten sovi yhtiön profiiliin kun olen jo niin vanha eli 58 vuotta.
Toinen totesi ettei yrityksen imagoon sovi 58 vuotias vaan haemme 20-30 vuotiasta.
En ole kelvannut hyllyttämään, postia jakamaan, avustajaksi ym.
Hakemuksia on lähetelty ja "suhteita" käytetty kylläkin huonolla menestyksellä.
Valtiovalta on täysin hakoteillä tämän työllistämisen kanssa.
Yritys päättää kenet ottaa .
Vaikka kuinka väitetään , ettei ikä rasismia ole niin todellisuus on toinen.
Haluja olisi todella päästä töihin kun olen aloittanut työn teon jo nuorena opiskeluiden lomassa.
Olen tottunut tekemään ahkerasti töitä.
Ensimmäiset ansiot ansaitsin laskiämpäreitä ja puita kantamalla, joten en ole kranttu työn suhteen.
Suomessa on iso joukko nuoria jotka eivät ole työllistyneet ja siksipä ihmettelen miksi valtio ei panosta heidän työllistämiseen voimakkaammin vaan lähti purkamaan "eläkeputki" järjestelmän.
Ei tämän "uudistuksen" myötä ole tarkoitus saada lisää työntekijöitä vaan tällä tavalla eläkekustannukset puolittuvat kun "vanhat" lomautetaan/irtisanotaan juuri 58-60 vuoden iässä .
Näin viimeisinä työvuosina ansiot romahtavat ja maksettava eläke siinä samassa.
Valtio / kunnat tukevat yrityksiä ja ehdotankin ,että jos yritys saa tukea niin se sitoutuu myös työllistämään ja jos ei sitoudu niin kaikki tuet/vähennykset pois .
Tässä terveiset päättäjille täältä ikä rasistisesta Suomesta 2021.
Älytöntä kun ulkomailta tuodaan ihmisiä työhän joiden palkkataso
on niin heikko ettei sillä tule toimeen.
KORONA TEKI MINUSTA TYÖTTÖMÄN! /
Koskas patistetaan yrityksiä ottamaan lisää työntekijöitä?
Yrityksille kyllä kaadetaan rahaa pyytämättäkin,
mutta niiltä ei vaadita sen rahan vastineeksi yhtään mitään,
toisin kuin työttömiltä joilta jokaisessa keskustelussa
vaaditaan tukea vastikkeelliseksi
Professori Alf Rehn kirjoitti jokin aika sitten Helsingin Sanomissa osuvan kolumnin köyhyydestä. Siinä hän totesi, että köyhyyttä on vaikea ymmärtää, jos ei ole koskaan itse ollut köyhä. Köyhyys kun on niin paljon muutakin kuin tulojen vähyyttä. Köyhyys on kokonaisvaltainen kokemus.
Mutta miltä köyhyys sitten tuntuu? Minäpä kerron.
Köyhyys tuntuu hävettävältä. Köyhää hävettää, kun ei pysty itse hoitamaan omia välttämättömiä menojaan. Hävettää, kun laskujen eräpäivistä pitää neuvotella. Hävettää, kun puhelinliittymä katkaistaan. Hävettää, kun on kuljettava kuluneissa vaatteissa, koska rahaa uusiin ei ole. Hävettää, kun joutuu lainaamaan tuttavaltaan parikymppiä voidakseen ostaa syntymäpäivälahjan omalle lapselleen.
Köyhyys tuntuu väsymykseltä. Yöllä ei tule uni, koska pimeät ja yksinäiset
Köyhä on väsynyt ainaiseen taisteluun arjessa selviytymisestä. Väsynyt ikuiselta tuntuvaan murehtimiseen.
Köyhyys tuntuu pelolta. Köyhää pelottaa, meneekö asunto alta, jos ei pysty hoitamaan vuokraa. Köyhä pelkää kodinkoneiden hajoamista. Jos pesukone menee rikki, sitä ei ole varaa korjata. Köyhä pelkää sairastumista. Lääkkeisiin ei välttämättä ole varaa Kela-korvauksesta huolimatta.
Köyhyys tuntuu ulkopuolisuudelta. Köyhällä, joka usein on työtön, on aikaa seurata uutisia. Niistä köyhä kuulee, millä kaikilla eri tavoilla poliitikot tuloero-ongelman tai työttömyyden ratkaisisivat. Köyhä tajuaa, että suurimmalla osalla uutisten puhuvista päistä ei ole mitään käsitystä siitä, miltä köyhyys oikeasti tuntuu.
https://areena.yle.fi/audio/1-2710733