Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
aloittajaLantakokkare,Jos sun täytyy olla noin kade työttömyystuella kituuttaville,
niin ala herran nimsessä heti itsekkin työttömäksi. So simply.
Huomenna sanot heti aamusta pomolles byebye ja alat työttömäksi.
Samaa pätee täällä kaikkiin niihin jotka itkee sohvalla makoilusta.
Ei ole mitään estettä ettette vois itse tehdä samaa.
Sitten näette millasta herkua se on.
Ja tilallenne sinne töihin löytyy varmasti 500 000 tuhannen työttömän joukosta varmasti joku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin suomalaiset lorvailevat töissä:
olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia
http://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005106668.html
Perussuomalaisten Takinkääntö
Maataloustuet poistettava suomesta
Kun Suomessa lopetetaan maataloustukien jako, ruoan
hinta laskee ainakin 60%. Maaseudun työpaikat
lisääntyisivät. Ja työttömyys poistuisi Suomesta.
Jotka eivät tule toimeen ilman tukia, myyvät tilansa
sellaiselle yrittäjälle joka pärjää tai myyvät tilansa
valtiolle jota itse kannatan. Valtio palkkaisi omille
tiloille työntekijät. Näin isänmaa pysyy Suomalaisten
omistuksessa. Työntekijät maksavat valtiolle paljon
vähemmän kuin maataloustuet. Maaseudun työttömyys
vähenisi, koska maaseutuyritykset voisivat toimia
3-vuorossa. Ne tiloille töihin joilla ei ole varaa omaan
tilaan. Ammattitaito on varmaa.
Maataloustuki = 39400 /vuosi/tila, tukia hakeneita
maatiloja oli vähän yli 69 000.
Puolison tulot tai omat muut tulot eivät vaikuta tukien
määrään pienentävästi.
Työmarkkinatuki on alle 6000/vuosi ja lisäksi
tarveharkintainen.
Maataloustuki = 11800 /vuosi/työtön, 2 kertaa enemmän
kuin työmarkkinatuki.
Mielestäni aika hyvät tulot vaikka vietäisiin 50% veroa.
Keskiverto maatilallinen tienaa kuukaudessa saman minkä
työtön 17 kk:ssa.
Faktaa köyhyydestä
Tilastokeskuksen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 927 000 henkilöä eli 17,3 prosenttia väestöstä. Professori Juho Saaren mukaan Suomessa on 800.000 ainakin tilapäisesti köyhää ja 100.000 ihmistä pitkään jatkuneessa huono-osaisuuden tilassa. Yli 20.000 ihmistä hakee säännöllisesti ruoka-apua leipäjonoista.
Meillä on iäkkäiden ihmisten pysyvästi köyhä ryhmä, kotonaan lapsiaan hoitaneet naiset. Lastenhoidon ohella he hankkivat perheelle leivänlisää pienillä pätkätöillä, siivoamisella jne. Niistä töistä ei juuri työeläkettä kertynyt.
Tilastot kertovat toteutuneesta köyhyydestä, mutta missään ei ole esitetty laskelmia, kuinka paljon nämä tilastoluvut kasvavat hallituksen kaavailemien muutosten toteutuessa.
Kuuluvatko hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuuksiin kasvava köyhyys ja pysyvä, pitkään jatkuva huono-osaisuus? Jo helmikuussa Euroopan neuvoston komitea moitti Suomen sosiaaliturvan tasoa liian matalaksi. Sipilän hallitus aikoo leikata sosiaaliturvaa entisestään. Esimerkiksi riittää eläkkeensaajan asumistuen asettaminen yleisen asumistuen tasolle. Monilla vanhoilla ihmisillä tulotaso alenee 100 -150 euroa kuukaudessa. Mieleen nousee huolestunut kysymys: Kuinka ihmiset jatkossa tulevat toimeen?
Sosiaalisissa tulonsiirroissa tehdyt säästöt kuluvat moninkertaisesti lisääntyneinä terveydenhoitokuluina. Onko tässä mitään järkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi nousuun..
-yritystuet voi lakkauttaa pieniltä yrityksiltä ja yksityisyrittäjiltä
-Firmat jotka pyörittävät harjoittelijoita ilman palkkaamista saavat sakot, sanotaan nyt tessin mukainen palkka verovuodelta.
-maataloustuet (EU-tuet jätetään) voidaan poistaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perintönä köyhyys
Dokumenttiprojektin Perintönä köyhyys on tarina suomalaisesta köyhyydestä. Joni Forsgren ja Mira Vihtamäki eivät köyhyytensä puolesta ole kaikkein lohduttomimmassa asemassa: heillä on sinisilmäinen Sami-poika, katto pään päällä ja auttavaiset äidit. He elävät kuitenkin täysin yhteiskunnan tukien ja ruoka-avun varassa. Samille säästetään rahaa tuttipullossa, joka toimii myös tarvittaessa hätäpankkina jääkaapin ja tilin ollessa tyhjiä.
Myös Carolan perheessä oli alkoholismia: hän muistelee joskus juosseensa siskonsa kanssa humalaista isäänsä karkuun Myllypurosta Pukinmäkeen.
Vaikka dokumentin päähenkilöt elävät kädestä suuhun, Mira muistuttaa, että aina on löydyttävä maitorahaa eli kaikkia senttejä ei voi kuluttaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/perintona-koyhyys
Professori Alf Rehn kirjoitti jokin aika sitten Helsingin Sanomissa osuvan kolumnin köyhyydestä. Siinä hän totesi, että köyhyyttä on vaikea ymmärtää, jos ei ole koskaan itse ollut köyhä. Köyhyys kun on niin paljon muutakin kuin tulojen vähyyttä. Köyhyys on kokonaisvaltainen kokemus.
Mutta miltä köyhyys sitten tuntuu? Minäpä kerron.
Köyhyys tuntuu hävettävältä. Köyhää hävettää, kun ei pysty itse hoitamaan omia välttämättömiä menojaan. Hävettää, kun laskujen eräpäivistä pitää neuvotella. Hävettää, kun puhelinliittymä katkaistaan. Hävettää, kun on kuljettava kuluneissa vaatteissa, koska rahaa uusiin ei ole. Hävettää, kun joutuu lainaamaan tuttavaltaan parikymppiä voidakseen ostaa syntymäpäivälahjan omalle lapselleen.
Köyhyys tuntuu väsymykseltä. Yöllä ei tule uni, koska pimeät ja yksinäiset
Köyhä on väsynyt ainaiseen taisteluun arjessa selviytymisestä. Väsynyt ikuiselta tuntuvaan murehtimiseen.
Köyhyys tuntuu pelolta. Köyhää pelottaa, meneekö asunto alta, jos ei pysty hoitamaan vuokraa. Köyhä pelkää kodinkoneiden hajoamista. Jos pesukone menee rikki, sitä ei ole varaa korjata. Köyhä pelkää sairastumista. Lääkkeisiin ei välttämättä ole varaa Kela-korvauksesta huolimatta.
Köyhyys tuntuu ulkopuolisuudelta. Köyhällä, joka usein on työtön, on aikaa seurata uutisia. Niistä köyhä kuulee, millä kaikilla eri tavoilla poliitikot tuloero-ongelman tai työttömyyden ratkaisisivat. Köyhä tajuaa, että suurimmalla osalla uutisten puhuvista päistä ei ole mitään käsitystä siitä, miltä köyhyys oikeasti tuntuu.
https://areena.yle.fi/audio/1-2710733
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat nostaa sostukia yhtäpaljon kuin köyhät!
Varakkaimmat nostavat Suomessa sosiaalitukia melkein yhtä paljon kuin köyhimmät!!
Suomessa rikkain viidennes saa noin 17 prosenttia sosiaalituista ja köyhin viidennes noin 25 prosenttia.
Suomessa varakkain viidennes nostaa melkein yhtä paljon sosiaalitukia (17% tuista) kuin köyhin viidennes (25% tuista). Täytyy muistaa, että varakkaat eivät tarvitse sosiaalitukia, mutta he nostavat niitä mielellään. Multimiljonäärit Antti Herlin ja Björn Wahlroos saavat vuosittain 250 000 maataloustukeakin, ollen Suomen suurimmat tuensaajat. Varakkaat saavat maataloustukien lisäksi mm. Lapsilisät, kotihoidon tuen, äitiyspäivärahaa, ansiosidonnaista päivärahaa, sairauspäivärahaa, opintolainaa, ilmaisen terveyden hoidon, kotitalousvähennyksen, lapsivähennyksen, matkavähennyksen, lääkekorvauksia, lääkevähennyksen, asuntolainavähennyksen, eläkkeen, sairaseläkkeen.
Köyhempi puolisko(50%) suomalaisista omistaa Suomen varallisuudesta 6%. Rikkaampi puolisko omistaa Suomen varallisuudesta 94%. Rikkain 10% suomalaisista omistaa varallisuudesta 45%. Rikkaimman osan varallisuus on kasvanut samaa tahtia, kun köyhemmän puoliskon varallisuus on kutistunut, kertoen tuloerojen kasvusta. Tätä vasten hyväosaisten palkansaajien veronapina tuntuu naurettavalta, Rikkailla menee kuitenkin paremmin kuin koskaan ja he maksavat vähemmän veroja, kuin pieni- ja keskituloiset.
Ensimmäiseen kappaleeseesi : samaa mieltä.
Toinen kappale, varmaan totta varallisuuden osalta, mutta se onko tuo huonoa on eri asia. Todella rikkaat voivat kikkailla veroilla, mutta kyllä Suomen progressiivinen tuloverotus on aivan naurettavaa. Täällä on kannattavaa olla joko isoimmilla tuilla tai sitten todella rikas. Keskituloisten verotus nousee niin että palkkatuloilla ei kyllä rikastu, pienimmät palkat taas ovat surkeita ja pienistä pääomatuloistakin menee isot verot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhyys tuntuu nöyryyttävältä. On nöyryyttävää kiertää luukulta toiselle selvittämässä vieraille ihmisille omia tulojaan ja menojaan. Köyhälle tulee syyllinen olo. Samaan aikaan köyhä kuulee, miten häntä ja hänen kohtalotovereitaan pidetään sosiaalipummeina ja yhteiskunnan loisina.
Köyhyys tuntuu ahdistukselta. Köyhän sydän särkyy, kun hänellä ei ole varaa lapsensa harrastuksiin tai lukion oppikirjoihin. Köyhää ahdistaa ajatus siitä, onko hänen lapsensakin tuomittu köyhyyteen. Varsinkin kun jo tiedetään, että huono-osaisuuskin voi periytyä.
Köyhyys tuntuu mahdottomilta valinnoilta. Sellaisilta, joita hyväosainen ei osaa edes kuvitella. Köyhä joutuu valitsemaan esimerkiksi sen väliltä, antaako viimeisen vitosen setelinsä lapselleen opettajan lahjakeräystä varten, vai käyttääkö sen julkisen kulkuneuvon matkalippuun päästäkseen käymään taas kerran työvoimatoimistossa.
Köyhyys tuntuu nälältä. Kun jääkaapissa on enää valo, ja kaupasta ei voi ostaa mitään, sillä tilikin on tyhjä - silloin ollaan ilman ruokaa. Silloin köyhän ainoa helpotus on tieto siitä, että edes lapsi saa koulussa lämpimän aterian.
Köyhyys tuntuu pahalta. Se jättää pysyvän jäljen. Sen muistaa surullisen kirkkaasti vielä vuosikymmenten päästä, vaikka olisi ollut niin onnekas, että on pystynyt nousemaan hyvätuloisten joukkoon. Köyhyys ei unohdu. Minä tiedän, sillä minä olin se lapsi.
https://areena.yle.fi/audio/1-2710733
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maataloustukien poistaminen on kannatettava ehdotus.
Sen verran vielä tarkentaen, että myös luonnonhaittakorvaus,
satovahinkokorvaus ja viljelijäin lomaraha kuuluvat olla
poistettavien tukien joukossa, kuten myös kaiken maailman
investointituet, nuoren viljelijän tuet sekä
ehdottomasti myös luopumistuet.
Samassa yhteydessä tulee ajankohtaiseksi
myös valtion osuuden (yli 650 M€) poistaminen
viljelijäin työeläkekorvauksesta.
Operaation vaikutusta ruuan kuluttajahintaan on
vaikea arvioida. Linsenssiaatti Perttu Pyykönen
Pellervon taloudellisesta tutkimuskeskuksesta
epäili taannoin, että kansallisen tuen poistaminen nostaisi
hintoja korkeintaan viidellä (5) prosentilla.
Kaikkien maataloustukien poistaminen EU-alueella
tuskin nostaisi hintoja juuri lainkaan. Suomessa
saattaisi käydä niin, että osittain kuluttajahinnat
jopa laskisivat, kun tuotanto väkisin järkevöityisi
taloudellisemmaksi siten, että esimerkiksi ylikoneellistaminen
lakkaisi ja kannattamattomien kasvilajien viljely loppuisi.
Myös tukien aiheuttaman tyhjäkäynnin, kuten vasikkaralli,
poisjäänti pikemminkin olisi kuluttajahintoja alentava
tekijä.
Maataloustukien mielettömyyteen on herätty muun muassa
kokoomusnuorten joukossa, kuten oheinen linkki
todistaa. Poliittista tahtoa alkaa löytyä.
AIDA-kaavassa ollaan siirtymässä viimeiseen A:han.
Pääperiaate - tukien poistaminen - on tuossa julkilausumassa
oikein; sehän on kuin itse olisin sen kirjoittanut.
Maatalouden tulisi elinkeinona pärjätä markkinoilla
kokonaan ilman kansallisia tukia siinä missä muidenkin
elinkeinojen, kuten julkilausuma julistaa.
http://www.kokoomusnuoret.fi/kohti-maataloustuista-luopumista/
AI paskomode uppaa tätäkin ketjua. ihan vaan tiedoksi että sunkin palkka on oikeesti sossutukea!
sanomatalo sai 15milj mediatukea verosäkistä ja maksaa sillä sunkin palkkaas eli
me veronmaksajat maksetaan oikeesti sun palkaa eikä sanomatalo ja se sun tuki rahasta tuleva
palkka tulee tasan tarkkaan samasta verosäkistä kuin tt-tuet!
Ketjun aloittaja! Pala helvetin tulessa!
Miksi pilkkaat työttömiä ja köyhiä jatkuvasti?!
Neljän lapsen yksinhuoltajana voin kertoa meidän köyhyydestämme. Lapsilla ei ole varaa harrastaa. Lapsilisiä leikattiin yli 500 euroa meidän perheeltämme. Jääkaappi on yleensä aika tyhjä, ja kun se on täynnä, saattavat lapset huudella toisiaan katsomaan ”tuu kattoon kuinka paljon ruokaa”, Äiti-nimimerkki kirjoittaa.
Iltalehti kysyi lukijoidensa kokemuksia köyhyydestä sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina laajan, 10 000 vastaajan, tutkimuksen suomalaisesta köyhyydestä.
Tutkimuksessa selvisi, että rikkaat ja köyhät ajattelevat köyhyydestä täysin eri tavoin.
”Aiemmin ilkuin”
Olen joutunut kokemaan molempia. Olen ollut rikas ja köyhä. Silloin, kun rahaa tuli ikkunoista ja ovista, vähättelin ihmisiä, joilla ei mennyt hyvin. Myöhemmin, elämän kolhittua ja liiallisen hyvinvoinnin kadottua elämästäni, aloin ymmärtää, ettei ihminen välttämättä voi mitään, jos joutuu vaikkapa sairauden, työttömyyden tai jonkin muun elämässä vastaan tulleen onnettomuuden vuoksi köyhäksi, nimimerkk
Seitsemän vuotta sitten jouduin muuttamaan Keravalta 63 vuoden ikäisenä Orimattilaan. Rahani eivät enää riittäneet Keravan kaupungin vuokra-asunnon korkeaan vuokraan. Vuokrat vain nousevat kaiken aikaa ja tavarat kaupoissa kallistuvat, mutta minun eläkkeeni ei nouse senttiäkään – päinvastoin. Nyt leikataan, höylätään ja otetaan vielä tuostakin, jotta herroilla on vain kaikkea.
Koen itseni köyhäksi. Olen elänyt vuosia toimeentulotuella, joka osaa olla hyvinkin riittämätön ja jota ei aina edes saa, jos puuttuu jokin paperi. Minulla on kokemus siitä, että olen syönyt viikkokausia pelkkää makaronia ja kaurapuuroa. Lopulta olin niin huonossa kunnossa, etten päässyt omin voimin edes sängystä ylös. Tiedän köyhänä, miltä tuntuu, kun ei voi ostaa uusia vaatteita, vaikka sellaisia tarvitsisikin. Tiedän, miltä tuntuu, kun ruoka on oikeasti loppu: kun ei ole edes sitä makaronia tai hernekeittoa. Tiedän, miltä tuntuu kerätä pulloja ja viedä ne kauppaan toivoen, että raha riittäisi edes porkkanapussiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä tipuin 40v iässä johtoryhmästä työttömäksi, kun firma ei halunnutkaan mua enää äitiysloman jälkeen takaisin. Sain 4kk palkan irtisanomisrahaa ja luulin että kyllä heti saan töitä kun 10v kokemus johtoryhmätasolta. Luulin väärin. Yli vuosi mennyt jo ja olen erittäin pahasti ahdistunut ja uneton tän stressin takia.
Jostain luin että työttömistä yli 20% on erityisasiantuntijoita, päälliköitä, johtajia. Silti työttömistä puhutaan yhdellä tavalla, että he ovat syrjäytynyttä rupusakkia. Tän takia häpeän tilannettani syvästi.
Se on hyvä että joskus myös isoa palkkaa nauttivat johtajat putoavat orrelta. Tekee ihan hyvää niiden tajuta, millaista täällä raadollisessa maailmassa on elää, kun rahaa ei enää tulvikaan ovista ja ikkunoista tekemättä juuri mitään, eikä uutta autoa voikaan enää ostaa kerran puolessa vuodessa.
Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet
Esko Niemi kirjoittaa, että muissa korkean maataloustuen maissa tukitasot ovat selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Esko Rantanen kirjoittaa (Talouselämä 7),
että Suomi ei vaatinut EU-budjettineuvotteluissa maksualennuksia
ja maksoi
maatalouden kansallista tukea absoluuttisina euroina
toiseksi eniten Ranskan jälkeen. Koska maat ovat erikokoisia,
on aiheellista tarkastella myös maataloustukien suhteellista suuruutta.
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maat…
Rikkaat nostaa sostukia yhtäpaljon kuin köyhät!
Varakkaimmat nostavat Suomessa sosiaalitukia melkein yhtä paljon kuin köyhimmät!!
Suomessa rikkain viidennes saa noin 17 prosenttia sosiaalituista ja köyhin viidennes noin 25 prosenttia.
Suomessa varakkain viidennes nostaa melkein yhtä paljon sosiaalitukia (17% tuista) kuin köyhin viidennes (25% tuista). Täytyy muistaa, että varakkaat eivät tarvitse sosiaalitukia, mutta he nostavat niitä mielellään. Multimiljonäärit Antti Herlin ja Björn Wahlroos saavat vuosittain 250 000 maataloustukeakin, ollen Suomen suurimmat tuensaajat. Varakkaat saavat maataloustukien lisäksi mm. Lapsilisät, kotihoidon tuen, äitiyspäivärahaa, ansiosidonnaista päivärahaa, sairauspäivärahaa, opintolainaa, ilmaisen terveyden hoidon, kotitalousvähennyksen, lapsivähennyksen, matkavähennyksen, lääkekorvauksia, lääkevähennyksen, asuntolainavähennyksen, eläkkeen, sairaseläkkeen.
Köyhempi puolisko(50%) suomalaisista omistaa Suomen varallisuudesta 6%. Rikkaampi puolisko omistaa Suomen varallisuudesta 94%. Rikkain 10% suomalaisista omistaa varallisuudesta 45%. Rikkaimman osan varallisuus on kasvanut samaa tahtia, kun köyhemmän puoliskon varallisuus on kutistunut, kertoen tuloerojen kasvusta. Tätä vasten hyväosaisten palkansaajien veronapina tuntuu naurettavalta, Rikkailla menee kuitenkin paremmin kuin koskaan ja he maksavat vähemmän veroja, kuin pieni- ja keskituloiset.