Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella tuntuu olevan vaikeuksia tajuta, että niin kuin työssäkäyvätkin ovat todella sekalaista seurakuntaa. Laiskoja ja ahkeria sekä jotain siltä väliltä mahtuu molempiin porukoihin.
Aika moni unohtaa senkin, että työttömyys on useimmille tilapäinen olotila. Melko moni ei-työtön-juuri-nyt on ollut jossain elämänsä vaiheessa työttömänä, mutta saanut sitten töitä ja ihan toistaiseksi voimassa olevia. Yrityksiäkin on työttömät perustaneet; osa niistä menestyy, osa ei. Tämän tajuaminen tuntuu olevan joillekin yllättävän vaikeaa, sen sijaan ajatellaan että työtön ei ole koskaan tehnyt muuta kuin ollut työtön ja tulee aina olemaan. Joskus miettinyt, että mitähän tuon ajatusmaailman omaavat ihmiset tekevät työkseen, ja ovatko he töissään yhtä mustavalkoisia ja huvittavia.
Lähinnä täällä halutaan esittää että työtön ei muka koskaan ole työtön omasta tahdostaan, tai omien tekojensa summana, juuri siksi että toiset työttömät ovat aktiivisia. Se on tämän kolikon toinen puoli, joten siksi on olennaista kysyä miksi laiskaa työtöntä ei saisi sanoa laiskaksi. Miksi laiskakin työttön tulisi esittää muka kaikkea osaavana aktiivisena työnhakjijana. Ihan yhtä mustavalkoista on esittää asia myös noinpäin että kun joku työtön joskus perustaa firman että se pätisi kaikkiin työttömiin.
T Työtön itsekkin.
No miksi laiskaa työssä olevaa ei saisi sanoa laiskaksi, joka vuoroin saikuttaa ja vuoroin ilmestyy työpaikalle juomaan kahvia? Jos tekeekin jotain niin muut saavat paikata tekemisiä.
Ajatellaan, että työssä oleva on paikkansa jollain paremmuudella tai ahkeruudella ansainnut, vaikka syitä voi olla monia eikä ihmisiä voida irtisanoa helposti millään perusteella. Työnantajien pelko palkata "huono" työntekijä vaivoikseen, ei tietenkään selity työttömien huonoudella, vaan niiden huonojen, työssä olevien, työntekijöiden huonoudella. Niiden, jotka siis ovat tälläkin hetkellä töissä, ei työttöminä, ja joista ei päästä eroon.
Tällähän ei mitään väliä, jos ymmärretään, miten naurettavaa on niputtaa mitään ryhmiä yhdeksi ja samaksi joukoksi.
Saat sanoa mutta se on offtopikkia josta en olis kovin ylpeä, työtön on toki työvoimaa ja ihminen joten laiskuutta toki ihmisten keskuudessa ilmenee, mutta lopulta se laiska ihminen päätyy todennäköisesti työttömäksi ja sehän ei ole kuitenkaan yhteiskunnan tai työpaikkojen määrän vikaa. Sanoisin että työttömissä on enemmän laiskoja kuitenkin kuin työllisissä.
Vain sinä niputat ryhmiä, minä kysyn saako laiskaa työtöntä kutsua sellaiseksi, jos hän kerran laiska on, se on relevanttia, koska sinusta selvästi näin ei saa totuutta sanoa, miksi. Voisitiko keskustella ihan tästä aiheesta vai onko tämä miksi sinusta kiellettyä? Tunnetko kenties pistoksen sydämessäsi? Itse tunnen väillä. Kun katson monia tuttuja työttömiä ystäviäni huomaan että he eiv'ät itse laita tikkua ristiin monenkaan asian suhteen elämässään. Muiden vikaa he kyllä julistavat usein. Miksi he olisivat syyttömiä siihen että jättävät kaiken kesken ihan itse?
T. Työtön.
Saathan sinä sanoa jotain laiskaa työtöntä tuttuasi laiskaksi. Se, että sanot (mutulla) että työttömissä on enemmän laiskoja on vain ennakkoluulo. Voit sanoa niin tutuistasi jotka tiedät laiskoiksi, mutta et työttömistä yleensä etkä minun ahkerista työttömistä tutuistani. Lisäksi niin moni muukin asia kuin _laiskuus_ vaikuttaa ihmisten resursseihin tai motivaatioon. Ettet vain omaa häntääsi yrittäisi nostaa, no, moni yhtä ennakkoluuloinen niputtaa sinut taatusti laiskojen tuttujesi kaltaiseksi koska työttömyys yhdistää teitä. Selittele siinä sitten tolloille, kuinka juuri sinä et ole laiska
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin jatkuvasti ihmisiä rekrytoivana (ei ole pääasiallinen toimenkuvani, mutta kuuluu työhöni) olen huomannut sellaisen asian että mikäli hakijalla on sanotaanko n 9kk asti työttömyyttä takana, voi hän olla vielä ihan pätevä hakia. Järjestään kuitenkin kaikki joilla on vuoden tai pidempikin työttömyys takana, ovat niin vähälahjaisen oloisia poloisia etten yhtään ihmettele miksi heillä ei ole töitä.
Käytännössä uskon että normaalin ihmisen työttömyys voikin siis jatkua poikkeustapauksissa varmasti jopa vuoteen asti. Jos jatkuvasta hakemisesta huolimatta on vuoden päästä työtön, on varmaan hakemassa sellaista työtä johon ihan älykkyysosamäärä ei vain riitä koulutuksesta huolimatta. Olen tavannut monta hennkilöä joilla on korkeakoulututkinto vaikkapa talouspuolelta, mutta älykkyys ei oikeasti riitä edes yksinkertaisimpiin myyntitehtäviin b2b puolella.
Onko rekrytoijat oikeasti näin typeriä (olen alkanut epäillä sitä..) vai ihanko pokalla väität, että se, että ei ole työllistynyt vuodessa hakemiinsa paikkoihin on ihmisen älykkyysosamäärästä kiinni? En tiedä pitäskö tolle väitteelle nyt itkeä vai nauraa.
Kyllä minä väitän että se nimenomaan on siitä älykkyydestä kiinni. Mikäli sinua ei kukaan halua palkata, olet luultavasti yksinkertaisesti liian kyvytön kyseiseen pestiin. Tämä taas johtuu suurimmalla osalta siitä että älli ei riitä.
Tiedän että se on ilkeän kuuloista, mutta totuus sattuu. Mikäli kyvyt riittävät suorittavaan perustyöhön, mutta hakee jatkuvasti korkeamman tason työtä, on työttömyys taattu. Mikään koulupaperi ei myöskään ole tae että älli riittää kyseiseen tehtävään.
Ei oo muuten totta. Sama homma on usein myös jos on selvästi keskimääräistä älykkäämpi. Usein nämä sitten puuhaavatkin omia juttujaan tai eivät välitä osallistua jonninjoutavaan tekemiseen, ovat uteliaita. Mutta siis. Pomot ei tykkää itseään älykkäämmistä. Työkaverit pitää uhkana (vaikka ei uhkaisi). Paljastuu nopeasti muiden tehottomuus ja yksinkertaisuus.
Se on vähän sama, kuin miksi ihmiset eivät ymmärrä (tutkitusti) äänestää pätevintä ehdokasta vaan keskivertoa. Taitavan ja älykkään jutut menee yli hilseen, ei samaistuttavaa. Jos olet liian erilainen suuntaan tai toiseen, ei natsaa. Veikkaisin, että et melko älykästä tunnista, kun näet. Ei pahalla, vaan yleiskokemuksesta, mitä olen maailmaa ja työelämää seuraillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin jatkuvasti ihmisiä rekrytoivana (ei ole pääasiallinen toimenkuvani, mutta kuuluu työhöni) olen huomannut sellaisen asian että mikäli hakijalla on sanotaanko n 9kk asti työttömyyttä takana, voi hän olla vielä ihan pätevä hakia. Järjestään kuitenkin kaikki joilla on vuoden tai pidempikin työttömyys takana, ovat niin vähälahjaisen oloisia poloisia etten yhtään ihmettele miksi heillä ei ole töitä.
Käytännössä uskon että normaalin ihmisen työttömyys voikin siis jatkua poikkeustapauksissa varmasti jopa vuoteen asti. Jos jatkuvasta hakemisesta huolimatta on vuoden päästä työtön, on varmaan hakemassa sellaista työtä johon ihan älykkyysosamäärä ei vain riitä koulutuksesta huolimatta. Olen tavannut monta hennkilöä joilla on korkeakoulututkinto vaikkapa talouspuolelta, mutta älykkyys ei oikeasti riitä edes yksinkertaisimpiin myyntitehtäviin b2b puolella.
Onko rekrytoijat oikeasti näin typeriä (olen alkanut epäillä sitä..) vai ihanko pokalla väität, että se, että ei ole työllistynyt vuodessa hakemiinsa paikkoihin on ihmisen älykkyysosamäärästä kiinni? En tiedä pitäskö tolle väitteelle nyt itkeä vai nauraa.
Kyllä minä väitän että se nimenomaan on siitä älykkyydestä kiinni. Mikäli sinua ei kukaan halua palkata, olet luultavasti yksinkertaisesti liian kyvytön kyseiseen pestiin. Tämä taas johtuu suurimmalla osalta siitä että älli ei riitä.
Tiedän että se on ilkeän kuuloista, mutta totuus sattuu. Mikäli kyvyt riittävät suorittavaan perustyöhön, mutta hakee jatkuvasti korkeamman tason työtä, on työttömyys taattu. Mikään koulupaperi ei myöskään ole tae että älli riittää kyseiseen tehtävään.
"Totuus sattuu" Mikäs se sinä olet totuuksia täällä latelemaan. Etkö ymmärrä, että työttömyydessä on kyse kyllä muustakin kuin ihmisen ominaisuuksista, kuten tuosta väittämästäsi älystä tai siitä että ihminen hakisi vain sellaisia töitä mihin rahkeet ei riittäisi. Oletko ottanut huomioon että sitä maisteria ei välttämättä vain palkata perustason hommiin, vaikka maisteri kuinka hakisi niitäkin? Maisterilla ei ole koulutusta eikä välttämättä edes sitä työkokemusta siitä perustason työstä joten ei häntä sinne palkata minne sinä olet korkeakoulutettuja niin työntämässä, kun eivät itse tajua, että äly ei riitä oman koulutustason hommiin.
Onko rekrytoijat oikeasti näin typeriä (olen alkanut epäillä sitä..) vai ihanko pokalla väität, että se, että ei ole työllistynyt vuodessa hakemiinsa paikkoihin on ihmisen älykkyysosamäärästä kiinni? En tiedä pitäskö tolle väitteelle nyt itkeä vai nauraa.[/quote]
Kyllä minä väitän että se nimenomaan on siitä älykkyydestä kiinni. Mikäli sinua ei kukaan halua palkata, olet luultavasti yksinkertaisesti liian kyvytön kyseiseen pestiin. Tämä taas johtuu suurimmalla osalta siitä että älli ei riitä.
Tiedän että se on ilkeän kuuloista, mutta totuus sattuu. Mikäli kyvyt riittävät suorittavaan perustyöhön, mutta hakee jatkuvasti korkeamman tason työtä, on työttömyys taattu. Mikään koulupaperi ei myöskään ole tae että älli riittää kyseiseen tehtävään. [/quote]
Ei oo muuten totta. Sama homma on usein myös jos on selvästi keskimääräistä älykkäämpi. Usein nämä sitten puuhaavatkin omia juttujaan tai eivät välitä osallistua jonninjoutavaan tekemiseen, ovat uteliaita. Mutta siis. Pomot ei tykkää itseään älykkäämmistä. Työkaverit pitää uhkana (vaikka ei uhkaisi). Paljastuu nopeasti muiden tehottomuus ja yksinkertaisuus.
Se on vähän sama, kuin miksi ihmiset eivät ymmärrä (tutkitusti) äänestää pätevintä ehdokasta vaan keskivertoa. Taitavan ja älykkään jutut menee yli hilseen, ei samaistuttavaa. Jos olet liian erilainen suuntaan tai toiseen, ei natsaa. Veikkaisin, että et melko älykästä tunnista, kun näet. Ei pahalla, vaan yleiskokemuksesta, mitä olen maailmaa ja työelämää seuraillut.[/quote]
Näinhän sitä itselleen voi selitellä... ei saa paikkaa niin se onkin siitä kiinni että on liian älykäs :D
Vierailija kirjoitti:
Onko rekrytoijat oikeasti näin typeriä (olen alkanut epäillä sitä..) vai ihanko pokalla väität, että se, että ei ole työllistynyt vuodessa hakemiinsa paikkoihin on ihmisen älykkyysosamäärästä kiinni? En tiedä pitäskö tolle väitteelle nyt itkeä vai nauraa.
Kyllä minä väitän että se nimenomaan on siitä älykkyydestä kiinni. Mikäli sinua ei kukaan halua palkata, olet luultavasti yksinkertaisesti liian kyvytön kyseiseen pestiin. Tämä taas johtuu suurimmalla osalta siitä että älli ei riitä.
Tiedän että se on ilkeän kuuloista, mutta totuus sattuu. Mikäli kyvyt riittävät suorittavaan perustyöhön, mutta hakee jatkuvasti korkeamman tason työtä, on työttömyys taattu. Mikään koulupaperi ei myöskään ole tae että älli riittää kyseiseen tehtävään.
Ei oo muuten totta. Sama homma on usein myös jos on selvästi keskimääräistä älykkäämpi. Usein nämä sitten puuhaavatkin omia juttujaan tai eivät välitä osallistua jonninjoutavaan tekemiseen, ovat uteliaita. Mutta siis. Pomot ei tykkää itseään älykkäämmistä. Työkaverit pitää uhkana (vaikka ei uhkaisi). Paljastuu nopeasti muiden tehottomuus ja yksinkertaisuus.
Se on vähän sama, kuin miksi ihmiset eivät ymmärrä (tutkitusti) äänestää pätevintä ehdokasta vaan keskivertoa. Taitavan ja älykkään jutut menee yli hilseen, ei samaistuttavaa. Jos olet liian erilainen suuntaan tai toiseen, ei natsaa. Veikkaisin, että et melko älykästä tunnista, kun näet. Ei pahalla, vaan yleiskokemuksesta, mitä olen maailmaa ja työelämää seuraillut.
Näinhän sitä itselleen voi selitellä... ei saa paikkaa niin se onkin siitä kiinni että on liian älykäs :D
En minä itsestäni puhunut, minä olen saanut monta paikkaa. Sanoin, että olen seuraillut työelämää, aitiopaikalta. Rekryjä, sähläämistä töissä. Jopa asiantuntijatöissä on melkoista suorittajaa. Eihän älyn tulisikaan olla mikään rekryperuste, mutta kyllä se joskus helpottaisi organisaatioita ja työn tehokkuutta. Ja sehän onkin rakenteellinen ongelma. Jos joku on fiksu ja tehokas, näkyy lillukanvarsiin takertuminen ja työn tehokkaaseen organisointiin kykenemättömyys kuin spottivalolla valaistuna. Se aiheuttaa närää. Ja minä en edes ole se fiksu joihin viittasin, kunhan tunnistan kuvioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi älykkyyden ei tulisi olla rekryperuste? Lukuisat tutkimukset osoittavat sen korreloivan kaikista eniten tuottavuuteen lähes kaikilla aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Se tunne, kun olet lähettänyt 50 hakemusta, käynyt 10 haastattelussa ja saanut kaikista "ei kiitos" vastauksen lopulta, niin en kyllä tiedä millä tasolla tämä voisi olla kiinni siitä, etten yrittäisi tarpeeksi työllistyä tai tämä työttömyys olisi millään tavalla oma valintani.
T. Takki aivan tyhjä jo
Olet päässyt haastatteluihin aika hyvin, eli kiinnostusta näyttäisi olevan jollain tasolla aika hyvin mikä on aika lupaavaa. Kuinka paljon käytit aikaa haastatteluihin valmistautumiseen ja paikoissa vaadittavien taitojen hiomiseen? Itse käytin jälkimmäisiin varmaan kymmertaisen määrän aikaa. Siis useita työviikkoja yhteensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko rekrytoijat oikeasti näin typeriä (olen alkanut epäillä sitä..) vai ihanko pokalla väität, että se, että ei ole työllistynyt vuodessa hakemiinsa paikkoihin on ihmisen älykkyysosamäärästä kiinni? En tiedä pitäskö tolle väitteelle nyt itkeä vai nauraa.
Kyllä minä väitän että se nimenomaan on siitä älykkyydestä kiinni. Mikäli sinua ei kukaan halua palkata, olet luultavasti yksinkertaisesti liian kyvytön kyseiseen pestiin. Tämä taas johtuu suurimmalla osalta siitä että älli ei riitä.
Tiedän että se on ilkeän kuuloista, mutta totuus sattuu. Mikäli kyvyt riittävät suorittavaan perustyöhön, mutta hakee jatkuvasti korkeamman tason työtä, on työttömyys taattu. Mikään koulupaperi ei myöskään ole tae että älli riittää kyseiseen tehtävään.
Ei oo muuten totta. Sama homma on usein myös jos on selvästi keskimääräistä älykkäämpi. Usein nämä sitten puuhaavatkin omia juttujaan tai eivät välitä osallistua jonninjoutavaan tekemiseen, ovat uteliaita. Mutta siis. Pomot ei tykkää itseään älykkäämmistä. Työkaverit pitää uhkana (vaikka ei uhkaisi). Paljastuu nopeasti muiden tehottomuus ja yksinkertaisuus.
Se on vähän sama, kuin miksi ihmiset eivät ymmärrä (tutkitusti) äänestää pätevintä ehdokasta vaan keskivertoa. Taitavan ja älykkään jutut menee yli hilseen, ei samaistuttavaa. Jos olet liian erilainen suuntaan tai toiseen, ei natsaa. Veikkaisin, että et melko älykästä tunnista, kun näet. Ei pahalla, vaan yleiskokemuksesta, mitä olen maailmaa ja työelämää seuraillut.
Näinhän sitä itselleen voi selitellä... ei saa paikkaa niin se onkin siitä kiinni että on liian älykäs :D
En minä itsestäni puhunut, minä olen saanut monta paikkaa. Sanoin, että olen seuraillut työelämää, aitiopaikalta. Rekryjä, sähläämistä töissä. Jopa asiantuntijatöissä on melkoista suorittajaa. Eihän älyn tulisikaan olla mikään rekryperuste, mutta kyllä se joskus helpottaisi organisaatioita ja työn tehokkuutta. Ja sehän onkin rakenteellinen ongelma. Jos joku on fiksu ja tehokas, näkyy lillukanvarsiin takertuminen ja työn tehokkaaseen organisointiin kykenemättömyys kuin spottivalolla valaistuna. Se aiheuttaa närää. Ja minä en edes ole se fiksu joihin viittasin, kunhan tunnistan kuvioita.
Ongelmahan rekryissä on usein se, että ne epäonnistuvat. Joko keskitytään liikaa omaan rooliin rekryprosessissa eikä jää tilaa oikealle arvioinnille ts. haastatellaan, mutta ei olla kiinnostuneita kuuntelemaan, tartutaan omaan mutuun ja "tunteeseen" (samankaltaisuus oman itsen kanssa = sama älykkyystaso) tai jotain muuta analyyttisen ajattelun sijaan.
Sitten vielä se, että hakijan oman tason ylittävän älyn tai taidon ajateltaisiin yleishyödyttävän työpaikkaa oman aseman uhatuksi tuntemisen sijaan. Liian haastavaa yllättävän monelle. Joo, ihmiset on valitettavasti ja tilastollisesti melko yksinkertaisia, ei voi mitään. Toki jos tietyn tasoisia on käyrän mukaan valtaosa maailmassa, toki heitä on myös valtaosa työpaikoilla, pakostikin. Ehkä jopa työllisyyttä pidetään siksi niin kovana meriittinä, siihen yltää valtaosa kuitenkin, toisin kuin olemaan erityisen fiksu tai taitava. Voi pitää itseään fiksuna vaikka ei ole, erityisen ahkerana vaikka ei välttämättä ole. Jotkut supermenestyneet erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykkyyden ei tulisi olla rekryperuste? Lukuisat tutkimukset osoittavat sen korreloivan kaikista eniten tuottavuuteen lähes kaikilla aloilla.
Se olikin minun pointti miksi älykkäitä kannattaisi palkata. Mutta jos se olisi ainoa peruste ja raja olisi keskiverron yläpuolella, ei olisi yksinkertaisesti tarpeeksi tekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tunne, kun olet lähettänyt 50 hakemusta, käynyt 10 haastattelussa ja saanut kaikista "ei kiitos" vastauksen lopulta, niin en kyllä tiedä millä tasolla tämä voisi olla kiinni siitä, etten yrittäisi tarpeeksi työllistyä tai tämä työttömyys olisi millään tavalla oma valintani.
T. Takki aivan tyhjä jo
Olet päässyt haastatteluihin aika hyvin, eli kiinnostusta näyttäisi olevan jollain tasolla aika hyvin mikä on aika lupaavaa. Kuinka paljon käytit aikaa haastatteluihin valmistautumiseen ja paikoissa vaadittavien taitojen hiomiseen? Itse käytin jälkimmäisiin varmaan kymmertaisen määrän aikaa. Siis useita työviikkoja yhteensä.
Tottakai valmistaudun joka ikiseen haastatteluun, tuohan on ihan itsestäänselvyys. En vaan voi loppupeleissä sille mitään, että aina valitaan kuitenkin joku jolla on enemmän työkokemusta ja kokemusta tismalleen siitä työstä. Itsellä on kokemusta samantyyppisestä työstä, mutta jollakin juuri oikeaa ja vieläpä monesti tyyppi otetaan kyseisestä firmasta jo sisältä. Siinä vaiheessa sillä ei edes ole merkitystä vaikka oma haastatteluni olisi mennyt kuinka hyvin. Pari kertaa olen onnistunut olemaan varasijalla, mutta yhdessäkin tapauksessa työntekijä, joka valittiin oli jo firman sisällä. Ei tuollaisiin ole paljon tehtävää vaikka itse olisi kuinka valmistautunut haastatteluun ja se menisi hyvin. Silti voi jäädä ilman työtä.
30 vuotta työelämää takana. 44 v. mies.
3 tutkintoa, ylioppilas.
Noin 20 työsuhdetta takana, viikosta 3 vuoteen. Tällä hetkellä olen elämäni pisimmässä vakituisessa työsuhteessa 3. vuosi alkaa.
Näiden töiden väliin olen ollut myös työttömänä noin 5 vuotta.
Rekrytoijat etsivät minusta jotain vikaa, kun kuulevat työsuhteiden määrän. Onhan siellä potkutkin nuorempana toki.
Työsuhteiden määrästä 4/5 ovat määräaikaisia. Sekin on rasti seinään työnhaussa. En voi mennä enää nauramatta rekrytointifirman työhaastatteluun, kun sen homman olen nähnyt useiden kymmenien haastatteluiden jälkeen.
Joku järkevä käskisi pitämään nyt hyvästä työpaikasta kiinni. Mutta ihmiset ovat erilaisia ja minä olen "tuuliviiri". Tuskin olen kahden vuoden päästä nykyisessä työssäni.
Koska töissä on semmoinen "ikävä" asia kuin työkaverit ja pomot. Pitemmässä työsuhteessa työilmapiiri on se syy jatkaa siellä tai se syy etsiä toinen työ. Tällä kokemuksella voin sanoa, että 2/3 työpaikoista olen kokenut selän takana puhumista ja syrjimistä. Mitähän paskaa nyt on puhuttu...jälkeenpäin voi kuulla ehkä.
Ja sitten se pointti.
80 % kaikista saamistani töistä on tullut tuttujen kautta. Mutta näissä töissä ei ole kyse sitten siitä, että sun koulutus tai vanha työkokemus merkkaisi jotain. Eli saat työn jolla elää. Ja sitten hetken päästä sä tajuut että se työ on paskaa. Sua alkaa vituttaa ja se näkyy susta ja saat kenkää. Ja sitten taas työttömäksi.
Mutta tää prosessi pitää toistaa niin kauan kunnes löytyy se duuni, josta tykkää!
Koulutus ja hyvä työkokemus ei tuo työpaikkaa, sen tuo naamakerroin ja ne verkostot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko rekrytoijat oikeasti näin typeriä (olen alkanut epäillä sitä..) vai ihanko pokalla väität, että se, että ei ole työllistynyt vuodessa hakemiinsa paikkoihin on ihmisen älykkyysosamäärästä kiinni? En tiedä pitäskö tolle väitteelle nyt itkeä vai nauraa.
Kyllä minä väitän että se nimenomaan on siitä älykkyydestä kiinni. Mikäli sinua ei kukaan halua palkata, olet luultavasti yksinkertaisesti liian kyvytön kyseiseen pestiin. Tämä taas johtuu suurimmalla osalta siitä että älli ei riitä.
Tiedän että se on ilkeän kuuloista, mutta totuus sattuu. Mikäli kyvyt riittävät suorittavaan perustyöhön, mutta hakee jatkuvasti korkeamman tason työtä, on työttömyys taattu. Mikään koulupaperi ei myöskään ole tae että älli riittää kyseiseen tehtävään.
Ei oo muuten totta. Sama homma on usein myös jos on selvästi keskimääräistä älykkäämpi. Usein nämä sitten puuhaavatkin omia juttujaan tai eivät välitä osallistua jonninjoutavaan tekemiseen, ovat uteliaita. Mutta siis. Pomot ei tykkää itseään älykkäämmistä. Työkaverit pitää uhkana (vaikka ei uhkaisi). Paljastuu nopeasti muiden tehottomuus ja yksinkertaisuus.
Se on vähän sama, kuin miksi ihmiset eivät ymmärrä (tutkitusti) äänestää pätevintä ehdokasta vaan keskivertoa. Taitavan ja älykkään jutut menee yli hilseen, ei samaistuttavaa. Jos olet liian erilainen suuntaan tai toiseen, ei natsaa. Veikkaisin, että et melko älykästä tunnista, kun näet. Ei pahalla, vaan yleiskokemuksesta, mitä olen maailmaa ja työelämää seuraillut.
Näinhän sitä itselleen voi selitellä... ei saa paikkaa niin se onkin siitä kiinni että on liian älykäs :D
En minä itsestäni puhunut, minä olen saanut monta paikkaa. Sanoin, että olen seuraillut työelämää, aitiopaikalta. Rekryjä, sähläämistä töissä. Jopa asiantuntijatöissä on melkoista suorittajaa. Eihän älyn tulisikaan olla mikään rekryperuste, mutta kyllä se joskus helpottaisi organisaatioita ja työn tehokkuutta. Ja sehän onkin rakenteellinen ongelma. Jos joku on fiksu ja tehokas, näkyy lillukanvarsiin takertuminen ja työn tehokkaaseen organisointiin kykenemättömyys kuin spottivalolla valaistuna. Se aiheuttaa närää. Ja minä en edes ole se fiksu joihin viittasin, kunhan tunnistan kuvioita.
Ongelmahan rekryissä on usein se, että ne epäonnistuvat. Joko keskitytään liikaa omaan rooliin rekryprosessissa eikä jää tilaa oikealle arvioinnille ts. haastatellaan, mutta ei olla kiinnostuneita kuuntelemaan, tartutaan omaan mutuun ja "tunteeseen" (samankaltaisuus oman itsen kanssa = sama älykkyystaso) tai jotain muuta analyyttisen ajattelun sijaan.
Sitten vielä se, että hakijan oman tason ylittävän älyn tai taidon ajateltaisiin yleishyödyttävän työpaikkaa oman aseman uhatuksi tuntemisen sijaan. Liian haastavaa yllättävän monelle. Joo, ihmiset on valitettavasti ja tilastollisesti melko yksinkertaisia, ei voi mitään. Toki jos tietyn tasoisia on käyrän mukaan valtaosa maailmassa, toki heitä on myös valtaosa työpaikoilla, pakostikin. Ehkä jopa työllisyyttä pidetään siksi niin kovana meriittinä, siihen yltää valtaosa kuitenkin, toisin kuin olemaan erityisen fiksu tai taitava. Voi pitää itseään fiksuna vaikka ei ole, erityisen ahkerana vaikka ei välttämättä ole. Jotkut supermenestyneet erikseen.
Edelleen tuli tuosta samankaltaisuuden suosimisesta mieleen, että tämä ei koske vain taitotasoa vaan myös muita ominaisuuksia. Esim. rekryäjä saattaa päätyä enktroverttiin hakijaan jos on tälläinen itsekin (niin mukavan oloinen, klikkaa) vaikka tämä ei olisi otollisin edellytys tehtävien suorittamiselle. Puhumattakaan tunnetuista tiedostamattomista vaikuttimista, kuten ulkonäkö tai vaikka näkemys, jossa puheliasta saatetaan virheellisesti pitää tehokkaana vain tämän ominaisuuden perusteella. Rekrytyyppien tulisikin ihannetilanteessa kyetä tutkimaan omaa prosessiaan ja palkkaamisperusteitaan jopa tarkemmalla reflektoinnilla kuin hakijoita, jotta tulos olisi optimaalinen työtehtävän kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Kiva, että sinulle kävi noin, mutta aika harva korkeakoulutettu etenee oman alallaan siksi, että kävi välillä paistelemassa hampurilaisia. Pikemminkin voi sanoa, että etenivät siitä huolimatta.
Mun mielestä olet kyllä väärässä. En palkkaisi ketään, joka on ollut yli vuoden työttömänä.
Burgereita paistamalla ihminen voi näyttää, että työ kelpaa ja on jaksava tekemään myös vähemmän miellyttäviä töitä.
Mulle burgerit cv:ssä olisivat iso plussa.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, että sinulle kävi noin, mutta aika harva korkeakoulutettu etenee oman alallaan siksi, että kävi välillä paistelemassa hampurilaisia. Pikemminkin voi sanoa, että etenivät siitä huolimatta.
Mun mielestä olet kyllä väärässä. En palkkaisi ketään, joka on ollut yli vuoden työttömänä.
Burgereita paistamalla ihminen voi näyttää, että työ kelpaa ja on jaksava tekemään myös vähemmän miellyttäviä töitä.
Mulle burgerit cv:ssä olisivat iso plussa.
Ää liö
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, että sinulle kävi noin, mutta aika harva korkeakoulutettu etenee oman alallaan siksi, että kävi välillä paistelemassa hampurilaisia. Pikemminkin voi sanoa, että etenivät siitä huolimatta.
Mun mielestä olet kyllä väärässä. En palkkaisi ketään, joka on ollut yli vuoden työttömänä.
Burgereita paistamalla ihminen voi näyttää, että työ kelpaa ja on jaksava tekemään myös vähemmän miellyttäviä töitä.
Mulle burgerit cv:ssä olisivat iso plussa.
Et taida tehdä töitä rekrytoinnin parissa? En siis välittäisi tai antaisi kovin suurta painoarvoa tuollaisille mielipiteille.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, että sinulle kävi noin, mutta aika harva korkeakoulutettu etenee oman alallaan siksi, että kävi välillä paistelemassa hampurilaisia. Pikemminkin voi sanoa, että etenivät siitä huolimatta.
Mun mielestä olet kyllä väärässä. En palkkaisi ketään, joka on ollut yli vuoden työttömänä.
Burgereita paistamalla ihminen voi näyttää, että työ kelpaa ja on jaksava tekemään myös vähemmän miellyttäviä töitä.
Mulle burgerit cv:ssä olisivat iso plussa.
Teethän myös tämän eteen väsymätöntä rakenteellista vaikuttamista - soitat burgerpaikkoihin että työllistäkää myös korkeakouluopiskelijoita (jotka eivät tule jäämään teille töihin perehdytykseen käytetystä ajasta huolimatta), koska minusta se olisi plussaa.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, että sinulle kävi noin, mutta aika harva korkeakoulutettu etenee oman alallaan siksi, että kävi välillä paistelemassa hampurilaisia. Pikemminkin voi sanoa, että etenivät siitä huolimatta.
Mun mielestä olet kyllä väärässä. En palkkaisi ketään, joka on ollut yli vuoden työttömänä.
Burgereita paistamalla ihminen voi näyttää, että työ kelpaa ja on jaksava tekemään myös vähemmän miellyttäviä töitä.
Mulle burgerit cv:ssä olisivat iso plussa.
Tuo "työ kelpaa" oletus ilmeisesti nojaa siihen uskomukseen, että olisi työ, jonka saisi tai jota jopa tarjottaisiin, jonka voisi sitten kelpuuttaa tai torjua. Mitä luxusta! Ei ota vastaan tarjottua työtä -> karenssi. Hain, enkä tullut valituksi, mutta uskottelen että itse hylkäsin työtarjouksen, ei kelvannut minulle :D Vai miten tämä niinkuin ed. kommentoijan ajatuksissa menee?
Vierailija kirjoitti:
Näin jatkuvasti ihmisiä rekrytoivana (ei ole pääasiallinen toimenkuvani, mutta kuuluu työhöni) olen huomannut sellaisen asian että mikäli hakijalla on sanotaanko n 9kk asti työttömyyttä takana, voi hän olla vielä ihan pätevä hakia. Järjestään kuitenkin kaikki joilla on vuoden tai pidempikin työttömyys takana, ovat niin vähälahjaisen oloisia poloisia etten yhtään ihmettele miksi heillä ei ole töitä.
Käytännössä uskon että normaalin ihmisen työttömyys voikin siis jatkua poikkeustapauksissa varmasti jopa vuoteen asti. Jos jatkuvasta hakemisesta huolimatta on vuoden päästä työtön, on varmaan hakemassa sellaista työtä johon ihan älykkyysosamäärä ei vain riitä koulutuksesta huolimatta. Olen tavannut monta hennkilöä joilla on korkeakoulututkinto vaikkapa talouspuolelta, mutta älykkyys ei oikeasti riitä edes yksinkertaisimpiin myyntitehtäviin b2b puolella.
Et kovin älykäs ole sinäkään, kun kirjoitat "hakia".
Luojan kiitos itsellä on kolme ammattia. Töitä riittää. Kouluttauduin n 52v uudelle alalle. Olen myös aikoinaan siivonnut, tuntipalkka vähän yli 6€. Kelalta en ole saanut enkä pyytänyt mitään.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaisi harjoitella lukemisen ymmärtämistä. Kommentti ei sisältänyt mitään väitettä kirjoittajien työttömyydestä tai töissä käymisestä.
Rautalangasta vääntäen, kukaan toinen ei voi tietää, tekeekö toinen ihminen jotain järkevää elämällään vai ei, jos ei ole koko ajan sivusta seuraamassa. Jos väittää tietävänsä, mitä työtön tekee elämällään, niin kyseeseen voi tulla vain sellainen henkilö, jolla ei ole omaa elämää.
Työtön oppii hyvin nopeasti ettei tekemisistään kannata kertoa muille, jos ei opi, niin sitten saa nauttia ymmärtämättömien neuvoista ja arvosteluista, jotka pääsääntöisesti ovat itsestäänselviä tai idioottimaisia.